Kielilläpuhumisesta!

mie-

Hei kaikki te luterilaiset!

Eli siis kysymykseni on nyt nimenomaan luterilaisille: onko teissä semmoisia henkilöitä joilla on kielilläpuhumisen armolahja?

Entä onko sellaisia luterilaisia, jotka ootte siis uskossa, mutta, ette ollu ikinä ees kuullu kielilläpuhetta ja saitte silti kielilläpuhumisen armolahjan??

Kiitoksia vastauksista!

45

585

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • toivo.t

      kyllä me luterilaiset tiedmme mitä se lännestä miekalla tuotu lainrikkojan sivistys on pakkoruotsia puhuvina. armon lahja se ettei meitä kaikkia vielä oo edes roviolla poltettu.

    • lukenut

      Virkamiesruotsin selvitin armosta ja säälistä

    • madame.Alexandra.F

      koko nykyinen kielilläpuhuminen.

      Paavalihan erotti kahdenlaisen kielilläpuhumisen, jossa vain toisesta on hyötyä seurakunnan rakennukseksi. Sitä rakentavaa kielilläpuhumisen lahjaa en ole kuullut kenenkään omaavan, sen sijaan on näitä 'polottajia' jotka hokevat yleensä tyyliin 'aa-riipipipipii aa-bidibidi'-huutojaan,- joita ei kukaan ole selittämässä ja joita he eivät itsekään selitä/ymmärrä, on sitten senkin edestä.

      Karismaattisissa tilaisuuksissa käyneenä voin sanoa etten taatusti mene enää sinne hysterian sekaan, jossa Jumalan Sanan ainoa anti oli juuri tämä 'a riipipipipiii- a bidibidi'---lisäksi kaikki huusivat yhtäaikaa, miehet kaikkein kovimmin, naisilla oli sordiino...ja se siitä sitten.

      Mitään järjestystä siinä kokouksessa ei enää 'kielilläpuhumisen' aikana ollut. Paavali kylläkin edellyttää että järjestys ja armolahjojen hallinta säilyisivät. On vaikea kuvitella että alkuseurakunnassa kaikki mölisivät yhtäaikaa kuin jokin sonnilauma.

      Toki voi olla 'enkelikielten' puhumisen lahja, en siitä käy kiistelemään, mutta jos pulina yltyy vaikkapa raitiovaunussa holtittomaksi niin en näe sitä enää Jumalan armolahjana, koska sellainen tekee Jeesuksesta ja koko kristinuskosta naurettavaa. Jumala kun on järjestyksen Jumala.

      Tulee myös muistaa että tekeytyyhän Saatanakin valon enkeliksi...parempi siis puhua ymmärryksellä kuin pulista ja hillua kuin mielenvikainen.

      • mie-

        kiitos paljon vastauksista kaikille!! vaistailkaa lissää vaan :)


      • Yks-tämmönen

        sellaista sielullista kielilläpuhumista paljon, joka ei ole Jumalasta.
        Kielilläpuhuja rakentaa itseään, mutta niin kuin kaikki armolahjat, niin myös kielilläpuhumisen armolahja on annettu seurakunnan rakennukseksi. Siksi sellaisen, jolla on kielilläpuhumisen armolahja pitää rukoilla, että osaisi myös selittää kielen jota puhuu, jotta seurakunta rakentuisi.
        Paavalilla oli kielilläpuhumisen armolahja runsaana. Raamatun mukaan hän puhui kielillä enemmän, kuin kukaan muu. Se ei tarkoita määrällisesti tai paremminkin ajallisesti enemmän, vaan Paavali puhui useammalla eri kielellä, kuin kukaan muu. Paavalihan kiersi laajalti eri maissa evankeliointi matkoillaan. Eri kielillä puhumisen armolahjaa siis tarvittiin.
        Ihan samalla lailla se toimii vieläkin tänä päivänä. Jos Jumala lähettää sinut viemään evankeliumia johonkin vieraaseen maahan, niin et sinä ala opiskelemaan tuon maan kieltä, vaan sinä pyydät Jumalalta armolahjaa ja Hän antaa tuon kielen sinulle. Eikä tarvi ulkomaillekkaan mennä. Kyllä täällä suomessakin ainakin suurimmissa kaupungeissa alkaa olla jo kansainvälisempääkin väestöä. Kyllä Jumalan Sanaa on paljon helpompi ymmärtää ihan omalla äidinkielelään.
        Kielilläpuhumisen armolahjakin on siis annettu seurakunnalle rakennukseksi ja työkaluksi meille, että voittaisimme sieluja Kristukselle ja että ihmisiä tulisi uskoon.


      • uskonnonvapaus
        Yks-tämmönen kirjoitti:

        sellaista sielullista kielilläpuhumista paljon, joka ei ole Jumalasta.
        Kielilläpuhuja rakentaa itseään, mutta niin kuin kaikki armolahjat, niin myös kielilläpuhumisen armolahja on annettu seurakunnan rakennukseksi. Siksi sellaisen, jolla on kielilläpuhumisen armolahja pitää rukoilla, että osaisi myös selittää kielen jota puhuu, jotta seurakunta rakentuisi.
        Paavalilla oli kielilläpuhumisen armolahja runsaana. Raamatun mukaan hän puhui kielillä enemmän, kuin kukaan muu. Se ei tarkoita määrällisesti tai paremminkin ajallisesti enemmän, vaan Paavali puhui useammalla eri kielellä, kuin kukaan muu. Paavalihan kiersi laajalti eri maissa evankeliointi matkoillaan. Eri kielillä puhumisen armolahjaa siis tarvittiin.
        Ihan samalla lailla se toimii vieläkin tänä päivänä. Jos Jumala lähettää sinut viemään evankeliumia johonkin vieraaseen maahan, niin et sinä ala opiskelemaan tuon maan kieltä, vaan sinä pyydät Jumalalta armolahjaa ja Hän antaa tuon kielen sinulle. Eikä tarvi ulkomaillekkaan mennä. Kyllä täällä suomessakin ainakin suurimmissa kaupungeissa alkaa olla jo kansainvälisempääkin väestöä. Kyllä Jumalan Sanaa on paljon helpompi ymmärtää ihan omalla äidinkielelään.
        Kielilläpuhumisen armolahjakin on siis annettu seurakunnalle rakennukseksi ja työkaluksi meille, että voittaisimme sieluja Kristukselle ja että ihmisiä tulisi uskoon.

        Sinä puhut kuin joku saalistaja. Jätä helvetissä ne ihmiset rauhaan, jotka eivät halua kuulla sanaakaan sinun saduistasi.


      • Yks-tämmönen
        uskonnonvapaus kirjoitti:

        Sinä puhut kuin joku saalistaja. Jätä helvetissä ne ihmiset rauhaan, jotka eivät halua kuulla sanaakaan sinun saduistasi.

        enkä minä tyrkytä kenellekkään mitään. Minä kun kirjoitan rekatulla nimimerkillä, niin jos ei kirjoitukset miellytä, niin on helppo olla lukematta niitä.
        Jumalan siunausta sinulle.


      • mie-
        Yks-tämmönen kirjoitti:

        enkä minä tyrkytä kenellekkään mitään. Minä kun kirjoitan rekatulla nimimerkillä, niin jos ei kirjoitukset miellytä, niin on helppo olla lukematta niitä.
        Jumalan siunausta sinulle.

        Kiitos kommenteista!

        Oisko teillä vastauksii noihin kysymyksiin :)?

        Kiitos!!


      • Yks-tämmönen
        mie- kirjoitti:

        Kiitos kommenteista!

        Oisko teillä vastauksii noihin kysymyksiin :)?

        Kiitos!!

        Ensimmäiseen kysymykseen vastaan, että kyllä on. Olen itse kuullut.
        Toiseen en osaa vastata.


      • miepämie
        Yks-tämmönen kirjoitti:

        Ensimmäiseen kysymykseen vastaan, että kyllä on. Olen itse kuullut.
        Toiseen en osaa vastata.

        joo, kiitos!


      • niinkin

        Itse tunnen ainakin yhden, joka puhuu "ymmärrettävää kieltä", Heli Sodankylän hellareissa puhuu aitoa "saamea". Kyllä näitä on varmaan muitakin jotka puhuvat ranskaa, espanjaa tms nykykieltä, mutta totuuden nimissä täytyy myöntää että se on harvinaista. Kielilläpuhumisen suhteen puhun itse kielillä vain yksin rukoillessa, minusta se ei sovi seurakuntaan, ellei ole tulkkaajaa. Tosin kielen "tulkkauslahja" eli tulkkaaminen on kyllä varsin yleistä, usein niitä joilla on tulkkaamisen lahja on kokouksessa useitakin.


    • kielilläpuhumista

      Kielilläpuhuminen on minulla nykyään päivittäin yksityisessä rukouskäytössä. Olen kirjoittanutkin siitä silloin tällöin tänne. Voin etsiä aikaisempia kirjoituksiani, joissa kuvaan tarkemmin millaista se on, mikäli olet kiinnostunut.

      Olin kuullut luterilaista kielilläpuhumista.
      RUKOILIN SITÄ LAHJAA ITSELLENI
      Sain sen silloin, nutta en osannut käyttää sitä pitkiin aikoihin.
      Lahja tuli myöhemmin todelliseen tarpeeseen vaikeassa elämäntilanteessa.
      Opiskelin siitä kaiken, mitä löysin aihetta käsitteleviä kirjoja.

      • mie-

        okei, joo etsi aikaisempia kirjoituksiasi, jos vain viitsit, kiitos!! :)


      • ei selitystä.
        mie- kirjoitti:

        okei, joo etsi aikaisempia kirjoituksiasi, jos vain viitsit, kiitos!! :)

        Luin eräistä ihmisistä, jotka yrittivät päästä eroon huumeista ja kun huumeen himo iski he rupesivat rukoilemaan kielillä.

        Tästä innostuneena pyysin rukouspiirissä, että minulle rukoiltaisiin kielillä rukoilemisen armolahjaa ja sen myös sain, itse koin tarvitsevani sitä, koska olen työpaikkakiusattu.

        Kielillä rukoileminen ei aikaan saa minussa minkäänlaista tunnetta enkä myösäkään koe saavani apua rukoiltuani kielillä, joten se on jäänyt vähemmälle.

        En osaa selittää mitä puhun, joten rukoilen yleensä yksin kielillä.


      • mie-
        ei selitystä. kirjoitti:

        Luin eräistä ihmisistä, jotka yrittivät päästä eroon huumeista ja kun huumeen himo iski he rupesivat rukoilemaan kielillä.

        Tästä innostuneena pyysin rukouspiirissä, että minulle rukoiltaisiin kielillä rukoilemisen armolahjaa ja sen myös sain, itse koin tarvitsevani sitä, koska olen työpaikkakiusattu.

        Kielillä rukoileminen ei aikaan saa minussa minkäänlaista tunnetta enkä myösäkään koe saavani apua rukoiltuani kielillä, joten se on jäänyt vähemmälle.

        En osaa selittää mitä puhun, joten rukoilen yleensä yksin kielillä.

        okei... olitko kuullut sitä ennen kenenkään puhuvan kielilä?


      • LUT.
        mie- kirjoitti:

        okei... olitko kuullut sitä ennen kenenkään puhuvan kielilä?

        Rovasti Olavi Peltolan kotisivuille .Sieltä löytyy muutakin tietoa karismaattisista ilmiöistä


      • jälkikäteisesti
        mie- kirjoitti:

        okei, joo etsi aikaisempia kirjoituksiasi, jos vain viitsit, kiitos!! :)

        Alku oli varsin nihkeää:
        >>Silloisessa elämäntilanteessani hengellinen kasvuni ja uskonnollistiedollinen kouluttautumiseni olivat hyvässä vauhdissa ja olin pitkään pyytänyt Herralta lahjoja kuvitteellista tehtävääni varten ja silloin kerran perheeni pyykkiä pestessä yksinäni oppilaitoksen pesutuvalla kaukana kaikista muista ihmisistä koneiden jyminässä, Herra alkoi opettaa minua, että hänen puoleltaan kaikki on valmiina, lahja on tarjolla, riittää vain kun uskossa otan sen vastaan ja käytän.

        Täysin ilman mitään tunteita aloin vain vaimeaan ääneen lausua outoja sanoja. Huomasin heti, ettei ääntäkään tarvittu, vaan voin puhua äänettömästi mielen tasolla (ehkä se olikin ainoa kerta, kun olen käyttänyt sitä edes vähäisenkään ääneen).

        Mutta kriittinen tajuntani arvioi koko ajan tilannetta: miltä sanat foneettisesti kuulostavat, tiettyjen sanojen toistuvuutta, esiintyykö johonkin tuntemaani kieleen verrattavia sanoja, onko havaittavaa kieliopillista syntaksia ja kaikkea mahdollista, hyvin epäilevästi, onko koko juttu psykodynaamisista mielen toiminnoista itse inhimillisen omalakisesti synnytetty ilmiö vai onko mahdollisia ylimaallisia yliulottuvuuskomponentteja mukana.

        Ei lahjasta tuolla itsekritiikilla tullut silloin mitään käyttökelpoista työvälinettä minulle. Olen vuosien kuluessa silloin tällöin yrittänyt käyttää sitä rukouksessa, mutta aina sama kriittinen suhtautuminen vaani sitä, onko se vain oman sielullisen minuuteni itsekehräämää tyhjää höttöä. Ainoat tunnetason havainnot ovat lievästi pettymyksenoloisia; se ei tunnu miltään, siitä ei tule erityistä iloa, tietoisuus jää täysin tietämättömäksi siitä mihin se kohdistuu; minusta ei taida olla edes sen käyttäjäksi.>Hengellinen elämäni oli aktivoitunut ja eräänä iltana kiitin-ylistin-palvoin Herraa äänettömästi mieleni syvyyksissä valtavan riemullisena Hänen ihmeellisistä johdatuksistaan ja rukousvastauksistaan. Juuri nukahtamista edeltävässä tilassa, jossa tietoisuuden tarkkailevan minuuden kontrolli väistyy syrjään, Herra pääsi aloittamaan uuden asian opettamisen.

        Hieman ylemmän tietoisuuden tasolla minulle näytettiin kuin pehmeästi kuvia vaihtavana diaesityksenä tuttuja ihmisiä: työtovereitä, sukulaisia, eri aikojen - eri yhteyksien tuttuja koko elämänhistoriani ajalta mielivaltaisen tuntuisessa järjestyksessä hypellen ajasta, yhteydestä ja ihmisestä toiseen. Kunkin kohdalla oli joitakin muitakin tietoja esillä kuin vain kuva. Henkilötiedot vaihtuivat suhteellisen nopeasti joidenkin sekuntien - kymmenien välein ja niitä saattoi yhteensä olla satoja.

        Samalla jollakin syvemmällä tietoisuuden tasolla rukoilin noiden kaikkien ihmisten puolesta minulle tuntemattomalla kielellä. Samana pysyvän tyyppinen rukouksen soljuvuus jatkui objektien vaihtumisistä riippumatta.

        Silloisessa tietoisuudentilassani ei tuntunut millään tavoin tarpeelliselta alkaa analysoimaan kieltä, vaan antaa sen vain pulputa. Jossakin vaiheessa kuvat loppuivat ja kieli muuttui rakenteeltaan toisenlaiseksi ja sisäinen esitystapa laulun- tai musiikinomaiseksi. (Minä en käytännössä lähes koskaan laula, en kehtaa kuunnella omaa lauluääntäni kuin korkeintaan suuren joukon osana).

        Sama rukous jatkui siirtyen selkounen kaltaiseen tilaan, jossa tiesin jollakin tietoisuuden tasolla olevani unessa ja näkeväni unta, mutta niin että saatoin tietoisesti jonkin verran ohjailla unen toimintaa ja jatkoin sitä samaa kielillärukoilemista siellä unitietoisuudessakin.

        Sen tapahtuman jälkeen suhteeni kielilläpuhumisen armolahjaan on muuttunut aivan toiseksi kuin kaukaisuuksien historiikissa. Nyt kysymyksessä on käyttökelpoinen työväline. Se on päivittäin kymmeniä-satoja kertoja käytössä kohtaamieni tai ajattelemieni ihmisten puolesta tapahtuvassa esirukouksessa.

        Kielet ovat jossakin syvemmällä tietoisuustasolla tarkkailemattomissa, analysoimattomissa. Ylemmillä tietoisuustasoilla rukoilen ihmisten puolesta tietoisin ajatuksin ja mieleni äänettömin sanoin ja syvemmällä Henki rukoilee samojen ihmisten puolesta minulle tuntemattomin sanoin ja sisällöin.


      • jälkikäteisesti
        mie- kirjoitti:

        okei, joo etsi aikaisempia kirjoituksiasi, jos vain viitsit, kiitos!! :)

        Miksi rukoilla kielillä:
        >>Jumala on armossaan antanut sen yhteydenpitovälineeksi luodun ihmisen ja Luojan välille. Henki rukoilee uskovassa Jumalanmielen mukaisin sanoin, huokauksin.

        Kielilläpuhuminen rakentaa uskovaa Hengen täytettäväksi ja käytettäväksi. Miksi emme siis käyttäisi näin ihanaa välinettä rakentuaksemme Jumalan mielen mukaiseksi ja päästäksemme lähemmäksi Jumalaa.

        Maailma ympärillämme on täynnä ihmisiä, joilla on hätää, ahdistusta, huolia, suruja ja kaipausta Jumalan läheisempään tuntemiseen. Voimme rukoilla heidän puolestaan ymmärryksellämme ja meidän tuleekin rukoilla. Mutta ymmärryksemme on vajavainen, emmekä tiedä mitä tulisi rukoilla. Jumalan Henki auttaa meitä siinä. Voimme ja meidän tulee rukoilla lähimmäistemme moninaisten asioiden puolesta Hengessä. Meille jää usein tietymättömiin, mitä täsmällisesti rukoilemme, mutta monesti myös paljastuu jälkeenpäin, että lähimmäisellämme on ollut hätä, ahdistus tai kipeä avuntarve, johon hän on yllättäen saanut avun.>Suomalainen sana "puhuminen" ei kaikilta osin kuvaa hyvin kielilläpuhumista. Ei kielilläpuhumisessa tarvitse käyttää kuultavaa ääntä kuin harvinaisissa poikkeustapauksissa. Normaalisti kielilläpuhuminen tapahtuu täysin äänettömästi mielen tasolla, eikä ymmärryksellä tarvitse kiinnittää huomiota sanoihin. Tarkkaavaisuuden ja ajattelun voi kiinnittää tämänmaailman asioihin ja samalla mielessään voi tahdonalaisesti olla yhteydessä Jumalaan Hänen antamansa välineen kautta.

        Mielen tasolla rukouskieltä voi vaihtaa sujuvasti ymmärryksen ja Hengen välillä. Kaikkia rukouksia, joita rukoilee ymmärryksellä, voi jatkaa ja syventää Hengen kielellä. Tavallisessa jokapäiväisessä elämässä tätä ihmeellistä rukousvälinettä voi käyttää kaiken muun elämisen ohessa: kotona, työssä, kadulla, kaupassa, syödessä, miltei nukkuessakin, jokaisen ihmien kohtaamisessa, vaikeaan tilanteeseen valmistautuessa, oman mielen rauhoittamisessa.

        Usein Jumala antaa tiedon mieleeni, milloin kielillärukoileminen on tarpeen, esimerkiksi sielunhoidolliseen keskusteluun tai lähimmäisen kohtaamiseen valmistautuessa päivän mittaan. Joskus Jumala herättää yöllä rukoilemaan. Toisinaan Hän paljastaa aiheen monesti asia jää vain Hengen tietoon.

        Oma havaintoni on, että kun maailma ja ihmiset murjovat ja on tosi kurja olla, niin äänetön kielillärukoilu ja -ylistys palauttavat mielen tasapainon ja Jumalan absoluuttisen hallintavallan tajuamisen omassa elämässä.

        Jotkut rukousaiheet ovat vain sellaisia, että niitä rukoilee niin kokonaisvaltaisesti sekä ymmärryksellä että hengessä, että hiki ja kyyneleet valuvat ja sydän ottaa ylikierroksia.>Sentähden rukoilkoon se, joka kielillä puhuu, että hän taitaisi selittää.

        Kielilläpuhumisen selittämisestä on vielä vähemmän opetusta kuin kielilläpuhumisesta. Eikä Paavalikaan selvitä sitä sen tarkemmin.

        Joitakin havaintoja:
        Selittäminen ei ole simultaanitulkkausta ainakaan aina. Joissakin kirjoissa on esimerkkejä lähes sellaisesta. Konkreettisessa esirukoustilanteessa tai sielunhoitotilanteessa Jumala antaa ohjeen rukoilla ääneti rukouskielellä ja kääntää siten sen normaalikieleksi, jolloin sisältö on yllätys rukoilijallekin, mutta rukous osuu juuri tilanteeseen.

        Joissakin tilanteissa rukous alkaa henkilön omalla rukouskielellä ja Jumala vaihtaa sen kuulijan tunnistamaksi kieleksi, jota rukoilija ei tunne eikä osaa.

        Tavallisempi selitystapa on se, että äänettömän rukouskielen aikana tai jälkeen mieleen annetaan kuvia tai sanoja, jotka rukoilijalle itselleen saattavat olla käsittämättömiä, mutta esirukoiltavalle juuri kohdalleen osuvia vertauskuvallisia kuvia ja sanoja, jotka ovat vastaus juuri hänen tilanteeseensa sillä hetkellä.


      • mie-
        jälkikäteisesti kirjoitti:

        Miksi rukoilla kielillä:
        >>Jumala on armossaan antanut sen yhteydenpitovälineeksi luodun ihmisen ja Luojan välille. Henki rukoilee uskovassa Jumalanmielen mukaisin sanoin, huokauksin.

        Kielilläpuhuminen rakentaa uskovaa Hengen täytettäväksi ja käytettäväksi. Miksi emme siis käyttäisi näin ihanaa välinettä rakentuaksemme Jumalan mielen mukaiseksi ja päästäksemme lähemmäksi Jumalaa.

        Maailma ympärillämme on täynnä ihmisiä, joilla on hätää, ahdistusta, huolia, suruja ja kaipausta Jumalan läheisempään tuntemiseen. Voimme rukoilla heidän puolestaan ymmärryksellämme ja meidän tuleekin rukoilla. Mutta ymmärryksemme on vajavainen, emmekä tiedä mitä tulisi rukoilla. Jumalan Henki auttaa meitä siinä. Voimme ja meidän tulee rukoilla lähimmäistemme moninaisten asioiden puolesta Hengessä. Meille jää usein tietymättömiin, mitä täsmällisesti rukoilemme, mutta monesti myös paljastuu jälkeenpäin, että lähimmäisellämme on ollut hätä, ahdistus tai kipeä avuntarve, johon hän on yllättäen saanut avun.>Suomalainen sana "puhuminen" ei kaikilta osin kuvaa hyvin kielilläpuhumista. Ei kielilläpuhumisessa tarvitse käyttää kuultavaa ääntä kuin harvinaisissa poikkeustapauksissa. Normaalisti kielilläpuhuminen tapahtuu täysin äänettömästi mielen tasolla, eikä ymmärryksellä tarvitse kiinnittää huomiota sanoihin. Tarkkaavaisuuden ja ajattelun voi kiinnittää tämänmaailman asioihin ja samalla mielessään voi tahdonalaisesti olla yhteydessä Jumalaan Hänen antamansa välineen kautta.

        Mielen tasolla rukouskieltä voi vaihtaa sujuvasti ymmärryksen ja Hengen välillä. Kaikkia rukouksia, joita rukoilee ymmärryksellä, voi jatkaa ja syventää Hengen kielellä. Tavallisessa jokapäiväisessä elämässä tätä ihmeellistä rukousvälinettä voi käyttää kaiken muun elämisen ohessa: kotona, työssä, kadulla, kaupassa, syödessä, miltei nukkuessakin, jokaisen ihmien kohtaamisessa, vaikeaan tilanteeseen valmistautuessa, oman mielen rauhoittamisessa.

        Usein Jumala antaa tiedon mieleeni, milloin kielillärukoileminen on tarpeen, esimerkiksi sielunhoidolliseen keskusteluun tai lähimmäisen kohtaamiseen valmistautuessa päivän mittaan. Joskus Jumala herättää yöllä rukoilemaan. Toisinaan Hän paljastaa aiheen monesti asia jää vain Hengen tietoon.

        Oma havaintoni on, että kun maailma ja ihmiset murjovat ja on tosi kurja olla, niin äänetön kielillärukoilu ja -ylistys palauttavat mielen tasapainon ja Jumalan absoluuttisen hallintavallan tajuamisen omassa elämässä.

        Jotkut rukousaiheet ovat vain sellaisia, että niitä rukoilee niin kokonaisvaltaisesti sekä ymmärryksellä että hengessä, että hiki ja kyyneleet valuvat ja sydän ottaa ylikierroksia.>Sentähden rukoilkoon se, joka kielillä puhuu, että hän taitaisi selittää.

        Kielilläpuhumisen selittämisestä on vielä vähemmän opetusta kuin kielilläpuhumisesta. Eikä Paavalikaan selvitä sitä sen tarkemmin.

        Joitakin havaintoja:
        Selittäminen ei ole simultaanitulkkausta ainakaan aina. Joissakin kirjoissa on esimerkkejä lähes sellaisesta. Konkreettisessa esirukoustilanteessa tai sielunhoitotilanteessa Jumala antaa ohjeen rukoilla ääneti rukouskielellä ja kääntää siten sen normaalikieleksi, jolloin sisältö on yllätys rukoilijallekin, mutta rukous osuu juuri tilanteeseen.

        Joissakin tilanteissa rukous alkaa henkilön omalla rukouskielellä ja Jumala vaihtaa sen kuulijan tunnistamaksi kieleksi, jota rukoilija ei tunne eikä osaa.

        Tavallisempi selitystapa on se, että äänettömän rukouskielen aikana tai jälkeen mieleen annetaan kuvia tai sanoja, jotka rukoilijalle itselleen saattavat olla käsittämättömiä, mutta esirukoiltavalle juuri kohdalleen osuvia vertauskuvallisia kuvia ja sanoja, jotka ovat vastaus juuri hänen tilanteeseensa sillä hetkellä.

        Kiitos sinulle, jälkikäteisesti-nimimerkin omaava! kysyisin vielä, olitko ikinä kuullut kielilläpuhumista??


      • jälkikäteisesti
        mie- kirjoitti:

        Kiitos sinulle, jälkikäteisesti-nimimerkin omaava! kysyisin vielä, olitko ikinä kuullut kielilläpuhumista??

        Olin kuullut kielilläpuhumista joitakin vuosia aikaisemmin. Yllättävyydessään ja outoudessaan se oli tuntunut hieman pelottavalta: "mitä tämä on?" Tulkinta ilmiöön alkoi selvitä seuraavan päivän uutisista. Oli tapahtunut suuri luonnononnettomuus, jossa kuoli paljon ihmisiä. Jumala laittoi omansa rukoilemaan kuolemaan tulevien ihmisten puolesta.


      • mie-
        jälkikäteisesti kirjoitti:

        Olin kuullut kielilläpuhumista joitakin vuosia aikaisemmin. Yllättävyydessään ja outoudessaan se oli tuntunut hieman pelottavalta: "mitä tämä on?" Tulkinta ilmiöön alkoi selvitä seuraavan päivän uutisista. Oli tapahtunut suuri luonnononnettomuus, jossa kuoli paljon ihmisiä. Jumala laittoi omansa rukoilemaan kuolemaan tulevien ihmisten puolesta.

        ookei. kiitos!


      • opinnäytettä,
        mie- kirjoitti:

        ookei. kiitos!

        vai oletko kiinnostunut aivan henkilökohtaisella uskon tasolla aiheesta?


      • mie-
        opinnäytettä, kirjoitti:

        vai oletko kiinnostunut aivan henkilökohtaisella uskon tasolla aiheesta?

        Ihan oon vaa kiinnostunu :)


      • aiheesta
        mie- kirjoitti:

        Ihan oon vaa kiinnostunu :)

        Joitakin nettilinkkejä, joissa ei puhuta kovinpaljon juuri kielilläpuhumisesta, vaan armolahjoista laajemmin. ja kirjoja, joissa kielilläpuhumista on käsitelty.

        http://matti.vaisanen.sekl.fi/kirjat/sula7f.html

        Armolahjojen keskellä eläneen papin opetusta

        http://www.avaimia.net/index.php?option=com_content&view=article&id=152:armolahjat-seppo-haemaelaeinen&catid=43:haastattelut&Ite...

        Lähetysseuran 150 -vuotiselta taipaleeltakin löytyy kannustusta armolahjoihin

        http://www.mission.fi/ajankohtaista/uutiset/?x7382=1519598

        Keskusteluryhmä, joka ainakin äänestyksessä suhtautuu armolahjoihin positiivisesti

        http://uskojarukous.net/phpBB2/viewtopic.php?p=127768

        Itseluettuina niitä voi suositella muillekin.

        Tuossa ylläolevassa luettelossa olevasta vajaan puolen tunnin luennosta on kokonainen perusteellinen kirja:

        Seppo Hämäläinen: Armolahjat arjessa. Kirjassa käsitellään kaikkia armolahjoja hyvin perusteellisesti ja käytännönläheisesti.

        Risto Santalan pienehkö kirja Armolahjoista armon tasolta.

        Merlin Carothersin kirjat, monetkin käsittelevät armolahjoja, esimerkiksi kielilläpuhumista käytännön tasolla. Alkajaisiksi voisi etsiä käsiinsä Kiitoskirjat, josta on uusia painoksia. Kirjoissa pääasiana on kaikesta kiittämisen siunauksellisuus.
        Muita: Ylistystiellä suuriin siunauksiin ja Taivasta maan päälle.

        Larry Christensson: Luterilaisena karismaattisessa uudistuksessa. Jo vanha kirja 70-luvulta, jos sellaisen jostain onnistuisi käsiinsä saamaan.

        Hayford, Jack: Lähemmäs Jumalan sydäntä. Kirja keskittyy lähinnä kielilläpuhumiseen. Kirjoittaja on helluntailainen, mutta ottaa kriittisesti kantaa helluntailaiseen kielilläpuhumisen opillisuuteen.


      • mie-
        aiheesta kirjoitti:

        Joitakin nettilinkkejä, joissa ei puhuta kovinpaljon juuri kielilläpuhumisesta, vaan armolahjoista laajemmin. ja kirjoja, joissa kielilläpuhumista on käsitelty.

        http://matti.vaisanen.sekl.fi/kirjat/sula7f.html

        Armolahjojen keskellä eläneen papin opetusta

        http://www.avaimia.net/index.php?option=com_content&view=article&id=152:armolahjat-seppo-haemaelaeinen&catid=43:haastattelut&Ite...

        Lähetysseuran 150 -vuotiselta taipaleeltakin löytyy kannustusta armolahjoihin

        http://www.mission.fi/ajankohtaista/uutiset/?x7382=1519598

        Keskusteluryhmä, joka ainakin äänestyksessä suhtautuu armolahjoihin positiivisesti

        http://uskojarukous.net/phpBB2/viewtopic.php?p=127768

        Itseluettuina niitä voi suositella muillekin.

        Tuossa ylläolevassa luettelossa olevasta vajaan puolen tunnin luennosta on kokonainen perusteellinen kirja:

        Seppo Hämäläinen: Armolahjat arjessa. Kirjassa käsitellään kaikkia armolahjoja hyvin perusteellisesti ja käytännönläheisesti.

        Risto Santalan pienehkö kirja Armolahjoista armon tasolta.

        Merlin Carothersin kirjat, monetkin käsittelevät armolahjoja, esimerkiksi kielilläpuhumista käytännön tasolla. Alkajaisiksi voisi etsiä käsiinsä Kiitoskirjat, josta on uusia painoksia. Kirjoissa pääasiana on kaikesta kiittämisen siunauksellisuus.
        Muita: Ylistystiellä suuriin siunauksiin ja Taivasta maan päälle.

        Larry Christensson: Luterilaisena karismaattisessa uudistuksessa. Jo vanha kirja 70-luvulta, jos sellaisen jostain onnistuisi käsiinsä saamaan.

        Hayford, Jack: Lähemmäs Jumalan sydäntä. Kirja keskittyy lähinnä kielilläpuhumiseen. Kirjoittaja on helluntailainen, mutta ottaa kriittisesti kantaa helluntailaiseen kielilläpuhumisen opillisuuteen.

        voi että. kiitos siulle paljon!! :)


      • Ihana Fantasti
        aiheesta kirjoitti:

        Joitakin nettilinkkejä, joissa ei puhuta kovinpaljon juuri kielilläpuhumisesta, vaan armolahjoista laajemmin. ja kirjoja, joissa kielilläpuhumista on käsitelty.

        http://matti.vaisanen.sekl.fi/kirjat/sula7f.html

        Armolahjojen keskellä eläneen papin opetusta

        http://www.avaimia.net/index.php?option=com_content&view=article&id=152:armolahjat-seppo-haemaelaeinen&catid=43:haastattelut&Ite...

        Lähetysseuran 150 -vuotiselta taipaleeltakin löytyy kannustusta armolahjoihin

        http://www.mission.fi/ajankohtaista/uutiset/?x7382=1519598

        Keskusteluryhmä, joka ainakin äänestyksessä suhtautuu armolahjoihin positiivisesti

        http://uskojarukous.net/phpBB2/viewtopic.php?p=127768

        Itseluettuina niitä voi suositella muillekin.

        Tuossa ylläolevassa luettelossa olevasta vajaan puolen tunnin luennosta on kokonainen perusteellinen kirja:

        Seppo Hämäläinen: Armolahjat arjessa. Kirjassa käsitellään kaikkia armolahjoja hyvin perusteellisesti ja käytännönläheisesti.

        Risto Santalan pienehkö kirja Armolahjoista armon tasolta.

        Merlin Carothersin kirjat, monetkin käsittelevät armolahjoja, esimerkiksi kielilläpuhumista käytännön tasolla. Alkajaisiksi voisi etsiä käsiinsä Kiitoskirjat, josta on uusia painoksia. Kirjoissa pääasiana on kaikesta kiittämisen siunauksellisuus.
        Muita: Ylistystiellä suuriin siunauksiin ja Taivasta maan päälle.

        Larry Christensson: Luterilaisena karismaattisessa uudistuksessa. Jo vanha kirja 70-luvulta, jos sellaisen jostain onnistuisi käsiinsä saamaan.

        Hayford, Jack: Lähemmäs Jumalan sydäntä. Kirja keskittyy lähinnä kielilläpuhumiseen. Kirjoittaja on helluntailainen, mutta ottaa kriittisesti kantaa helluntailaiseen kielilläpuhumisen opillisuuteen.

        Kirja karismaattisuudesta

        Tuon edellä olevan kirjaluettelon jatkoksi tunnetun suomalaisen, Olli Valtosen kirjat:
        Kuitenkin sinua rakastetaan. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1989
        Tuulet tulevat. Helsinki: Rukous-kustannus, 1994

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Olli_Valtonen

        Olli Valtonen on yksi Tuomasmessujen isistä. ja noissa kirjoissaan hän kertoo omaa elämänhistoriaansa ja elämäänsä karismaatikkona.

        Hänellä kielilläpuhuminen on hyvin samankaltaisessa käytössä kuin minullakin:
        >>Ei kielilläpuhumisessa tarvitse käyttää kuultavaa ääntä kuin harvinaisissa poikkeustapauksissa. Normaalisti kielilläpuhuminen tapahtuu täysin äänettömästi mielen tasolla, eikä ymmärryksellä tarvitse kiinnittää huomiota sanoihin. Tarkkaavaisuuden ja ajattelun voi kiinnittää tämänmaailman asioihin ja samalla mielessään voi tahdonalaisesti olla yhteydessä Jumalaan Hänen antamansa välineen kautta.

        Mielen tasolla rukouskieltä voi vaihtaa sujuvasti ymmärryksen ja Hengen välillä. Kaikkia rukouksia, joita rukoilee ymmärryksellä, voi jatkaa ja syventää Hengen kielellä. Tavallisessa jokapäiväisessä elämässä tätä ihmeellistä rukousvälinettä voi käyttää kaiken muun elämisen ohessa: kotona, työssä, kadulla, kaupassa, syödessä, miltei nukkuessakin, jokaisen ihmien kohtaamisessa, vaikeaan tilanteeseen valmistautuessa, oman mielen rauhoittamisessa.

        Usein Jumala antaa tiedon mieleeni, milloin kielillärukoileminen on tarpeen, esimerkiksi sielunhoidolliseen keskusteluun tai lähimmäisen kohtaamiseen valmistautuessa päivän mittaan. Joskus Jumala herättää yöllä rukoilemaan. Toisinaan Hän paljastaa aiheen, monesti asia jää vain Hengen tietoon.

        Oma havaintoni on, että kun maailma ja ihmiset murjovat ja on tosi kurja olla, niin äänetön kielillärukoilu ja -ylistys palauttavat mielen tasapainon ja Jumalan absoluuttisen hallintavallan tajuamisen omassa elämässä.


      • Toisinpäin, eli
        Ihana Fantasti kirjoitti:

        Kirja karismaattisuudesta

        Tuon edellä olevan kirjaluettelon jatkoksi tunnetun suomalaisen, Olli Valtosen kirjat:
        Kuitenkin sinua rakastetaan. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1989
        Tuulet tulevat. Helsinki: Rukous-kustannus, 1994

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Olli_Valtonen

        Olli Valtonen on yksi Tuomasmessujen isistä. ja noissa kirjoissaan hän kertoo omaa elämänhistoriaansa ja elämäänsä karismaatikkona.

        Hänellä kielilläpuhuminen on hyvin samankaltaisessa käytössä kuin minullakin:
        >>Ei kielilläpuhumisessa tarvitse käyttää kuultavaa ääntä kuin harvinaisissa poikkeustapauksissa. Normaalisti kielilläpuhuminen tapahtuu täysin äänettömästi mielen tasolla, eikä ymmärryksellä tarvitse kiinnittää huomiota sanoihin. Tarkkaavaisuuden ja ajattelun voi kiinnittää tämänmaailman asioihin ja samalla mielessään voi tahdonalaisesti olla yhteydessä Jumalaan Hänen antamansa välineen kautta.

        Mielen tasolla rukouskieltä voi vaihtaa sujuvasti ymmärryksen ja Hengen välillä. Kaikkia rukouksia, joita rukoilee ymmärryksellä, voi jatkaa ja syventää Hengen kielellä. Tavallisessa jokapäiväisessä elämässä tätä ihmeellistä rukousvälinettä voi käyttää kaiken muun elämisen ohessa: kotona, työssä, kadulla, kaupassa, syödessä, miltei nukkuessakin, jokaisen ihmien kohtaamisessa, vaikeaan tilanteeseen valmistautuessa, oman mielen rauhoittamisessa.

        Usein Jumala antaa tiedon mieleeni, milloin kielillärukoileminen on tarpeen, esimerkiksi sielunhoidolliseen keskusteluun tai lähimmäisen kohtaamiseen valmistautuessa päivän mittaan. Joskus Jumala herättää yöllä rukoilemaan. Toisinaan Hän paljastaa aiheen, monesti asia jää vain Hengen tietoon.

        Oma havaintoni on, että kun maailma ja ihmiset murjovat ja on tosi kurja olla, niin äänetön kielillärukoilu ja -ylistys palauttavat mielen tasapainon ja Jumalan absoluuttisen hallintavallan tajuamisen omassa elämässä.

        Jumalan puheesta ihmisille. Ensin yleisemmin ja sitten henkilökohtaisemmin.

        Raamatun Vanhassa Testamentissa kerrotaan, että vanhan liiton aikaiset profeetat kuulivat Jumalan äänen.

        Uuden Testamentin aikana ja jälkeen Jumalan Pyhä Henki tulee asumaan jokaiseen kristittyyn ja siten jokaisella kristityllä on Jumalan armolahjana mahdollisuus kuulla Jumalan ääni.

        Luther taisteli omana aikanaan hurmahenkiä vastaan ja halusi ankkuroida puhdistamansa uskon vankalle ja horjumattomalle perustukselle, eli yksinomaan Jumalan Sanan eli Raamatun varaan.

        Suomen luterilainen kirkko on vuosisatoja halunnut pitää oppi-isänsä tämän kohdan tiukasti voimassa, että Jumala puhuu nimenomaan Raamatun välityksellä.

        Yksityiset kristityt kirkossammekin ovat kuulleet Jumalan äänen ja saaneet siitä apua elämäänsä, mutta eivät ehkä ole voineet tai uskaltaneet puhua siitä avoimesti. Vapaissa suunnissa Jumalan äänen kuulemiselle ja siitä puhumiselle on ollut avoimempi ilmapiiri.

        Nuorena uskovaisena (siis vasta alle viisi vuotta uskossa olleena) halusin kiihkeästi oppia kristillisyydestä ja pähkäilin Jumalan äänen kuulemista ja johdatusta ja kuuliaisuutta. Halusin kaikkea sitä, mutta samalla jollakin tavoin pelkäsin, että Jumala "vie sinne, minne en itse tahdo".

        Sitten elämääni tuli sellainen "erämaajakso", jolloin mm. opiskelin teologiaa sekä jyrkemmän, että loivemman kaavan mukaan, enkä ollut hirmu kiihkeä enkä palava, vaan etupäässä kriittinen ja lähinnä niitä oppilaitoksia kohtaan.

        "Uudelleenheräämisen" kaudella olen oppinut hieman kuulemaan Jumalan puhetta:

        Jumala on todella monipuolinen viestinnässään, ihmistermein tekisi melkein mieli sanoa *kekseliäs*.
        Hän puhuu Raamatun välityksellä, mutta sitä varten Raamattua on hyvä lukea paljon, opiskella sitä niin paljon, että sen osaa "miltei" ulkoa. Samaan tarkoitukseen soveltuvat virret, hengelliset laulut, eri herätysliikkeiden laulukirjat, joita ei vain kuuntele oppiakseen, vaan myös sydämellä ymmärtäen laulaa. Ja hyvät, rakentavat hengelliset kirjat.

        Jumala voi vaikuttaa kaiken tuon hengellisen aarteiston kautta tekemällä jonkin kohdan eläväksi lukijalle/kuulijalle (eläväksitekeminen tarkoittaa sitä, että sen kokee niin, että juuri tässä kohdassa Jumala puhuu juuri minulle juuri tietystä asiasta ja vastaa mieleni kysymykseen).

        Nyt olen oppinut, että Jumala johtaa minua juuri sinne, mihin kiihkeästi haluankin mennä, eikä lainkaan väkisin ja neuvoo vielä lempeästi kaiken matkaa.

        Ehkä nuoruuden ja nykyisyyden välistä eroa selittäisi pala Johanneksen kirjeestä: >>Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon


    • ttkk

      Kyllä niitä on luterilaistenkin joukossa! Ei uskomisebn vaatimuksena ole kielillä puhuminen. Luterialisilla on ilmeisesti profetioimisen lahja yleisempi, vaikka eivät itseään kirkossa kuuluta profeetoiksi!

      • must tuntuu

        Joskus vaan tuntuu siltä, että luterilaisuuden puolella se arvostelemisen
        armolahja toimii kaikkein voimakkaimmin!
        Ainakin mitä tulee kielilläpuhumisen arvostelemiseen ja vähättelyyn.


      • rakkau-della
        must tuntuu kirjoitti:

        Joskus vaan tuntuu siltä, että luterilaisuuden puolella se arvostelemisen
        armolahja toimii kaikkein voimakkaimmin!
        Ainakin mitä tulee kielilläpuhumisen arvostelemiseen ja vähättelyyn.

        jotkut luulevat, että kielilläpuhumisessa olisi se jokin. Ovat eksyneet pahasti ja ehkä pysyvästi.
        Usko ei ole temppuja tai hölöttämistä.
        Ihminen niin mielellään haluaisi tehdä temppuja ja esittää osaansa itseään esille tuoden.
        Mistä se johtuu ?
        Usko puuttuu !

        Jospa jokainen keskittyisi siihen itselle tärkeimpään ja unohtaisi kielillä puhumiset.
        Mitään enempää ei ole kun puhdas usko. Ei ole muuta eikä sitä paikata "kielillä puhumisella" tai muulla viihdykkeellä, jota seurataan huuli pyöreänä.

        Menkää kammioihinne ja rukoilkaa yksinäisyydessänne. Siitä on apua itsellenne ja elämällenne.


      • rakkau-della kirjoitti:

        jotkut luulevat, että kielilläpuhumisessa olisi se jokin. Ovat eksyneet pahasti ja ehkä pysyvästi.
        Usko ei ole temppuja tai hölöttämistä.
        Ihminen niin mielellään haluaisi tehdä temppuja ja esittää osaansa itseään esille tuoden.
        Mistä se johtuu ?
        Usko puuttuu !

        Jospa jokainen keskittyisi siihen itselle tärkeimpään ja unohtaisi kielillä puhumiset.
        Mitään enempää ei ole kun puhdas usko. Ei ole muuta eikä sitä paikata "kielillä puhumisella" tai muulla viihdykkeellä, jota seurataan huuli pyöreänä.

        Menkää kammioihinne ja rukoilkaa yksinäisyydessänne. Siitä on apua itsellenne ja elämällenne.

        "rakkau-della
        30.5.2011 00:39"

        Miksi vastustat Raamattua kirjoituksellasi?

        Raamatussa kehotetaan TAVOITTELEMAAN parhaimpia arrmolahjoja ja pyrkiä saamaan niitä seurakunnan rakentamiseksi runsaasti.
        9 yliluonnollista armolahjaa ovat mielstäni parhaimpia armolahjoja ja niihin kuulluu yhtenä kielilläpuhuminen. Seurakunnassa on toki muitakin lahjoja, kuin nuo 9 yliluonnolista Pyhän Hengen armolahjaa.

        Kielilläpuhuminen ei ole "temppuilua ha hölöttämistä".

        Eräs saarnaaja kuuli kerran kielilläpuhumista, joka oli aivan samanlaista ääntelyltään, kuin oravan naksutus puun oksalla. Varmaan oot kuullut?
        Hän arveli, ettei tuo ainakaan ole aitoa Pyhän Hengen tuottamaa kielilläpuhumista.

        Kului joku aika ja hän lähti lähetystyöhön afrikkalisen heimon pariin. Siellä tuon ko heimon puhekieli oli aivan samanlaista naksutusta, kurkkuääntelyä, kuin hän oli kuullut sen uskovan puhuvan suomessa kielillä

        Tuo sarnaaja oli sitten sanonut, ettei enää koskaan epäile kieliläpuhumista, kuulustipa se suomalaisen korvaan miltä tahansa.

        Neuvoisin sinua ajattelemaan samoin, voimme syyllistyä vaikka Pyhän Hengen pilkkaan väärällä arvostelullamme ja tuomitessamme kielilläpuhumista järkeilyn pohjalta.

        "Puhtaaseen uskoon" kuuluu kaikki, mitä Herran sana ilomoittaa, opettaa.

        Kielilläpuhumista ei saa unohtaa. Se on sama asia, kuin unohtaisimme Jumalan Sanan muiltakin kohdiltaan


    • JuuliaMaria*

      Kyllä luterilaisilla on kielillä puhumisen armolahja. Kuulin itse kerran Pelastusarmeijan kokouksessa erään tädin puhuvan kielillä ja en nyt muista oliko se hän, joka käänsi sen suomeksi, vai joku muu, mutta se käännettiin myös, niin että muutkin ymmärsivät!

      Jumala siunatkoon runsaasti Pelastusarmeijan työntekijöitä ja heidän toimintaansa!

      • Yksi ja sama Henki..

        Armolahjoista Raamatussa sanotaan: Niinpä saa Hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta; toinen saa uskon samassa Hengessä, toinen taas terveeksi tekemisen lahjat siinä yhdessä Hengessä; toinen lahja tehdä voimallisia tekoja; toinen profetoimisen lahjan, toinen lahjan arvostella henkiä; toinen eri kielillä puhumisen lahjan, toinen taas selittää kieliä.

        Mutta kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niinkuin tahtoo.1 Kor. 12:8-11.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      116
      9045
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      39
      2653
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      130
      2410
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      22
      2009
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      14
      1756
    6. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      11
      1560
    7. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      15
      1517
    8. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      10
      1448
    9. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      14
      1306
    10. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      5
      1267
    Aihe