Ydinvastuulaki: tuki ydinvoimalle

Onnettomuuden peitto on samaa luokkaa oli siinä ihmisiä tai ei.



"Yhden ihmisen kuolema on trakedia - miljoonan ihmisen kuolema on tilasto"

-Stalin-

"
Saksa on "hieman" (yli kymmenen kertaa) tiheämmin asuttu kuin Suomi, jollet ole huomannut, joten pahimman mahdollisen onnettomuuden (vaikkakin teoreettisen) vaikutusalueella on väkisinkin moninkertainen määrä ihmisiä ja omaisuutta, joille ja josta joudutaan maksamaan korvauksia.
"

Tuosta herää herää monta mielenkiintoista kysymystä, ensimmäisenä onnettomuuden vaikutusalueen suuruus. Kerro meille kaikille, kuinka suuri se mielestäsi voisi olla ja jatketaan pähkäilyä huomiostasi sen jälkeen.

Lähtökohtana voitaisiin ajatella, että onnettomuuden vaikutus jakaantuisi tasaisesti Suomen alueelle, ei muualle. Silloin kaikki suomalaiset saisivat vakuutuskorvauksia enintään noin 50 euroa/hlö.

Sähän olet tietysti miettinyt nämä asiat jo itsellesi selviksi. Otamme kaikki ilolla vastaan mietintösi tulokset.

Vastaaja kirjoitti:

"
Saksa on "hieman" (yli kymmenen kertaa) tiheämmin asuttu kuin Suomi, jollet ole huomannut, joten pahimman mahdollisen onnettomuuden (vaikkakin teoreettisen) vaikutusalueella on väkisinkin moninkertainen määrä ihmisiä ja omaisuutta, joille ja josta joudutaan maksamaan korvauksia.
"

Tuosta herää herää monta mielenkiintoista kysymystä, ensimmäisenä onnettomuuden vaikutusalueen suuruus. Kerro meille kaikille, kuinka suuri se mielestäsi voisi olla ja jatketaan pähkäilyä huomiostasi sen jälkeen.

Lähtökohtana voitaisiin ajatella, että onnettomuuden vaikutus jakaantuisi tasaisesti Suomen alueelle, ei muualle. Silloin kaikki suomalaiset saisivat vakuutuskorvauksia enintään noin 50 euroa/hlö.

Sähän olet tietysti miettinyt nämä asiat jo itsellesi selviksi. Otamme kaikki ilolla vastaan mietintösi tulokset.

Lue lisää

"Lähtökohtana voitaisiin ajatella, että onnettomuuden vaikutus jakaantuisi tasaisesti Suomen alueelle, ei muualle"

Tuo on kaikkein epärealistisin onnettomuuskenaario jota olen eläissäni kuulunut - jopa siinä määrin, että se on täysin naurettava. Mietitäänpä hetki mikä on todennäköisyys ensinnäkin, että vakava onnettomuus aiheuttaa vakavan päästön (vinkki: alle yksi tapaus miljoonassa vuodessa) ja sitten miten voimalan kohdalla olisi trombi tai vastaava sääilmiö joka kiskaisisi päästön kokonaisuudessaan yläilmakehään (vinkki: vielä harvemmin) ja sitten tuulet levittäisivät päästön täysin tasan Suomen alueen rajojen sisälle, ja kaikki tulisi kerralla alas (vinkki: harvemmin kuin yksi tapaus maailmankaikkeuden iässä).

Yhtä hyvin voisit alkaa varautua siihen, että kaikkien kehosi molekyylien lämpöliike sattuisi samaan suuntaan jonain ajan hetkenä ja ampuisi sinut avaruuteen. Itseasiassa todennäköisyydet ovat varmaan hyvinkin aika lailla samaa suuruusluokkaa.

Pidän paljon järkevämpänä nykyistä järjestelyä, jossa tuotettua energiayksikköä kohti kaikkein turvallisimman sähköntuotantotavan, eli ydinvoiman, turvallisuus onnettomuustilanteessakin varmennetaan varautumaan sellaisiin onnettomuuksiin, jotka tiedetään edes jotakuinkin fyysisesti mahdollisiksi, joskin äärimmäisen harvinaisiksi (siis alle se yksi tapaus miljoonassa vuodessa). Tähän tarkoitukseen nykyiset onnettomuudenhallintasuunnitelmat ja ydinvastuulainsäädäntö ovat erinomaisen sopivia.

Vastaaja kirjoitti:

"
Saksa on "hieman" (yli kymmenen kertaa) tiheämmin asuttu kuin Suomi, jollet ole huomannut, joten pahimman mahdollisen onnettomuuden (vaikkakin teoreettisen) vaikutusalueella on väkisinkin moninkertainen määrä ihmisiä ja omaisuutta, joille ja josta joudutaan maksamaan korvauksia.
"

Tuosta herää herää monta mielenkiintoista kysymystä, ensimmäisenä onnettomuuden vaikutusalueen suuruus. Kerro meille kaikille, kuinka suuri se mielestäsi voisi olla ja jatketaan pähkäilyä huomiostasi sen jälkeen.

Lähtökohtana voitaisiin ajatella, että onnettomuuden vaikutus jakaantuisi tasaisesti Suomen alueelle, ei muualle. Silloin kaikki suomalaiset saisivat vakuutuskorvauksia enintään noin 50 euroa/hlö.

Sähän olet tietysti miettinyt nämä asiat jo itsellesi selviksi. Otamme kaikki ilolla vastaan mietintösi tulokset.

Lue lisää

Enpä saanut minkäänlaista vastausta kysymykseeni onnettomuusalueen laajuudesta, joten vastailenpa taas itselleni muillekin tiedoksi.

STUKin sivuilta, sen Tshernobyl-YK-raporttia 2002 koskevassa sivussa on kerrottu erilaisia asioita onnettomuuden laajuudesta. Otetaan siitä esimerkin omaisesti pahimmin saastunut alue, siis 16 vuotta onnettomuuden jälkeen, jolloin ydinvoimaloidemme korvausvelvollisuus olisi jo päättynyt:

"
Saastuneiden alueiden luokitus

cesium-137, kBq/m2: yli 1480

Alueiden laajuus Venäjällä, Valko-venäjällä ja Ukrainassa yhteensä (km2): 3 100

Asukasmäärä 1995: joitakin satoja

Alueiden kuvaus: Suljettu vyöhyke, luokiteltu asumiskelvottomaksi. Metsä- ja turvepaloista voi olla kontaminaatiouhka muille alueille
"


Noin se käy. Koska täällä ollaan sitä mieltä, että Tshernobylin kaltaista onnettomuutta ei voi Suomessa tapahtua, pienennetään tuo alue noin kolmasosaansa ja katsotaan mitä saadaan:


Hangosta Utsjoelle on noin 1100km. Jos tekisimme siihen 1km:n levyisen suoran viivan, olisi siinä onnettomuusalue.

Kuvittele: tuollainen suljettu vyöhyke, asumiskelvoton ja ympäristöään edelleen saastuttavaa!

En tiedä, tarvittaisiinko poliiseja estämään ydinvoiman kannattajia menemästä sinne todistamaan ydinenergian vaarattomuutta.


Suurin leveys on jotain 540km (Närpiö-Ilomantsi). Silloin saisimme noin 2km:n levyisen suljetun vyöhykkeen.


Lisää laskelmia erilaisista onnettomuusalueluokista saa sivulta
http://www.stuk.fi/sateily_ja_ihminen/yk_raportti.html

Vastaaja kirjoitti:

Enpä saanut minkäänlaista vastausta kysymykseeni onnettomuusalueen laajuudesta, joten vastailenpa taas itselleni muillekin tiedoksi.

STUKin sivuilta, sen Tshernobyl-YK-raporttia 2002 koskevassa sivussa on kerrottu erilaisia asioita onnettomuuden laajuudesta. Otetaan siitä esimerkin omaisesti pahimmin saastunut alue, siis 16 vuotta onnettomuuden jälkeen, jolloin ydinvoimaloidemme korvausvelvollisuus olisi jo päättynyt:

"
Saastuneiden alueiden luokitus

cesium-137, kBq/m2: yli 1480

Alueiden laajuus Venäjällä, Valko-venäjällä ja Ukrainassa yhteensä (km2): 3 100

Asukasmäärä 1995: joitakin satoja

Alueiden kuvaus: Suljettu vyöhyke, luokiteltu asumiskelvottomaksi. Metsä- ja turvepaloista voi olla kontaminaatiouhka muille alueille
"


Noin se käy. Koska täällä ollaan sitä mieltä, että Tshernobylin kaltaista onnettomuutta ei voi Suomessa tapahtua, pienennetään tuo alue noin kolmasosaansa ja katsotaan mitä saadaan:


Hangosta Utsjoelle on noin 1100km. Jos tekisimme siihen 1km:n levyisen suoran viivan, olisi siinä onnettomuusalue.

Kuvittele: tuollainen suljettu vyöhyke, asumiskelvoton ja ympäristöään edelleen saastuttavaa!

En tiedä, tarvittaisiinko poliiseja estämään ydinvoiman kannattajia menemästä sinne todistamaan ydinenergian vaarattomuutta.


Suurin leveys on jotain 540km (Närpiö-Ilomantsi). Silloin saisimme noin 2km:n levyisen suljetun vyöhykkeen.


Lisää laskelmia erilaisista onnettomuusalueluokista saa sivulta
http://www.stuk.fi/sateily_ja_ihminen/yk_raportti.html

Lue lisää

Tshernobylin onnettomuuden seuraukset olivat poikkeuksellisen vakavat useista syistä, pääasiallisesti siksi että hidastimena käytetty grafiitti eli hiili syttyi palamaan ja paloi useita päiviä nostaen radioaktiivisia aineita korkealle ilmaan.

Suomessa hidastinaineena on vesi. Vesi ei pala. Samanlainen radioaktiivisuuden leviäminen ei siis ole fysikaalisesti mahdollista.

Lisäksi Tshernobylistä puuttui suojarakennus. Suomessa voimaloissa on aina suojarakennus, joka on mitoitettu pitämään kaiken radioaktiivisuuden sisällään. Mutta vaikka suojarakennuksen tiiveys sattuisi vioittumaan ratkaisevalla tavalla yhtäaikaisesti reaktorin tiiveyden kanssa, rajoittaisi se silti mahdollista päästöä huomattavasti (luokkaa >90%).

Jos edelleen pidetään lähtökohtana, että pahimmin saastunut alue olisi vain 1/3 Tshernobylin pahimmin saastuneesta alueesta, sen koko olisi noin 1100km2 = 32km * 32km. Ei siis mitenkään järin suuri, eihän? Ympyrän muotoisena alueen halkaisijan pituus olisi noin 35km.

Tämä alue olisi 'Suljettu vyöhyke, luokiteltu asumiskelvottomaksi. Metsä- ja turvepaloista voi olla kontaminaatiouhka muille alueille'.


Sijoitappa tuo pieni alue Loviisan tai Eurajoen voimalaitoksen kohdalle ja ala laskemaan vahingonkorvauksia.

Semmonen pieni virhe tuossa ensimmäisessä aluemäärittelyssä tuli, että jäi huomaamatta STUKin sivulla taulukon alapuolella oleva pienellä painettu teksti
"Saastuneiden alueiden luokitus, laajuus ja tämänhetkinen asukasmäärä. Lievimmin saastuneella alueella laskeuma on samaa luokkaa kuin paikoin Suomessa ja muualla Länsi-Euroopassa. Luokitus perustuu cesium-laskeuman määrään vuonna 1986."
http://www.stuk.fi/sateily_ja_ihminen/yk_raportti.html

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että alueiden luokitus on tehty vuonna 1986, siis onnettomuusvuonna. Tämä vain helpottaa tehtääväsi.

Suuri helpotus on myöskin se, että terveysvahingot jäävät 10 vuoden kanneajan vuoksi lähes kokonaisuudessaan valtion maksettavaksi, kuten kerron viestissäni
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000002348938


Pikavilkaisun mukaan: Loviisa mahtuisi tuon kokoisen alueen sisään, samoin Rauma ja Eurajoki.

Vastaaja kirjoitti:

Jos edelleen pidetään lähtökohtana, että pahimmin saastunut alue olisi vain 1/3 Tshernobylin pahimmin saastuneesta alueesta, sen koko olisi noin 1100km2 = 32km * 32km. Ei siis mitenkään järin suuri, eihän? Ympyrän muotoisena alueen halkaisijan pituus olisi noin 35km.

Tämä alue olisi 'Suljettu vyöhyke, luokiteltu asumiskelvottomaksi. Metsä- ja turvepaloista voi olla kontaminaatiouhka muille alueille'.


Sijoitappa tuo pieni alue Loviisan tai Eurajoen voimalaitoksen kohdalle ja ala laskemaan vahingonkorvauksia.

Semmonen pieni virhe tuossa ensimmäisessä aluemäärittelyssä tuli, että jäi huomaamatta STUKin sivulla taulukon alapuolella oleva pienellä painettu teksti
"Saastuneiden alueiden luokitus, laajuus ja tämänhetkinen asukasmäärä. Lievimmin saastuneella alueella laskeuma on samaa luokkaa kuin paikoin Suomessa ja muualla Länsi-Euroopassa. Luokitus perustuu cesium-laskeuman määrään vuonna 1986."
http://www.stuk.fi/sateily_ja_ihminen/yk_raportti.html

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että alueiden luokitus on tehty vuonna 1986, siis onnettomuusvuonna. Tämä vain helpottaa tehtääväsi.

Suuri helpotus on myöskin se, että terveysvahingot jäävät 10 vuoden kanneajan vuoksi lähes kokonaisuudessaan valtion maksettavaksi, kuten kerron viestissäni
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000002348938


Pikavilkaisun mukaan: Loviisa mahtuisi tuon kokoisen alueen sisään, samoin Rauma ja Eurajoki.

Lue lisää

Tshernobylin käyttö vertailuna on täysin perusteetonta. Tshernobylin onnettomuuden toisinto ei kertakaikkiaan ole fysikaalisesti mahdollinen vesihidasteisessa reaktorissa.

Heti aluksi muistutan, että vesihidasteiset voimalat tiedetään kokemuksen perusteella äärimmäisen turvallisiksi - itseasiassa kaikkein turvallisimmaksi tavaksi tuottaa sähköä kun suhteutetaan henkilövahingot tuotettuun energiamäärään. Vesihidasteisia voimaloita on käyetty yhteensä 10000 reaktorinkäyttövuotta ilman yhtään väestöä vaarantanutta onnettomuutta. Todennäköisyyspohjaisten onnettomuusanalyysien perusteella tiedetään, että Suomalaisessa voimalassa vakavan reaktorionnettomuus on äärimmäisen epätodennäköinen. Laskennallinen esiintymistiheys on luokkaa yksi tapaus miljoonassa vuodessa. Ja vakavankin reaktorionnettomuuden tapauksessa laskennallisesti lähes aina, selvästi yli 90% tapauksista, suojarakennus estäisi kaikki voimalaitoksen ulkopuoliset vaikutukset.

Nämä sinun iänikuiset ilman minkäänlaista koulutusta tai ilman minkäänlaista relevanttia taustatietoa tekemäsi "laskelmat" ovat kaikki yhtä tyhjän kanssa. Vaikka tämä sinun uusin "ympyräskenaariosi" ei olekaan ihan yhtä naurettava kuin se kilometrin levyinen vana joka ulottui oliko se nyt Hangosta Petsamoon, niin silti se on täysin vailla mitään onnettomusanalyyttisiä perusteita.

Mikä muka olisi sellainen fysikaalinen prosessi, joka kontaminoisi ympyrän muotoisen alueen 17,5km:n alueella voimalaitoksen ympärillä? Ei sellaiselle oletukselle vain ole kertakaikkiaan mitään perustetta. Jopa Tshernobylissä on paljon lähempänä voimalaa alueita, joilla ei säteilytasossa ole käytännössä mitään eroa luonnon taustasäteilyyn.

Sen sijaan Suomen voimalaitoksia on analysoitu realististenkin onnettomuuskenaarioiden avulla. Niiden perusteella tiedämme, että tyypillinen reaktoria vakavasti vahingoittava onnettomuus jäisi kaikilta vaikutuksiltaan voimalaitoksen sisälle. Sitä vartenhan meillä on suojarakennukset, jollaiset Neuvostoliitossa puuttuivat. Ja vaikka suojarakennus sattuisi ratkaisevasti vahingoittumaan yhtäaikaisesti vakavan reaktorionnettomuuden kanssa, olisivat käytännölisesti kaikki inhimilliset vaikutukset torjuttavissa väestönsuojelutoimenpiten ja rahalliset vahingotkin jäisivät mitä suurimmalla todennäköisyydellä selvästi alle lakisääteisten vakuutussummien.

Katsos näitä laskelmia on tehneet muutkin kuin harrastelijat ja pikkuisen paremmilla taustatiedoilla. Realististen onnettomuusskenaarioiden avulla on sitten suunniteltu äärimmäisen harvinaistenkin onnettomuuksien varalta väsetönsuojelutoimet ja OECD on määrittänyt suositukset tarvittaville vakuutussummille. Suomi on aina noudattanut ja noudattaa kyseisiä suosituksia.

Ydinergia erottuu selvästi kaikista muista energianlähteistä: yksikään muu energiantuotantotapa ei aiheuta yhtä vähän henkilövahinkoja suhteessa tuotettuun energiaan ja yhdenkään muun energiantuotantotavan tapauksessa ei ole varauduttu yhtä mielettömän harvinaisten onnettomuuksien inhmillisten ja taloudellisten vaikutusten täydelliseen torjuntaan.

Ilmeisesti miljoona euroa. Vastaaja ei ilmeisesti vielä sisäistänyt, että todellisuudessa ydinvastuu määritetään maailmanpankin erityisnosto-oikeuksina, joiden arvon näkee täältä:

http://www.imf.org/external/np/tre/sdr/basket.htm

"Mitä tarkoittaa Me ?"

Tässä yhteydessä miljoonaa euroa. Vierastan vielä euromerkkiä €. Sen kyllä pitäisi jo tulostua kaikissa näytöissä, mutta tuskin kaikista muista tulostimista.

Tuo 250Me on todellakin ydinvoimalalta vaadittavan korvauksen yläraja. Käsittämätöntä on, että kun yleensä muissa onnettomuuksissa aiheuttajalta vaaditaan korvauksia tarvittaessa vaikka ulosmittaamalla, ydinvoimatoimija saa jatkaa toimintaansa vaikka minkälaisen katastrofin jälkeen ilman, että itse korvaus aiheuttaisi sentinkään taloudellista tappiota. Jaa... se vakuutusmaksu.. se voi noussa jonku euron. Eivätten ole kehdanneet kertoa sen suuruutta - eiku pienuutta.

"Eihän kaikkea voi rahalla korvata. Käytetään ydinvoimaloitamme hyvin ja turvallisesti, niin ei tarvitse korvausrahoista nahistella, ja luontokin säilyy puhtaana."

Pienessäkään onnettomuudessa ei välttämättä voi kaikkea korvata rahalla, se on selvä.

Suomen ydinvoimaloiden korkea turvallisuuskulttuuri - jota nyt TVO on hiukan hämärtänyt viime syksynä ilmenneillä hutiloinnellaan - tulisi kyllä näkyä vakuutusmaksuissa. En tiedä vaikka näkyiski.

Ketähän tosiaan noin älytöntä lakia on ollut hyväksymässä... selvitetään jahka ehditään.

Niille lukijoille, joille viittaus TVO:n hutilointeihin ei auennut, laitan linkin ko. keskusteluun:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000001752662

Vastaaja kirjoitti:

"Eihän kaikkea voi rahalla korvata. Käytetään ydinvoimaloitamme hyvin ja turvallisesti, niin ei tarvitse korvausrahoista nahistella, ja luontokin säilyy puhtaana."

Pienessäkään onnettomuudessa ei välttämättä voi kaikkea korvata rahalla, se on selvä.

Suomen ydinvoimaloiden korkea turvallisuuskulttuuri - jota nyt TVO on hiukan hämärtänyt viime syksynä ilmenneillä hutiloinnellaan - tulisi kyllä näkyä vakuutusmaksuissa. En tiedä vaikka näkyiski.

Ketähän tosiaan noin älytöntä lakia on ollut hyväksymässä... selvitetään jahka ehditään.

Niille lukijoille, joille viittaus TVO:n hutilointeihin ei auennut, laitan linkin ko. keskusteluun:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000001752662

Lue lisää

"Ketähän tosiaan noin älytöntä lakia on ollut hyväksymässä... selvitetään jahka ehditään."

Jos nyt pitää älyttömänä sitä, että ydinvoimalle on langetettu aivan poikkeuksellisen raskas taloudellinen lisävastuu kannettavaksi suurimman maamme historiassa koskaan määrätyn pakollisen vakuutuksen muodossa, niin miksikäs ei. Suomen ydinvsatuulainsäädätöhän on aina vastannut OECD:n suosituksia. Kummallista, että kun vertaillaan energiantuotantotapoja, niin pidät pahimpana sitä, joka aiheuttaa tuotettua energiayksikköä kohti vähiten vahinkoja ja jolla on siitä huolimatta suurin lakisääteinen vakuutus. Ei ole minusta johdonmukaista.

Ihmettelelin:
"Onpas merkillinen juttu. Aiheuttaja vapautuu korvauksista, jos sitä ei haeta 10 vuoden kuluessa, mutta valtiolta korvausta voi hakea 30 vuoden ajan."

Turhaan ihmettelin, olisihan asia pitänyt tajuta heti. Ydinvoima-ala onkin jättänyt valtion maksettavaksi valtaosan mahdollisen onnettomuuden terveysmenoista. Lääkärien sosiaalinen vastuu-järjestön tiedotteessa sanotaan:

"Syövän ilmaantumisen ja ionisoivalle säteilylle altistumisen välillä on yleensä 10-30 vuoden pituinen latenssiaika"
http://www.kaapeli.fi/~lsv/tied596.html

Ydinvoimatoimijoiden härskiys kaikessa eduntavoittelussaan on aivan uskomatonta! Missä helkutissa on ollut lainsäätäjien järki, kun ydinvastuulakia on kehitelty ja hyväksytty?

Vastaaja kirjoitti:

Ihmettelelin:
"Onpas merkillinen juttu. Aiheuttaja vapautuu korvauksista, jos sitä ei haeta 10 vuoden kuluessa, mutta valtiolta korvausta voi hakea 30 vuoden ajan."

Turhaan ihmettelin, olisihan asia pitänyt tajuta heti. Ydinvoima-ala onkin jättänyt valtion maksettavaksi valtaosan mahdollisen onnettomuuden terveysmenoista. Lääkärien sosiaalinen vastuu-järjestön tiedotteessa sanotaan:

"Syövän ilmaantumisen ja ionisoivalle säteilylle altistumisen välillä on yleensä 10-30 vuoden pituinen latenssiaika"
http://www.kaapeli.fi/~lsv/tied596.html

Ydinvoimatoimijoiden härskiys kaikessa eduntavoittelussaan on aivan uskomatonta! Missä helkutissa on ollut lainsäätäjien järki, kun ydinvastuulakia on kehitelty ja hyväksytty?

Lue lisää

Rahallisilla korvauksilla korvattaisiin ydinonnettomuuden aiheuttamat taloudelliset vahingot. Terveysvaikutukset sen sijaan torjuttaisiin väestönsuojelutoimenpitein.

Ihmisillä on usein liioiteltu käsitys radioaktiivisuudelta suojautumisen vaikeudesta. Todellisuudessa vakavaltakin ydinonnettomuudelta on mahdollista suojata väestö varsin yksinkertaisin toimenpitein niin, ettei käytännössä minkään sairauksien määrä lisäänny. Muistutan, että jopa poikkeuksellisen vakavan Tshernobylin onnettomuudessa olisi käytännöllisesti katsoen kaikki havaitut terveydelliset haittavaikutukset olleet torjuttavissa yksinkertaisin väestönsuojelutoimenpitein, mutta Neuvostoliiton viranomaisten virheellinen toiminta esti sen.

Suomessa väestönsuojelutoimien aloittamiseen on varauduttu 24 tuntia vuorokaudessa 15 minuutin varoitusajalla. Vaikka todella kävisi jotain niin äärimmäisen epätodennäköistä kuin vakava ydinonnettomuus, väestönsuojelutoimenpiteillä voitaisiin estää käytännössä kaikki terveydelliset haittavaikutukset. Omaisuus- ja taloudelliset vahingot taas korvattaisiin ydinvastuulain mukaisesti ydinvoimalan haltijan laskuun jopa silloin jos ei pystytä osoittamaan vahingon aiheutuneen onnettomuudesta.

Tungsten kirjoitti:

Rahallisilla korvauksilla korvattaisiin ydinonnettomuuden aiheuttamat taloudelliset vahingot. Terveysvaikutukset sen sijaan torjuttaisiin väestönsuojelutoimenpitein.

Ihmisillä on usein liioiteltu käsitys radioaktiivisuudelta suojautumisen vaikeudesta. Todellisuudessa vakavaltakin ydinonnettomuudelta on mahdollista suojata väestö varsin yksinkertaisin toimenpitein niin, ettei käytännössä minkään sairauksien määrä lisäänny. Muistutan, että jopa poikkeuksellisen vakavan Tshernobylin onnettomuudessa olisi käytännöllisesti katsoen kaikki havaitut terveydelliset haittavaikutukset olleet torjuttavissa yksinkertaisin väestönsuojelutoimenpitein, mutta Neuvostoliiton viranomaisten virheellinen toiminta esti sen.

Suomessa väestönsuojelutoimien aloittamiseen on varauduttu 24 tuntia vuorokaudessa 15 minuutin varoitusajalla. Vaikka todella kävisi jotain niin äärimmäisen epätodennäköistä kuin vakava ydinonnettomuus, väestönsuojelutoimenpiteillä voitaisiin estää käytännössä kaikki terveydelliset haittavaikutukset. Omaisuus- ja taloudelliset vahingot taas korvattaisiin ydinvastuulain mukaisesti ydinvoimalan haltijan laskuun jopa silloin jos ei pystytä osoittamaan vahingon aiheutuneen onnettomuudesta.

Lue lisää

En usko olevan mahdollista, että onnettomuuden tapahduttua haitallisia terveysvaikutuksia voitaisiin mitenkään torjua. Sen verran laajalle alalle luontoon ja erittäin pitkäaikaisesti vaikuttavasti ydinpaskaa leviäisi ympäri maapalloa.

Päläpäläsi on rasittavaa. Uskookohan noita kukaan...

Tungsten kirjoitti:

Rahallisilla korvauksilla korvattaisiin ydinonnettomuuden aiheuttamat taloudelliset vahingot. Terveysvaikutukset sen sijaan torjuttaisiin väestönsuojelutoimenpitein.

Ihmisillä on usein liioiteltu käsitys radioaktiivisuudelta suojautumisen vaikeudesta. Todellisuudessa vakavaltakin ydinonnettomuudelta on mahdollista suojata väestö varsin yksinkertaisin toimenpitein niin, ettei käytännössä minkään sairauksien määrä lisäänny. Muistutan, että jopa poikkeuksellisen vakavan Tshernobylin onnettomuudessa olisi käytännöllisesti katsoen kaikki havaitut terveydelliset haittavaikutukset olleet torjuttavissa yksinkertaisin väestönsuojelutoimenpitein, mutta Neuvostoliiton viranomaisten virheellinen toiminta esti sen.

Suomessa väestönsuojelutoimien aloittamiseen on varauduttu 24 tuntia vuorokaudessa 15 minuutin varoitusajalla. Vaikka todella kävisi jotain niin äärimmäisen epätodennäköistä kuin vakava ydinonnettomuus, väestönsuojelutoimenpiteillä voitaisiin estää käytännössä kaikki terveydelliset haittavaikutukset. Omaisuus- ja taloudelliset vahingot taas korvattaisiin ydinvastuulain mukaisesti ydinvoimalan haltijan laskuun jopa silloin jos ei pystytä osoittamaan vahingon aiheutuneen onnettomuudesta.

Lue lisää

"Terveysvaikutukset sen sijaan torjuttaisiin väestönsuojelutoimenpitein. "

Siis taas kaikki pommisuojaan. Ne ehkä ei ole saastuneet. Mutta mistä sinne puhdasta ruokaa.... ja vettä?

Tsherno006540 kirjoitti:

En usko olevan mahdollista, että onnettomuuden tapahduttua haitallisia terveysvaikutuksia voitaisiin mitenkään torjua. Sen verran laajalle alalle luontoon ja erittäin pitkäaikaisesti vaikuttavasti ydinpaskaa leviäisi ympäri maapalloa.

Päläpäläsi on rasittavaa. Uskookohan noita kukaan...

Lue lisää

"En usko olevan mahdollista, että onnettomuuden tapahduttua haitallisia terveysvaikutuksia voitaisiin mitenkään torjua."

No tietysti jos sinulla on tällainen uskomukseen perustuva vakaamus, jota asiatieto ei horjuta niin asialle ei taida voida mitään. Jos kuitenkin päätät haluta tutustua säteilyvaaratilanteen väestnösuojeluun, suosittelen että aloitat lukemalla oman puhelinlettelosi väestönsuojeluosuuden, josta selviää kuinka yksinkertaisin toimin tehokas väestönsuojelu voidaan aloittaa.

"Sen verran laajalle alalle luontoon ja erittäin pitkäaikaisesti vaikuttavasti ydinpaskaa leviäisi ympäri maapalloa."

Et selvästikään tunne ydinonnettomuustutkimusta sen vertaa että tietäisit, että suojarakennuksen ansiosta vakavankin reaktorionnettomuuden seuraukset mitä suurimmalla todennäköisyydellä (yli 90% tapauksista) rajoittuisivat kokonaisuudessaan voimalaitkosen sisälle. Näin siis meillä länsimaissa, joissa ilmatiiviit suojarakennukset ovat vakiovaruste toisin kuin Neuvostoliitossa oli. Täten suurin osa ydinonnettomuden rahallisista kustannuksista tulisi todennäköisesti varotoimenpiteena toteuteutuista väestönsuojelutoimista.

Tsherno006540 kirjoitti:

"Terveysvaikutukset sen sijaan torjuttaisiin väestönsuojelutoimenpitein. "

Siis taas kaikki pommisuojaan. Ne ehkä ei ole saastuneet. Mutta mistä sinne puhdasta ruokaa.... ja vettä?

Lue lisää

"Siis taas kaikki pommisuojaan. Ne ehkä ei ole saastuneet. Mutta mistä sinne puhdasta ruokaa.... ja vettä?"

Et selvästikään tiedä kuinka säteilyvaaratilanteessa tulee toimia. Suosittelen tutustumaan aiheeseen vaikka jokaisesta puhelinluettelosta löytyvän ohjeen avulla sillä perusväestönsuojelutietämys kuuluu kansalaistaitoihin.

Tungsten kirjoitti:

"Siis taas kaikki pommisuojaan. Ne ehkä ei ole saastuneet. Mutta mistä sinne puhdasta ruokaa.... ja vettä?"

Et selvästikään tiedä kuinka säteilyvaaratilanteessa tulee toimia. Suosittelen tutustumaan aiheeseen vaikka jokaisesta puhelinluettelosta löytyvän ohjeen avulla sillä perusväestönsuojelutietämys kuuluu kansalaistaitoihin.

Lue lisää

Säteilyltä ei suojaa mikään.

Se tieto riittää.


STUKin ohje on hyvä toimintatapa: vältä kaikkea turhaa säteilyä.

Koska säteilyltä ei voi suojautua, tehkäämme jotain turhan säteilyn poistamiseksi.

Tungsten kirjoitti:

"En usko olevan mahdollista, että onnettomuuden tapahduttua haitallisia terveysvaikutuksia voitaisiin mitenkään torjua."

No tietysti jos sinulla on tällainen uskomukseen perustuva vakaamus, jota asiatieto ei horjuta niin asialle ei taida voida mitään. Jos kuitenkin päätät haluta tutustua säteilyvaaratilanteen väestnösuojeluun, suosittelen että aloitat lukemalla oman puhelinlettelosi väestönsuojeluosuuden, josta selviää kuinka yksinkertaisin toimin tehokas väestönsuojelu voidaan aloittaa.

"Sen verran laajalle alalle luontoon ja erittäin pitkäaikaisesti vaikuttavasti ydinpaskaa leviäisi ympäri maapalloa."

Et selvästikään tunne ydinonnettomuustutkimusta sen vertaa että tietäisit, että suojarakennuksen ansiosta vakavankin reaktorionnettomuuden seuraukset mitä suurimmalla todennäköisyydellä (yli 90% tapauksista) rajoittuisivat kokonaisuudessaan voimalaitkosen sisälle. Näin siis meillä länsimaissa, joissa ilmatiiviit suojarakennukset ovat vakiovaruste toisin kuin Neuvostoliitossa oli. Täten suurin osa ydinonnettomuden rahallisista kustannuksista tulisi todennäköisesti varotoimenpiteena toteuteutuista väestönsuojelutoimista.

Lue lisää

Usko vaan tuo asia.

Tsherno006540 kirjoitti:

Usko vaan tuo asia.

Juuri sillä niitä terveysvaikutuksia torjutaan.

Tsherno006540 kirjoitti:

Säteilyltä ei suojaa mikään.

Se tieto riittää.


STUKin ohje on hyvä toimintatapa: vältä kaikkea turhaa säteilyä.

Koska säteilyltä ei voi suojautua, tehkäämme jotain turhan säteilyn poistamiseksi.

Lue lisää

"Säteilyltä ei suojaa mikään."

Tältäosin olet väärässä. Säteilyltä on helppo suojautua lähinnä kolmen tekijän avulla, jotka usein tiivistetään näin: aika, suoja, etäisyys.

"vältä kaikkea turhaa säteilyä"

Tältäosin olet oikeassa. Juuri siten säteilyn terveysvaikutukset ovat torjuttavissa.

"Koska säteilyltä ei voi suojautua, tehkäämme jotain turhan säteilyn poistamiseksi."

Tämä on virhepäätelmä johtuen virheellisestä premissistä.

Tungsten kirjoitti:

"En usko olevan mahdollista, että onnettomuuden tapahduttua haitallisia terveysvaikutuksia voitaisiin mitenkään torjua."

No tietysti jos sinulla on tällainen uskomukseen perustuva vakaamus, jota asiatieto ei horjuta niin asialle ei taida voida mitään. Jos kuitenkin päätät haluta tutustua säteilyvaaratilanteen väestnösuojeluun, suosittelen että aloitat lukemalla oman puhelinlettelosi väestönsuojeluosuuden, josta selviää kuinka yksinkertaisin toimin tehokas väestönsuojelu voidaan aloittaa.

"Sen verran laajalle alalle luontoon ja erittäin pitkäaikaisesti vaikuttavasti ydinpaskaa leviäisi ympäri maapalloa."

Et selvästikään tunne ydinonnettomuustutkimusta sen vertaa että tietäisit, että suojarakennuksen ansiosta vakavankin reaktorionnettomuuden seuraukset mitä suurimmalla todennäköisyydellä (yli 90% tapauksista) rajoittuisivat kokonaisuudessaan voimalaitkosen sisälle. Näin siis meillä länsimaissa, joissa ilmatiiviit suojarakennukset ovat vakiovaruste toisin kuin Neuvostoliitossa oli. Täten suurin osa ydinonnettomuden rahallisista kustannuksista tulisi todennäköisesti varotoimenpiteena toteuteutuista väestönsuojelutoimista.

Lue lisää

"No tietysti jos sinulla on tällainen uskomukseen perustuva vakaamus, jota asiatieto ei horjuta niin asialle ei taida voida mitään. Jos kuitenkin päätät haluta tutustua säteilyvaaratilanteen väestnösuojeluun, suosittelen että aloitat lukemalla oman puhelinlettelosi väestönsuojeluosuuden, josta selviää kuinka yksinkertaisin toimin tehokas väestönsuojelu voidaan aloittaa."

Miten se Tshernobylistä tuleva säteily... miten siltä olisi pitänyt suojautua? Ei ollu puhelinluettelossa mitään ohjeita. Ja miten sitä turhaa säteilyä voi välttää? Vieläkin, 18 vuoden jälkeen, sitä on täällä meilläkin.



18 vuotta
Tshernobylin ydinvoimalakatastrofin (26.04.1986) vuoksi
syöpään kuolleita on lineaarisella laskentatavalla laskettuna
tänään koko maailmassa 6541, joista Suomessa 107.

Tungsten kirjoitti:

"Säteilyltä ei suojaa mikään."

Tältäosin olet väärässä. Säteilyltä on helppo suojautua lähinnä kolmen tekijän avulla, jotka usein tiivistetään näin: aika, suoja, etäisyys.

"vältä kaikkea turhaa säteilyä"

Tältäosin olet oikeassa. Juuri siten säteilyn terveysvaikutukset ovat torjuttavissa.

"Koska säteilyltä ei voi suojautua, tehkäämme jotain turhan säteilyn poistamiseksi."

Tämä on virhepäätelmä johtuen virheellisestä premissistä.

Lue lisää

"Säteilyltä on helppo suojautua lähinnä kolmen tekijän avulla, jotka usein tiivistetään näin: aika, suoja, etäisyys."

Ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttamasta ionisoivasta säteilystä puheenollen olisi hyvä saada jotain parametrejä, joilla päläpäläsi mukaan voidaan suojautua siltä säteilyltä. Siis:

-aika?
-suoja? (laatu)
-etäisyys?

Erityisen kiinnostavaa on tietenkin tuo aika. Tänäänkään, 18 vuotta Tshernobylin onnettomuuden jälkeen, emme ole suojassa sen aiheuttamalta säteilyltä. Oriveden Pyhäjärven kaloissakin on sitä niin paljon jäljellä, että sen syömiselle on asetettu rajoituksia (rajoituksethan ei sinällään ole mikään suoja, mutta auttavat terveysriskien vähentämisessä).

Jostain muistan lukeneeni, että ydinvoimala oikein tuottaa ainetta, joka säteilee miljoonia vuosia. Niin pitkää aikaeroahan ei tietenkään yhden ihmisen tarvitse saada säteilylähteeseen. Mutta jos täällä sattuu silloin vielä olemaan elämää kaiken tämän ydintörkysaasteen jäljiltä... eikö se ole niinku ongelmien siirtämistä muille?


Osittaisen suojana käy tietysti tuo yllämainittu rajoitus, mutta kun sitä tarpeetonta säteilyä, jota Tshernobylkin aiheutti, on kaikkialla luonnossa. Miten siltä voi suojautua? Suomessakin ihmisiä kuolee sen vuoksi 5-6 joka vuosi (tähän mennessä yhteensä 107)! Eikö heille kerrottu, miten suojautua? Että siis niinku oikea aika, suoja ja etäisyys ei ole ollut heidän tiedossaan.


Etäisyys on merkillinen keino välttää turhaa säteilyä, jota tunkee kaikkialta... Mm. merissä, jonka tarjoamaa ravintoa joko pahaa-aavistamattomina, pakon edessä tai vain hyvään tuuriin luottaen nautimme. Puhumattakaan kotoisen suomemme luonnon antimista.


Minne pitäisi mennä? Avaruudessa on luonnon säteilyä (jota toki saamme tännekin. Se ei ole turhaa, sillä sen tuloa emme voi estää.), mutta se on aika voimakasta eikä realistinen pakotie monellekkaan. Vaatisi suoja-asun?

Joo, joitain arvoja olisi ydinvoimalobbarin käsikirjastakin syytä löytyä.

Että oikein helppoa :)) Kaikkea sitä kuuleekin!




Mutta eikö tosiaankin olisi parempi luopua turhan säteilyn kehittämisestä? Esimerkiksi ydinvoimaloista ja kaikista niille polttoainetta tuottavista laitoksista? Sähkön tuottamiseenhan on menetelmiä, jotka ei aiheuta ionisoivaa säteilyä. Ydinvoimaloita ei tarvita.

Tsherno006541 kirjoitti:

"No tietysti jos sinulla on tällainen uskomukseen perustuva vakaamus, jota asiatieto ei horjuta niin asialle ei taida voida mitään. Jos kuitenkin päätät haluta tutustua säteilyvaaratilanteen väestnösuojeluun, suosittelen että aloitat lukemalla oman puhelinlettelosi väestönsuojeluosuuden, josta selviää kuinka yksinkertaisin toimin tehokas väestönsuojelu voidaan aloittaa."

Miten se Tshernobylistä tuleva säteily... miten siltä olisi pitänyt suojautua? Ei ollu puhelinluettelossa mitään ohjeita. Ja miten sitä turhaa säteilyä voi välttää? Vieläkin, 18 vuoden jälkeen, sitä on täällä meilläkin.



18 vuotta
Tshernobylin ydinvoimalakatastrofin (26.04.1986) vuoksi
syöpään kuolleita on lineaarisella laskentatavalla laskettuna
tänään koko maailmassa 6541, joista Suomessa 107.

Lue lisää

"Miten se Tshernobylistä tuleva säteily... miten siltä olisi pitänyt suojautua?"

Niillä alueilla, joissa Tshernobylin onnettomuus aiheutti vaarallisia säteilytasoja olisi pitänyt vähintään suojautua sisätiloihin. Viranomaisten olisi pitänyt huolehtia evakuoinnista sekä karjan ja rehun suojaamisesta kun tarpeellista. Viranomaisten olisi pitänyt tiedottaa onnettomuudesta ja antaa oikeaa tietoa suojautumistarpeesta. Valitettavasti Neuvostoliiton viranomaisilta nämä ja muut tarpeelliset toimet jäivät enemmän tai vähemmän tekemättä - äärimmäisen haitallisin seurauksin.

"Ei ollu puhelinluettelossa mitään ohjeita."

Ihanko totta? Eikö seutusi puhelinluettelo sisällä väestönsuojeluohjeita? Suomessa pitäisi puhelinluettelosta aina löytyä ohjeet hälytystilanteessa toimimiseen. Tarkistitko muista osista?

Ohjeet löytyvät myös netistä:
http://www.pelastustoimi.net/valistus/valistus_frame.html

Suosittelen niihin tutustumista, väestönsuojelutieto kuuluu kansalaistaitoihin - lähinnä tietysti todennäköisempien vaaratilanteiden vuoksi, mutta myös säteilyvaaraan varautuminen on viisasta.

"Ja miten sitä turhaa säteilyä voi välttää?

Siten että kun säteilyä käytetään, niin...

"1. toiminnalla saavutettava hyöty on suurempi kuin toiminnasta aiheutuva haitta (oikeutusperiaate);
2. toiminta on siten järjestetty, että siitä aiheutuva terveydelle haitallinen säteilyaltistus pidetään niin alhaisena kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista (optimointiperiaate);
3. yksilön säteilyaltistus ei ylitä asetuksella vahvistettavia enimmäisarvoja (yksilönsuojaperiaate)."

Näin sanoo säteilylaki. Muunlainen säteilyn käyttö on Suomessa lain vastaista.

"Vieläkin, 18 vuoden jälkeen, sitä on täällä meilläkin."

Tshernobylin laskeuman tapauksessa laskeumaa on toki jäljellä. Tämä pitää paikkansa mille tahansa aineelle jota levitetään, sitä jää aina pieniä määriä eikä se katoa mihinkään, korkeintaan laimenee. Tshernobylin laskeuman tekee ainutlaatuiseksi se että käytettävissämme on äärimmäisen herkkää tieteellistä instrumentointia, jolla on mahdollista havaita jopa yksittäisiä atomeita, jotka Tshernobylin tapauksessa on helppo tunnistaa varsinkin jos kyseistä isotooppia ei esiinny luonnossa. Näin ollen Tshernobylin laskeumasta on helppo pitää kirjaa. Sen sijaan Tshernobylin laskeuman säteilyvaikutus on häviävän pieni ja mahdoton erottaa luonnon taustasta. Laskennallisesti sen arviodaan aiheuttavan alle 1% keskivertosuomalaisen vuosittaisesta säteilyannoksesta eli vähemmän kuin saamme esimerkiksi tavallisesta vedestä.

Tungsten kirjoitti:

"Miten se Tshernobylistä tuleva säteily... miten siltä olisi pitänyt suojautua?"

Niillä alueilla, joissa Tshernobylin onnettomuus aiheutti vaarallisia säteilytasoja olisi pitänyt vähintään suojautua sisätiloihin. Viranomaisten olisi pitänyt huolehtia evakuoinnista sekä karjan ja rehun suojaamisesta kun tarpeellista. Viranomaisten olisi pitänyt tiedottaa onnettomuudesta ja antaa oikeaa tietoa suojautumistarpeesta. Valitettavasti Neuvostoliiton viranomaisilta nämä ja muut tarpeelliset toimet jäivät enemmän tai vähemmän tekemättä - äärimmäisen haitallisin seurauksin.

"Ei ollu puhelinluettelossa mitään ohjeita."

Ihanko totta? Eikö seutusi puhelinluettelo sisällä väestönsuojeluohjeita? Suomessa pitäisi puhelinluettelosta aina löytyä ohjeet hälytystilanteessa toimimiseen. Tarkistitko muista osista?

Ohjeet löytyvät myös netistä:
http://www.pelastustoimi.net/valistus/valistus_frame.html

Suosittelen niihin tutustumista, väestönsuojelutieto kuuluu kansalaistaitoihin - lähinnä tietysti todennäköisempien vaaratilanteiden vuoksi, mutta myös säteilyvaaraan varautuminen on viisasta.

"Ja miten sitä turhaa säteilyä voi välttää?

Siten että kun säteilyä käytetään, niin...

"1. toiminnalla saavutettava hyöty on suurempi kuin toiminnasta aiheutuva haitta (oikeutusperiaate);
2. toiminta on siten järjestetty, että siitä aiheutuva terveydelle haitallinen säteilyaltistus pidetään niin alhaisena kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista (optimointiperiaate);
3. yksilön säteilyaltistus ei ylitä asetuksella vahvistettavia enimmäisarvoja (yksilönsuojaperiaate)."

Näin sanoo säteilylaki. Muunlainen säteilyn käyttö on Suomessa lain vastaista.

"Vieläkin, 18 vuoden jälkeen, sitä on täällä meilläkin."

Tshernobylin laskeuman tapauksessa laskeumaa on toki jäljellä. Tämä pitää paikkansa mille tahansa aineelle jota levitetään, sitä jää aina pieniä määriä eikä se katoa mihinkään, korkeintaan laimenee. Tshernobylin laskeuman tekee ainutlaatuiseksi se että käytettävissämme on äärimmäisen herkkää tieteellistä instrumentointia, jolla on mahdollista havaita jopa yksittäisiä atomeita, jotka Tshernobylin tapauksessa on helppo tunnistaa varsinkin jos kyseistä isotooppia ei esiinny luonnossa. Näin ollen Tshernobylin laskeumasta on helppo pitää kirjaa. Sen sijaan Tshernobylin laskeuman säteilyvaikutus on häviävän pieni ja mahdoton erottaa luonnon taustasta. Laskennallisesti sen arviodaan aiheuttavan alle 1% keskivertosuomalaisen vuosittaisesta säteilyannoksesta eli vähemmän kuin saamme esimerkiksi tavallisesta vedestä.

Lue lisää

"
"Ja miten sitä turhaa säteilyä voi välttää?

Siten että kun säteilyä käytetään, niin...

"1. toiminnalla saavutettava hyöty on suurempi kuin toiminnasta aiheutuva haitta (oikeutusperiaate);
2. toiminta on siten järjestetty, että siitä aiheutuva terveydelle haitallinen säteilyaltistus pidetään niin alhaisena kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista (optimointiperiaate);
3. yksilön säteilyaltistus ei ylitä asetuksella vahvistettavia enimmäisarvoja (yksilönsuojaperiaate)."
"


enhän mä kysynyt, mikä mielestäsi on turhaa säteilyä ja mikä ei - kysyin, miten siltä tshernobylin säteilyltä voi välttyä kun se nyt ainakin mun mielestä on kyllä ihan turhaa ja STUK sanoo että turhaa säteilyä tulee välttää.

Tsherno006541 kirjoitti:

"Säteilyltä on helppo suojautua lähinnä kolmen tekijän avulla, jotka usein tiivistetään näin: aika, suoja, etäisyys."

Ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttamasta ionisoivasta säteilystä puheenollen olisi hyvä saada jotain parametrejä, joilla päläpäläsi mukaan voidaan suojautua siltä säteilyltä. Siis:

-aika?
-suoja? (laatu)
-etäisyys?

Erityisen kiinnostavaa on tietenkin tuo aika. Tänäänkään, 18 vuotta Tshernobylin onnettomuuden jälkeen, emme ole suojassa sen aiheuttamalta säteilyltä. Oriveden Pyhäjärven kaloissakin on sitä niin paljon jäljellä, että sen syömiselle on asetettu rajoituksia (rajoituksethan ei sinällään ole mikään suoja, mutta auttavat terveysriskien vähentämisessä).

Jostain muistan lukeneeni, että ydinvoimala oikein tuottaa ainetta, joka säteilee miljoonia vuosia. Niin pitkää aikaeroahan ei tietenkään yhden ihmisen tarvitse saada säteilylähteeseen. Mutta jos täällä sattuu silloin vielä olemaan elämää kaiken tämän ydintörkysaasteen jäljiltä... eikö se ole niinku ongelmien siirtämistä muille?


Osittaisen suojana käy tietysti tuo yllämainittu rajoitus, mutta kun sitä tarpeetonta säteilyä, jota Tshernobylkin aiheutti, on kaikkialla luonnossa. Miten siltä voi suojautua? Suomessakin ihmisiä kuolee sen vuoksi 5-6 joka vuosi (tähän mennessä yhteensä 107)! Eikö heille kerrottu, miten suojautua? Että siis niinku oikea aika, suoja ja etäisyys ei ole ollut heidän tiedossaan.


Etäisyys on merkillinen keino välttää turhaa säteilyä, jota tunkee kaikkialta... Mm. merissä, jonka tarjoamaa ravintoa joko pahaa-aavistamattomina, pakon edessä tai vain hyvään tuuriin luottaen nautimme. Puhumattakaan kotoisen suomemme luonnon antimista.


Minne pitäisi mennä? Avaruudessa on luonnon säteilyä (jota toki saamme tännekin. Se ei ole turhaa, sillä sen tuloa emme voi estää.), mutta se on aika voimakasta eikä realistinen pakotie monellekkaan. Vaatisi suoja-asun?

Joo, joitain arvoja olisi ydinvoimalobbarin käsikirjastakin syytä löytyä.

Että oikein helppoa :)) Kaikkea sitä kuuleekin!




Mutta eikö tosiaankin olisi parempi luopua turhan säteilyn kehittämisestä? Esimerkiksi ydinvoimaloista ja kaikista niille polttoainetta tuottavista laitoksista? Sähkön tuottamiseenhan on menetelmiä, jotka ei aiheuta ionisoivaa säteilyä. Ydinvoimaloita ei tarvita.

Lue lisää

"Ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttamasta ionisoivasta säteilystä puheenollen olisi hyvä saada jotain parametrejä, joilla päläpäläsi mukaan voidaan suojautua siltä säteilyltä."

Arvostaisin jos voisit edes yrittää peruskeskustelukohteliasuuden noudattamista viesteissäsi. Luulenpa että se olisi meille molemmille mukavapaa.

Mitä tulee säteilysuojelun perusteiden (aika, suoja ja etäisyys)syvällisempään käsittelyyn, niin suosittelen lukemaan siitä alan kirjallisuudesta. En katso järkeväksi ryhtyä niin pitkälliseen kirjoittamiseen tässä yhteydessä. Jos sinulla on jotain täsmällisempää kysyttävää aiheesta niin voin toki yrittää vastata. Sopiva lähde asiaan tutustumiseen on esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen kirja Säteily- ja ydinturvallisuus 3 - säteilyn käyttö.

"Erityisen kiinnostavaa on tietenkin tuo aika. Tänäänkään, 18 vuotta Tshernobylin onnettomuuden jälkeen, emme ole suojassa sen aiheuttamalta säteilyltä."

Tshernobylin säteilyvaikutus jää suomessa niin pieneksi, että sitä on mittaamalla mahdoton erottaa luonnon taustasäteilystä. Sillä ole keskivertosuomalaisen säteilyturvallisuuden kannalta merkitystä. Laskennallisesti vaikutus keskivertosuomalaisen vuosittaiseen säteilyannokseen on arvioitu alle yhteen prosenttiin. Näin ollen saamme enemmän säteilyä esimerkiksi tavallisesta vedestä.

"Oriveden Pyhäjärven kaloissakin on sitä niin paljon jäljellä, että sen syömiselle on asetettu rajoituksia"

Ei rajoituksia, vaan suosituksia. Nekin lienevät ylivarovaisuutta ottaen huomioon, että kalasta saatavan säteilyn merkitys - jos sellaista on - on äärimmäisen vähäinen, niin pieni ettei sitä voida havainnoin varmentaa.

"Jostain muistan lukeneeni, että ydinvoimala oikein tuottaa ainetta, joka säteilee miljoonia vuosia."

Ei oikeastaan. Luonnonuraani on pitkäikäinen radioaktiivinen aine riippumatta siitä käytetäänkö sitä ydinpolttoaineena. Ydinvoimala ei siis tuota sitä, vaan käyttää sitä polttoaineenaan.

"Niin pitkää aikaeroahan ei tietenkään yhden ihmisen tarvitse saada säteilylähteeseen. Mutta jos täällä sattuu silloin vielä olemaan elämää kaiken tämän ydintörkysaasteen jäljiltä... eikö se ole niinku ongelmien siirtämistä muille?"

Ei. Kaikki elämä on sopeutunut säteilyyn koska ne altistuvat luonnon säteilylähteistä jatkuvasti ionisoivalle säteilylle. Ydinvoimaloiden polttoaineen radioaktiivisuus verrattuna luonnossa normaalisti olevaan radioaktiivisuuteen on häviävän pieni ja lisäksi - toisin kuin luonnon radioaktiivisuus - se eristetään pysyvästi elollisesta luonnosta. Kuvailemasi kaltaisella äärimmäisen pitkällä aikavälillä ydinvoiman käyttö itseasiassa vähentää luonnossa olevan radioaktiivisuuden määrää koska se nopeutetusti vapauttaa sähköntuotantoa varten uraaniatomiin sitoutunutta potentiaalienergiaa, joka muutenkin vapautuisi pitkän ajan kuluessa radioaktiivisessa hajoamisessa.

"Osittaisen suojana käy tietysti tuo yllämainittu rajoitus, mutta kun sitä tarpeetonta säteilyä, jota Tshernobylkin aiheutti, on kaikkialla luonnossa. Miten siltä voi suojautua?"

Säteilyturvallisuuden kannalta Tshernobylin aiheuttama säteily on merkityksetöntä. Sitä on Suomessa jäljellä niin vähän, että sen erottaminen luonnon taustasta on mahdotonta.

"Suomessakin ihmisiä kuolee sen vuoksi 5-6 joka vuosi (tähän mennessä yhteensä 107)! Eikö heille kerrottu, miten suojautua? Että siis niinku oikea aika, suoja ja etäisyys ei ole ollut heidän tiedossaan."

Tämä on ilmeisesti jotenkin laskennallisesti saatu lukema. Minkään sairauden ei ole Suomessa havaittu lisääntyneen Tshernobylin onnettomuuden jälkeen, mikä onkin erinomaisesti sopusoinnussa sen tiedon kanssa, että huomattavasti suuremmille luonnollisille säteilyannoksille altistuvat väestöt eivät myöskään sairastu yhtään useammin.

"Etäisyys on merkillinen keino välttää turhaa säteilyä, jota tunkee kaikkialta... Mm. merissä, jonka tarjoamaa ravintoa joko pahaa-aavistamattomina, pakon edessä tai vain hyvään tuuriin luottaen nautimme. Puhumattakaan kotoisen suomemme luonnon antimista."

Kaikkialla luonnossa oleva radioaktiivisuus ja säteily on sellaista, ettei siltä suojautuminen ole järkevää tai mahdollistakaan. Radioaktiivisia aineita on kaikkialla luonnossa, mm. lihaksissasi on tuhansia becquerelleja luonnon kaliumista peräisin olevaa radioaktiivisuutta. Sellaiselle säteilyaltistukselle emme voi mitään. Tämä on luonnolle tyypillistä ja kaikki eliöt ovat sopeutuneet luonnossa esiintyvään jatkuvaan säteilyyn.

"Minne pitäisi mennä? Avaruudessa on luonnon säteilyä (jota toki saamme tännekin. Se ei ole turhaa, sillä sen tuloa emme voi estää.), mutta se on aika voimakasta eikä realistinen pakotie monellekkaan. Vaatisi suoja-asun?"

Luonnon radioaktiivisuus on kaikkialla. Se on luonnon ominaisuus, luonto on täynnä säteilyä, joka risteilee kaikkialla. Suoja-asulla tuskin pystyttäisiin siihen järkevästi vaikuttamaan koska osa gammasäteistä läpäisisi sen, suoja-asun omista atomeista osa olisi väistämättä itsekin luonnon radioaktiivisia isotooppeja ja kehossa luonnostaan olevat radioaktiiviset aineet aiheuttavat meille kaikille jatkuvaa säteilyaltistusta. Tämä on luonnolle tyypillistä ja kaikki eliöt ovat sopeutuneet luonnossa esiintyvään jatkuvaan säteilyyn.

"Mutta eikö tosiaankin olisi parempi luopua turhan säteilyn kehittämisestä?"

Onko tiedossasi, että Suomessa käytettäisiin säteilylain vastaisesti säteilyä, eli siten että siitä saatava hyöty on vähäisempi kuin sen aiheuttama haitta? Jos näin todella on sinulla on nähdäkseni velvollisuus saattaa asia poliisin tietoon jotta voidaan aloittaa rikostutkinta.

"Esimerkiksi ydinvoimaloista ja kaikista niille polttoainetta tuottavista laitoksista?"

Ydinvoiman käyttö on Suomessa säteilylain mukaista.

"Sähkön tuottamiseenhan on menetelmiä, jotka ei aiheuta ionisoivaa säteilyä. Ydinvoimaloita ei tarvita."

Mikään energiantuotantotapa ei ole vailla haittapuolia. On tärkeää verrata eri vaihtoehtoja niin, että arvioidaan hyödyt ja haitat kokonaisvaltaisesti, jotta valitsemme kokonaisvaikutuksiltaan parhaat energianlähteet. Muuten voi käydä niin, että hyvää tarkoittava päätös johtaa vaihtoehtojaan suurempiin haittoihin.

Tsherno006541 kirjoitti:

"
"Ja miten sitä turhaa säteilyä voi välttää?

Siten että kun säteilyä käytetään, niin...

"1. toiminnalla saavutettava hyöty on suurempi kuin toiminnasta aiheutuva haitta (oikeutusperiaate);
2. toiminta on siten järjestetty, että siitä aiheutuva terveydelle haitallinen säteilyaltistus pidetään niin alhaisena kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista (optimointiperiaate);
3. yksilön säteilyaltistus ei ylitä asetuksella vahvistettavia enimmäisarvoja (yksilönsuojaperiaate)."
"


enhän mä kysynyt, mikä mielestäsi on turhaa säteilyä ja mikä ei - kysyin, miten siltä tshernobylin säteilyltä voi välttyä kun se nyt ainakin mun mielestä on kyllä ihan turhaa ja STUK sanoo että turhaa säteilyä tulee välttää.

Lue lisää

"enhän mä kysynyt, mikä mielestäsi on turhaa säteilyä ja mikä ei - kysyin, miten siltä tshernobylin säteilyltä voi välttyä kun se nyt ainakin mun mielestä on kyllä ihan turhaa ja STUK sanoo että turhaa säteilyä tulee välttää."

Tshernobylin laskeuma ei vaadi suomalaisilta mitään erityisiä toimenpiteitä, sillä ei ole keskivertosuomalaisen säteilyturvallisuuden kannalta merkitystä. Ne jotka syövät paljon luonnontuoetteita voivat STUK:n suosituksen mukaan rajoittaa tiettyjen luonnontuotteiden käyttöä, mutta yleisesti ottaen Tshernobylin säteilyvaikutus jää suomessa niin pieneksi, että sitä on mittaamalla mahdoton erottaa luonnon taustasäteilystä. Laskennallisesti vaikutus keskivertosuomalaisen vuosittaiseen säteilyannokseen on arvioitu alle yhteen prosenttiin. Näin ollen saamme enemmän säteilyä esimerkiksi tavallisesta vedestä.

Tungsten kirjoitti:

"enhän mä kysynyt, mikä mielestäsi on turhaa säteilyä ja mikä ei - kysyin, miten siltä tshernobylin säteilyltä voi välttyä kun se nyt ainakin mun mielestä on kyllä ihan turhaa ja STUK sanoo että turhaa säteilyä tulee välttää."

Tshernobylin laskeuma ei vaadi suomalaisilta mitään erityisiä toimenpiteitä, sillä ei ole keskivertosuomalaisen säteilyturvallisuuden kannalta merkitystä. Ne jotka syövät paljon luonnontuoetteita voivat STUK:n suosituksen mukaan rajoittaa tiettyjen luonnontuotteiden käyttöä, mutta yleisesti ottaen Tshernobylin säteilyvaikutus jää suomessa niin pieneksi, että sitä on mittaamalla mahdoton erottaa luonnon taustasäteilystä. Laskennallisesti vaikutus keskivertosuomalaisen vuosittaiseen säteilyannokseen on arvioitu alle yhteen prosenttiin. Näin ollen saamme enemmän säteilyä esimerkiksi tavallisesta vedestä.

Lue lisää

Se Tshernosäteily on turhaa!

Vai tartteeko sitä joku ihmisten tappamiseen?

STUK sanoo että turhaa säteilyä tulee välttää. Oikeassa on. Katsos:



18 vuotta
Tshernobylin ydinvoimalakatastrofin (26.04.1986) vuoksi
syöpään kuolleita on lineaarisella laskentatavalla laskettuna
tänään koko maailmassa 6541, joista Suomessa 107.



Syöpään sairastuneiden määrää en uskalla edes kuvitella.

Miten voin välttyä tuolta turhalta säteilyltä?

Tungsten kirjoitti:

"Ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttamasta ionisoivasta säteilystä puheenollen olisi hyvä saada jotain parametrejä, joilla päläpäläsi mukaan voidaan suojautua siltä säteilyltä."

Arvostaisin jos voisit edes yrittää peruskeskustelukohteliasuuden noudattamista viesteissäsi. Luulenpa että se olisi meille molemmille mukavapaa.

Mitä tulee säteilysuojelun perusteiden (aika, suoja ja etäisyys)syvällisempään käsittelyyn, niin suosittelen lukemaan siitä alan kirjallisuudesta. En katso järkeväksi ryhtyä niin pitkälliseen kirjoittamiseen tässä yhteydessä. Jos sinulla on jotain täsmällisempää kysyttävää aiheesta niin voin toki yrittää vastata. Sopiva lähde asiaan tutustumiseen on esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen kirja Säteily- ja ydinturvallisuus 3 - säteilyn käyttö.

"Erityisen kiinnostavaa on tietenkin tuo aika. Tänäänkään, 18 vuotta Tshernobylin onnettomuuden jälkeen, emme ole suojassa sen aiheuttamalta säteilyltä."

Tshernobylin säteilyvaikutus jää suomessa niin pieneksi, että sitä on mittaamalla mahdoton erottaa luonnon taustasäteilystä. Sillä ole keskivertosuomalaisen säteilyturvallisuuden kannalta merkitystä. Laskennallisesti vaikutus keskivertosuomalaisen vuosittaiseen säteilyannokseen on arvioitu alle yhteen prosenttiin. Näin ollen saamme enemmän säteilyä esimerkiksi tavallisesta vedestä.

"Oriveden Pyhäjärven kaloissakin on sitä niin paljon jäljellä, että sen syömiselle on asetettu rajoituksia"

Ei rajoituksia, vaan suosituksia. Nekin lienevät ylivarovaisuutta ottaen huomioon, että kalasta saatavan säteilyn merkitys - jos sellaista on - on äärimmäisen vähäinen, niin pieni ettei sitä voida havainnoin varmentaa.

"Jostain muistan lukeneeni, että ydinvoimala oikein tuottaa ainetta, joka säteilee miljoonia vuosia."

Ei oikeastaan. Luonnonuraani on pitkäikäinen radioaktiivinen aine riippumatta siitä käytetäänkö sitä ydinpolttoaineena. Ydinvoimala ei siis tuota sitä, vaan käyttää sitä polttoaineenaan.

"Niin pitkää aikaeroahan ei tietenkään yhden ihmisen tarvitse saada säteilylähteeseen. Mutta jos täällä sattuu silloin vielä olemaan elämää kaiken tämän ydintörkysaasteen jäljiltä... eikö se ole niinku ongelmien siirtämistä muille?"

Ei. Kaikki elämä on sopeutunut säteilyyn koska ne altistuvat luonnon säteilylähteistä jatkuvasti ionisoivalle säteilylle. Ydinvoimaloiden polttoaineen radioaktiivisuus verrattuna luonnossa normaalisti olevaan radioaktiivisuuteen on häviävän pieni ja lisäksi - toisin kuin luonnon radioaktiivisuus - se eristetään pysyvästi elollisesta luonnosta. Kuvailemasi kaltaisella äärimmäisen pitkällä aikavälillä ydinvoiman käyttö itseasiassa vähentää luonnossa olevan radioaktiivisuuden määrää koska se nopeutetusti vapauttaa sähköntuotantoa varten uraaniatomiin sitoutunutta potentiaalienergiaa, joka muutenkin vapautuisi pitkän ajan kuluessa radioaktiivisessa hajoamisessa.

"Osittaisen suojana käy tietysti tuo yllämainittu rajoitus, mutta kun sitä tarpeetonta säteilyä, jota Tshernobylkin aiheutti, on kaikkialla luonnossa. Miten siltä voi suojautua?"

Säteilyturvallisuuden kannalta Tshernobylin aiheuttama säteily on merkityksetöntä. Sitä on Suomessa jäljellä niin vähän, että sen erottaminen luonnon taustasta on mahdotonta.

"Suomessakin ihmisiä kuolee sen vuoksi 5-6 joka vuosi (tähän mennessä yhteensä 107)! Eikö heille kerrottu, miten suojautua? Että siis niinku oikea aika, suoja ja etäisyys ei ole ollut heidän tiedossaan."

Tämä on ilmeisesti jotenkin laskennallisesti saatu lukema. Minkään sairauden ei ole Suomessa havaittu lisääntyneen Tshernobylin onnettomuuden jälkeen, mikä onkin erinomaisesti sopusoinnussa sen tiedon kanssa, että huomattavasti suuremmille luonnollisille säteilyannoksille altistuvat väestöt eivät myöskään sairastu yhtään useammin.

"Etäisyys on merkillinen keino välttää turhaa säteilyä, jota tunkee kaikkialta... Mm. merissä, jonka tarjoamaa ravintoa joko pahaa-aavistamattomina, pakon edessä tai vain hyvään tuuriin luottaen nautimme. Puhumattakaan kotoisen suomemme luonnon antimista."

Kaikkialla luonnossa oleva radioaktiivisuus ja säteily on sellaista, ettei siltä suojautuminen ole järkevää tai mahdollistakaan. Radioaktiivisia aineita on kaikkialla luonnossa, mm. lihaksissasi on tuhansia becquerelleja luonnon kaliumista peräisin olevaa radioaktiivisuutta. Sellaiselle säteilyaltistukselle emme voi mitään. Tämä on luonnolle tyypillistä ja kaikki eliöt ovat sopeutuneet luonnossa esiintyvään jatkuvaan säteilyyn.

"Minne pitäisi mennä? Avaruudessa on luonnon säteilyä (jota toki saamme tännekin. Se ei ole turhaa, sillä sen tuloa emme voi estää.), mutta se on aika voimakasta eikä realistinen pakotie monellekkaan. Vaatisi suoja-asun?"

Luonnon radioaktiivisuus on kaikkialla. Se on luonnon ominaisuus, luonto on täynnä säteilyä, joka risteilee kaikkialla. Suoja-asulla tuskin pystyttäisiin siihen järkevästi vaikuttamaan koska osa gammasäteistä läpäisisi sen, suoja-asun omista atomeista osa olisi väistämättä itsekin luonnon radioaktiivisia isotooppeja ja kehossa luonnostaan olevat radioaktiiviset aineet aiheuttavat meille kaikille jatkuvaa säteilyaltistusta. Tämä on luonnolle tyypillistä ja kaikki eliöt ovat sopeutuneet luonnossa esiintyvään jatkuvaan säteilyyn.

"Mutta eikö tosiaankin olisi parempi luopua turhan säteilyn kehittämisestä?"

Onko tiedossasi, että Suomessa käytettäisiin säteilylain vastaisesti säteilyä, eli siten että siitä saatava hyöty on vähäisempi kuin sen aiheuttama haitta? Jos näin todella on sinulla on nähdäkseni velvollisuus saattaa asia poliisin tietoon jotta voidaan aloittaa rikostutkinta.

"Esimerkiksi ydinvoimaloista ja kaikista niille polttoainetta tuottavista laitoksista?"

Ydinvoiman käyttö on Suomessa säteilylain mukaista.

"Sähkön tuottamiseenhan on menetelmiä, jotka ei aiheuta ionisoivaa säteilyä. Ydinvoimaloita ei tarvita."

Mikään energiantuotantotapa ei ole vailla haittapuolia. On tärkeää verrata eri vaihtoehtoja niin, että arvioidaan hyödyt ja haitat kokonaisvaltaisesti, jotta valitsemme kokonaisvaikutuksiltaan parhaat energianlähteet. Muuten voi käydä niin, että hyvää tarkoittava päätös johtaa vaihtoehtojaan suurempiin haittoihin.

Lue lisää

"Mitä tulee säteilysuojelun perusteiden (aika, suoja ja etäisyys)syvällisempään käsittelyyn, niin suosittelen lukemaan siitä alan kirjallisuudesta. En katso järkeväksi ryhtyä niin pitkälliseen kirjoittamiseen tässä yhteydessä."


'Unohtelisit' kuitenkin sitä sun tätä.

Eikä sua siks kukaan uskois.

Mutta päläpälä ei lopu, eihän?

Tsherno006541 kirjoitti:

Se Tshernosäteily on turhaa!

Vai tartteeko sitä joku ihmisten tappamiseen?

STUK sanoo että turhaa säteilyä tulee välttää. Oikeassa on. Katsos:



18 vuotta
Tshernobylin ydinvoimalakatastrofin (26.04.1986) vuoksi
syöpään kuolleita on lineaarisella laskentatavalla laskettuna
tänään koko maailmassa 6541, joista Suomessa 107.



Syöpään sairastuneiden määrää en uskalla edes kuvitella.

Miten voin välttyä tuolta turhalta säteilyltä?

Lue lisää

Samat asiat tulevat esiin eri säikeissä. En viitsi toistaa sanomaani, joten neuvon lukemaan tässä säikeessä toisaalla olevan viestini:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000002770852

Tungsten kirjoitti:

Samat asiat tulevat esiin eri säikeissä. En viitsi toistaa sanomaani, joten neuvon lukemaan tässä säikeessä toisaalla olevan viestini:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000002770852

Lue lisää

Tshernosäteily tappaa edelleen ihmisiä. Onneksi Suomessa vähemmän kuin monessa muussa maasa euroopassa.

En vaivaudu katsomaan linkkiäsi. jotain ihan huuhaapäläpälää siellä kuitenkin on.

Vaikuttaa siltä, että yhden ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttamalta säteilyltä ei ole mitään suojautumiskeinoa.

Niitä ydinvoimaloita on suunnilleen 450...

Tsherno006541 kirjoitti:

Tshernosäteily tappaa edelleen ihmisiä. Onneksi Suomessa vähemmän kuin monessa muussa maasa euroopassa.

En vaivaudu katsomaan linkkiäsi. jotain ihan huuhaapäläpälää siellä kuitenkin on.

Vaikuttaa siltä, että yhden ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttamalta säteilyltä ei ole mitään suojautumiskeinoa.

Niitä ydinvoimaloita on suunnilleen 450...

Lue lisää

"Tshernosäteily tappaa edelleen ihmisiä. Onneksi Suomessa vähemmän kuin monessa muussa maasa euroopassa."

Tällaista ei ole havaittu entisen Neuvostoliiton ulkopuolella. Entisessä Neuvostoliitossa Tshernobylin onnettomuuden on havaittu lisänneen kilpirauhassyöpiä, jotka ovat valitettavasti johtaneet noin kymmenen ihmisen kuolemaan. Asian traagisuutta pahentaa se, että nekin kuolemantapaukset olisivat todennäköisesti olleet vältettävissä yksinkertaisilla väestönsuojelutoimenpiteillä.

"En vaivaudu katsomaan linkkiäsi. jotain ihan huuhaapäläpälää siellä kuitenkin on."

Epäilemättä harhaisenkin mielipiteen säilyttäminen onnistuu helpommin kun ykskantaan kieltäytyy tutustumasta asian kannalta relevanttiin tietoon.

"Vaikuttaa siltä, että yhden ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttamalta säteilyltä ei ole mitään suojautumiskeinoa."

Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Vakaavaltakin ydinonnettomuudelta on varsin helppo suojella västöä. Toimintaohjeet löydät puhelinluettelosta tai sisäministeriön nettisivuilta:

http://www.pelastustoimi.net/valistus/

Tungsten kirjoitti:

"Tshernosäteily tappaa edelleen ihmisiä. Onneksi Suomessa vähemmän kuin monessa muussa maasa euroopassa."

Tällaista ei ole havaittu entisen Neuvostoliiton ulkopuolella. Entisessä Neuvostoliitossa Tshernobylin onnettomuuden on havaittu lisänneen kilpirauhassyöpiä, jotka ovat valitettavasti johtaneet noin kymmenen ihmisen kuolemaan. Asian traagisuutta pahentaa se, että nekin kuolemantapaukset olisivat todennäköisesti olleet vältettävissä yksinkertaisilla väestönsuojelutoimenpiteillä.

"En vaivaudu katsomaan linkkiäsi. jotain ihan huuhaapäläpälää siellä kuitenkin on."

Epäilemättä harhaisenkin mielipiteen säilyttäminen onnistuu helpommin kun ykskantaan kieltäytyy tutustumasta asian kannalta relevanttiin tietoon.

"Vaikuttaa siltä, että yhden ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttamalta säteilyltä ei ole mitään suojautumiskeinoa."

Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Vakaavaltakin ydinonnettomuudelta on varsin helppo suojella västöä. Toimintaohjeet löydät puhelinluettelosta tai sisäministeriön nettisivuilta:

http://www.pelastustoimi.net/valistus/

Lue lisää

Vain numerot muuttuu?

18 vuotta
Tshernobylin ydinvoimalakatastrofin (26.04.1986) vuoksi
syöpään kuolleita on lineaarisella laskentatavalla laskettuna
tänään koko maailmassa 6541, joista Suomessa 107.

Tsherno006541 kirjoitti:

Vain numerot muuttuu?

18 vuotta
Tshernobylin ydinvoimalakatastrofin (26.04.1986) vuoksi
syöpään kuolleita on lineaarisella laskentatavalla laskettuna
tänään koko maailmassa 6541, joista Suomessa 107.

Lue lisää

Nuo toistelemasi luvut ovat laskennallisesti saavutetuja lukuja, jotka perustuvat useille havainnoilla vahvistamattomille oletuksille. Niitä ei tue havaintoaineisto lisääntyneistä syöpätapauksista, koska sellaista ei ole (lukuunottamatta mainittuja noin kymmentä kuolemantapausta).

Tällaiset laskelmat ovat täysin teoreettisia. Mainittuja noin kymmentä kilpirauhassyöpäkuolemaa lukuunottamatta missään Euroopassa, mukaanlukien Suomessa, ei syöpien määrän ole todellisuudessa havaittu lisääntyneen.

Tämä on täysin järkeenkäypää. Jos lähdetään siitä, että Tshernobylin laskeuman aiheuttama alle sadasosan lisäys keskivertosuomalaisen vuosisäteilyannoksessa on vaarallinen, niin silloin tätä suurempien mm. tavallisen veden juonnista, vähälumisesta talvesta tai talossa asumisesta saatavien säteilyannoksien pitäisi olla huomattavasti vaarallisempia.

Itseasiassa ihmisiä asuu alueilla, joissa säteilytaso on luonnostaan moninkertainen (eikä 1% suurempi kuten Tshernobylin takia Suomessa on) meidän säteilytasoomme verrattuna, eikä edes näillä ihmisillä ole havaittu mitään terveydellisiä haittavaikutuksia. Näin ollen ei ole outoa, että heidän saamaansa luonnonsäteilyannosta huomattavasti pienemmällä Tshernobylin vaikutuksella Suomessa ei ole myöskään havaittu mitään vaikutusta minkään taudin esiintymisessä.

Tungsten kirjoitti:

Nuo toistelemasi luvut ovat laskennallisesti saavutetuja lukuja, jotka perustuvat useille havainnoilla vahvistamattomille oletuksille. Niitä ei tue havaintoaineisto lisääntyneistä syöpätapauksista, koska sellaista ei ole (lukuunottamatta mainittuja noin kymmentä kuolemantapausta).

Tällaiset laskelmat ovat täysin teoreettisia. Mainittuja noin kymmentä kilpirauhassyöpäkuolemaa lukuunottamatta missään Euroopassa, mukaanlukien Suomessa, ei syöpien määrän ole todellisuudessa havaittu lisääntyneen.

Tämä on täysin järkeenkäypää. Jos lähdetään siitä, että Tshernobylin laskeuman aiheuttama alle sadasosan lisäys keskivertosuomalaisen vuosisäteilyannoksessa on vaarallinen, niin silloin tätä suurempien mm. tavallisen veden juonnista, vähälumisesta talvesta tai talossa asumisesta saatavien säteilyannoksien pitäisi olla huomattavasti vaarallisempia.

Itseasiassa ihmisiä asuu alueilla, joissa säteilytaso on luonnostaan moninkertainen (eikä 1% suurempi kuten Tshernobylin takia Suomessa on) meidän säteilytasoomme verrattuna, eikä edes näillä ihmisillä ole havaittu mitään terveydellisiä haittavaikutuksia. Näin ollen ei ole outoa, että heidän saamaansa luonnonsäteilyannosta huomattavasti pienemmällä Tshernobylin vaikutuksella Suomessa ei ole myöskään havaittu mitään vaikutusta minkään taudin esiintymisessä.

Lue lisää

Laskennallisia arvoja ne on.

Totuutta ei tiedä kukaan.