50-luvun muurausta?

Miten.

Kuva tiiliseinästä on otettu 50-luvulla rakennetun kerrostalon seinästä. Kysymys kuuluu, miten ja millä aineilla tällaista jälkeä tulee:

http://kotisivu.mtv3.fi/1talo

Pinta näyttä elävälle ja hienolle. Mielestäni siinä näkyy ronski, mutta ammattitaitoinen käsityön jälki. Myös materiaalit näyttävät paremmalle kuin nykyiset millitoleranssin tiilet ja siloitellut saumat.

Miten tämä on tehty? Voisiko vastaava jälkeä toivoa muurarilta nykyään?

17

5389

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Nykyään

      Tiedän kuka tekee tuollaista, mutta joudut hänet itse etsimään. Tässä tuntomerkit:

      1. Noin 40-50v
      2. Kova kommunisti
      3. Ollut talvi- ja jatkosodassa

      Onnistuukohan?

      • Miten.

        Kyllä sellainen kaveri jostain löytyy, mutta ikä pitää kertoa kahdella ;)


    • Jontte

      Suomessa on vuosikymmeniä pyritty pääsääntöisesti muurauksen tiilitapettimaiseen tasaisuuteen
      sekä materiaaleissa että työsuorituksessa - paitsi jossain ravintolasisustuksissa.

      Vanhoissa tiilirakentamismaissa, kuten Englannissa ja Hollannissa näkee tarkoittamaasi
      ronskin mehevää muurausjälkeä.
      Ikävä kyllä meillä se ei kelpaisi 99%:lle tilaajista ja valvojista.

      Ammattitaitoinen ja fiksu muurari tekee kyllä monenlaista käsialaa.
      Asiasta täytyy vain sopia ja teettää hänellä mallimuuraus, jonka perusteella
      yksityiskohdat ja toleranssit vielä tarkennetaan.

      • Miten.

        Ahaa, niin se etenee.
        Siis malli pitää olla kun nykyiset toleranssit ovat jotain muuta... Samoin silmää ja taitoa tyylin vaihdokseen. Kiitos, hyvä neuvo!

        Pitää räpsiä vielä pari kuvaa mallia tekoa varten.


    • mutta ei ole

      nykyistä puolenkiven tai kolmasosan limitystä. Silloin me käytimme kalkkilaastia ja tiilet olivat ruukintiiltä. Niitä on alettu valmistaa nykyisin uudelleen.

      Muurauksessa ei käytetty saumajakoa mutta otettiin langalla ohjaus, että seinästä tuli suora.

      Ammattimiehet tekevät tuollaista jälkeä ilman suurempia vaikeuksia nykyisin.

      • Miten.

        Tarkoititko että ohjasitte jokaisen tiilirivin vaakasuoruuden langalla (ja samalla seinän pystysuoruuden), mutta tiilien välit vaakasuunnassa oli silmällä tehty?

        Miten jako sattui kohdalleen kun rivi päättyi? Ladoitteko päädystä vastaan vai menikö ihan vaan tuntumalla?

        Kerroit kalkkilaastin käytöstä. Onko se valmista säkkitavaraa vai sekoitetaanko se eri ainesosista työmaalla? Mitä raekokoa hiekkaa mahtaa tuossa vanhan seinän laastissa olla?

        Kaveri mainitsi kerran jotain "täydellä" saumalla tekemisestä. Miten kuvan 50-luvun talon saumat on tasoitettu? Onko ne laudan syrjällä painettu vai kauhalla? Ei ainakaan näytä raudalla silotetulta?


      • noista
        Miten. kirjoitti:

        Tarkoititko että ohjasitte jokaisen tiilirivin vaakasuoruuden langalla (ja samalla seinän pystysuoruuden), mutta tiilien välit vaakasuunnassa oli silmällä tehty?

        Miten jako sattui kohdalleen kun rivi päättyi? Ladoitteko päädystä vastaan vai menikö ihan vaan tuntumalla?

        Kerroit kalkkilaastin käytöstä. Onko se valmista säkkitavaraa vai sekoitetaanko se eri ainesosista työmaalla? Mitä raekokoa hiekkaa mahtaa tuossa vanhan seinän laastissa olla?

        Kaveri mainitsi kerran jotain "täydellä" saumalla tekemisestä. Miten kuvan 50-luvun talon saumat on tasoitettu? Onko ne laudan syrjällä painettu vai kauhalla? Ei ainakaan näytä raudalla silotetulta?

        vanhoista muuraustavoista ja meikäläinen vanha muurari ei onnaa tätä kirjoittamista niin hyvin.

        Jos teet pelkällä kalkkilaastilla niin siihen tarvitset pelkkää rakennuskalkkia eikä sillä hiekan raekoolla ole niin nöpönnuukaa kunhan ei ole liian hienoa sillä hieno hiekka teki pruukista liimamaista eikä se irronnut lastasta. Ohjeet saat parhaiten museovirastosta.

        Muuraus tapahtui kulmista ylös ja välit muurattiin senjälkeen. Pitkillä seinillä vedettiin passilla väliosa ylös ja täytettiin välit. Ikkunanylitykset tehtiin suoralla kaarella.

        Saumausta ei tehty kuin laudanpalalla ylimääräiset mutta näin tehtiin pelkästään toisarvoisissa rakennuksissa sillä päärakennukset rapattiin ja niissä käytettiin, isännän taloudellisesta tilasta riippuen, koristeosia.

        Savupiipun pääkin tehtiin kitsaan isännän talossa yksinkertaiseksi pelkästään vähän luiskaamalla ja vieraanvaraisessa talossa sinne muurattiin komea kruunu. Myöhemmin muut muurarit näkivät missä talossa kannattaa muurata, pelkästään katsomalla savupiipun päähän.


    • Jope

      Palkkaa virolaiset tai paremminkin venäläiset ne tekee sen luonnostaan.

    • Jope

      oli ,että nurkat muurattiin passilla pystyyn ja välit sitten muurattiin langalla, eli ei siis muurausohjureita.Ja kyllä kaikki muurarit sen osaa tehdä, kun vaan pyytää tekemään.

      • Miten.

        Maksan kyllä mieluiten suomalaisille rakentajille kun se aika tässä tulee...

        Ai, mutta tuohan on hyvä konsti. Mikä hyötyä niistä ohjureista sitten oikein onkaan. Nurkat ensin ylös ja välit täyteen langan kanssa niinkun sanoit. Luulis saavan miten tarkkaa vain.

        Mielestäni millimitat pitää panna pois kun tiiliseinän kokonaisilmettä katsotaan. Siinähän ne vaikeudet varmaan tuleekin kun tehdään ensin monta neliötä parin, kolmen millin tarkkuudella ja sitten vajaan sentin heitto näyttää kamalalle vaikka on muuten merkityksetön. Mutta jos seinässä onkin koko ajan niitä vajaan sentin heittoja niin yleisilme voi olla hieno.


    • uusvanhasta pitävä

      Mulla on tuon näköinen takka ja seinän pätkä. Ne on tehty pari vuotta sitten. Muurari kun muurari ei muunlaista jälkeä saakkaan aikaan kun on käytetty vanhoja, mutta käyttämättömiä, käsintehtyjä tiiliä. Löysin vanhan tiilitehtaan jäämistön, ja kiviä on vaikka moneen omakotitaloon. Jokainen tiili on hieman erikokoinen, joka suuntaan. Osa tiilistä oli niin vääriä ja halki, että ne odottavat kesägrillin tekijää=)

      Takan sisus on toki muurattu uusista tiilistä. Laasti ei ole noin rakeista kun sun kuvassa, vaan on käytetty ihan tavallista ja nykyaikaista laastia. Mutta takka näyttää siltä kun olisi tuossa 50 vuotta seissyt. Eli juuri "minunlaiseni".

      • tiiliäsi?

        Olisin kiinnostunut noista tiilistäsi. Voitko laittaa jonkin yhteystiedon niin katsotaan eteenpäin!


    • sticks

      Suomenlinnassa tuollaista tuli muurattua paljonkin.

    • uusvanhaa

      www.terca.fi sieltä julkisivutiilet.

    • MuurAri / Restaurointi

      Sanoisin ajan patinaa. Suomen jopa ankarat säät, ovat tuota seinää muovanneet etenkin saumojen osalta. Hienomman kalkkisideaineen tuulet ovat jo vieneet,ja paljastaen kauniit hiekkakivirakeet. 50-luvulla tiilien toleranssit "sentti sinne tai tänne" olivat sallittua. Lahden Sibeliustalon muurauksia entisöidessämme piti palata rakennuksen historiaan. Analysoida laastin koostumusta, ja myös tiilien alkuperää. Laasti osottautui kalkki/sementtilaastiksi. Kalkkihan ei taas ollut tänäpäivänä rautakaupasta saatavaa hienoarakennuskalkkia, vaan paikanpäällä poltettua ja sammutettua kalkkikiveä. Ensimmäinen kysymys, mistä se ihanan rakeinen vanhanajan kalkki. Eestistä olisimme saaneet, mutta päätimme valmistaa itse. Kalkkikiven haimme Iitin takaa olevalta vanhalta hylätyltä kaivokselta, noin kuusi kuutiota. Alkoi ison polttouunin muuraus, ja sen sisuksen täyttö kalkkikivillä koko 20x20. Uuni valmistui isonpiipun viereen Ankkurissa Vesijärvenrannassa. Alkoi poltto, kolme vuorokautta yötä päivää metrisiä halkoja masuuniin. Kolmantena yönä poltto oli kypsää, eriväriset liekit löivät öiselle taivaalle. Sammutus vedellä,karkean seulonta pois siinä se oli, valmis KALKKIPASTA, joka odotti vain sementtiä ja oikeassa suhteessa hiekkaa. Vanhan reseptin mukaan. Muuratessani pyöreää koristeelista mantteli-ikkunaa, entisen Puusepäntehtaan koillisella seinällä, tuolla aidolla kalkkipastasta tehdyllä laastilla. Ajattelin, tästä ei laasti parane. Annoin muurauksen hetken kuivahtaa, pyyhkäisy hennolla harjalla. Totesin... se on siinä, 2097 eroa ei ota selville kuin argeologi. Tiilet muuten olivat Mukkulassa 1900 luvulla toimineesta tiilitehtaasta. Me käytimme Virenojan käsinlyötyjä toleranssi kaksisenttiä....tai enemmän. Museovirasto sai mitä tilasi.

      • Muur_Ari

    • kura&kauha

      kauhasaumalta eli leikataan vaan muuratessa yli
      pursuava laasti kauhan reunalla,tosin aika on
      rapauttanut jonkin verran.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tällä kertaa Marinia kadehtii Minäminä Päivärinta

      Kokoomuksen tyhjäntoimittelija itkeä tuhertaa, kun kansainvälinen superstaramme ei leiki hänen kanssaan. Oikean puoluee
      Maailman menoa
      417
      1752
    2. Miksi jollain jää "talvi päälle"

      Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli
      Maailman menoa
      176
      1380
    3. Minua itkettää tämä tilanne

      Meidän pitäisi jutella. Eikö niin? Miehelle.
      Ikävä
      105
      1368
    4. Miksi koulut pakottavat

      Lapset uimaan sekaryhmänä? Murrosikäiset tunnetusti häpeilevät vartalossa tapahtuvia muutoksia. Tulee turhia poissaoloja
      Maailman menoa
      119
      1294
    5. Mitkä oli suurimmat

      Syyt mihin hänessä ihastuit alussa ja pikkuhiljaa tunteiden edetessä
      Ikävä
      45
      1036
    6. Minulla oli tunteita

      Tein itsestäni pellen. Sait hyvät naurut ja minä 💔
      Ikävä
      63
      946
    7. Suomen Pallolitto: Tasoryhmät lasten jalkapallossa - Erätauko-tilaisuus ma 20.5.2024

      Tasoryhmät lasten ja nuorten jalkapallossa herättävät paljon keskustelua. Mitä tasoryhmät ovat ja mikä on niiden tarkoit
      Suomi24 Blogi ★
      0
      912
    8. Susanne Päivärinta kirjassaan: Sannalla nousi valta päähän, Big Time!

      Päivärinta toteaa ettei ole nähnyt kenenkään muuttuvan niin totaalisesti kuin Marinin, eikä siis todellakaan parempaan s
      Maailman menoa
      92
      881
    9. Mitä et hyväksy miehessä/naisessa josta olet kiinnostunut?

      Itse en halua, että miehellä olisi lapsia!
      Ikävä
      115
      870
    10. Se katse silloin

      Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt
      Ikävä
      32
      866
    Aihe