Tuulivoima halpaa

Kivihiilikonsulttinne Jürgen tässä hei!

Ranska mokoma on rakennellut kirottuja ydinvoimaloita, joten sinne ei saa enää hiiltä myytyä kuin murto-osan alkuperäisestä. Tanskaan menee nykyään onneksi ennätysmäärä, sillä Tanska panostaa tuulivoimaan.

Olen hyvin iloisena seurannut tuulivoimaloiden myynnin kasvua. Samoilla seuduilla olen itsekin usein toivottu vieras (Ranska on paska maa, sinne ei ole asioita).

Mutta ei hiilivoima niin paha ole. Se on halvempaa kuin tuulivoima ja tärkeä kulmakivi tuulivoimatuotannossa. Kun tuulivoiman valtavaa vaihtelua tasataan vaikkapa vesi- tai ydinvoimalla, puuttuva pikasäätö ja varavoima tehdään tietenkin tuolla ihanalla mustalla kullalla. CO2-päästöt ovat myös perssilmäisten ydinvoimalobbareiden panettelua, tulevaisuus on meidän, tuuli- ja hiilimiesten, eiksvaan?

Mutta menenkin tästä kaupittelemaan tuulivoimaa Israeliin. Heillä on asenteet kohdallaan!

Palaillaan, tsau ja moido!

Jürgen

ja kumartaa kirjoitti:

Kivihiilikonsulttinne Jürgen tässä hei!

Ranska mokoma on rakennellut kirottuja ydinvoimaloita, joten sinne ei saa enää hiiltä myytyä kuin murto-osan alkuperäisestä. Tanskaan menee nykyään onneksi ennätysmäärä, sillä Tanska panostaa tuulivoimaan.

Olen hyvin iloisena seurannut tuulivoimaloiden myynnin kasvua. Samoilla seuduilla olen itsekin usein toivottu vieras (Ranska on paska maa, sinne ei ole asioita).

Mutta ei hiilivoima niin paha ole. Se on halvempaa kuin tuulivoima ja tärkeä kulmakivi tuulivoimatuotannossa. Kun tuulivoiman valtavaa vaihtelua tasataan vaikkapa vesi- tai ydinvoimalla, puuttuva pikasäätö ja varavoima tehdään tietenkin tuolla ihanalla mustalla kullalla. CO2-päästöt ovat myös perssilmäisten ydinvoimalobbareiden panettelua, tulevaisuus on meidän, tuuli- ja hiilimiesten, eiksvaan?

Mutta menenkin tästä kaupittelemaan tuulivoimaa Israeliin. Heillä on asenteet kohdallaan!

Palaillaan, tsau ja moido!

Jürgen

Lue lisää

Suomessa kasvaa puu, ei Jyrgeneitä. Yhdistetty bio tuulivoima laittaa ydinvoiman polvilleen:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000018262929

Täällä ei hiiltä käytetä, paitsi kun ydinvoimalat ovat huoltoseisokeissa tai siellä on hässäkkää, joka pysäyttää koko tuotannon ja päästä ilmoille hiukan säteilyä. Ps. hiilivoima on tuulivoimaa kallimpaa, vai voitko Jyrgen antaa linkin, että on halvempaa? Ps:2 linkin pitää olla päästökaupan alkamisen 2005 jälkeen tehty raportti.
Tuulivoiman säätö voidaan tehdä myös vesivoimalla.
Tulevaisuus on vihreän voiman, ei mustan eikä sen yhden ties minkävärisen, joka tuottaa ehtaa vuosikertatavaraa, joka säilyy pitkälti 10 000 vuosia niin hyvänä, että niitä ei kannata avata ihan pian.

ja kumartaa kirjoitti:

Kivihiilikonsulttinne Jürgen tässä hei!

Ranska mokoma on rakennellut kirottuja ydinvoimaloita, joten sinne ei saa enää hiiltä myytyä kuin murto-osan alkuperäisestä. Tanskaan menee nykyään onneksi ennätysmäärä, sillä Tanska panostaa tuulivoimaan.

Olen hyvin iloisena seurannut tuulivoimaloiden myynnin kasvua. Samoilla seuduilla olen itsekin usein toivottu vieras (Ranska on paska maa, sinne ei ole asioita).

Mutta ei hiilivoima niin paha ole. Se on halvempaa kuin tuulivoima ja tärkeä kulmakivi tuulivoimatuotannossa. Kun tuulivoiman valtavaa vaihtelua tasataan vaikkapa vesi- tai ydinvoimalla, puuttuva pikasäätö ja varavoima tehdään tietenkin tuolla ihanalla mustalla kullalla. CO2-päästöt ovat myös perssilmäisten ydinvoimalobbareiden panettelua, tulevaisuus on meidän, tuuli- ja hiilimiesten, eiksvaan?

Mutta menenkin tästä kaupittelemaan tuulivoimaa Israeliin. Heillä on asenteet kohdallaan!

Palaillaan, tsau ja moido!

Jürgen

Lue lisää

toimii rikinpoistolaitos parhaiten vaikka muuten kattila kovemmalla. Saksalaista ei ole ollutkaan, ehkä muutama 100t:n koe-erä?

ja kumartaa kirjoitti:

Kivihiilikonsulttinne Jürgen tässä hei!

Ranska mokoma on rakennellut kirottuja ydinvoimaloita, joten sinne ei saa enää hiiltä myytyä kuin murto-osan alkuperäisestä. Tanskaan menee nykyään onneksi ennätysmäärä, sillä Tanska panostaa tuulivoimaan.

Olen hyvin iloisena seurannut tuulivoimaloiden myynnin kasvua. Samoilla seuduilla olen itsekin usein toivottu vieras (Ranska on paska maa, sinne ei ole asioita).

Mutta ei hiilivoima niin paha ole. Se on halvempaa kuin tuulivoima ja tärkeä kulmakivi tuulivoimatuotannossa. Kun tuulivoiman valtavaa vaihtelua tasataan vaikkapa vesi- tai ydinvoimalla, puuttuva pikasäätö ja varavoima tehdään tietenkin tuolla ihanalla mustalla kullalla. CO2-päästöt ovat myös perssilmäisten ydinvoimalobbareiden panettelua, tulevaisuus on meidän, tuuli- ja hiilimiesten, eiksvaan?

Mutta menenkin tästä kaupittelemaan tuulivoimaa Israeliin. Heillä on asenteet kohdallaan!

Palaillaan, tsau ja moido!

Jürgen

Lue lisää

Jurgeni trollaa tai ei ole lukenut tätä

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000018225006

"Tuulivoiman ongelma on sen riittämättömyys"

No ei tod. pelkästää Tornion ja Vaasan välisellä matalikolla on yli 14 000 MWe sähköntuotantopotentiaali!

"kokonaiskapasiteetista vain murto-osa, eikä siihenkään näytetä pääsevän"

Kiitos sinunlaisten toisinajattelijoiden. Onneksi muutos on menossa.

"Sen ongelma on myös varavoiman rakentaminen, jonka yhteiskunta joutuu maksamaan"

Jos nyt rakentaa tuulivoimaa, niin et tarvitse varavoimaa. Jos rakennat periaatteella pulaa on 1000 MW, niin silloin kannattaa rakentaa tuulivoimaa biovoiman kanssa. Säätövoimana on Norjan vesivoima. Sähkölämmitys on yksi tyhmimmistä keksinnöistä.


"Biopolttoaineiden ongelma on, että niillä ei saada aikaan helposti sähköä vaan lämpöä."

Ei pidä paikkaansa, sillä hyötysuhde sähköntuotannossa on jopa parempi kuin ydinvoimalla. Lisäksi tämä lämpö on hyödynnettävissä, toisin kuin ydinvoiman kanssa tehdään. Säälittävää. Biopolttoaineilla korvataan myös öljy liikenteessä.

"Eli biopolttoaineralli aiheuttaa melua ja liikenteen päästöjä sekä vaaratilanteita. "

Suomen paperiteollisuuden alamäen ansiosta puuta jää järkevämpään käyttöön eli energiantuotantoon. Jo luolamihen aikana tuli oli kova keksintö ja on edelleen. Ei ralli lisäänny silloin yhtään ja biopolttoaineet voivat säilyttää jo nykyisen liikenteen. Biopolttoaineilla on pienemmät päästöt kuin öljyllä, lisäksi huomio kasvihuonepäästöt, jolloin ei ole parempaa ratkaisua kuin biovoima.

"Ydinvoimaa tarvitaan tuottamaan sähköä varmasti, puhtaasti ja hiilidioksidineutraalisti."

Ei pidä tod. paikkaansa: epävarma tuotto: tehot pois äkisti, mielettömät louhintasaasteet, säteilypäästöt ilmaan, veteen, maahan, järkyttävät jäteet tuhansiksi vuosiksi, jne. Ei ole neutraali, kun otetaan huomioon rikastus, louhinta ja polttoaineen kuljetus!

"Lisäämällä tuulivoimaa joudut rakentamaan varavoimaa, joka on esimerkiksi Suomessa täysin kokonaan fossiilisianpolttoaineita käyttäviä laitoksia."

Höpö, höpö. Suomen vesivoima on oiva säätö, varavoima. Ydinvoimalla se on hiili.

"Lisäämällä tuulivoimaa joudut rakentamaan varavoimaa, joka on esimerkiksi Suomessa täysin kokonaan fossiilisianpolttoaineita käyttäviä laitoksia."

Tuo oli ydinlobbareiden aikaan, kun vain hiilivoima kelpasi ydinvoiman kanssa. Herää jo unestasi.

Ari Lampinen, Jyväskylän yliopisto:

EU:n energiastrategia vuodelta 1995 mainitsee ympäristönsuojelun, energian huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn energiapolitiikan peruspilareina. Eräs tärkeimmistä keinoista kaikkien näiden elementtien edistämiseksi on uusiutuvan energian käytön lisääminen. Komissio julkaisi vuonna 1997 strategian täsmennykseksi uusiutuvan energian (UE) edistämisohjelman, jonka tarkoituksena on nostaa uusiutuvan energian osuus 6 %:sta 12 %:iin EU:n primäärienergiankulutuksesta vuoteen 2010 mennessä 1000 miljardin markan investointikustannuksin (Taulukko 1). Kyseinen uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin lisäys on lähes viisinkertainen Suomen kokonaisenergiankäyttöön (31 Mtoe eli 31 miljoonan öljytonnin sisältämä energia) verrattuna.

---- taulukko ----

Edistämisohjelma perustellaan sen tuottamilla hyödyillä yhteiskunnan eri sektoreilla. Nämä hyödyt ylittävät ohjelman vaatimat kustannukset, joten uusiutuvan energian tuotantohinnaksi tulee alle 0 p/kWh. Tässä esitetään sektorikohtainen yhteenveto ohjelman toteutumisen seuraamuksista:

Maa- ja metsätalous: Energiantuotanto maaseudulla lisää maaseudun elinvoimaisuutta. Agenda-2000:n (EU:n maaseutupolitiikan CAP runko) non-food -tuki mahdollistaa energiakasvituotannolle samanlaisen tuen kuin ruokakasvituotannolle eli kiinteiden, nestemäisten ja kaasumaisten biopolttoaineiden tuotanto sähkö-, lämpö- ja liikennepolttoaine- ja työkonekäyttöön. UE-sähködirektiivi (hyväksytään vuonna 2001) velvoittaa sähköverkköyhtiön ostamaan pientuottajan ylijäämäsähkön: biopolttoaineperäisen sähkön (esim. hakesähkö tai biokaasusähkö) lisäksi voidaan myydä muutakin UE-sähköä, esim. tuulivoimaa (yleistä Tanskan ja Saksan maatiloilla) tai pienvesivoimaa. Energiayliomavaraisuudella voidaan jopa kattaa kaikki maatilan tulontarpeet. Kyseinen direktiivi myös velvoittaa kaikki energian kanssa tekemisissä olevat julkisen sektorin virkamiehet kouluttautumaan uusiutuvien energianlähteiden alalla ja määrää oletuksena myönteisen päätöksen uusiutuvan energian rakennuslupa-anomukseen, mikäli anomusta ei säädetyssä ajassa saada käsiteltyä. Valmisteilla on lisäksi direktiivit kaukolämpöä (lämmön myynti kaukolämpöverkkoon), kaasumarkkinoita (biokaasun myynti maakaasuverkkoon) ja liikennepolttoaineita (verottomuus) varten. Edellytyksenä tällä hetkellä liikenteen biopolttoaineiden kannattavuudelle on dieselveron poistaminen sekä biopolttoaineita käyttävien ajoneuvojen ylimääräisen autoveron poistaminen. Hiilivetypohjaisten nestemäisten polttoaineiden viimeaikainen hintakehitys saattaa vauhdittaa kannattavuuden luontaista toteutumista merkittävästi. Valmisteilla oleva EU:n biopolttoainedirektiivi vaatii jokaisen EU-maan käyttämistä liikennepolttoaineista vähintään 2 %:n osuuden olevan biopolttoaineita vuoteen 2005 mennessä ja 5,75 %:n osuuden vuoteen 2010 mennessä.

Aluepolitiikka: Uusiutuvia energiamuotoja on hyödynnettävissä kaikkialla paikallisesti, joten strategia tukee EU:n läheisyysperiaatetta.

Teollisuus: Pienen ja keskisuuren teollisuuden rooli vahvistuu. PK-teollisuuden vahvistuminen johtuu uusiutuvan energiateknologian modulaarisesta luonteesta, joka tekee mahdolliseksi voimalaitosten rakentamisen pienissäkin teollisuuslaitoksissa tai pajoissa. Energiateknologian valmistajien lisääntyminen lisää kilpailua ja alentaa hintoja. Teknologinen innovaatiopotentiaali kasvaa, koska teknologian kehittämiseen osallistuvien määrä kasvaa.

Työllisyys: Strategian toteutuessa luodaan 500.000 - 900.000 uutta nettotyöpaikkaa EU:n sisäisiä markkinoita varten ja 350.000 uutta työpaikkaa vientiteollisuuden tarpeisiin. Työllisyyden lisääntyminen johtuu siitä, että UE-tuotanto työllistää n. 2-5-kertaa enemmän tuotettua energiayksikköä kohti kuin uusiutumaton energia. Suomessa Kauppa- ja teollisuusministeriö on vuonna 1999 arvioinut uusiutuvien energianlähteiden lisääntyvän käytön tuottavan Suomeen yli 10.000 työpaikkaa tällä vuosikymmenellä. Maa- ja metsätalousministeriön energiapuutyöryhmä arvioi vuonna 1997 energiahakkeen lisääntyvän käytön (tavoite 10 Mm3) työllistävän yli 11000 henkilövuoden verran tämän vuosikymmenen aikana. Hakkuutähdehakkeen käytöllä energiantuotannossa on paikallisesti yli kymmenkertainen työllistämisvaikutus verrattuna polttoöljyn käyttöön. Hakkuujätteen keräyksen ja harvennuspuun korjaamisen käynnistämiseen ei tarvita työllistettävien merkittävää uudelleenkoulutusta.

Energia: EU:n nykyinen 50 % energiaomavaraisuus on laskemassa 30 %:iin vuoteen 2020 mennessä, ellei uusiutuvia kannallisia energiavaroja hyödynnetä. Kyseessä on siis tärkeä energiahuollon varmuutta lisäävä politiikka (huom. Suomessa päinvastoin energiahuollon varmuusargumentillä perustellaan uusiutumattomien ulkomaisten polttoaineiden käytön lisäämistä). Kotimaisen uusiutuvan energian tuottamiseen soveltuvan teknologian kehittäminen on tärkeää myös kansallisen kriisivalmiuden parantamiseksi. Toisaalta uusiutuva energiateknologia on luonteeltaan modulaarista, mikä tekee mahdolliseksi toisaalta tarpeen mukaisen vaiheittaisen, toisaalta erittäin nopean, rinnakkaisen, rakentamisen. Jälkimmäisestä on esimerkkinä Kaliforniassa 4 vuoden aikana 1980-luvun alussa pystytetyt 10.000 tuuliturbiinia. Mikäli tälläinen projekti toteutettaisiin Suomessa 3 MW turbiineilla, esimerkiksi merituulipuistoina, niiden vuodessa tuottama sähkömäärä vastaisi Suomen vuotuista sähkönkulutusta. Alaa niiden tornit vaatisivat Seutulan uuden kiitoradan verran.

Kauppa: Strategia vahvistaa UE[uusiutuvan energian]-teollisuuden kilpailukykyä ja tuottaa yhdessä vuosittain vältettävän 18 mrd markan ulkomaisten polttoaineiden oston kanssa vuosittaisen 120 mrd markan vaihtotaseen ylijäämän.

Terveydenhoito: Kustannukset putoavat 30-270 mrd markkaa vuodessa (sisältää myös eräitä muita päästöjen vähentämisestä seuraavia hyötyjä). Päästöjen aiheuttamat kuolemantapaukset vähenevät useilla tuhansilla vuodessa. Tämä johtuu siitä, että fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa satoja tuhansia kuolemia EU:ssa vuosittain.

Talous: Strategian suorat kokonaisinvestointikustannukset ovat 1000 mrd markkaa, joka jää pääasiassa EU:n talousalueelle. Strategian todelliset kustannukset ovat negatiiviset, koska strategian aiheuttamat hyödyt yhteiskunnan eri sektoreilla, jo pelkästään kauppa- ja terveydenhoitosektoreilla, ylittävät suorat investointikustannukset. Tämä johtuu siitä, että nykyisin energiankäytön kustannuksista merkittävä osa tulee nykyään maksettaviksi julkisin varoin mm. terveys- ja ympäristösektoreilla. Toisaalta uusiutumattomat energiamuodot saavat edelleen ja ovat historiallisesti saaneet runsaasti yhteiskunnan tukea: nykyäänkin suorat vuotuiset globaalit subventiot fossiilienergiateollisuudelle on arvioitu yli 1000 miljardiksi markaksi.

Ympäristö: Hiilidioksidipäästöt vähenevät yli 400 miljoonaa tonnia vuodessa. Jo tämä toimintasuunnitelma yksin riittää Kioton sopimuksen EU:lle asettaman 8 % vähennystavoitteen toteuttamiseen hiilidioksidin osalta, vaikka energian kokonaiskulutus kasvaisi arvioiden mukaisesti. Muiden kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi tarvitaan lisätoimenpiteitä: yhdessä CHP:n ja energian säästön edistämisohjelmien kanssa voidaan saavuttaa 14 % vähennys. Ja samalla vähennetään happosateita, pienhiukkaspäästöjä, otsonikerrosta tuhoavia päästöjä ja orgaanisten myrkkyjen päästöjä.

http://arkisto.sll.fi/tiedotus/2001/LampinenVaihtoehdot.html

HYÖDYT kirjoitti:

Ari Lampinen, Jyväskylän yliopisto:

EU:n energiastrategia vuodelta 1995 mainitsee ympäristönsuojelun, energian huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn energiapolitiikan peruspilareina. Eräs tärkeimmistä keinoista kaikkien näiden elementtien edistämiseksi on uusiutuvan energian käytön lisääminen. Komissio julkaisi vuonna 1997 strategian täsmennykseksi uusiutuvan energian (UE) edistämisohjelman, jonka tarkoituksena on nostaa uusiutuvan energian osuus 6 %:sta 12 %:iin EU:n primäärienergiankulutuksesta vuoteen 2010 mennessä 1000 miljardin markan investointikustannuksin (Taulukko 1). Kyseinen uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin lisäys on lähes viisinkertainen Suomen kokonaisenergiankäyttöön (31 Mtoe eli 31 miljoonan öljytonnin sisältämä energia) verrattuna.

---- taulukko ----

Edistämisohjelma perustellaan sen tuottamilla hyödyillä yhteiskunnan eri sektoreilla. Nämä hyödyt ylittävät ohjelman vaatimat kustannukset, joten uusiutuvan energian tuotantohinnaksi tulee alle 0 p/kWh. Tässä esitetään sektorikohtainen yhteenveto ohjelman toteutumisen seuraamuksista:

Maa- ja metsätalous: Energiantuotanto maaseudulla lisää maaseudun elinvoimaisuutta. Agenda-2000:n (EU:n maaseutupolitiikan CAP runko) non-food -tuki mahdollistaa energiakasvituotannolle samanlaisen tuen kuin ruokakasvituotannolle eli kiinteiden, nestemäisten ja kaasumaisten biopolttoaineiden tuotanto sähkö-, lämpö- ja liikennepolttoaine- ja työkonekäyttöön. UE-sähködirektiivi (hyväksytään vuonna 2001) velvoittaa sähköverkköyhtiön ostamaan pientuottajan ylijäämäsähkön: biopolttoaineperäisen sähkön (esim. hakesähkö tai biokaasusähkö) lisäksi voidaan myydä muutakin UE-sähköä, esim. tuulivoimaa (yleistä Tanskan ja Saksan maatiloilla) tai pienvesivoimaa. Energiayliomavaraisuudella voidaan jopa kattaa kaikki maatilan tulontarpeet. Kyseinen direktiivi myös velvoittaa kaikki energian kanssa tekemisissä olevat julkisen sektorin virkamiehet kouluttautumaan uusiutuvien energianlähteiden alalla ja määrää oletuksena myönteisen päätöksen uusiutuvan energian rakennuslupa-anomukseen, mikäli anomusta ei säädetyssä ajassa saada käsiteltyä. Valmisteilla on lisäksi direktiivit kaukolämpöä (lämmön myynti kaukolämpöverkkoon), kaasumarkkinoita (biokaasun myynti maakaasuverkkoon) ja liikennepolttoaineita (verottomuus) varten. Edellytyksenä tällä hetkellä liikenteen biopolttoaineiden kannattavuudelle on dieselveron poistaminen sekä biopolttoaineita käyttävien ajoneuvojen ylimääräisen autoveron poistaminen. Hiilivetypohjaisten nestemäisten polttoaineiden viimeaikainen hintakehitys saattaa vauhdittaa kannattavuuden luontaista toteutumista merkittävästi. Valmisteilla oleva EU:n biopolttoainedirektiivi vaatii jokaisen EU-maan käyttämistä liikennepolttoaineista vähintään 2 %:n osuuden olevan biopolttoaineita vuoteen 2005 mennessä ja 5,75 %:n osuuden vuoteen 2010 mennessä.

Aluepolitiikka: Uusiutuvia energiamuotoja on hyödynnettävissä kaikkialla paikallisesti, joten strategia tukee EU:n läheisyysperiaatetta.

Teollisuus: Pienen ja keskisuuren teollisuuden rooli vahvistuu. PK-teollisuuden vahvistuminen johtuu uusiutuvan energiateknologian modulaarisesta luonteesta, joka tekee mahdolliseksi voimalaitosten rakentamisen pienissäkin teollisuuslaitoksissa tai pajoissa. Energiateknologian valmistajien lisääntyminen lisää kilpailua ja alentaa hintoja. Teknologinen innovaatiopotentiaali kasvaa, koska teknologian kehittämiseen osallistuvien määrä kasvaa.

Työllisyys: Strategian toteutuessa luodaan 500.000 - 900.000 uutta nettotyöpaikkaa EU:n sisäisiä markkinoita varten ja 350.000 uutta työpaikkaa vientiteollisuuden tarpeisiin. Työllisyyden lisääntyminen johtuu siitä, että UE-tuotanto työllistää n. 2-5-kertaa enemmän tuotettua energiayksikköä kohti kuin uusiutumaton energia. Suomessa Kauppa- ja teollisuusministeriö on vuonna 1999 arvioinut uusiutuvien energianlähteiden lisääntyvän käytön tuottavan Suomeen yli 10.000 työpaikkaa tällä vuosikymmenellä. Maa- ja metsätalousministeriön energiapuutyöryhmä arvioi vuonna 1997 energiahakkeen lisääntyvän käytön (tavoite 10 Mm3) työllistävän yli 11000 henkilövuoden verran tämän vuosikymmenen aikana. Hakkuutähdehakkeen käytöllä energiantuotannossa on paikallisesti yli kymmenkertainen työllistämisvaikutus verrattuna polttoöljyn käyttöön. Hakkuujätteen keräyksen ja harvennuspuun korjaamisen käynnistämiseen ei tarvita työllistettävien merkittävää uudelleenkoulutusta.

Energia: EU:n nykyinen 50 % energiaomavaraisuus on laskemassa 30 %:iin vuoteen 2020 mennessä, ellei uusiutuvia kannallisia energiavaroja hyödynnetä. Kyseessä on siis tärkeä energiahuollon varmuutta lisäävä politiikka (huom. Suomessa päinvastoin energiahuollon varmuusargumentillä perustellaan uusiutumattomien ulkomaisten polttoaineiden käytön lisäämistä). Kotimaisen uusiutuvan energian tuottamiseen soveltuvan teknologian kehittäminen on tärkeää myös kansallisen kriisivalmiuden parantamiseksi. Toisaalta uusiutuva energiateknologia on luonteeltaan modulaarista, mikä tekee mahdolliseksi toisaalta tarpeen mukaisen vaiheittaisen, toisaalta erittäin nopean, rinnakkaisen, rakentamisen. Jälkimmäisestä on esimerkkinä Kaliforniassa 4 vuoden aikana 1980-luvun alussa pystytetyt 10.000 tuuliturbiinia. Mikäli tälläinen projekti toteutettaisiin Suomessa 3 MW turbiineilla, esimerkiksi merituulipuistoina, niiden vuodessa tuottama sähkömäärä vastaisi Suomen vuotuista sähkönkulutusta. Alaa niiden tornit vaatisivat Seutulan uuden kiitoradan verran.

Kauppa: Strategia vahvistaa UE[uusiutuvan energian]-teollisuuden kilpailukykyä ja tuottaa yhdessä vuosittain vältettävän 18 mrd markan ulkomaisten polttoaineiden oston kanssa vuosittaisen 120 mrd markan vaihtotaseen ylijäämän.

Terveydenhoito: Kustannukset putoavat 30-270 mrd markkaa vuodessa (sisältää myös eräitä muita päästöjen vähentämisestä seuraavia hyötyjä). Päästöjen aiheuttamat kuolemantapaukset vähenevät useilla tuhansilla vuodessa. Tämä johtuu siitä, että fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa satoja tuhansia kuolemia EU:ssa vuosittain.

Talous: Strategian suorat kokonaisinvestointikustannukset ovat 1000 mrd markkaa, joka jää pääasiassa EU:n talousalueelle. Strategian todelliset kustannukset ovat negatiiviset, koska strategian aiheuttamat hyödyt yhteiskunnan eri sektoreilla, jo pelkästään kauppa- ja terveydenhoitosektoreilla, ylittävät suorat investointikustannukset. Tämä johtuu siitä, että nykyisin energiankäytön kustannuksista merkittävä osa tulee nykyään maksettaviksi julkisin varoin mm. terveys- ja ympäristösektoreilla. Toisaalta uusiutumattomat energiamuodot saavat edelleen ja ovat historiallisesti saaneet runsaasti yhteiskunnan tukea: nykyäänkin suorat vuotuiset globaalit subventiot fossiilienergiateollisuudelle on arvioitu yli 1000 miljardiksi markaksi.

Ympäristö: Hiilidioksidipäästöt vähenevät yli 400 miljoonaa tonnia vuodessa. Jo tämä toimintasuunnitelma yksin riittää Kioton sopimuksen EU:lle asettaman 8 % vähennystavoitteen toteuttamiseen hiilidioksidin osalta, vaikka energian kokonaiskulutus kasvaisi arvioiden mukaisesti. Muiden kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi tarvitaan lisätoimenpiteitä: yhdessä CHP:n ja energian säästön edistämisohjelmien kanssa voidaan saavuttaa 14 % vähennys. Ja samalla vähennetään happosateita, pienhiukkaspäästöjä, otsonikerrosta tuhoavia päästöjä ja orgaanisten myrkkyjen päästöjä.

http://arkisto.sll.fi/tiedotus/2001/LampinenVaihtoehdot.html

Lue lisää

Lainaus oheisesta romaanin postituksesta:

"Kyseinen uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin lisäys on lähes viisinkertainen Suomen kokonaisenergiankäyttöön (31 Mtoe eli 31 miljoonan öljytonnin sisältämä energia)"

ELI Suomen ei tarvitse lisätä enää biopolttoaineiden käyttöä!

HYÖDYT kirjoitti:

Ari Lampinen, Jyväskylän yliopisto:

EU:n energiastrategia vuodelta 1995 mainitsee ympäristönsuojelun, energian huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn energiapolitiikan peruspilareina. Eräs tärkeimmistä keinoista kaikkien näiden elementtien edistämiseksi on uusiutuvan energian käytön lisääminen. Komissio julkaisi vuonna 1997 strategian täsmennykseksi uusiutuvan energian (UE) edistämisohjelman, jonka tarkoituksena on nostaa uusiutuvan energian osuus 6 %:sta 12 %:iin EU:n primäärienergiankulutuksesta vuoteen 2010 mennessä 1000 miljardin markan investointikustannuksin (Taulukko 1). Kyseinen uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin lisäys on lähes viisinkertainen Suomen kokonaisenergiankäyttöön (31 Mtoe eli 31 miljoonan öljytonnin sisältämä energia) verrattuna.

---- taulukko ----

Edistämisohjelma perustellaan sen tuottamilla hyödyillä yhteiskunnan eri sektoreilla. Nämä hyödyt ylittävät ohjelman vaatimat kustannukset, joten uusiutuvan energian tuotantohinnaksi tulee alle 0 p/kWh. Tässä esitetään sektorikohtainen yhteenveto ohjelman toteutumisen seuraamuksista:

Maa- ja metsätalous: Energiantuotanto maaseudulla lisää maaseudun elinvoimaisuutta. Agenda-2000:n (EU:n maaseutupolitiikan CAP runko) non-food -tuki mahdollistaa energiakasvituotannolle samanlaisen tuen kuin ruokakasvituotannolle eli kiinteiden, nestemäisten ja kaasumaisten biopolttoaineiden tuotanto sähkö-, lämpö- ja liikennepolttoaine- ja työkonekäyttöön. UE-sähködirektiivi (hyväksytään vuonna 2001) velvoittaa sähköverkköyhtiön ostamaan pientuottajan ylijäämäsähkön: biopolttoaineperäisen sähkön (esim. hakesähkö tai biokaasusähkö) lisäksi voidaan myydä muutakin UE-sähköä, esim. tuulivoimaa (yleistä Tanskan ja Saksan maatiloilla) tai pienvesivoimaa. Energiayliomavaraisuudella voidaan jopa kattaa kaikki maatilan tulontarpeet. Kyseinen direktiivi myös velvoittaa kaikki energian kanssa tekemisissä olevat julkisen sektorin virkamiehet kouluttautumaan uusiutuvien energianlähteiden alalla ja määrää oletuksena myönteisen päätöksen uusiutuvan energian rakennuslupa-anomukseen, mikäli anomusta ei säädetyssä ajassa saada käsiteltyä. Valmisteilla on lisäksi direktiivit kaukolämpöä (lämmön myynti kaukolämpöverkkoon), kaasumarkkinoita (biokaasun myynti maakaasuverkkoon) ja liikennepolttoaineita (verottomuus) varten. Edellytyksenä tällä hetkellä liikenteen biopolttoaineiden kannattavuudelle on dieselveron poistaminen sekä biopolttoaineita käyttävien ajoneuvojen ylimääräisen autoveron poistaminen. Hiilivetypohjaisten nestemäisten polttoaineiden viimeaikainen hintakehitys saattaa vauhdittaa kannattavuuden luontaista toteutumista merkittävästi. Valmisteilla oleva EU:n biopolttoainedirektiivi vaatii jokaisen EU-maan käyttämistä liikennepolttoaineista vähintään 2 %:n osuuden olevan biopolttoaineita vuoteen 2005 mennessä ja 5,75 %:n osuuden vuoteen 2010 mennessä.

Aluepolitiikka: Uusiutuvia energiamuotoja on hyödynnettävissä kaikkialla paikallisesti, joten strategia tukee EU:n läheisyysperiaatetta.

Teollisuus: Pienen ja keskisuuren teollisuuden rooli vahvistuu. PK-teollisuuden vahvistuminen johtuu uusiutuvan energiateknologian modulaarisesta luonteesta, joka tekee mahdolliseksi voimalaitosten rakentamisen pienissäkin teollisuuslaitoksissa tai pajoissa. Energiateknologian valmistajien lisääntyminen lisää kilpailua ja alentaa hintoja. Teknologinen innovaatiopotentiaali kasvaa, koska teknologian kehittämiseen osallistuvien määrä kasvaa.

Työllisyys: Strategian toteutuessa luodaan 500.000 - 900.000 uutta nettotyöpaikkaa EU:n sisäisiä markkinoita varten ja 350.000 uutta työpaikkaa vientiteollisuuden tarpeisiin. Työllisyyden lisääntyminen johtuu siitä, että UE-tuotanto työllistää n. 2-5-kertaa enemmän tuotettua energiayksikköä kohti kuin uusiutumaton energia. Suomessa Kauppa- ja teollisuusministeriö on vuonna 1999 arvioinut uusiutuvien energianlähteiden lisääntyvän käytön tuottavan Suomeen yli 10.000 työpaikkaa tällä vuosikymmenellä. Maa- ja metsätalousministeriön energiapuutyöryhmä arvioi vuonna 1997 energiahakkeen lisääntyvän käytön (tavoite 10 Mm3) työllistävän yli 11000 henkilövuoden verran tämän vuosikymmenen aikana. Hakkuutähdehakkeen käytöllä energiantuotannossa on paikallisesti yli kymmenkertainen työllistämisvaikutus verrattuna polttoöljyn käyttöön. Hakkuujätteen keräyksen ja harvennuspuun korjaamisen käynnistämiseen ei tarvita työllistettävien merkittävää uudelleenkoulutusta.

Energia: EU:n nykyinen 50 % energiaomavaraisuus on laskemassa 30 %:iin vuoteen 2020 mennessä, ellei uusiutuvia kannallisia energiavaroja hyödynnetä. Kyseessä on siis tärkeä energiahuollon varmuutta lisäävä politiikka (huom. Suomessa päinvastoin energiahuollon varmuusargumentillä perustellaan uusiutumattomien ulkomaisten polttoaineiden käytön lisäämistä). Kotimaisen uusiutuvan energian tuottamiseen soveltuvan teknologian kehittäminen on tärkeää myös kansallisen kriisivalmiuden parantamiseksi. Toisaalta uusiutuva energiateknologia on luonteeltaan modulaarista, mikä tekee mahdolliseksi toisaalta tarpeen mukaisen vaiheittaisen, toisaalta erittäin nopean, rinnakkaisen, rakentamisen. Jälkimmäisestä on esimerkkinä Kaliforniassa 4 vuoden aikana 1980-luvun alussa pystytetyt 10.000 tuuliturbiinia. Mikäli tälläinen projekti toteutettaisiin Suomessa 3 MW turbiineilla, esimerkiksi merituulipuistoina, niiden vuodessa tuottama sähkömäärä vastaisi Suomen vuotuista sähkönkulutusta. Alaa niiden tornit vaatisivat Seutulan uuden kiitoradan verran.

Kauppa: Strategia vahvistaa UE[uusiutuvan energian]-teollisuuden kilpailukykyä ja tuottaa yhdessä vuosittain vältettävän 18 mrd markan ulkomaisten polttoaineiden oston kanssa vuosittaisen 120 mrd markan vaihtotaseen ylijäämän.

Terveydenhoito: Kustannukset putoavat 30-270 mrd markkaa vuodessa (sisältää myös eräitä muita päästöjen vähentämisestä seuraavia hyötyjä). Päästöjen aiheuttamat kuolemantapaukset vähenevät useilla tuhansilla vuodessa. Tämä johtuu siitä, että fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa satoja tuhansia kuolemia EU:ssa vuosittain.

Talous: Strategian suorat kokonaisinvestointikustannukset ovat 1000 mrd markkaa, joka jää pääasiassa EU:n talousalueelle. Strategian todelliset kustannukset ovat negatiiviset, koska strategian aiheuttamat hyödyt yhteiskunnan eri sektoreilla, jo pelkästään kauppa- ja terveydenhoitosektoreilla, ylittävät suorat investointikustannukset. Tämä johtuu siitä, että nykyisin energiankäytön kustannuksista merkittävä osa tulee nykyään maksettaviksi julkisin varoin mm. terveys- ja ympäristösektoreilla. Toisaalta uusiutumattomat energiamuodot saavat edelleen ja ovat historiallisesti saaneet runsaasti yhteiskunnan tukea: nykyäänkin suorat vuotuiset globaalit subventiot fossiilienergiateollisuudelle on arvioitu yli 1000 miljardiksi markaksi.

Ympäristö: Hiilidioksidipäästöt vähenevät yli 400 miljoonaa tonnia vuodessa. Jo tämä toimintasuunnitelma yksin riittää Kioton sopimuksen EU:lle asettaman 8 % vähennystavoitteen toteuttamiseen hiilidioksidin osalta, vaikka energian kokonaiskulutus kasvaisi arvioiden mukaisesti. Muiden kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi tarvitaan lisätoimenpiteitä: yhdessä CHP:n ja energian säästön edistämisohjelmien kanssa voidaan saavuttaa 14 % vähennys. Ja samalla vähennetään happosateita, pienhiukkaspäästöjä, otsonikerrosta tuhoavia päästöjä ja orgaanisten myrkkyjen päästöjä.

http://arkisto.sll.fi/tiedotus/2001/LampinenVaihtoehdot.html

Lue lisää

""Lainaus oheisesta romaanin postituksesta:
"Kyseinen uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin lisäys on lähes viisinkertainen Suomen kokonaisenergiankäyttöön (31 Mtoe eli 31 miljoonan öljytonnin sisältämä energia)"
ELI Suomen ei tarvitse lisätä enää biopolttoaineiden käyttöä!""

Luit sen pätkittäin, puhe kappaleessa oli EU:n uusiutuvan energian lisäyksestä!


"UE-sähködirektiivi (hyväksytään vuonna 2001) velvoittaa sähköverkköyhtiön ostamaan pientuottajan ylijäämäsähkön: biopolttoaineperäisen sähkön (esim. hakesähkö tai biokaasusähkö) lisäksi voidaan myydä muutakin UE-sähköä, esim. tuulivoimaa (yleistä Tanskan ja Saksan maatiloilla) tai pienvesivoimaa."

Tässä näkee jokainen lobbari, että tuulivoimaa voi rakentaa, eikä säätö- ja varavoiman puute ole oleellista, sillä tuotettu sähkö menee heti myyntiin. Eletään 2000-lukua ja vapaita sähkömarkkinoita, jolloin säätövoimaa riittää ihan tarpeeksi.



"Aluepolitiikka: Uusiutuvia energiamuotoja on hyödynnettävissä kaikkialla paikallisesti, joten strategia tukee EU:n läheisyysperiaatetta."

Ydinvoimalla tämä ei toteudu, sillä Suomessakin joudutaan sähköä siirtämään pitkiä matkoja tuotannon keskittyessä kahteen pisteeseen. Tämä jos mikä aiheuttaa siirtoverkolle suuria vaatimuksia.



"Työllisyyden lisääntyminen johtuu siitä, että UE-tuotanto työllistää n. 2-5-kertaa enemmän tuotettua energiayksikköä kohti kuin uusiutumaton energia."

Mikä tekeekin tuulivoimasta erittäin edullisen ydinvoimaan nähden, sillä suomalaisella tekniikalla on 80 %:n kotimaisuus, jolloin voimaloista maksettu raha jää Suomeen lähes kokonaan. Tästä voitaisiin päätellä, että 20 % tuulivoiman hinnasta on ainoastaan kallista ja energia saadaan melko ilmaiseksi.



"EU:n biopolttoainedirektiivi vaatii jokaisen EU-maan käyttämistä liikennepolttoaineista vähintään 2 %:n osuuden olevan biopolttoaineita vuoteen 2005 mennessä ja 5,75 %:n osuuden vuoteen 2010 mennessä. "

Toivottavasti tulee direktiivi, kuten Ruotsissa, että kielletään öljylämmitys kokonaan! Vaihtoehtona kotimainen puu/pelletti ja 100 % bioöljy.



"Kotimaisen uusiutuvan energian tuottamiseen soveltuvan teknologian kehittäminen on tärkeää myös kansallisen kriisivalmiuden parantamiseksi."

Mikä ollaan nähty viimevuosina kun Lähi-idässä paukkuu ja samoin paukkuu lukemat tankatessa. Yrittäjät, jotka ajattavat rekkoja pitkiä matkoja tai ovat muuten öljyriippuvaisia ovat kovilla. Tilanne Ruotsissa on toinen, siellä liikennekulttuuri on parivuosikymmentä meitä edistyksellisempää.



"Kaliforniassa 4 vuoden aikana 1980-luvun alussa pystytetyt 10.000 tuuliturbiinia. Mikäli tälläinen projekti toteutettaisiin Suomessa 3 MW turbiineilla"

Tämä vuotuinen sähkömäärä Suomessa korvaisi 5 maailman suurinta ydinreaktoria. Mutta veisi tilaa vähemmän kuin nuo 5 reaktoria. Jos tällainen suomalainen projekti lähtisi käyntiin, niin tuulivoimaloiden hinta massavalmistuksen takia romahtaisi oleellisesti ja sitämyötä edullisuus yhteiskunnalle olisi vieläkin parempaa.



"Terveydenhoito: Kustannukset putoavat 30-270 mrd markkaa vuodessa (sisältää myös eräitä muita päästöjen vähentämisestä seuraavia hyötyjä)."

Noilla rahoilla jokainen EU-maa saa suuren tuulipuisto joka vuosi, jolloin terveydenhoitokulut laskevat edelleen. Tämähän on kuin laittaisi rahaa pankkiin.

haisee kirjoitti:

""Lainaus oheisesta romaanin postituksesta:
"Kyseinen uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin lisäys on lähes viisinkertainen Suomen kokonaisenergiankäyttöön (31 Mtoe eli 31 miljoonan öljytonnin sisältämä energia)"
ELI Suomen ei tarvitse lisätä enää biopolttoaineiden käyttöä!""

Luit sen pätkittäin, puhe kappaleessa oli EU:n uusiutuvan energian lisäyksestä!


"UE-sähködirektiivi (hyväksytään vuonna 2001) velvoittaa sähköverkköyhtiön ostamaan pientuottajan ylijäämäsähkön: biopolttoaineperäisen sähkön (esim. hakesähkö tai biokaasusähkö) lisäksi voidaan myydä muutakin UE-sähköä, esim. tuulivoimaa (yleistä Tanskan ja Saksan maatiloilla) tai pienvesivoimaa."

Tässä näkee jokainen lobbari, että tuulivoimaa voi rakentaa, eikä säätö- ja varavoiman puute ole oleellista, sillä tuotettu sähkö menee heti myyntiin. Eletään 2000-lukua ja vapaita sähkömarkkinoita, jolloin säätövoimaa riittää ihan tarpeeksi.



"Aluepolitiikka: Uusiutuvia energiamuotoja on hyödynnettävissä kaikkialla paikallisesti, joten strategia tukee EU:n läheisyysperiaatetta."

Ydinvoimalla tämä ei toteudu, sillä Suomessakin joudutaan sähköä siirtämään pitkiä matkoja tuotannon keskittyessä kahteen pisteeseen. Tämä jos mikä aiheuttaa siirtoverkolle suuria vaatimuksia.



"Työllisyyden lisääntyminen johtuu siitä, että UE-tuotanto työllistää n. 2-5-kertaa enemmän tuotettua energiayksikköä kohti kuin uusiutumaton energia."

Mikä tekeekin tuulivoimasta erittäin edullisen ydinvoimaan nähden, sillä suomalaisella tekniikalla on 80 %:n kotimaisuus, jolloin voimaloista maksettu raha jää Suomeen lähes kokonaan. Tästä voitaisiin päätellä, että 20 % tuulivoiman hinnasta on ainoastaan kallista ja energia saadaan melko ilmaiseksi.



"EU:n biopolttoainedirektiivi vaatii jokaisen EU-maan käyttämistä liikennepolttoaineista vähintään 2 %:n osuuden olevan biopolttoaineita vuoteen 2005 mennessä ja 5,75 %:n osuuden vuoteen 2010 mennessä. "

Toivottavasti tulee direktiivi, kuten Ruotsissa, että kielletään öljylämmitys kokonaan! Vaihtoehtona kotimainen puu/pelletti ja 100 % bioöljy.



"Kotimaisen uusiutuvan energian tuottamiseen soveltuvan teknologian kehittäminen on tärkeää myös kansallisen kriisivalmiuden parantamiseksi."

Mikä ollaan nähty viimevuosina kun Lähi-idässä paukkuu ja samoin paukkuu lukemat tankatessa. Yrittäjät, jotka ajattavat rekkoja pitkiä matkoja tai ovat muuten öljyriippuvaisia ovat kovilla. Tilanne Ruotsissa on toinen, siellä liikennekulttuuri on parivuosikymmentä meitä edistyksellisempää.



"Kaliforniassa 4 vuoden aikana 1980-luvun alussa pystytetyt 10.000 tuuliturbiinia. Mikäli tälläinen projekti toteutettaisiin Suomessa 3 MW turbiineilla"

Tämä vuotuinen sähkömäärä Suomessa korvaisi 5 maailman suurinta ydinreaktoria. Mutta veisi tilaa vähemmän kuin nuo 5 reaktoria. Jos tällainen suomalainen projekti lähtisi käyntiin, niin tuulivoimaloiden hinta massavalmistuksen takia romahtaisi oleellisesti ja sitämyötä edullisuus yhteiskunnalle olisi vieläkin parempaa.



"Terveydenhoito: Kustannukset putoavat 30-270 mrd markkaa vuodessa (sisältää myös eräitä muita päästöjen vähentämisestä seuraavia hyötyjä)."

Noilla rahoilla jokainen EU-maa saa suuren tuulipuisto joka vuosi, jolloin terveydenhoitokulut laskevat edelleen. Tämähän on kuin laittaisi rahaa pankkiin.

Lue lisää

Alla tarinasi tuulivoimasta. Taaskin täytyy todeta muutama asia:

-   Vaikka laskelmasi olisi totta, se ei poista ydinvoiman tarvetta, koska tuulivoima ei ole perusvoimaa ja joka tapauksessa marginaalinen sähkön tuotantomuoto.
-   Laskelmasi on helppo kyseenalaistaa, koska tuulivoiman rakentaminen pitää sisällään niin paljon tukia, joita yhteiskunta tarjoaa, että Suomi ei voi rakentaa tuulivoiman varaan mitään merkittävää scenaariota energiapolitiikassa tai sanottakoon tuulivoimalla ei voi olla merkittävää roolia siinä.
-   Tuulivoiman ongelmat liittyvät sen vähäiseen käyttökokemukseen (Suomessa on jo ajettu alas reilu 10 vuotta vanhoja tuulivoimaloita) ja sähkön tuotanto tapahtuu väärään aikaan (kun sähköä tarvitaan).
-   ... (en jaksa jatkaa enempää)

Eli tuulivoima ei ole ratkaisu syntyvään sähköpulaan. Siihen tarvitaan ydinvoimaa.

Itse asiassa näitä kahta tuotantotapaa ei voi edes verrata keskenään. Kumpikin mahtuu energiastrategiaamme. Odotan edelleen kaupallisesti järkevästi toimivia tuulivoimaan investoivia yrityksiä Suomeen. Missä ne ovat ?




"Työllisyyden lisääntyminen johtuu siitä, että UE-tuotanto työllistää n. 2-5-kertaa enemmän tuotettua energiayksikköä kohti kuin uusiutumaton energia."

Mikä tekeekin tuulivoimasta erittäin edullisen ydinvoimaan nähden, sillä suomalaisella tekniikalla on 80 %:n kotimaisuus, jolloin voimaloista maksettu raha jää Suomeen lähes kokonaan. Tästä voitaisiin päätellä, että 20 % tuulivoiman hinnasta on ainoastaan kallista ja energia saadaan melko ilmaiseksi.

jobille kirjoitti:

"Tuulivoiman ongelma on sen riittämättömyys"

No ei tod. pelkästää Tornion ja Vaasan välisellä matalikolla on yli 14 000 MWe sähköntuotantopotentiaali!

"kokonaiskapasiteetista vain murto-osa, eikä siihenkään näytetä pääsevän"

Kiitos sinunlaisten toisinajattelijoiden. Onneksi muutos on menossa.

"Sen ongelma on myös varavoiman rakentaminen, jonka yhteiskunta joutuu maksamaan"

Jos nyt rakentaa tuulivoimaa, niin et tarvitse varavoimaa. Jos rakennat periaatteella pulaa on 1000 MW, niin silloin kannattaa rakentaa tuulivoimaa biovoiman kanssa. Säätövoimana on Norjan vesivoima. Sähkölämmitys on yksi tyhmimmistä keksinnöistä.


"Biopolttoaineiden ongelma on, että niillä ei saada aikaan helposti sähköä vaan lämpöä."

Ei pidä paikkaansa, sillä hyötysuhde sähköntuotannossa on jopa parempi kuin ydinvoimalla. Lisäksi tämä lämpö on hyödynnettävissä, toisin kuin ydinvoiman kanssa tehdään. Säälittävää. Biopolttoaineilla korvataan myös öljy liikenteessä.

"Eli biopolttoaineralli aiheuttaa melua ja liikenteen päästöjä sekä vaaratilanteita. "

Suomen paperiteollisuuden alamäen ansiosta puuta jää järkevämpään käyttöön eli energiantuotantoon. Jo luolamihen aikana tuli oli kova keksintö ja on edelleen. Ei ralli lisäänny silloin yhtään ja biopolttoaineet voivat säilyttää jo nykyisen liikenteen. Biopolttoaineilla on pienemmät päästöt kuin öljyllä, lisäksi huomio kasvihuonepäästöt, jolloin ei ole parempaa ratkaisua kuin biovoima.

"Ydinvoimaa tarvitaan tuottamaan sähköä varmasti, puhtaasti ja hiilidioksidineutraalisti."

Ei pidä tod. paikkaansa: epävarma tuotto: tehot pois äkisti, mielettömät louhintasaasteet, säteilypäästöt ilmaan, veteen, maahan, järkyttävät jäteet tuhansiksi vuosiksi, jne. Ei ole neutraali, kun otetaan huomioon rikastus, louhinta ja polttoaineen kuljetus!

"Lisäämällä tuulivoimaa joudut rakentamaan varavoimaa, joka on esimerkiksi Suomessa täysin kokonaan fossiilisianpolttoaineita käyttäviä laitoksia."

Höpö, höpö. Suomen vesivoima on oiva säätö, varavoima. Ydinvoimalla se on hiili.

Lue lisää

Minä en päätä millään muotoa, mitä Suomeen rakennetaan. Ihmettelen, miksi kukaan ei ole tarttunut tuulivoiman kannattajien hienoihin scenaarioihin ja rakentanut koko Suomea tuulivoimaa täyteen. Kerro se minulle?


"kokonaiskapasiteetista vain murto-osa, eikä siihenkään näytetä pääsevän"

Kiitos sinunlaisten toisinajattelijoiden. Onneksi muutos on menossa.




Höpöttele mitä höpöttelet. Vesivoiman säätövarat eivät näytä riittävän nytkään. Uutta vesivoimaa ei lähitietämille voida rakentaa. Miten ihmeellä säädät ne tuulivoiman tulevaisuuden megawatit? Vesivoima ei todellakaan ole mikään uskottava säätövara muuhun kuin taloudelliseen säätöön. Myydään silloin kun on optimaalista vesivoimaa myydä. Tosiaasiassa Pohjois-Euroopan vesivoima menee osoittain perusvoiman piikkiin, vain osittain sitä voidaan käyttää säätövoimana. Tilanne korostuu entisestää, kun fossiilisia ja turvelaitoksia ei voida enää käyttää samoin Ruotsin ydinvoimaa.


"Lisäämällä tuulivoimaa joudut rakentamaan varavoimaa, joka on esimerkiksi Suomessa täysin kokonaan fossiilisianpolttoaineita käyttäviä laitoksia."

Höpö, höpö. Suomen vesivoima on oiva säätö, varavoima. Ydinvoimalla se on hiili.

Herätysmatti kirjoitti:

"Lisäämällä tuulivoimaa joudut rakentamaan varavoimaa, joka on esimerkiksi Suomessa täysin kokonaan fossiilisianpolttoaineita käyttäviä laitoksia."

Tuo oli ydinlobbareiden aikaan, kun vain hiilivoima kelpasi ydinvoiman kanssa. Herää jo unestasi.

Lue lisää

Ydinvoimalaitosten käyttöasteet ovat erittäin korkeat, toisin kuin tuulivoimalaitosten, eli (säätöä) varavoimaa ei juurikaan käytetä. Se aiheuttaa lähinnä, pääomakustannuksen, kun laitoksia täytyy seisottaa varalla. Se ei saastuta luontopa, kun niitä ei tarvitse käyttää.

Tuulivoiman varavoima saastuttaa, kun niitä täytyy paikata lähes koko ajan.

jopi kirjoitti:

Alla tarinasi tuulivoimasta. Taaskin täytyy todeta muutama asia:

-   Vaikka laskelmasi olisi totta, se ei poista ydinvoiman tarvetta, koska tuulivoima ei ole perusvoimaa ja joka tapauksessa marginaalinen sähkön tuotantomuoto.
-   Laskelmasi on helppo kyseenalaistaa, koska tuulivoiman rakentaminen pitää sisällään niin paljon tukia, joita yhteiskunta tarjoaa, että Suomi ei voi rakentaa tuulivoiman varaan mitään merkittävää scenaariota energiapolitiikassa tai sanottakoon tuulivoimalla ei voi olla merkittävää roolia siinä.
-   Tuulivoiman ongelmat liittyvät sen vähäiseen käyttökokemukseen (Suomessa on jo ajettu alas reilu 10 vuotta vanhoja tuulivoimaloita) ja sähkön tuotanto tapahtuu väärään aikaan (kun sähköä tarvitaan).
-   ... (en jaksa jatkaa enempää)

Eli tuulivoima ei ole ratkaisu syntyvään sähköpulaan. Siihen tarvitaan ydinvoimaa.

Itse asiassa näitä kahta tuotantotapaa ei voi edes verrata keskenään. Kumpikin mahtuu energiastrategiaamme. Odotan edelleen kaupallisesti järkevästi toimivia tuulivoimaan investoivia yrityksiä Suomeen. Missä ne ovat ?




"Työllisyyden lisääntyminen johtuu siitä, että UE-tuotanto työllistää n. 2-5-kertaa enemmän tuotettua energiayksikköä kohti kuin uusiutumaton energia."

Mikä tekeekin tuulivoimasta erittäin edullisen ydinvoimaan nähden, sillä suomalaisella tekniikalla on 80 %:n kotimaisuus, jolloin voimaloista maksettu raha jää Suomeen lähes kokonaan. Tästä voitaisiin päätellä, että 20 % tuulivoiman hinnasta on ainoastaan kallista ja energia saadaan melko ilmaiseksi.

Lue lisää

-tuulivoima ei ole perusvoimaa ja joka tapauksessa marginaalinen sähkön tuotantomuoto. -

70-luvulla oli, nyt ei enää Euroopassa.

-tuulivoiman rakentaminen pitää sisällään niin paljon tukia, joita yhteiskunta tarjoaa, että Suomi ei voi rakentaa tuulivoiman varaan mitään merkittävää scenaariota energiapolitiikassa tai sanottakoon tuulivoimalla ei voi olla merkittävää roolia siinä.Eli tuulivoima ei ole ratkaisu syntyvään sähköpulaan. Siihen tarvitaan ydinvoimaa.
Itse asiassa näitä kahta tuotantotapaa ei voi edes verrata keskenään. Kumpikin mahtuu energiastrategiaamme.-

Scenaarioosi ei mahdu tuulivoima, mutta strategiaasi kyllä. Taidat olla nyt hienojen sanojen sekoittama. Tuet ovat tehty, siksi, että niillä korvataan saastuttavaa vanhanaikaista tekniikkaa-ydinvoimaa.
Tilanne sama kun autoon tuli katalysaattori, verolle saaste -ydinsähkössä on saastevero ja pitäisi olla paljon suurempi. Tuulivoiman lisärakentaminen laskee sen hintaa roimasti ja 2025 se on jo ydinvoimaa halvempaa. Tänä päivänä vapailla sähkömarkkinoilla säätö- ja varavoimasta ei ole pulaa. Tosin ydinvoimalla tuotettua sähkö ei juuri vapaasti myydä, kun sähkön ostavat TVO:n omistajat etunenässä ja erikoishintaan.
Nykytekniikalla tuulivoiman sähköntuotannon ennustettavuus ei ole ongelma kuten ei myöskään säätövoima tai varavoima.
Suomen tuulivoiman tilanne on heikko ja sitä rakennetaan kiihtyvällä tahdilla lisää, tavoitteet ovat kovia, mutta niihin päästään ja lopulta huomataan, että se kannatti. Suomalaisten tuulivoimaosaaminen on maailman huippua. Ei muutakuin rakentamaan!

"Odotan edelleen kaupallisesti järkevästi toimivia tuulivoimaan investoivia yrityksiä Suomeen. Missä ne ovat ? "
http://www.winwind.fi/uutinen.php?id=132
http://www.winwind.fi/uutinen.php?id=114
http://www.winwind.fi/uutinen.php?id=111
http://www.winwind.fi/uutinen.php?id=101
http://www.winwind.fi/uutinen.php?id=23

jopi kirjoitti:

Ydinvoimalaitosten käyttöasteet ovat erittäin korkeat, toisin kuin tuulivoimalaitosten, eli (säätöä) varavoimaa ei juurikaan käytetä. Se aiheuttaa lähinnä, pääomakustannuksen, kun laitoksia täytyy seisottaa varalla. Se ei saastuta luontopa, kun niitä ei tarvitse käyttää.

Tuulivoiman varavoima saastuttaa, kun niitä täytyy paikata lähes koko ajan.

Lue lisää

"Ydinvoimalaitosten käyttöasteet ovat erittäin korkeat, toisin kuin tuulivoimalaitosten, eli (säätöä) varavoimaa ei juurikaan käytetä"

Tuulivoimaloiden käyttöaste on parempi kuin ydinvoimaloiden.

"Tuulivoiman varavoima saastuttaa, kun niitä täytyy paikata lähes koko ajan."

Missä?

jopi kirjoitti:

Minä en päätä millään muotoa, mitä Suomeen rakennetaan. Ihmettelen, miksi kukaan ei ole tarttunut tuulivoiman kannattajien hienoihin scenaarioihin ja rakentanut koko Suomea tuulivoimaa täyteen. Kerro se minulle?


"kokonaiskapasiteetista vain murto-osa, eikä siihenkään näytetä pääsevän"

Kiitos sinunlaisten toisinajattelijoiden. Onneksi muutos on menossa.




Höpöttele mitä höpöttelet. Vesivoiman säätövarat eivät näytä riittävän nytkään. Uutta vesivoimaa ei lähitietämille voida rakentaa. Miten ihmeellä säädät ne tuulivoiman tulevaisuuden megawatit? Vesivoima ei todellakaan ole mikään uskottava säätövara muuhun kuin taloudelliseen säätöön. Myydään silloin kun on optimaalista vesivoimaa myydä. Tosiaasiassa Pohjois-Euroopan vesivoima menee osoittain perusvoiman piikkiin, vain osittain sitä voidaan käyttää säätövoimana. Tilanne korostuu entisestää, kun fossiilisia ja turvelaitoksia ei voida enää käyttää samoin Ruotsin ydinvoimaa.


"Lisäämällä tuulivoimaa joudut rakentamaan varavoimaa, joka on esimerkiksi Suomessa täysin kokonaan fossiilisianpolttoaineita käyttäviä laitoksia."

Höpö, höpö. Suomen vesivoima on oiva säätö, varavoima. Ydinvoimalla se on hiili.

Lue lisää

"Ihmettelen, miksi kukaan ei ole tarttunut tuulivoiman kannattajien hienoihin scenaarioihin ja rakentanut koko Suomea tuulivoimaa täyteen. Kerro se minulle? "

On tarttunut ja rakennus on jo käynnissä.

"Miten ihmeellä säädät ne tuulivoiman tulevaisuuden megawatit? Vesivoima ei todellakaan ole mikään uskottava säätövara muuhun kuin taloudelliseen säätöön."

No pumppaa vaikka vettä sinne padon taakse ja hyödynnä myöhemmin.