Voisiko joku jo etukäteen valottaa minkä nimisiä lääkkeitä tällaiseen lääkäri määrää? Kokemuksia lääkkeistä? Olen menossa lääkärille mutta haluaisin tietää etukäteen vähän. Kiitos!
mistä apua ahdistuneisuuteen ja siitä johtuvaan kilojen lisääntymiseen
tietämätön
13
7313
Vastaukset
- hape
itselläni on masennusta ja voimakasta ahdistusta
ollut noin viisi vuotta.6 viikkoa sitten menin
lääkäriin koska tilani alkoi olla psykoottinen.lääkityksenä on ollut nyt kuusi viikkoa efexor debot 225mg ja kaverina opamox 3x20 mg päivässä.olo parani lääkityksellä todella hyväksi.liikuntaa olen nyt pystynyt harrastaan lähes joka päivä.lääkkeiden aloitus sivuoireet voi olla tympeitä,mutta ne menee ohi.(yleensä)- minä taas
Tää tilanne tosiaan on vaikee, pelkään sos.tilanteita vaik enenn oon ollu hirveen "hyvä" sos.tilanteis ja kauheest ihmisten paris. Tää voi olla "yliannostus, heh". Positiivinen asenne, huomatkaa!=) Mut tää ahdistus lisää vaikeutta lähtee ulos ihmisten ilmoille liikkuu ja sisäolois se on tympeetä ja noidankehä jatkuu. Itseluottamus on nollassa. Lääkäriin meno tuntuu ylivoimaselta, mä häpeän tätä tilannetta. Eli voin kyl sanoo et oon myös masentunu. Noidankehästä noidankehään... Kun ajattelin et voisikohan se lääkäri määrätä jotain sellasta lääkettä mikä samalla auttais tohon lievään ylipainoon et sais hyvään alkuun elämän. Mä en kestä tätä enää. Ei tää ole mitään elämää
- ellu
minä taas kirjoitti:
Tää tilanne tosiaan on vaikee, pelkään sos.tilanteita vaik enenn oon ollu hirveen "hyvä" sos.tilanteis ja kauheest ihmisten paris. Tää voi olla "yliannostus, heh". Positiivinen asenne, huomatkaa!=) Mut tää ahdistus lisää vaikeutta lähtee ulos ihmisten ilmoille liikkuu ja sisäolois se on tympeetä ja noidankehä jatkuu. Itseluottamus on nollassa. Lääkäriin meno tuntuu ylivoimaselta, mä häpeän tätä tilannetta. Eli voin kyl sanoo et oon myös masentunu. Noidankehästä noidankehään... Kun ajattelin et voisikohan se lääkäri määrätä jotain sellasta lääkettä mikä samalla auttais tohon lievään ylipainoon et sais hyvään alkuun elämän. Mä en kestä tätä enää. Ei tää ole mitään elämää
Hei sinulle! Ainakin minulla sama lääke sekä lievensi ahdistuneisuutta että vähensi ruokahalua. Olen käyttänyt Efexor depot 75 mg nyt melkein 2 kk ja olen tosi tyytyväinen. Alussa oli ruokahaluttomuutta (ym. alun sivuoireita, jotka kannattaa vain kestää, koska sitten helpottaa) Paino putosi 3 kg viikossa ja on sen jälkeen pysynyt samoissa lukemissa. Syynä lienee se, etten enää syö iltaisin stressaantuneeseen olooni. Joillakin, niinkuin minulla, tämä annos riittää, joillakin 150 mg tuo paremman avun. Rohkaisen kokeilemaan!!
- Minä74
Lääke:
KLOTRIPTYL TAI KLOTRIPTYL MITE
Vaikuttava-aine:
Amitriptyliini ja klooridiatsepoksidi. Yhdessä tabletissa on amitriptyliiniä 10,8 milligrammaa (mg) ja klooridiatsepoksidia 10 mg, ja mite -valmisteessa vastaavasti 12,5 ja 5 mg.
Käyttötarkoitus:
Lääke lievittää vaikeaa, usein ilman selvää ulkoista syytä alkanutta masennusta, etenkin jos siihen liittyy unettomuutta. Mite -valmistetta käytetään etenkin jos ahdistuneisuus on vallitseva oire.
--------------------------------------------
Lääke:
LIMBITROL
Lääkemuoto:
Kapseli, jossa on kaksi eri tavoin vaikuttavaa ainetta.
Vaikuttava-aine:
Amitriptyliini ja klooridiatsepoksidi. Yhdessä tabletissa on amitriptyliiniä 12,5 milligrammaa (mg) ja klooridiatsepoksidia 5 mg.
Käyttötarkoitus:
Lääke lievittää vaikeaa, usein ilman selvää ulkoista syytä alkanutta masennusta, etenkin jos siihen liittyy ahdistuneisuutta, levottomuutta, unihäiriöitä tai uupumusta.
--------------------------------------------
Lääke:
OXEPAM
Lääkemuoto: Tabletti, jossa on vaikuttavaa ainetta 15, 25 tai 50 milligrammaa.
Vaikuttava-aine: Oksatsepaami, joka on bentsodiatsepiineihin kuuluva lääkeaine.
Käyttötarkoitus: Oksatsepaamia käytetään lievittämään pelkotiloja, ahdistuneisuutta ja jännittyneisyyttä erityisesti
-----------------------------------------------
RISOLID
Lääkemuoto: Tabletti, jossa on vaikuttavaa ainetta 10 tai 25 milligrammaa.
Vaikuttava-aine: Kloori-diatsepoksidi, joka on bentsodiatsepiineihin kuuluva lääkeaine.
Käyttötarkoitus: Lääke lievittää ahdistuneisuushäiriöiden oireita, kuten tuskaisuutta, ahdistuneisuutta ja levottomuutta sekä näihin liittyvää unettomuutta. Lisäksi lääkettä käytetään alkoholista vieroittamiseen sekä jännityspäänsärkyyn ja lihasten jännitystiloihin.
-----------------------------------------------
Lääke:
XANOR
Lääkemuoto: Tabletti ja depottabletti. Tableteissa on vaikuttavaa ainetta 0,25, 0,5, 1 tai 2 milligrammaa, ja depottableteissa 0,5, 1 tai 2 milligrammaa.
Vaikuttava-aine: Alpratsolaami, joka on bentsodiatsepiineihin kuuluva lääkeaine.
Käyttötarkoitus: Alpratsolaamia käytetään lievittämään ahdistuneisuutta ja tuskaisuutta, etenkin jos niihin liittyy masennusta. Sen käyttöaiheita ovat myös ns. paniikkihäiriöt, joissa ihminen tietyissä tilanteissa tuntee äkillisesti voimakasta, hallitsematonta pelkoa.
---------------------------------------------
Lääke:
SEPRAM
Lääkemuoto: Tabletti, jossa on vaikuttavaa ainetta 10, 20 tai 40 milligrammaa.
Vaikuttava-aine: Sitalopraami, joka kuuluu masennus- eli depressiolääkkeisiin.
Käyttötarkoitus: Lääkettä käytetään eri syistä aiheutuneen masennuksen hoitoon. Lisäksi se auttaa paniikkihäiriöissä sekä julkisten paikkojen pelkotiloissa. Sitä käytetään myös estämään masennuksen palautumista tai uusiutumista.
------------------------------------------ - moonman
pelkkien lääkkeiden varaan vaan hakeudu myös terapiaan.
Pelkkä lääkehoito voi johtaa vuosikausia kestävään kierteeseen, terapia auttaa sinua selvittämään mikä elämässäsi pielessä sillä sieltä se ahdistuneisuus yleensä nousee.
Ahdistus on pelkkä oire, lääkitystä ei kannata käyttää kuin tilapäiseen oireiden lievittämiseen, terapia antaa kestävämmän vaikutuksen.- -E-
On ilo saada asiallisia viestejä. :) Askarruttaa eniten se et mitä sil lekuril sanon..? "Moi, oon ahdistunu. Voinko saada jotain lääkettä, kiitos?..." öh?..
Sinulle "apua saanut", mulla on sama tilanne, ehtoisin ahdistaa mielestäni eniten ja jos päivä muuten on menny hyvin (ninko kevyemmäl aterioinnil mutta hyvin toimeentulevalla jne.) ni illalla se saattaa mennä myttyyn ja homma karkaa käsistä. Rasvasia ruokia en ole käytännös syöny viiteen vuoteen (ja oon ollu alipainonenkin) mut se onki nimenomaan "stressisyömistä": jotain pientä kokoajan järsittävä! Oi kun oliskin niin paljon tarmoa (jota omista onnistumisista sais, esim. treenaus yms.) ja intoa lähteä jo aamulla ennen aamupalaa yökosteiselle pururadalle pikku lenkille ja alkuillalla vielä uudestaan (kun sit uskaltas ihmisten ilmoille parempikuntosenaki). Mut ei, mä en koe onnistuneeni nyt missään. Ja viimeistään ehtoolla säälin itteeni ja retkahdan valtavaan stressitilaan mistä LOPPUJEN LOPUKSI EN SAA MINKÄÄNLAISTA NAUTINTOA, KUN MENEN (YRITÄN saada unta!) NUKKUMAAN, OLONI ON ENTISTÄ HUONOMPI! Kuinka monta kertaa olen mahtanu päättää ryhdistäytyväni, et uusi päivä uusi mahdollisuus... Hmm, kannattasko mun kirjottaa nämä ajatukseni yms. paperille, jonka antasin lääkärille heti luettavaksi..Olisko se ihan hoopo idea? Etten unohtais mitään juttuja. ??? Miten te muut olette "toimineet" vastaanotolla? Voih, olen tosiaan hirveen kiitollinen vastauksistanne! :'o)
Ja moonman, mä tiän et lääkkeen&terapian yhdistelmä on suositeltava mut mä oon joskus ollu terapias ja se ei ollu mun juttu. Voisin periaattees itse ryhtyy psykiatriksi.. Sen verra tiän näist jutuist -mut mun tarvis saada sellanen KUNNON RÄJÄHTÄVÄ ALKUKICKSI mikä tehois sillai et vähentäs ensin ahdistusta ja napostelupakkomiellettä ja sit sais painon laskee ja synnyttäs onnisumisentunnetta ni.. että näin. MUTTA; kiitos viestistäsi, ymmärrän sen kyllä=)
PS. Voiko ystävyys olla aidompaa jos kaverukset (me) ei pysty siks hirveemmin tapailee kun toinen (mä) pelkää sellasia tilanteita, mutta siitä huolimatta hyvä ystävä kuuntelee ja lohduttaa ja rohkaisee ja pidetään muuten yhteyksiä..? Mun kaveri on ihana kunnei siltä tule mitään rohkasuKLISEITÄ-se saa mut aina paremmalle tuulelle. KIITOS HÄNELLE!! Mua auttaa se et tutuille ihmisil pystyn puhuu.
Ja en pelkää sivuvaikutuksia lääkkeisiin liittyen, päinvastoin olen valmis ottaa vastaan jos vaan apua saan. Millaisia sivuvaikutuksia Teille on tullut? - Opamox
-E- kirjoitti:
On ilo saada asiallisia viestejä. :) Askarruttaa eniten se et mitä sil lekuril sanon..? "Moi, oon ahdistunu. Voinko saada jotain lääkettä, kiitos?..." öh?..
Sinulle "apua saanut", mulla on sama tilanne, ehtoisin ahdistaa mielestäni eniten ja jos päivä muuten on menny hyvin (ninko kevyemmäl aterioinnil mutta hyvin toimeentulevalla jne.) ni illalla se saattaa mennä myttyyn ja homma karkaa käsistä. Rasvasia ruokia en ole käytännös syöny viiteen vuoteen (ja oon ollu alipainonenkin) mut se onki nimenomaan "stressisyömistä": jotain pientä kokoajan järsittävä! Oi kun oliskin niin paljon tarmoa (jota omista onnistumisista sais, esim. treenaus yms.) ja intoa lähteä jo aamulla ennen aamupalaa yökosteiselle pururadalle pikku lenkille ja alkuillalla vielä uudestaan (kun sit uskaltas ihmisten ilmoille parempikuntosenaki). Mut ei, mä en koe onnistuneeni nyt missään. Ja viimeistään ehtoolla säälin itteeni ja retkahdan valtavaan stressitilaan mistä LOPPUJEN LOPUKSI EN SAA MINKÄÄNLAISTA NAUTINTOA, KUN MENEN (YRITÄN saada unta!) NUKKUMAAN, OLONI ON ENTISTÄ HUONOMPI! Kuinka monta kertaa olen mahtanu päättää ryhdistäytyväni, et uusi päivä uusi mahdollisuus... Hmm, kannattasko mun kirjottaa nämä ajatukseni yms. paperille, jonka antasin lääkärille heti luettavaksi..Olisko se ihan hoopo idea? Etten unohtais mitään juttuja. ??? Miten te muut olette "toimineet" vastaanotolla? Voih, olen tosiaan hirveen kiitollinen vastauksistanne! :'o)
Ja moonman, mä tiän et lääkkeen&terapian yhdistelmä on suositeltava mut mä oon joskus ollu terapias ja se ei ollu mun juttu. Voisin periaattees itse ryhtyy psykiatriksi.. Sen verra tiän näist jutuist -mut mun tarvis saada sellanen KUNNON RÄJÄHTÄVÄ ALKUKICKSI mikä tehois sillai et vähentäs ensin ahdistusta ja napostelupakkomiellettä ja sit sais painon laskee ja synnyttäs onnisumisentunnetta ni.. että näin. MUTTA; kiitos viestistäsi, ymmärrän sen kyllä=)
PS. Voiko ystävyys olla aidompaa jos kaverukset (me) ei pysty siks hirveemmin tapailee kun toinen (mä) pelkää sellasia tilanteita, mutta siitä huolimatta hyvä ystävä kuuntelee ja lohduttaa ja rohkaisee ja pidetään muuten yhteyksiä..? Mun kaveri on ihana kunnei siltä tule mitään rohkasuKLISEITÄ-se saa mut aina paremmalle tuulelle. KIITOS HÄNELLE!! Mua auttaa se et tutuille ihmisil pystyn puhuu.
Ja en pelkää sivuvaikutuksia lääkkeisiin liittyen, päinvastoin olen valmis ottaa vastaan jos vaan apua saan. Millaisia sivuvaikutuksia Teille on tullut?Kirjoita ihmeessä paperille mitä oireita sulla on ja kaikki mitä vaan mieleen tulee. Monesti lääkärissä käynnit on vähän sellaisia paikkoja ettei siinä kaikkea muista sanoa jos vähääkään jännittää.
Sivuvaikutukset riippii pitkälti lääkkeistä mitä saat. Joskus voi käydä niin että joudut kokeilemaan useampaa valmistetta ennenkuin oikea löytyy.
- -E-
vielä sen verran että mitä käyttämänne lääkkeet maksaa (noin) ja kauaksi aikaa riittää? Ei varmaan saa KELA-korvausta...? Kiitos.
- tytsi
Tottakai saa KELA-korvauksen ja mun lääkkeet maksaa about euron per pilleri eli euron per päivä.
- -E-
tytsi kirjoitti:
Tottakai saa KELA-korvauksen ja mun lääkkeet maksaa about euron per pilleri eli euron per päivä.
kiitti teille! en o tienny et niist saa korvauksia=) eikä toi euro per päivä tunnu kyl yhtään niin kalliilta ku luulin..Huomenna lääkäriin...
- KÄRSIVÄ
Mene juttelemaan psykiatrin kanssa. Täältä et löydä oikeaa vastausta, koska se on jo hallittunakin tosi vaikeaa. Mutta hae silti apua.
- ...
Olen eri tyyppi kuin aloittaja, mutta mistä ihmeestä löytyy psykiatri nuorelle opiskelijalle jolla ei ole rahaa mihinkään eikä osaa etsiä? Olen 17 ja vähän liian vanha isoon osaan niitä "nuorisotukitoimia". Olen miettinyt kirkkoakin vaikka olen siellä siis viimeksi vieraillut konfirmaatiossani enkä mikään uskonnollinen, mutta kirkko auttaa ehkä vähän konkreettisempiin ongelmiin kuin pelkkä halu mennä juttelemaan jollekin. Muutenkin oikea koulutettu psykiatri olisi kiva mutta sellaisesta taitaa olla turha edes haaveilla ellei miljoonia takataskussa. Köyhät syököön kynsiä ja hypätköön parvekkeelta...
- mhu
... kirjoitti:
Olen eri tyyppi kuin aloittaja, mutta mistä ihmeestä löytyy psykiatri nuorelle opiskelijalle jolla ei ole rahaa mihinkään eikä osaa etsiä? Olen 17 ja vähän liian vanha isoon osaan niitä "nuorisotukitoimia". Olen miettinyt kirkkoakin vaikka olen siellä siis viimeksi vieraillut konfirmaatiossani enkä mikään uskonnollinen, mutta kirkko auttaa ehkä vähän konkreettisempiin ongelmiin kuin pelkkä halu mennä juttelemaan jollekin. Muutenkin oikea koulutettu psykiatri olisi kiva mutta sellaisesta taitaa olla turha edes haaveilla ellei miljoonia takataskussa. Köyhät syököön kynsiä ja hypätköön parvekkeelta...
Omat ongelmani alkoivat 14-vuotiaana. Minut on kasvatettu niin, että on selvittävä itse, omillaan, vaikeuksista ei saa puhua tai on "heikko". Sinnittelin siis kauheiden olojeni kanssa monta vuotta. Vasta 22-vuotiaana, 8 vuoden vakavan oirehtimisen jälkeen, ulkomaanmatkalla tajusin, että nyt on pakko saada apua ja päätin Suomeen päästyäni hakeutua hoitoon.
Nyt olen 31-vuotias nainen ja käynyt erilaisten tukien avulla saman erittäin ammattitaitoisen ja empaattisen terapeutin luona 9 vuotta. 9 v sen takia koska en mennyt ajoissa hoitoon. Se pitkittää aina terapiaa. Sinä olet siinä iässä, että toivon mukaan selviät paljon lyhyemmällä terapialla. Mistä aloittaa: Varaa aika terveyskeskuslääkärille. Hän kirjoittaa sinulle lähetteen psykiatrian poliklinikalle jos aihetta on (uskon että on, koska koet hoidon tarvetta). Siellä voitte miettiä riittäisivätkö poliklinikkakäynnit, vai hakeutuisitko yksityiseen terapiaan.
Ole kriittinen kun tutustut mahdollisiin terapeuttiehdokkaisiin. Jos poliklinikalla on joku fiksu tyyppi, niin pyydä häntä suosittelemaan yksityisen puolen terapeutteja (jos siis päätät yrittää yksityiselle).
Yksityiselle puolelle mentäessä on sitten tärkeintä, että valitsee hyvän terapeutin. Itse kävin viidessä haastattelussa (kela maksoi osan taksoista) ja viides sitten tärppäsi. Heti tunsin olevani tervetullut ja synkkasi vaan yhteen hyvin. En ole päivääkään katunut.
Sitten kun Sinulle sopiva terapeutti on löytynyt, pyydä psykiatrian poliklinikalta lääkärinlausunto, toimita se kelaan ja hae kuntoutustukea/kuntoutusrahaa/vammaistukea psykoterapiaa varten. Voitte lääkärin kanssa keskustella, mitä olisi Sinun tilanteessasi viisainta hakea.
Olet niin nuori, että en usko tuen saamisen olevan vaikeaa.
Onnea matkaan!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kyllä suoraan
Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.671666Voisitko nainen kertoa mulle
Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun1621379- 881222
- 1201194
Miehelle naiselta
Ajattelen sinua aina, en jaksa enää. Ja luulin, että pidit minusta, mutta silloin olisit tehnyt jotain. Mutta sinä et te481086- 68842
- 104825
Iäkkäät asiakkaat ärsyttävät kaupoissa
Miksei Kela järjestä palvelua, jolla toimittaisivat ostokset suoraan ikäihmisille? https://www.is.fi/taloussanomat/art-186732Olen syvästi masentunut
En oikein voi puhua tästä kenenkään kanssa. Sillä tavalla että toinen ymmärtäisi sen, miten huonosti voin. Ja se että mi92717Mitä vastaat jos
Kysyn maanantaina jutteluaikaa ihan arkipäivisistä asioista, rauhassa? Koska nimittäin aion 😍36654