Sofi Oksanen : Puhdistus

Top vitoseen meni tämä kirja. Puhdistustahan on "haukuttu" liian kertovaksi. Minä en huomannut mitään "ylikerrontaa". Lue ihmeessä, suosittelen!

pakkohan se oli lukea ja se on äärettömän kauniisti kirjoitettu.
sofi osaa kuvata asioita valokuvantarkasti.
mutta mitään punaista lankaa en kirjasta löytänyt, saatoin laittaa sen viikoksi hyllylle ja jatkaa sitten, ilman että olisin unohtanut jotakin johtolankaa - jota ei ollut.

Uudessa Imagessa oli juttu, että Oksanen meikkaa 15-16 tuntia päivässä. Se on kyllä vähän.

Kirja on erittäin suosittu kirjastolainaajien keskuudessa. Varauksia löytyy vielä roppakaupalla.

Kirja oli parempi kuin odotin. Suosittelen!

Voiko joku selventää mitä tarkoittaa jos jokin kirja on liian "kertova"?

mutta äärettömän pitkäveteinen.

Virolainen kirjailija Jaan Kaplinski, joka esitti kuukausi sitten blogissaan toisenlaisen näkemyksen Oksasen Puhdistuksesta. Kaplinskin mukaan romaani on taitavasti kirjoitettu kauhutarina Viron lähihistoriasta, mutta ei missään nimessä koko totuus virolaisten elämästä neuvostovallan alla.

”Elämämme Neuvostoliitossa ei ollut kauhutarina! Totta kai siihen liittyi monia hirvittäviä episodeja, terrorin ja vastaterrorin vuosia, mutta kaiken kaikkiaan me elimme elämää, joka oli usein varsin mielenkiintoista ja hauskaa”, Kaplinski kirjoitti.

Kirjailija ei voinut hyväksyä ajatusta, jonka mukaan elämä Neuvosto-Virossa ei ollut elämisen arvoista tai että koko maa etenkään Stalinin kuoleman jälkeen olisi ollut yhtä suurta vankileiriä.

Eniten Kaplinskia harmitti se, että suomalaiskollegan ”kauppaama” näkemys on omaksuttu sellaisenaan lännessä.

”En halua, että elämäni mitätöidään ja että siitä tarjotaan vääristynyt kuva tietämättömille ulkomaalaisille”, Kaplinski kirjoitti.

Kannattaa kukaties myös ajatella. Sofi Oksanen on syntynyt 1977 Jyväskylän taajamassa yliopistoperheeseen. Siis ei viroon, ei virolaisista vanhemmista, ei edes vironkieltä puhuvaan porukkaan. Hän on pelkkä valehtelija. A. Solzenitsyn joka todellakin tietää mitä puhuu on nyt tämän Sohvin esipuheen perusteella pelkästään hänen oman narrimaisuutensa siivestäjä. Onko oksaska hyvä ja tulee näyttämään minulle missä jyväskylän KGB majaili. Kuinka paljon keskisuomalaisia kuljetettiin siperiaan? No hallin Janne mutta sekin satavuotta aikaisemmin. Ja mikä kumma on siinä että tämmöinen ihminen ei edes suostu avoimeen keskusteluun. Hän karttaa julkisuutta, jos ei kyse ole raashupailusta, hän kyllä levittäytyy pitkin seiniä kunhan ympäristö on edullinen mutta hän ei suostu edes keskustelemaan lypsikki teoksistaan. Todellakin ällöttävä persoona jonka ainoa ansio on siinä että häntä kannustaa Bonniersin sikalauma.

Päivän kysymys:

Montako palkattua propagandan kirjoittajaa venäjä on palkannut suomalaisista?

Imbi Pajun todellisuudessa puhtaaksikirjoittama kirja. Oksasen kyvyt ovat jalkojen välissä.

Kyllähän se ihan hyvä on, mutta ei mikään hirvittävän ihmeellinen.

Miksei goottihutsu saa nyt mitään aikaiseksi ilman Pajua?

En oikein jaksanut innostua tuosta Puhdistuksesta jostain syystä. Juonikuvio oli ihan hyvä mutta jotenkin se kerronta tökki.

Tiedä sitten vaikuttiko lukukokemukseen se, että olin ennen kirjan lukemista nähnyt Puhdistus elokuvan.

kloran33

Päivää vaan. Täälläkin vilahtelee teitä Kremlin trolleja.

Samoin Mika Waltarin jutut muinaisesta Egyptistä ovat täyttä puppua. Waltari eli ihan eri maassa ja eri aikaan. Ja tämä tarina on tosi.

Mieletön seksillä riehuja "minut raiskasi 14 mieskansanedustajaa tai ainakin tein heistä rikosilmoituksen!!!" 'Sofi on mennyt takalukkoon, kun Imbi Paju ei kirjoitakaan enää hänelle omalla tyylillään.

Luin puhdistuksen jo joskus silloin, kun se oli julkaistu. Olin 15. Se oli aika rankkaa luettavaa nuorelle, koska eläydyin jossain vaiheessa siihen tarinaan mukaan. Muistaakseni aluksi kerrontaan oli aika vaikea päästä mukaan, koska se alkoi jotenkin moniulotteisesti.

Tuo "liian kertovaa" pitää tavallaan paikkansa. Mielestäni. Vähemmästäkin ymmärtäisi. En osaa sitä hyvin selittää, mutta tuntui joskus, että hän kuvailee kaikki raa'at jutut oikein tahallaan niin karmaisevasti ja pikkutarkasti. Toisaalta tarkkuus oli välillä hyvä asia ja se toi sellaisen tunteen, että tietää millaisessa paikassa nyt ollaan ja pystyi hyvin itsekkin kuvittelemaan. Joskus liikaakin. Piti jopa välillä pitää vähän taukoa. Se vanhempi päähenkilö oli aika mielenkiintoinen persoona.

Puhdistus on aikamoinen kauhukertomus mielestäni. Ihmisten hyvyyttä olisin kaivannut enemmän. Pahuus oli jotenkin kokoajan läsnä. Myös inhimillisissä piirteissään... Mulle ainakin tuli sellanen olo.

Punainen lanka oli mullakin vähän hukassa...

En muista enää kaikkea kovin tarkkaan, mutta sellaisia "kohtauksia" mulla on mielessä... Ajattelin vain, ettei siellä oikeasti varmaan ihan noin karua elämää eletty. Olen kyllä kiinnostunut neuvostoajoista ja olisi kivaa joskus lukea muutakin kaunokirjallisuutta aiheesta.

Kirjoitin Puhdistuksesta sellaiseen äikkä-kansioon koulutyötä varten jonkun raportin, mutten löytänyt sitä enää, vaikka kansion löysinkin... :I