Yv kiihdyttää ilmastonmuutosta

"Eli ydinvoima on mielestäsi liian halpaa?"

Esimerkiksi Suomessa ydinvoimalat työntää ITSE TUOTTAMAANSA energiaa merivettä lämmittämään noin 5.5TWn teholla yötä päivää. Se on mahdollista vain, kun energia on aivan liian halpaa.

"Mutta eikös sinun laskujesi mukaan tuulivoima ja muut uusiutuvat olleet vieläkin halvempia?"
Riippuu siitä, kuka maksaa ja mitä maksaa. Periaatteessa esimerkiksi aurinko- ja tuulienergia tulisi olla halpaa, koska polttoaine on ilmaista. Niiden varaan on kuitenkin vaikea luoda ahnetta, monopoliasemaan pyrkivää keskitettyä tuotantoa, koska tuuli ja aurinko eon kaikille ilmaista. Hajautetulla pientuotannolla tuotanto pysyy lähempänä todellista tarvetta.

Energian hinnan pysyvä nostaminen voisi kyllä pelastaa maapallon. Mutta mehän siirrämme vaikeaa ratkaisua "väliaikaisilla" ratkaisulle, kuten ydinvoimalla, tuleville sukupolville.


"Ja eikös tuokin viesti ole tänne pistetty suurinpiirtein kerran vuodessa omasta toimestasi. Kierrätätkö myös viestejäsi? Niin, säästäähän sillä energiaa, kun kirjoittamisen sijaan kopioi vain vanhoja viestejä."

Ystäväni: etko huomaa, että samalla kun me tässä vanhenemme, tulee uusia keskustelijoita, joille meille selvä asia ei ole niin selvä. Virikkeitä he tarvitsevat.

Vastaaja kirjoitti:

"Eli ydinvoima on mielestäsi liian halpaa?"

Esimerkiksi Suomessa ydinvoimalat työntää ITSE TUOTTAMAANSA energiaa merivettä lämmittämään noin 5.5TWn teholla yötä päivää. Se on mahdollista vain, kun energia on aivan liian halpaa.

"Mutta eikös sinun laskujesi mukaan tuulivoima ja muut uusiutuvat olleet vieläkin halvempia?"
Riippuu siitä, kuka maksaa ja mitä maksaa. Periaatteessa esimerkiksi aurinko- ja tuulienergia tulisi olla halpaa, koska polttoaine on ilmaista. Niiden varaan on kuitenkin vaikea luoda ahnetta, monopoliasemaan pyrkivää keskitettyä tuotantoa, koska tuuli ja aurinko eon kaikille ilmaista. Hajautetulla pientuotannolla tuotanto pysyy lähempänä todellista tarvetta.

Energian hinnan pysyvä nostaminen voisi kyllä pelastaa maapallon. Mutta mehän siirrämme vaikeaa ratkaisua "väliaikaisilla" ratkaisulle, kuten ydinvoimalla, tuleville sukupolville.


"Ja eikös tuokin viesti ole tänne pistetty suurinpiirtein kerran vuodessa omasta toimestasi. Kierrätätkö myös viestejäsi? Niin, säästäähän sillä energiaa, kun kirjoittamisen sijaan kopioi vain vanhoja viestejä."

Ystäväni: etko huomaa, että samalla kun me tässä vanhenemme, tulee uusia keskustelijoita, joille meille selvä asia ei ole niin selvä. Virikkeitä he tarvitsevat.

Lue lisää

Lilus kumppaneineen ehdotta CHP ydinvoimalaitosta Loviisaan ja ilmeisesti myös Fennovoima suunnittelee samanlaista optiota jos laitos rakennettaisiin Ruotsinpyhtäälle (siis tulevaan loviisan kunnan alueelle).

Jos ja kun ydinvoimalaitokseen kytketään kaukolämpö se on silloin ok? Tällöinhän tuo laitoksen hyötysuhde nousee ratkaisevasti.

"Esimerkiksi Suomessa ydinvoimalat työntää ITSE TUOTTAMAANSA energiaa merivettä lämmittämään noin 5.5TWn teholla yötä päivää. Se on mahdollista vain, kun energia on aivan liian halpaa. "

Oletko nyt aivan varma tuosta 5.5 TW:n tehosta ? Vai tarkoitatko kenties 5.5 TWh vuodessa ? Niillä on pikkiriikkinen ero.

Toistan jo mainitsemani ydinvoimamyönteisyyttä tihkuvan Suomen Wikipedian Ydinvoima-osiosta kappaleen:

"Ydinvoiman on myös arveltu voivan nostaa energiankulutusta koska sen tuottama energia on edullista. Elintason ja kulutuksen nousu voi tuoda mukanaan ympäristölle haitallisia vaikutuksia."

Suomeksi tuo kuuluisi jotenkin näin:

"Edullisuutensa vuoksi ydinvoima myös nostaa muuta energiankulutusta, jota kautta elintason ja kulutuksen nousu tuo mukanaan ympäristölle haitallisia vaikutuksia, kuten esimerkiksi KHK-päästöjä."

Ydinvoima toimii siis katalyyttinä saastuttavalle toiminnalle. Sen todistaa paitsi avausviestini kartta, myös lähiajan historia:

Ydinvoiman kaupallistamisen jälkeen KHK-päästöt on kääntynyt pysyvään, jyrkkään kasvuun. Vain lyhyet lamakaudet ovat aiheuttaneet päästöjen kasvuun pienen notkahduksen.

tehot ja energiat sekaisin kirjoitti:

"Esimerkiksi Suomessa ydinvoimalat työntää ITSE TUOTTAMAANSA energiaa merivettä lämmittämään noin 5.5TWn teholla yötä päivää. Se on mahdollista vain, kun energia on aivan liian halpaa. "

Oletko nyt aivan varma tuosta 5.5 TW:n tehosta ? Vai tarkoitatko kenties 5.5 TWh vuodessa ? Niillä on pikkiriikkinen ero.

Lue lisää

"
ja taas
tehot ja energiat sekaisin 18.3.2009 klo 10.51
   "Esimerkiksi Suomessa ydinvoimalat työntää ITSE TUOTTAMAANSA energiaa merivettä lämmittämään noin 5.5TWn teholla yötä päivää. Se on mahdollista vain, kun energia on aivan liian halpaa. "

Oletko nyt aivan varma tuosta 5.5 TW:n tehosta ? Vai tarkoitatko kenties 5.5 TWh vuodessa ? Niillä on pikkiriikkinen ero.
"

niin on :)

Vastaaja kirjoitti:

Toistan jo mainitsemani ydinvoimamyönteisyyttä tihkuvan Suomen Wikipedian Ydinvoima-osiosta kappaleen:

"Ydinvoiman on myös arveltu voivan nostaa energiankulutusta koska sen tuottama energia on edullista. Elintason ja kulutuksen nousu voi tuoda mukanaan ympäristölle haitallisia vaikutuksia."

Suomeksi tuo kuuluisi jotenkin näin:

"Edullisuutensa vuoksi ydinvoima myös nostaa muuta energiankulutusta, jota kautta elintason ja kulutuksen nousu tuo mukanaan ympäristölle haitallisia vaikutuksia, kuten esimerkiksi KHK-päästöjä."

Ydinvoima toimii siis katalyyttinä saastuttavalle toiminnalle. Sen todistaa paitsi avausviestini kartta, myös lähiajan historia:

Ydinvoiman kaupallistamisen jälkeen KHK-päästöt on kääntynyt pysyvään, jyrkkään kasvuun. Vain lyhyet lamakaudet ovat aiheuttaneet päästöjen kasvuun pienen notkahduksen.

Lue lisää

Hiili-hipit vääristelevät ydinvoiman vaikutuksia, koska se on liian monimutkaista heille. Onhan selvää, että teollinen kehitys on vaatinut kasvavan määrän energiaa. Koska ydinvoimaa ei ole rakennettu tarpeeksi on jouduttu käyttämään myös hiiltä. Hiili-hipit ajavat maailmaa näin kohti ympäristökatastrofia. Vihreä ydinvoima olisi nopea ja tehokas lääke hiilipäästöjä vastaan. Kun rakennamme entistä mahtavampia ydinvoimaloita voimme samalla sulkea hippiajan jäänteet, hiilivoimalat. Tämähän on päivänselvää. Rakentamisen volyymi on oltava vain riittävän suuri.

kiäh kiäh kirjoitti:

Hiili-hipit vääristelevät ydinvoiman vaikutuksia, koska se on liian monimutkaista heille. Onhan selvää, että teollinen kehitys on vaatinut kasvavan määrän energiaa. Koska ydinvoimaa ei ole rakennettu tarpeeksi on jouduttu käyttämään myös hiiltä. Hiili-hipit ajavat maailmaa näin kohti ympäristökatastrofia. Vihreä ydinvoima olisi nopea ja tehokas lääke hiilipäästöjä vastaan. Kun rakennamme entistä mahtavampia ydinvoimaloita voimme samalla sulkea hippiajan jäänteet, hiilivoimalat. Tämähän on päivänselvää. Rakentamisen volyymi on oltava vain riittävän suuri.

Lue lisää

Aika hyvin asia meni perille. Tämä kirjoittamasi:
"Onhan selvää, että teollinen kehitys on vaatinut kasvavan määrän energiaa. Koska ydinvoimaa ei ole rakennettu tarpeeksi on jouduttu käyttämään myös hiiltä."

tukee 100% tätä kirjoittamaani:

"
Todistettu jo selvästi
Kirjoittanut: Vastaaja 18.3.2009 klo 09.56
Poista oma viesti
   Toistan jo mainitsemani ydinvoimamyönteisyyttä tihkuvan Suomen Wikipedian Ydinvoima-osiosta kappaleen:

"Ydinvoiman on myös arveltu voivan nostaa energiankulutusta koska sen tuottama energia on edullista. Elintason ja kulutuksen nousu voi tuoda mukanaan ympäristölle haitallisia vaikutuksia."

Suomeksi tuo kuuluisi jotenkin näin:

"Edullisuutensa vuoksi ydinvoima myös nostaa muuta energiankulutusta, jota kautta elintason ja kulutuksen nousu tuo mukanaan ympäristölle haitallisia vaikutuksia, kuten esimerkiksi KHK-päästöjä."

Ydinvoima toimii siis katalyyttinä saastuttavalle toiminnalle. Sen todistaa paitsi avausviestini kartta, myös lähiajan historia:

Ydinvoiman kaupallistamisen jälkeen KHK-päästöt on kääntynyt pysyvään, jyrkkään kasvuun. Vain lyhyet lamakaudet ovat aiheuttaneet päästöjen kasvuun pienen notkahduksen.
"

Vastaaja kirjoitti:

Aika hyvin asia meni perille. Tämä kirjoittamasi:
"Onhan selvää, että teollinen kehitys on vaatinut kasvavan määrän energiaa. Koska ydinvoimaa ei ole rakennettu tarpeeksi on jouduttu käyttämään myös hiiltä."

tukee 100% tätä kirjoittamaani:

"
Todistettu jo selvästi
Kirjoittanut: Vastaaja 18.3.2009 klo 09.56
Poista oma viesti
   Toistan jo mainitsemani ydinvoimamyönteisyyttä tihkuvan Suomen Wikipedian Ydinvoima-osiosta kappaleen:

"Ydinvoiman on myös arveltu voivan nostaa energiankulutusta koska sen tuottama energia on edullista. Elintason ja kulutuksen nousu voi tuoda mukanaan ympäristölle haitallisia vaikutuksia."

Suomeksi tuo kuuluisi jotenkin näin:

"Edullisuutensa vuoksi ydinvoima myös nostaa muuta energiankulutusta, jota kautta elintason ja kulutuksen nousu tuo mukanaan ympäristölle haitallisia vaikutuksia, kuten esimerkiksi KHK-päästöjä."

Ydinvoima toimii siis katalyyttinä saastuttavalle toiminnalle. Sen todistaa paitsi avausviestini kartta, myös lähiajan historia:

Ydinvoiman kaupallistamisen jälkeen KHK-päästöt on kääntynyt pysyvään, jyrkkään kasvuun. Vain lyhyet lamakaudet ovat aiheuttaneet päästöjen kasvuun pienen notkahduksen.
"

Lue lisää

"Edullisuutensa vuoksi ydinvoima myös nostaa muuta energiankulutusta"

Edullisuutensa vuoksi vihreä ydinvoima syö muut energiamuodot markkinoilta. Hiilipäästöt romahtavat, kun rakennamme tarpeeksi ydinvoimaa

kiäh kiäh kirjoitti:

"Edullisuutensa vuoksi ydinvoima myös nostaa muuta energiankulutusta"

Edullisuutensa vuoksi vihreä ydinvoima syö muut energiamuodot markkinoilta. Hiilipäästöt romahtavat, kun rakennamme tarpeeksi ydinvoimaa

Lue lisää

laitan jonkin alkeisopetushaaran tähän juttuun - tarpeen on.

Vastaaja kirjoitti:

laitan jonkin alkeisopetushaaran tähän juttuun - tarpeen on.

ylimieliseltä!

Tarkoitatko tälläkertaa oikealla vastauksella huolellisesti muotoiltuja sekä perusteltuja vastauksia vai ideologiasi mukaisia vastauksia?

PS. Jo esittämiesi kysymysten muotoilussa on niin paljon vikoja että niitä tuskin monikaan vaivautuu auki perkaamaan.

Tarkoituksesi on kumota oppituntihöpinöilläsi markkinavoimien todellinen vaikutus. Nyt aikeesi tuhotaan.

Tarkastellaas tätä:

"Kun energian hinta yleisesti muuttuu, mitä vaikutuksia sillä on muuhun toimintaan (ihan esimerkkeinä vain terästeollisuus, autoteollisuus, rakentaminen, matkailu ja liikenne)?"

Energiasektori on pääosin erillinen sähköntuotannon eli teollisuuden ja kotitalouden sähkön osalta ja toisaalta liikenteen osalta. Ydinvoima ei suoraan vaikuta öljyn hintaan kuin marginaalisesti. Öljyllä ei korvata sähköä ja päinvastoin. Sen sijaan ydinvoimalla voidaan syrjäyttää ylimielisten hiili-hippien suosimat hiilivoimalat. Tämä vähentää fossiilipäästöjä valtavasti. Kannattaisi nyt sielläkin ryhtyä kannattamaan seuraavaa viittä voimalaa.

Mietintätehtäviin ei kukaan ollut rohjennut vastata. Voihan se olla niinkin, että asia meni ainakin suurimmalle osalle lukijoista perille, mutta tuossa näytti olevan joku kommentti, josta näki, ettei asiaa oltu ymmmärretty tai haluttu ymmärtää. Tarkastellan pikkuisen tarkemmin kohtaa 1):

"1) Kun jokin uusi energian tuotantomuoto tulee markkinoille ja on huomattavasti halvempaa kuin jo käytössä olevat, mitä tapahtuu vanhojen tuotantomuotojen hinnoille?"

Selvitetään millä tavoin sähköä tuotettiin ENNEN ydinvoiman kaupallistamista 1956. Pääasiallisia vaihtoehtoja ovat nähdäkseni

- bioenergia
- vesivoima
- kivihiili

Sitten pohditaan, mitä mahdollisuuksia noilla olisi kilpailla uuden tuotantomenetelmän kanssa sähkön suurtuotannossa, kun se tulokas näyttää voivan toimia suurina tuotantoyksikköinä halvalla polttoaineella tasaisella tuotannolla.


* Bioenergia
Suuret laitokset kalliita, myös polttoaineen hankintakustannusten kannalta. Sopii paremmin paikalliseen lämmön tuotantoon. Savuttaa.
- ei ydinvoiman kilpailijaksi

* Vesivoima
Maapallon resurssit rajalliset. Suuria laitoksia ei yleisesti mahdollista sijoittaa sinne missä on suuri sähkön kulutus. Energia kuitenkin ilmaista, joten pienimuotoiseen sähköntuotantoon hyvin sopivaa. Tuotanto vaihtelee vuosittain. Puhdasta.
- ei ydinvoiman kilpailijaksi


* Hiilivoima
Suuretkin laitokset mahdollisia ja erittäin kannattavia. Polttoaine halpaa. Sijoitus parasta meren rannalle polttoaineen kuljetuskustannusten pienentämiseksi ja tarvittavan jäähdysveden vuoksi. Tasaista tuotantoa. Savuttaa.
vahva kilpailija ydinvoimalle


Olisko suurin piirtein noin?

Vastaaja kirjoitti:

Mietintätehtäviin ei kukaan ollut rohjennut vastata. Voihan se olla niinkin, että asia meni ainakin suurimmalle osalle lukijoista perille, mutta tuossa näytti olevan joku kommentti, josta näki, ettei asiaa oltu ymmmärretty tai haluttu ymmärtää. Tarkastellan pikkuisen tarkemmin kohtaa 1):

"1) Kun jokin uusi energian tuotantomuoto tulee markkinoille ja on huomattavasti halvempaa kuin jo käytössä olevat, mitä tapahtuu vanhojen tuotantomuotojen hinnoille?"

Selvitetään millä tavoin sähköä tuotettiin ENNEN ydinvoiman kaupallistamista 1956. Pääasiallisia vaihtoehtoja ovat nähdäkseni

- bioenergia
- vesivoima
- kivihiili

Sitten pohditaan, mitä mahdollisuuksia noilla olisi kilpailla uuden tuotantomenetelmän kanssa sähkön suurtuotannossa, kun se tulokas näyttää voivan toimia suurina tuotantoyksikköinä halvalla polttoaineella tasaisella tuotannolla.


* Bioenergia
Suuret laitokset kalliita, myös polttoaineen hankintakustannusten kannalta. Sopii paremmin paikalliseen lämmön tuotantoon. Savuttaa.
- ei ydinvoiman kilpailijaksi

* Vesivoima
Maapallon resurssit rajalliset. Suuria laitoksia ei yleisesti mahdollista sijoittaa sinne missä on suuri sähkön kulutus. Energia kuitenkin ilmaista, joten pienimuotoiseen sähköntuotantoon hyvin sopivaa. Tuotanto vaihtelee vuosittain. Puhdasta.
- ei ydinvoiman kilpailijaksi


* Hiilivoima
Suuretkin laitokset mahdollisia ja erittäin kannattavia. Polttoaine halpaa. Sijoitus parasta meren rannalle polttoaineen kuljetuskustannusten pienentämiseksi ja tarvittavan jäähdysveden vuoksi. Tasaista tuotantoa. Savuttaa.
vahva kilpailija ydinvoimalle


Olisko suurin piirtein noin?

Lue lisää

Kertauksena: ydinvoiman kaupallistuessa sähköä tuotettiin pääasiassa bioenergialla, vesivoimalla ja kivihiilellä. Näistä vain viimemainituilla oli todellisia mahdollisuuksia
- kilpailla ydinvoiman kanssa sähköntuotannossa
- toimia suuritehoisten ydinvoimaloiden varavoimana ja suuren kulutuksen vaihtelun säätövoimana

Epäilemättä myös huomattiin, että hiilivoimalat olivat ainoa mahdollisuus saada nopeasti rakennettua paljon tuotantokapasiteettia ydinvoimaloiden valmistumista odotellessa ja sen jälkeen ne toimisivat vielä vara- ja säätövoimana

Mitä tapahtui vesi- ja biovoimalla tuotetulle sähkölle? Vesivoima varmaan piti piti pintansa, mutta biovoiman suhteellinen osuus sähkön tuotannossa varmaankin pieneni erittäin jyrkästi ja se jäi entistä selvemmin chp-laitosten käyttövoimaksi.

Yht'äkkiä ihmisillä oli käytettävissään kaksi erittäin halpaa energialähdettä: hiilivoima ja ydinvoima. Sanottiin, että energiaa oli rajattomasti käytössä ja atomienergia ratkaisisi kaikki maailman energiaongelmat. Kaikki oli valmista suurten kulutusjuhlien aloittamiseksi.