Rikipulttien lujuus

Eikä kierteet leikkaa kiinni, koska hylsy on prnossiseosta. Tapit kuuluvat mukaan. Muistaakseni tuli myös sokkia.
http://www.stalok.com/online_shop_items.asp?IC_ID=27&sec_id=1575

kestäviä ! kirjoitti:

Eikä kierteet leikkaa kiinni, koska hylsy on prnossiseosta. Tapit kuuluvat mukaan. Muistaakseni tuli myös sokkia.
http://www.stalok.com/online_shop_items.asp?IC_ID=27&sec_id=1575

Lue lisää

Kysymyksestä voi tarkka lukija huomata, että tarkoitus on uusia sokkia eikä ostaa uusia vanttiruuveja ja togleja ym sälää. Noita sokkia myös jotkut kutsuu rikipulteiksi, koska näkee niiden tilalla joskus myös käytettävän pultteja.

Ei muuten lue stalokin sivuillakaan mistä aineesta niiden härpäkkeet on tehty!

Mistä päättelet, että sokkiin ei tule kovia rasituksia? Rikissä sokkiin tulee yhtä kova rasitus leikkausvoimina kuin vantteihin kohdistuva vetorasitus.
http://certex-fi.wd6.se/UserFiles/FI/8 Haponkestävät tuotteet.pdf

Suomeksi sanottuna AISI 316 1x19 8 mm vaijerin vähimmäismurtolujuus vastaa n. 5000 kg. Sama voima kohdistuu tietysti sokkaan ja yllä linkitettyjen Hasselforssin taulukoiden mukaan pitää olla 14 tai 16 mm sokat 8 mm vaijerille!

sokat vaihtoon kirjoitti:

Kysymyksestä voi tarkka lukija huomata, että tarkoitus on uusia sokkia eikä ostaa uusia vanttiruuveja ja togleja ym sälää. Noita sokkia myös jotkut kutsuu rikipulteiksi, koska näkee niiden tilalla joskus myös käytettävän pultteja.

Ei muuten lue stalokin sivuillakaan mistä aineesta niiden härpäkkeet on tehty!

Lue lisää

ovat ihan eri asia.
Rikipultti on se kannalla varustettu pötkylä jonkä päässä on poikkireikä.
Sokka on se rengassokka, haarasokka tai sousisokka jolla rikipultti lukitaan paikalleen.

-merenmies- kirjoitti:

Mistä päättelet, että sokkiin ei tule kovia rasituksia? Rikissä sokkiin tulee yhtä kova rasitus leikkausvoimina kuin vantteihin kohdistuva vetorasitus.
http://certex-fi.wd6.se/UserFiles/FI/8 Haponkestävät tuotteet.pdf

Suomeksi sanottuna AISI 316 1x19 8 mm vaijerin vähimmäismurtolujuus vastaa n. 5000 kg. Sama voima kohdistuu tietysti sokkaan ja yllä linkitettyjen Hasselforssin taulukoiden mukaan pitää olla 14 tai 16 mm sokat 8 mm vaijerille!

Lue lisää

Ei siitä sokkaa niin kovin rasiteta. Se vaan pitää rikipultin paikallaan ettei se lipsahda pois paikaltaan. Pulttiin tulee se veto ja leikkausvoima.

??????????? kirjoitti:

Ei siitä sokkaa niin kovin rasiteta. Se vaan pitää rikipultin paikallaan ettei se lipsahda pois paikaltaan. Pulttiin tulee se veto ja leikkausvoima.

sokan valinta tulee tehdä siten että sokan halkaisija on suurin mahdollinen mikä reikään menee. Pituuden tulee olla juuri ja juuri riittävä mutta ei liian pitkä. Ja materiaali sitä venekaupan laatua.

sokan valitsijamies kirjoitti:

sokan valinta tulee tehdä siten että sokan halkaisija on suurin mahdollinen mikä reikään menee. Pituuden tulee olla juuri ja juuri riittävä mutta ei liian pitkä. Ja materiaali sitä venekaupan laatua.

Lue lisää

"venekaupan laatua" , joka on ???

??????????? kirjoitti:

Ei siitä sokkaa niin kovin rasiteta. Se vaan pitää rikipultin paikallaan ettei se lipsahda pois paikaltaan. Pulttiin tulee se veto ja leikkausvoima.

osoittaa tietämystään...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sokka

taas joku viisas kirjoitti:

osoittaa tietämystään...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sokka

Aivan niin hehheheheh.

Kokeileppa taivuttaa sitä "sokkaasi". Sokka on tosiaan metallitappi tai metallirengas jolla lukitaan se pultti = rikipultti tai akseli paikalleen. Sokka on pinnimäinen tai rengasmainen tai jousisisokka.

"Sokka on metallitappi, johon kuuluu sokan paikallaan pysymisen varmistava lukitusmekanismi. Lukitusmekanismi perustuu tavallisesti jouseen tai sokan taivuttamiseen. Sokkia voi olla pinnimäisiä tai rengasmaisia. Sokka asennetaan yleensä akselissa olevaan reikään, jolloin se estää akselin varassa olevia koneenosia luistamasta tai pyörimästä pois akselilta tärinän tai vedon vaikutuksesta. Joissakin tapauksissa sokka toimii itse akselina. Sokalla voidaan lukita myös vipu (katso käsikranaatti)."

taas joku viisas kirjoitti:

osoittaa tietämystään...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sokka

oheisesta linkistä, siellä loppupuolella on erilaisia sokkia ja siellä puhutaan vanttiruuvin tapista = rikipultti
http://www.vestek.fi/vene/luettelo/purjehdusvarusteet/vanttiruuvit.html

tai

http://epaper01.mmd.net/reader/?issue=1154;4ba701aa617b2dda04e0d1d457863042;110

-merenmies- kirjoitti:

Mistä päättelet, että sokkiin ei tule kovia rasituksia? Rikissä sokkiin tulee yhtä kova rasitus leikkausvoimina kuin vantteihin kohdistuva vetorasitus.
http://certex-fi.wd6.se/UserFiles/FI/8 Haponkestävät tuotteet.pdf

Suomeksi sanottuna AISI 316 1x19 8 mm vaijerin vähimmäismurtolujuus vastaa n. 5000 kg. Sama voima kohdistuu tietysti sokkaan ja yllä linkitettyjen Hasselforssin taulukoiden mukaan pitää olla 14 tai 16 mm sokat 8 mm vaijerille!

Lue lisää

Mikä tuossa pulttien ostossa on se ongelma? Valitse tappi valmistajien taulukoiden mukaan. Katsot vaijerin vahvuuden ja sen perusteella helan silmukkapäätteen koon ja siihen samaa halkaisijaa olevan pultin. Ei pitäisi olla vaikeaa?

sokan valitsijamies kirjoitti:

sokan valinta tulee tehdä siten että sokan halkaisija on suurin mahdollinen mikä reikään menee. Pituuden tulee olla juuri ja juuri riittävä mutta ei liian pitkä. Ja materiaali sitä venekaupan laatua.

Lue lisää

Ne saa poikki sivuleikkureilla ja terävät kulmat on hyvä pyöristää viilalla.
Minkähän takia sokka tuntuu olevan vieras käsite monelle? Se tunnutaan tässäkin keskustelussa sekoitettavan rikipultteihin tai -tappeihin.
Sokat eivät kestä montaa vuotta sen takia, että niitä taivutellaan rikauksessa. Siksi sokat kannattaa uusia, etteivät katkeamisen takia putoile purjehduksen aikana.

lue taulukoita kirjoitti:

Mikä tuossa pulttien ostossa on se ongelma? Valitse tappi valmistajien taulukoiden mukaan. Katsot vaijerin vahvuuden ja sen perusteella helan silmukkapäätteen koon ja siihen samaa halkaisijaa olevan pultin. Ei pitäisi olla vaikeaa?

Lue lisää

Yleensä vanttiruuvit ja rikitapit niiden osina mitoitetaan valintataulukoissa vahvemmiksi kuin rikivaijerin tai rodin vetolujuus.

AIS 316 ei ole ainoa hyvä materiaali. Jos haluaa kalleinta, voi valita silikoni- tai mangaanipronssiset rikipultit ja vanttiruuvit. Niihin ei tule AIS 316:lle tyypillistä stressikorroosiotakaan. Korroosio tai taivutusvauriot voivat aiheuttaa vanttiruuvien ongelmia, samoin tietysti huolimattomuudesta johtuvat sokkien irtoamiset (tai sokkien unohtaminen!). Yleisempi vaurio on kuitenkin vaijeripäätteeseen liittyvä pettäminen. Vaijerin säikeet alkavat katkeilla puristuspäätteen vierestä tai päätteeseen tulee korroosiohalkeamia.

Jos mitoitus on oikea ja pultit (tapit) ehjät, ongelmaa ei todellakaan pitäisi olla niinkuin totesit. Onkohan nyt tehty kärpäsestä härkänen?

pätkiä sopiviksi! kirjoitti:

Ne saa poikki sivuleikkureilla ja terävät kulmat on hyvä pyöristää viilalla.
Minkähän takia sokka tuntuu olevan vieras käsite monelle? Se tunnutaan tässäkin keskustelussa sekoitettavan rikipultteihin tai -tappeihin.
Sokat eivät kestä montaa vuotta sen takia, että niitä taivutellaan rikauksessa. Siksi sokat kannattaa uusia, etteivät katkeamisen takia putoile purjehduksen aikana.

Lue lisää

siis mä ainakin uusin sokat joka kevät. Sokat ei paljon maksa, muutaman euron yhteensä. Mutta jos vanha sokka pettää niin lasku voi olla tooosi iso kun masto voi kaatua jne.. Kannattaa joka kevät laittaa uudet sokat.

osto voi olla ongelma ! kirjoitti:

Yleensä vanttiruuvit ja rikitapit niiden osina mitoitetaan valintataulukoissa vahvemmiksi kuin rikivaijerin tai rodin vetolujuus.

AIS 316 ei ole ainoa hyvä materiaali. Jos haluaa kalleinta, voi valita silikoni- tai mangaanipronssiset rikipultit ja vanttiruuvit. Niihin ei tule AIS 316:lle tyypillistä stressikorroosiotakaan. Korroosio tai taivutusvauriot voivat aiheuttaa vanttiruuvien ongelmia, samoin tietysti huolimattomuudesta johtuvat sokkien irtoamiset (tai sokkien unohtaminen!). Yleisempi vaurio on kuitenkin vaijeripäätteeseen liittyvä pettäminen. Vaijerin säikeet alkavat katkeilla puristuspäätteen vierestä tai päätteeseen tulee korroosiohalkeamia.

Jos mitoitus on oikea ja pultit (tapit) ehjät, ongelmaa ei todellakaan pitäisi olla niinkuin totesit. Onkohan nyt tehty kärpäsestä härkänen?

Lue lisää

Takila on joskus uusittu eikä vanttien mitat ole osuneet kohdalleen kun ne on jatkettu ylimääräisillä togleilla. Kun nyt otin maston alas huoltoon, ilmeni, että 10 mm vanttien jatkoissa on käytetty toisesta päästään pulttikooltaan 12,7 mm togleja. Hasselforssin taulukon mukaan pulttien pitäisi olla ainakin 16 mm. Ero murtolujuudessa on yli 1/3.

Ainakin teoriassa pultti katkeaa nyt ennen vanttia, jos ne on AISI 316 terästä. Jos ne olisi vahvempaa SAF 2205 terästä lujuus riittää. Kun ei ole varmuutta mitä ne on, ajattelin vaihtaa ne SAF-laatuun. Ei vaan mistään selviä, mitä teräslaatua myytävät rikipultit on, taulukoiden perusteella ilmeisesti AISI 316:tta?

sokat vaihtoon kirjoitti:

Takila on joskus uusittu eikä vanttien mitat ole osuneet kohdalleen kun ne on jatkettu ylimääräisillä togleilla. Kun nyt otin maston alas huoltoon, ilmeni, että 10 mm vanttien jatkoissa on käytetty toisesta päästään pulttikooltaan 12,7 mm togleja. Hasselforssin taulukon mukaan pulttien pitäisi olla ainakin 16 mm. Ero murtolujuudessa on yli 1/3.

Ainakin teoriassa pultti katkeaa nyt ennen vanttia, jos ne on AISI 316 terästä. Jos ne olisi vahvempaa SAF 2205 terästä lujuus riittää. Kun ei ole varmuutta mitä ne on, ajattelin vaihtaa ne SAF-laatuun. Ei vaan mistään selviä, mitä teräslaatua myytävät rikipultit on, taulukoiden perusteella ilmeisesti AISI 316:tta?

Lue lisää

jos se on kovin vanha ja paljon purjehdittu. 12,7 mm rikipultit vaikuttavat todellakin alimitoitetuilta, jos vaijerit ovat 10-millisiä. Ilmeisesti kustannussyistä et halua vaihtaa alimitoitettuja järeämpiin? Onkohan säästökohde sittenkään oikea? Jos seilaat paljon avomerellä, harkitse vielä rikin heikkojen osien uusimista tai jopa vanttien uusimista. Kysy neuvoja esim. Baltic Riggingistä, siellä on asiantuntemusta huomattavasti enemmän kuin jossain tarvikeliikkeessä.

kannattaa uusia, kirjoitti:

jos se on kovin vanha ja paljon purjehdittu. 12,7 mm rikipultit vaikuttavat todellakin alimitoitetuilta, jos vaijerit ovat 10-millisiä. Ilmeisesti kustannussyistä et halua vaihtaa alimitoitettuja järeämpiin? Onkohan säästökohde sittenkään oikea? Jos seilaat paljon avomerellä, harkitse vielä rikin heikkojen osien uusimista tai jopa vanttien uusimista. Kysy neuvoja esim. Baltic Riggingistä, siellä on asiantuntemusta huomattavasti enemmän kuin jossain tarvikeliikkeessä.

Lue lisää

Jos vaihdan vahvemmat pultit pelkkä toglejen vaihto ei riitä. Yksinkertaisempi ratkaisu olisi vaihtaa pultit kovempaan teräkseen. En tätä muuten kyselisi.

sokat vaihtoon kirjoitti:

Jos vaihdan vahvemmat pultit pelkkä toglejen vaihto ei riitä. Yksinkertaisempi ratkaisu olisi vaihtaa pultit kovempaan teräkseen. En tätä muuten kyselisi.

Ei voi olla kysymys pelkästään alimittaisten rikipulttiesi materiaalista. Jos toggleen ei mahdu riittävän tukevaa pulttia, on myös toggle alimitoitettu. Sieltä repeää, missä rikisi on heikoin. Mikset miettisi vielä kertaalleen ja sittenkin uusisi kaikki alimittaiset helasi, togglet oikean kokoisiksi ja koko riki turvalliseksi. Et kertonut edes vanttiesi ikää etkä veneesi tyyppiä (sekin vaikuttaa lujuusvaatimuksiin).
Olisiko aikaisemmin tehty vanttien korjaus juuri sellainen tilapäiskorjaus, josta tässäkin linkissä varoitetaan?
http://www.dixielandmarine.com/yachts/DLrigprob.html

sokat vaihtoon kirjoitti:

Jos vaihdan vahvemmat pultit pelkkä toglejen vaihto ei riitä. Yksinkertaisempi ratkaisu olisi vaihtaa pultit kovempaan teräkseen. En tätä muuten kyselisi.

Onko mahdollisesti kyse alavanteista, jotka ovat paksumpaa tavaraa kuin sivuvantit? Siinä tapauksessa nimittäin mitoitus on tehty venymien hallitsemiseksi, eikä kuorman mukaan ja puolituumaiset pultit kestävät kyllä.

kannattaa uusia, kirjoitti:

jos se on kovin vanha ja paljon purjehdittu. 12,7 mm rikipultit vaikuttavat todellakin alimitoitetuilta, jos vaijerit ovat 10-millisiä. Ilmeisesti kustannussyistä et halua vaihtaa alimitoitettuja järeämpiin? Onkohan säästökohde sittenkään oikea? Jos seilaat paljon avomerellä, harkitse vielä rikin heikkojen osien uusimista tai jopa vanttien uusimista. Kysy neuvoja esim. Baltic Riggingistä, siellä on asiantuntemusta huomattavasti enemmän kuin jossain tarvikeliikkeessä.

Lue lisää

Itse tapit kestävät käytännössä mitä vaan, normaalissa rikissä tapit on aina ylimitoitettu. Oikean kokoiset tai oikeammin riittävät tapit olisivat niin ohuita, että luottamus katoaisi...
Muistaakseni navtcin sivuilla oli tapeista juttua.
Etuharus ja takstaagi ovat vähän eri juttuja, niisä voi syntyä mekaanista liikettä, joka syö tappia.

vantit? kirjoitti:

Onko mahdollisesti kyse alavanteista, jotka ovat paksumpaa tavaraa kuin sivuvantit? Siinä tapauksessa nimittäin mitoitus on tehty venymien hallitsemiseksi, eikä kuorman mukaan ja puolituumaiset pultit kestävät kyllä.

Lue lisää

Jos spriidareita on yhdet, rikin kuormituksesta 55% tulee alavantteihin ja 45% päävantteihin (toppivantteihin). Jos spriidareita on tuplat, alavanttien kuormitus on 40%, toppivanttien 30% ja välivanttien 30%. Vastaavasti alavanttien pitää olla tukevampia kuin toppivanttien. Jos alavantteja on tuplat, materiaalivahvuutta voi ohentaa. Kysymys ei siis ole pelkästään vaijerin venymisestä. Vaijerit täytyisi mitoittaa niin, että rikin kiristys on korkeintaan neljännes vaijerin vetolujuudesta. Vanttiruuvit ja togget mitoitetaan vantteja vahvemmiksi. Rustien reikäkin on tehty tietyn kokoiselle rikipultille. Ei ole kovin fiksua laittaa liian ohutta pulttia rustiin. Sekin heikentää.

Jos rikin kuormitus lisääntyy yli puoleen vaijerin tai helojen kestosta, metalli alkaa menettää muotonsa pysyvästi. Rikin kestävyys heikentyy stressikorroosion takia varsinkin, jos sen mitoitus on tehty alakanttiin.

Itse en luottaisi noin ohuisiin rikipultteihin, jos alkuperäiset vantitkin ovat kymppimillistä. Jokainen saa tietenkin itse ratkaista haluaako ottaa ylimääräistä mastonmenetyksen riskiä. Jos purjehdus on pääasiassa kevyttä perhepurjehdusta kesäsaaristossa, alimittainenkin kestää.

osto voi olla ongelma ! kirjoitti:

Yleensä vanttiruuvit ja rikitapit niiden osina mitoitetaan valintataulukoissa vahvemmiksi kuin rikivaijerin tai rodin vetolujuus.

AIS 316 ei ole ainoa hyvä materiaali. Jos haluaa kalleinta, voi valita silikoni- tai mangaanipronssiset rikipultit ja vanttiruuvit. Niihin ei tule AIS 316:lle tyypillistä stressikorroosiotakaan. Korroosio tai taivutusvauriot voivat aiheuttaa vanttiruuvien ongelmia, samoin tietysti huolimattomuudesta johtuvat sokkien irtoamiset (tai sokkien unohtaminen!). Yleisempi vaurio on kuitenkin vaijeripäätteeseen liittyvä pettäminen. Vaijerin säikeet alkavat katkeilla puristuspäätteen vierestä tai päätteeseen tulee korroosiohalkeamia.

Jos mitoitus on oikea ja pultit (tapit) ehjät, ongelmaa ei todellakaan pitäisi olla niinkuin totesit. Onkohan nyt tehty kärpäsestä härkänen?

Lue lisää

Snobbailu on sitten kivaa, eikö?!

Stressikorro kirjoitti:

Snobbailu on sitten kivaa, eikö?!

on turvallisuutta. Alkuperäiset yli 30-vuotiaat pronssiset vanttiruuvit, togglet ja tapit on yhä virheettömät mm. kahden Atlantin ylityksen ja yhden pallonkierron jälkeen. "Kivaa" on se, että kamat kestää merta.

suurempi kuormitus! kirjoitti:

Jos spriidareita on yhdet, rikin kuormituksesta 55% tulee alavantteihin ja 45% päävantteihin (toppivantteihin). Jos spriidareita on tuplat, alavanttien kuormitus on 40%, toppivanttien 30% ja välivanttien 30%. Vastaavasti alavanttien pitää olla tukevampia kuin toppivanttien. Jos alavantteja on tuplat, materiaalivahvuutta voi ohentaa. Kysymys ei siis ole pelkästään vaijerin venymisestä. Vaijerit täytyisi mitoittaa niin, että rikin kiristys on korkeintaan neljännes vaijerin vetolujuudesta. Vanttiruuvit ja togget mitoitetaan vantteja vahvemmiksi. Rustien reikäkin on tehty tietyn kokoiselle rikipultille. Ei ole kovin fiksua laittaa liian ohutta pulttia rustiin. Sekin heikentää.

Jos rikin kuormitus lisääntyy yli puoleen vaijerin tai helojen kestosta, metalli alkaa menettää muotonsa pysyvästi. Rikin kestävyys heikentyy stressikorroosion takia varsinkin, jos sen mitoitus on tehty alakanttiin.

Itse en luottaisi noin ohuisiin rikipultteihin, jos alkuperäiset vantitkin ovat kymppimillistä. Jokainen saa tietenkin itse ratkaista haluaako ottaa ylimääräistä mastonmenetyksen riskiä. Jos purjehdus on pääasiassa kevyttä perhepurjehdusta kesäsaaristossa, alimittainenkin kestää.

Lue lisää

Kiitoksia asiallisesta vastauksesta. Samoja asioita olen itsekin miettinyt ja mittaillut helojen poikkileikkauspinta-aloja pultin reikien kohdalla. Ne on reijän sivuilta yhteenlaskettuna isommat kuin reijän halkaisja, eli periaatteessa kestää saman kuin pultti. Vai käytetäänkö tuossa jotain kerrointa? Ja voiko esim toglen lujuuden laskea kertomalla toisenpuolen reijän sivujen alan kahdella?

Stressikorro kirjoitti:

Snobbailu on sitten kivaa, eikö?!

on kestävää. Silikonipronssia käytetään moottorien venttiiliohjaimissa ja muissa hunon voitelun liikkuvissa kohteissa. Joten rikipultteinakin varmaan kestäviä eivätkä syövy kuten rosteri.

sokat vaihtoon kirjoitti:

Kiitoksia asiallisesta vastauksesta. Samoja asioita olen itsekin miettinyt ja mittaillut helojen poikkileikkauspinta-aloja pultin reikien kohdalla. Ne on reijän sivuilta yhteenlaskettuna isommat kuin reijän halkaisja, eli periaatteessa kestää saman kuin pultti. Vai käytetäänkö tuossa jotain kerrointa? Ja voiko esim toglen lujuuden laskea kertomalla toisenpuolen reijän sivujen alan kahdella?

Lue lisää

Mutta putkea valittaessa on tarkkaan katsottava, että ulkohalkaisija on suurempi kuin sisähalkaisija ja lukitustappia valitessa tulee tarkkaan mitata, ettei pultin halkaisija ole sille tarkoiotettua reikää suurenmpi. Eikä 10 mm ( on muuten aika isoa) vaijerille ole mielelekästä laitta 8 mm lukitustappia.
Ja niille tokleille on annettu murtolujuudet myös tappi mukaanluykien

vetta kirjoitti:

Itse tapit kestävät käytännössä mitä vaan, normaalissa rikissä tapit on aina ylimitoitettu. Oikean kokoiset tai oikeammin riittävät tapit olisivat niin ohuita, että luottamus katoaisi...
Muistaakseni navtcin sivuilla oli tapeista juttua.
Etuharus ja takstaagi ovat vähän eri juttuja, niisä voi syntyä mekaanista liikettä, joka syö tappia.

Lue lisää

Eikö sivuvanteissa ole mekaanista liikettä? Sitähän syntyy aina halssia vaihtaessa kun suojan puolen vantit löystyy ja päinvastoin. Puletissa on myös reikään nähden välys.

vetta kirjoitti:

Itse tapit kestävät käytännössä mitä vaan, normaalissa rikissä tapit on aina ylimitoitettu. Oikean kokoiset tai oikeammin riittävät tapit olisivat niin ohuita, että luottamus katoaisi...
Muistaakseni navtcin sivuilla oli tapeista juttua.
Etuharus ja takstaagi ovat vähän eri juttuja, niisä voi syntyä mekaanista liikettä, joka syö tappia.

Lue lisää

http://www.navtec.net/guilford_data/C500.xls

Navtecin taulukon mukaan 3/8" (9.5mm)vaijerille suositellaan 15.9mm läpimittaista tappia, jonka murtolujuus on 6890kg.

Ohuen tapin mukana ei katoa pelkkä luottamus, katoaa myös kestävyys!
Mekaanisen liikkeen suhteen vantit eivät ole "vähän eri juttuja". Todennäköisesti leen vanteissa on enemmän liikkuvuutta kuin etu- ja takastaagissa. Alimittaisia tappeja ei kannata laittaa mihinkään takilan osaan.

Jos rikipulttien mitoitukset kiinnostavat, tietoa löytyy mm. Ian Nicolsonin kirjassa "Boat Data Book".

tuo materiaali kirjoitti:

on kestävää. Silikonipronssia käytetään moottorien venttiiliohjaimissa ja muissa hunon voitelun liikkuvissa kohteissa. Joten rikipultteinakin varmaan kestäviä eivätkä syövy kuten rosteri.

Lue lisää

Rst ja hst on ihan eri aineet, eikä rst kestä merivettä.

taisi pettää! kirjoitti:

http://www.navtec.net/guilford_data/C500.xls

Navtecin taulukon mukaan 3/8" (9.5mm)vaijerille suositellaan 15.9mm läpimittaista tappia, jonka murtolujuus on 6890kg.

Ohuen tapin mukana ei katoa pelkkä luottamus, katoaa myös kestävyys!
Mekaanisen liikkeen suhteen vantit eivät ole "vähän eri juttuja". Todennäköisesti leen vanteissa on enemmän liikkuvuutta kuin etu- ja takastaagissa. Alimittaisia tappeja ei kannata laittaa mihinkään takilan osaan.

Jos rikipulttien mitoitukset kiinnostavat, tietoa löytyy mm. Ian Nicolsonin kirjassa "Boat Data Book".

Lue lisää

Taulukon C 500 tarkoittanee AISI 316 terästä, jolla on tuo murtolujuus 500 N/mm2.

SAF 2205 pultteja käytetään ainakin joissain keularullien kansihelaan tulevissa togleissa päätellen siitä, että ne ovat ohuempia, kuin taulukoiden mukaiset vantteihin tarkoitetut rikipultit. Tällä perusteella uskaltaisin kyllä laittaa ohuemmat pultit, jos tietäisin varmasti, että ne kestää 800 N/mm2. Ja sen kuka niitä myy :)

PS: Itseasiassa AISI 316 ei ole edes kovin lujaa terästä, sitkeää kylläkin ja korroosion kestävää.

vetta kirjoitti:

Itse tapit kestävät käytännössä mitä vaan, normaalissa rikissä tapit on aina ylimitoitettu. Oikean kokoiset tai oikeammin riittävät tapit olisivat niin ohuita, että luottamus katoaisi...
Muistaakseni navtcin sivuilla oli tapeista juttua.
Etuharus ja takstaagi ovat vähän eri juttuja, niisä voi syntyä mekaanista liikettä, joka syö tappia.

Lue lisää

on huomioitu eikä tappia kannata muuttaa sitä ohuemmaksi. Taulukon mukaan prässättävä vaijeripääte 10 mm vaijerille on tarkoitettu 19,0 mm läpimittaiselle tapille.
Jos katsotaan vanttiruuvien taulukoita, 10 mm vaijerille suositellaan 19 mm tapilla varustettua vanttiruuvia.
Ruuvattavassa Norsemanin vaijeripäätteessä tapin mitoitus näyttäisi olevan hiukan pienempi. 10 mm vaijerille tapin reikä on 16,3 mm. Norsemanin vetolujuus 8 tonnia.

Ehkä alkuperäisen kysyjän ongelma on tullut siitä, että meikäläisissä venetarvikeliikkeissä myytävät togglet ovat yleensä aika pieniä. Ehkä liian lyhyttä vanttia onkin jatkettu alimitoitetuilla toogleilla. Olisi ollut kiva tietää minkä kokoisesta veneestä keskustelu käynnistyi. 10 mm:n vaijeripaksuus viittaa siihen, ettei vene olisi kovin pieni.

ei ole rikissä kirjoitti:

Rst ja hst on ihan eri aineet, eikä rst kestä merivettä.

happonkestävää. Yleensä rikin helat on AISI 316 terässeosta.
Valitettavasti sekään seos ei ole korroosiovapaata meriolosuhteissa! Hst:n korroosio-ongelma muuttuu todellisemmaksi, kun merivesi on suolaisempaa kuin täällä vähäsuolaisella murtovesialueella ja kun lämpötila on korkeampi.

sokat vaihtoon kirjoitti:

Taulukon C 500 tarkoittanee AISI 316 terästä, jolla on tuo murtolujuus 500 N/mm2.

SAF 2205 pultteja käytetään ainakin joissain keularullien kansihelaan tulevissa togleissa päätellen siitä, että ne ovat ohuempia, kuin taulukoiden mukaiset vantteihin tarkoitetut rikipultit. Tällä perusteella uskaltaisin kyllä laittaa ohuemmat pultit, jos tietäisin varmasti, että ne kestää 800 N/mm2. Ja sen kuka niitä myy :)

PS: Itseasiassa AISI 316 ei ole edes kovin lujaa terästä, sitkeää kylläkin ja korroosion kestävää.

Lue lisää

Mistähän katalogista tuollaista tietoa löysit? Seldenin luettelon s. 112-113 ja 114 taulukon mukaan 10 mm vaijerille tulevaan togleen kuuluu 16 mm pultti (clevis pin).

Kannattaa vaihtaa kaikki helat riittävän lujiin, mitä ne ilmeisesti eivät ole, koska on käytetty pienempiä rikipultteja mitä kuuluu, vai onko reijät heloissa ja rusteissa kuitenkin 16 mm? Tai onko käytetty pelkästään vain liian pieniä toggleja? Kiinnostaisi tietää kuka on rikauksen tehnyt vai onko se jonkun oma viritys?

ei ole rikissä kirjoitti:

Rst ja hst on ihan eri aineet, eikä rst kestä merivettä.

murtolujutta niin RST on oikea valinta, ei se rikipultissa merkitse paljoa jos pinta vähän tummuu, ei se muuten syövy. HST pysyy kiiltävänä, mutta on haurasta materiaalia. Teräspultti kestäisi parhaiten mutta vaatii jatkuvaa huoltoa = ruosteen esto. Mutta kyllä ne on kestäneet purjelaivoissakin (pommer) miksei sitten veneessä.

haetaan kirjoitti:

murtolujutta niin RST on oikea valinta, ei se rikipultissa merkitse paljoa jos pinta vähän tummuu, ei se muuten syövy. HST pysyy kiiltävänä, mutta on haurasta materiaalia. Teräspultti kestäisi parhaiten mutta vaatii jatkuvaa huoltoa = ruosteen esto. Mutta kyllä ne on kestäneet purjelaivoissakin (pommer) miksei sitten veneessä.

Lue lisää

Myykö joku Suomessa noita mastonheloja esim sivuvanttien ja saalinkien kiinnikkeitä ja toppiheloja? Ei ole ainakaan maritimin tai meredinin luetteloissa.

hela.pää kirjoitti:

Myykö joku Suomessa noita mastonheloja esim sivuvanttien ja saalinkien kiinnikkeitä ja toppiheloja? Ei ole ainakaan maritimin tai meredinin luetteloissa.

joilla myynnissä myös mastoja. Niin helatkin löytyy. Myös nuo rikipultit.

hela.pää kirjoitti:

Myykö joku Suomessa noita mastonheloja esim sivuvanttien ja saalinkien kiinnikkeitä ja toppiheloja? Ei ole ainakaan maritimin tai meredinin luetteloissa.

merkkikohtaisilta maahantuojilta. Seldenin jälleenmyyjä taitaa olla Jotikomarine. Erilaisia mastoheloja saanee esim Venebremeriltä... jne. Tarviteliikkeistä tuskin löydät muuta kuin vanttiruuveja ja vaijeripäätteitä tms yleistä kulutuskamaa.

suurempi kuormitus! kirjoitti:

Jos spriidareita on yhdet, rikin kuormituksesta 55% tulee alavantteihin ja 45% päävantteihin (toppivantteihin). Jos spriidareita on tuplat, alavanttien kuormitus on 40%, toppivanttien 30% ja välivanttien 30%. Vastaavasti alavanttien pitää olla tukevampia kuin toppivanttien. Jos alavantteja on tuplat, materiaalivahvuutta voi ohentaa. Kysymys ei siis ole pelkästään vaijerin venymisestä. Vaijerit täytyisi mitoittaa niin, että rikin kiristys on korkeintaan neljännes vaijerin vetolujuudesta. Vanttiruuvit ja togget mitoitetaan vantteja vahvemmiksi. Rustien reikäkin on tehty tietyn kokoiselle rikipultille. Ei ole kovin fiksua laittaa liian ohutta pulttia rustiin. Sekin heikentää.

Jos rikin kuormitus lisääntyy yli puoleen vaijerin tai helojen kestosta, metalli alkaa menettää muotonsa pysyvästi. Rikin kestävyys heikentyy stressikorroosion takia varsinkin, jos sen mitoitus on tehty alakanttiin.

Itse en luottaisi noin ohuisiin rikipultteihin, jos alkuperäiset vantitkin ovat kymppimillistä. Jokainen saa tietenkin itse ratkaista haluaako ottaa ylimääräistä mastonmenetyksen riskiä. Jos purjehdus on pääasiassa kevyttä perhepurjehdusta kesäsaaristossa, alimittainenkin kestää.

Lue lisää

Jos on yhdet levittimet niin 10 tonnin veneessä tulee alavanteille 5,5 tonnin kuorma. Paljonko tuohon pitää laskea vielä varmuuskerrointa?

suurempi kuormitus! kirjoitti:

Jos spriidareita on yhdet, rikin kuormituksesta 55% tulee alavantteihin ja 45% päävantteihin (toppivantteihin). Jos spriidareita on tuplat, alavanttien kuormitus on 40%, toppivanttien 30% ja välivanttien 30%. Vastaavasti alavanttien pitää olla tukevampia kuin toppivanttien. Jos alavantteja on tuplat, materiaalivahvuutta voi ohentaa. Kysymys ei siis ole pelkästään vaijerin venymisestä. Vaijerit täytyisi mitoittaa niin, että rikin kiristys on korkeintaan neljännes vaijerin vetolujuudesta. Vanttiruuvit ja togget mitoitetaan vantteja vahvemmiksi. Rustien reikäkin on tehty tietyn kokoiselle rikipultille. Ei ole kovin fiksua laittaa liian ohutta pulttia rustiin. Sekin heikentää.

Jos rikin kuormitus lisääntyy yli puoleen vaijerin tai helojen kestosta, metalli alkaa menettää muotonsa pysyvästi. Rikin kestävyys heikentyy stressikorroosion takia varsinkin, jos sen mitoitus on tehty alakanttiin.

Itse en luottaisi noin ohuisiin rikipultteihin, jos alkuperäiset vantitkin ovat kymppimillistä. Jokainen saa tietenkin itse ratkaista haluaako ottaa ylimääräistä mastonmenetyksen riskiä. Jos purjehdus on pääasiassa kevyttä perhepurjehdusta kesäsaaristossa, alimittainenkin kestää.

Lue lisää

Tuo kuormitusjakauma ei vastaa lähellekään empiirisä havaintojani. Varmaan sinulla on antaa lähde, josta luvut ovat peräisin.

Hyvin huomioitava seikka on kuitenkin lopussa mainitsemasi vaatimus reiän ja pultin samasta mitasta.

lähde... kirjoitti:

Tuo kuormitusjakauma ei vastaa lähellekään empiirisä havaintojani. Varmaan sinulla on antaa lähde, josta luvut ovat peräisin.

Hyvin huomioitava seikka on kuitenkin lopussa mainitsemasi vaatimus reiän ja pultin samasta mitasta.

Lue lisää

The Rigging Handbook - Tools and Techniques for Modern and Traditional Rigging, Brion Toss, Adlard Coles Nautical, London 1998.

minulle materiaalivalinta kirjoitti:

on turvallisuutta. Alkuperäiset yli 30-vuotiaat pronssiset vanttiruuvit, togglet ja tapit on yhä virheettömät mm. kahden Atlantin ylityksen ja yhden pallonkierron jälkeen. "Kivaa" on se, että kamat kestää merta.

Lue lisää

Painotinkin sanaa SILIKONIpronssi. Se sana kertoo käyttäjistään kaiken tarpeellisen..

No, toisaalta olen jo oppinut sietämään titaniumin titaanin sijaan, miksen siis jonain päivänä myös siliconin, mutta toistaiseksi pysyn kotoisesti piissä. Silikonia en hevillä metalliseokseeni hyväksy.

Kai nämä "stressikorroosiot" ovat sitä kehittyvää kieltä. Sitä, kun koulutetaan tuhansia AMKinsinöörejä, jotka eivät ole sorvia nähneetkään, saatika tienanneet sillä pari vuotta leipäänsä ennen opintojen alkamista, kuten ennen muinoin. Silloin hyvinä aikoina:) Onneksi on netti, jossa voi päteä!!

Stressikorro kirjoitti:

Painotinkin sanaa SILIKONIpronssi. Se sana kertoo käyttäjistään kaiken tarpeellisen..

No, toisaalta olen jo oppinut sietämään titaniumin titaanin sijaan, miksen siis jonain päivänä myös siliconin, mutta toistaiseksi pysyn kotoisesti piissä. Silikonia en hevillä metalliseokseeni hyväksy.

Kai nämä "stressikorroosiot" ovat sitä kehittyvää kieltä. Sitä, kun koulutetaan tuhansia AMKinsinöörejä, jotka eivät ole sorvia nähneetkään, saatika tienanneet sillä pari vuotta leipäänsä ennen opintojen alkamista, kuten ennen muinoin. Silloin hyvinä aikoina:) Onneksi on netti, jossa voi päteä!!

Lue lisää

Silikonipronssissa on silikonia 3% ja mangaania 1%.
Jos et tunne HST-teräksen heikkoja puolia, kuten jännitys- eli stressikorroosiota, tässä olisi helppolukuinen kooste asiasta:
http://www.classicmarine.co.uk/Articles/metals.htm
Netti on siitä hyvä, että se antaa mahdollisuuden tietolähteiden linkittämiseen. Eikö vain? Tietysti on kurja, jos ärsyynnyt jostain englannin ja suomenkielen terminologioiden sekoittumisesta (silikoni vs silicon). Pääasia kaiketi, että ymmärsit silikonipronssin olevan erinomainen materiaali vanttiruuveissa ja rikipulteissa!

Ketä kuvittelet kiinnostavan sen mitä sinä "et hevillä metalliseokseesi hyväksy"?

pottuilulla? kirjoitti:

Silikonipronssissa on silikonia 3% ja mangaania 1%.
Jos et tunne HST-teräksen heikkoja puolia, kuten jännitys- eli stressikorroosiota, tässä olisi helppolukuinen kooste asiasta:
http://www.classicmarine.co.uk/Articles/metals.htm
Netti on siitä hyvä, että se antaa mahdollisuuden tietolähteiden linkittämiseen. Eikö vain? Tietysti on kurja, jos ärsyynnyt jostain englannin ja suomenkielen terminologioiden sekoittumisesta (silikoni vs silicon). Pääasia kaiketi, että ymmärsit silikonipronssin olevan erinomainen materiaali vanttiruuveissa ja rikipulteissa!

Ketä kuvittelet kiinnostavan sen mitä sinä "et hevillä metalliseokseesi hyväksy"?

Lue lisää

No, oikeastaan tunnen monissa asioissa melkoista tietämättömyyttä ja opintosisältöihin tutustuneena epäilen insinöörikunnan tietämättömyyden edelleen lisääntyvän, noin yleisellä tasolla.

tälle palstalle ilmaantuu monenlaisia asiantuntijoita, jotka aikansa googlettavat ja linkittävät ymmärtämättä lukemaansa.

Täsmennetään: Silikoni on oivallinen materiaaliyhdiste esimerkiksi rintaimplantteihin tai kaakelien saumaukseen. Silikonipohjaiset voiteluaineetkin ovat tietyissä kohteissa paikallaan.

Silikonipronssia et terästukkurilta löydä. Käännä se silicon oikein eli piiksi, niin johan löytyy.

No, täällä myös vannotaan AISI316 nimeen, vaikka venekäyttöön sopiva olisi matalahiilinen 316L. Tiesitkö, että AISI316 ja 316L nimikkeiden sisään mahtuu EN1.4401, 1.4404, 1.4432 ja 1.4436.
EN10088-2 suosittelee merikäyttöön austeniittista 1.4547 -terästä.

No, toisilla tietoa on enemmän, toiset taas puhuvat enemmän!

Hauskaa viikonloppua silikonien kanssa! Minä lähden valmistelemaan veneen nostoa!

Stressikorro kirjoitti:

No, oikeastaan tunnen monissa asioissa melkoista tietämättömyyttä ja opintosisältöihin tutustuneena epäilen insinöörikunnan tietämättömyyden edelleen lisääntyvän, noin yleisellä tasolla.

tälle palstalle ilmaantuu monenlaisia asiantuntijoita, jotka aikansa googlettavat ja linkittävät ymmärtämättä lukemaansa.

Täsmennetään: Silikoni on oivallinen materiaaliyhdiste esimerkiksi rintaimplantteihin tai kaakelien saumaukseen. Silikonipohjaiset voiteluaineetkin ovat tietyissä kohteissa paikallaan.

Silikonipronssia et terästukkurilta löydä. Käännä se silicon oikein eli piiksi, niin johan löytyy.

No, täällä myös vannotaan AISI316 nimeen, vaikka venekäyttöön sopiva olisi matalahiilinen 316L. Tiesitkö, että AISI316 ja 316L nimikkeiden sisään mahtuu EN1.4401, 1.4404, 1.4432 ja 1.4436.
EN10088-2 suosittelee merikäyttöön austeniittista 1.4547 -terästä.

No, toisilla tietoa on enemmän, toiset taas puhuvat enemmän!

Hauskaa viikonloppua silikonien kanssa! Minä lähden valmistelemaan veneen nostoa!

Lue lisää

Arkikieleen on omaksuttu monia termejä, joiden alkuperä on englanti. Tuskin kukaan ennen sinua on onnistunut sotkemaan silikonipronssin silikonitissiin tai kaakeliliimaan. Tunnettu suomalainen veneveistämö käytti kölipulteistaan ja vanttiruuveistaan nimityksiä silikonipronssi ja mangaanipronssi. Sieltä minä ne pronssien nimet opin tuntemaan jo kymmeniä vuosia ennen kuin silikoni-nimitystä ruvettiin käyttämään polymeerituotteesta - en ole opistoinsinööri enkä tunne ammattikuntasi huolia.

Googlesta tosiaan löytyy suomenkielistä silikonipronssia, vaikkapa tämä: http://www.suomenvolkkariyhdistys.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=19339

Mukava, että tiedät joukon erilaisia lyhenteitä ja tunnet olevasi ylivertainen sen takia. Koeta silti rentoutua stressistäsi ja yritä ymmärtää purjehtijoiden käyttämän puhekielen termejä!

sittenkin pottuilit! kirjoitti:

Arkikieleen on omaksuttu monia termejä, joiden alkuperä on englanti. Tuskin kukaan ennen sinua on onnistunut sotkemaan silikonipronssin silikonitissiin tai kaakeliliimaan. Tunnettu suomalainen veneveistämö käytti kölipulteistaan ja vanttiruuveistaan nimityksiä silikonipronssi ja mangaanipronssi. Sieltä minä ne pronssien nimet opin tuntemaan jo kymmeniä vuosia ennen kuin silikoni-nimitystä ruvettiin käyttämään polymeerituotteesta - en ole opistoinsinööri enkä tunne ammattikuntasi huolia.

Googlesta tosiaan löytyy suomenkielistä silikonipronssia, vaikkapa tämä: http://www.suomenvolkkariyhdistys.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=19339

Mukava, että tiedät joukon erilaisia lyhenteitä ja tunnet olevasi ylivertainen sen takia. Koeta silti rentoutua stressistäsi ja yritä ymmärtää purjehtijoiden käyttämän puhekielen termejä!

Lue lisää

En ole insinööri vaan purjehtija, mutta ei tulisi mieleenkään käyttää termiä "silikonipronssi", ei puheessa eikä kirjoitetussa tekstissä.

Linkittämässäsi lyhyessä tekstissä oli äkkiä laskien silokonipronssin lisäksi 16 muutakin terminologista virhettä, kielioppivirheistä nyt puhumattakaan. Ei siis kannata hakea oppia Googlen kautta.

Hakro kirjoitti:

En ole insinööri vaan purjehtija, mutta ei tulisi mieleenkään käyttää termiä "silikonipronssi", ei puheessa eikä kirjoitetussa tekstissä.

Linkittämässäsi lyhyessä tekstissä oli äkkiä laskien silokonipronssin lisäksi 16 muutakin terminologista virhettä, kielioppivirheistä nyt puhumattakaan. Ei siis kannata hakea oppia Googlen kautta.

Lue lisää

Olet oikeassa siinä, että termit olisi hyvä saada kohdalleen. Pii on latinaksi silicium, kemiallinen lyhenne Si. Siksi varmaankin syntyi sekaannusta.
Tietosanakirjan mukaan silikoni tarkoittaa piin (Si) yhdisteitä, joissa pii ja happi muodostavat molekyylirungon.....Silikoosi puolestaan on kivipöylykeuhko eikä piikeuhko. Silikaatti on samaten suomenkieltä ja tarkoittaa piiyhdistettä.

Kielessä on toisinaan epäjohdonmukaisuuksia. Hyvä tietysti, jos oikeat termit vakiintuisivat meidän purjehtijoidenkin puhekieleen.
Aika outoa on esim. sekin, että termi ruori (engl. rudder, ruots. roder) on viime aikoina keskutelupalstoilla ja jopa Venelehdessä alkanut muuttua alkuperäisestään. Alun perin ruori tarkoitti koko peräsinlaitteistoa, jonka osia olivat mm. ruorilapa ja ruoripinna tai ruoriratas/-ratti. Nyt moni ymmärtää ruorin tarkoittavankin pelkästään ruorirattia. Vielä epäjohdonmukaisempaa on tuoreen Venelehden käyttämä ”pinnavuoro”, kun tarkoitettiin VOR-veneen ruorivuoroa. VOR-veneissähän ei ole edes pinnaohjausta! Mitähän ruorijuoppo voisi tarkoittaa, kun veneessä on pinnaohjaus? Voiko pinnamies enää olla ruorijuoppo?

mutta tärkeä aihe! kirjoitti:

Olet oikeassa siinä, että termit olisi hyvä saada kohdalleen. Pii on latinaksi silicium, kemiallinen lyhenne Si. Siksi varmaankin syntyi sekaannusta.
Tietosanakirjan mukaan silikoni tarkoittaa piin (Si) yhdisteitä, joissa pii ja happi muodostavat molekyylirungon.....Silikoosi puolestaan on kivipöylykeuhko eikä piikeuhko. Silikaatti on samaten suomenkieltä ja tarkoittaa piiyhdistettä.

Kielessä on toisinaan epäjohdonmukaisuuksia. Hyvä tietysti, jos oikeat termit vakiintuisivat meidän purjehtijoidenkin puhekieleen.
Aika outoa on esim. sekin, että termi ruori (engl. rudder, ruots. roder) on viime aikoina keskutelupalstoilla ja jopa Venelehdessä alkanut muuttua alkuperäisestään. Alun perin ruori tarkoitti koko peräsinlaitteistoa, jonka osia olivat mm. ruorilapa ja ruoripinna tai ruoriratas/-ratti. Nyt moni ymmärtää ruorin tarkoittavankin pelkästään ruorirattia. Vielä epäjohdonmukaisempaa on tuoreen Venelehden käyttämä ”pinnavuoro”, kun tarkoitettiin VOR-veneen ruorivuoroa. VOR-veneissähän ei ole edes pinnaohjausta! Mitähän ruorijuoppo voisi tarkoittaa, kun veneessä on pinnaohjaus? Voiko pinnamies enää olla ruorijuoppo?

Lue lisää

rajoita alkoholikysymys.
"Vesiliikennejuopumus on rikos, johon syyllistyy jos ohjaa moottorikäyttöistä alusta yli 1 promillen humalassa". Kyllä purjehtija voi olla seilissä sekä pinnassa että ruorissa kunhan ei käynnistä moottoria.

ei purjehtijaa kirjoitti:

rajoita alkoholikysymys.
"Vesiliikennejuopumus on rikos, johon syyllistyy jos ohjaa moottorikäyttöistä alusta yli 1 promillen humalassa". Kyllä purjehtija voi olla seilissä sekä pinnassa että ruorissa kunhan ei käynnistä moottoria.

Lue lisää

Aluksen ohjaaja syyllistyy vesiliikennejuopumukseen, mikäli hänen verensä alkoholipitoisuus on vähintään 1,0 promillea tai yhdessä litrassa uloshengitysilmaa on vähintään 0,44 milligrammaa alkoholia.

Vesiliikennejuopumukseen voi syyllistyä pienemmälläkin promillemäärällä, mikäli alkoholia nauttineen kyky tehtävän vaativiin suorituksiin on muutoin huonontunut ja olosuhteet ovat sellaiset, että teko on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle.

uudelleen... kirjoitti:

Aluksen ohjaaja syyllistyy vesiliikennejuopumukseen, mikäli hänen verensä alkoholipitoisuus on vähintään 1,0 promillea tai yhdessä litrassa uloshengitysilmaa on vähintään 0,44 milligrammaa alkoholia.

Vesiliikennejuopumukseen voi syyllistyä pienemmälläkin promillemäärällä, mikäli alkoholia nauttineen kyky tehtävän vaativiin suorituksiin on muutoin huonontunut ja olosuhteet ovat sellaiset, että teko on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle.

Lue lisää

kun täällä niin kovasti lainataan tuota wikipediaa niin se oli suora lainaus sielt....

rikikuormista: kirjoitti:

The Rigging Handbook - Tools and Techniques for Modern and Traditional Rigging, Brion Toss, Adlard Coles Nautical, London 1998.

Jäin ihmettelemään, kuinka oma perstuntumani ja tekninen ymmärrykseni voi olla niin väärässä ja kahlasin vähän nettiä kuukkelin avulla. Parikin mielenkiintoista artikkelia aiheesta löysin sen kaiken muun ohella, minkä lukeminen muuten vain huvitti.

Selitys olikin hyvin yksinkertainen ja järkeenkäypä. Alavantista puhuttaessa oli tarkoitettu sitä, mistä mua isommat pojat puhuu V-ykkösenä. Siis sivuvantin alinta osuutta rustista alimpaan saalinkiin, jonka on helppo ymmärtää kantavan suurimman kuorman. Alin diagonaali, D1, sitten saa osakseen suunnilleen puolet edellisestä.

Tässä yksi laskelma TP52:n rikikuormista: http://pages.cs.wisc.edu/~ferris/papers/opt-rig.pdf Muitakin yhtäpitäviä ja tasokkaita artikkeleita löytyi.

sittenkin pottuilit! kirjoitti:

Arkikieleen on omaksuttu monia termejä, joiden alkuperä on englanti. Tuskin kukaan ennen sinua on onnistunut sotkemaan silikonipronssin silikonitissiin tai kaakeliliimaan. Tunnettu suomalainen veneveistämö käytti kölipulteistaan ja vanttiruuveistaan nimityksiä silikonipronssi ja mangaanipronssi. Sieltä minä ne pronssien nimet opin tuntemaan jo kymmeniä vuosia ennen kuin silikoni-nimitystä ruvettiin käyttämään polymeerituotteesta - en ole opistoinsinööri enkä tunne ammattikuntasi huolia.

Googlesta tosiaan löytyy suomenkielistä silikonipronssia, vaikkapa tämä: http://www.suomenvolkkariyhdistys.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=19339

Mukava, että tiedät joukon erilaisia lyhenteitä ja tunnet olevasi ylivertainen sen takia. Koeta silti rentoutua stressistäsi ja yritä ymmärtää purjehtijoiden käyttämän puhekielen termejä!

Lue lisää

Tissit silikonipronssista!

selkis kirjoitti:

Jäin ihmettelemään, kuinka oma perstuntumani ja tekninen ymmärrykseni voi olla niin väärässä ja kahlasin vähän nettiä kuukkelin avulla. Parikin mielenkiintoista artikkelia aiheesta löysin sen kaiken muun ohella, minkä lukeminen muuten vain huvitti.

Selitys olikin hyvin yksinkertainen ja järkeenkäypä. Alavantista puhuttaessa oli tarkoitettu sitä, mistä mua isommat pojat puhuu V-ykkösenä. Siis sivuvantin alinta osuutta rustista alimpaan saalinkiin, jonka on helppo ymmärtää kantavan suurimman kuorman. Alin diagonaali, D1, sitten saa osakseen suunnilleen puolet edellisestä.

Tässä yksi laskelma TP52:n rikikuormista: http://pages.cs.wisc.edu/~ferris/papers/opt-rig.pdf Muitakin yhtäpitäviä ja tasokkaita artikkeleita löytyi.

Lue lisää

Kun saalinkeja ei ole lainkaan, D1 on päävantti. Sen kuormitus riippuu maston ja vantin välisestä kulmasta (miniminä pidetään 9 astetta).
Kun on yhdet saalingit, D1 nimitetään yleensä alavantiksi eikä diagonaaliksi. Yksittäisen vantin kuormitus riippuu kulmista ja tietenkin alavanttien lukumäärästä.
Hyvää lukemista on Larssonin ja Eliassonkin kirja "Principles of Yacht Design". Prosentuaaliset kuormitusten jakautumiset esitetään myös Hendersonin kirjassa "Understanding Rigs and Rigging". Katso kuormituksia sivulta 119: single shroud D1=55% totaalikuormituksesta, kun on yhdet saalingit. D1:n kuormitus on 40%, kun on tuplasaalingit. Huomaat, ettei ristiriitaa ole!
Alavanttien kuormitus on suurempi (60% totaalikuormasta yksisaalinkisessa mastossa), jos ainoiden alavanttien rustit on maston takapuolella. Kuormituksien jakaantuminen ilmoitettiin lasketun veneen ollessa 30 astetta kallellaan.
Rod-rikisessä Balticissani alavantit (D1:t) vanttiruuvit olivat selvästi tukevammat kuin muut vantit. Mitat löytynevät Balticin kotisivuilta, jos ne kiinnostavat.
Kuormitus on tietenkin eri asia kuin kunkin vantin jännitys lepotilassa.

rikistä riippuen... kirjoitti:

Kun saalinkeja ei ole lainkaan, D1 on päävantti. Sen kuormitus riippuu maston ja vantin välisestä kulmasta (miniminä pidetään 9 astetta).
Kun on yhdet saalingit, D1 nimitetään yleensä alavantiksi eikä diagonaaliksi. Yksittäisen vantin kuormitus riippuu kulmista ja tietenkin alavanttien lukumäärästä.
Hyvää lukemista on Larssonin ja Eliassonkin kirja "Principles of Yacht Design". Prosentuaaliset kuormitusten jakautumiset esitetään myös Hendersonin kirjassa "Understanding Rigs and Rigging". Katso kuormituksia sivulta 119: single shroud D1=55% totaalikuormituksesta, kun on yhdet saalingit. D1:n kuormitus on 40%, kun on tuplasaalingit. Huomaat, ettei ristiriitaa ole!
Alavanttien kuormitus on suurempi (60% totaalikuormasta yksisaalinkisessa mastossa), jos ainoiden alavanttien rustit on maston takapuolella. Kuormituksien jakaantuminen ilmoitettiin lasketun veneen ollessa 30 astetta kallellaan.
Rod-rikisessä Balticissani alavantit (D1:t) vanttiruuvit olivat selvästi tukevammat kuin muut vantit. Mitat löytynevät Balticin kotisivuilta, jos ne kiinnostavat.
Kuormitus on tietenkin eri asia kuin kunkin vantin jännitys lepotilassa.

Lue lisää

TP52 edustaa rikiltään kohtalaisen normaalia nykyrikiä. Annetun linkin mukaisen laskennan mukaan sivuvantissa (=V1) on kryssillä 44300 N ja alavantissa (=D1)28900 N. Lähimmäksi toisiaan luvut pääsevät broachissa, jossa sivuvantin veto nousee 54100 N:iin ja alavantin 40900 N:iin. Broachissa tulee spinnupuomin paine osin alavantin kannettavaksi.

Minullakin alavantti on numeroa paksumpaa tavaraa, mutta sitä pitääkin verrata välivanttiin ja sivuvantin rodiin yhteensä. Ei siinä mitään ristiriitaa olekaan. Kun käännetään saalingit taakse viistoon ja otetaan sivuvanteille mukaan tehtävä etustaagin kiristäjänä, taitaa sivuvantin suhteellinen osuus kasvaa jonkun verran.