- Ei onnistuisi ritsalla, ei kiväärillä eikä tykillä. Pakonopeus Kuusta on noin 2400 m/s. Nopeimmat tykkien ammuksetkin jäävät suuruusluokkaan 1700 m/s. Sähkömagneettisella raidetykillä saadaan ammukselle aikaan 2.4 km/s nopeus eli sellaisella onnistuisi.
(kevyt)kaasutykillä tuo onnistuisi. Niillä on päästy jopa 8.5 km/s nopeuksiin.
h t t p s : / / e n . w i k i p e d i a . o r g / w i k i / L i g h t - g a s _ g u n
https://urly.fi/Ncy
Maan ja Kuun välinen Lagrangen piste L1 on noin 58000 km päässä Kuun keskipisteestä. Tuossa pisteessä on Maan ja Kuun vetovoima yhtä suuri eli kun siihen asti pääsee niin voi ainakin pudota Maata kiertävälle radalle. Kun Kuun säde on 1737 km niin tuossa pisteessä on jo suurimmaksi osaksi kiivetty Kuun gravitaatiokuopasta pois eli pakonopeuteen ei tuo paljoa vaikuta.
Maan ilmakehään osuminen edellyttää sitä, että ammuttaisiin täsmälleen oikeaan suuntaan Maapallon, Kuun ja luodin nopeudet ja etäisyydet huomioiden. - https://fi.wikipedia.org/wiki/Betelgeuze
Ennuste on tosiaan koska tahansa tästä noin miljoonan vuoden päähän asti. Kun kyseessä on yöllä näkyvistä tähdistä yhdeksänneksi kirkkain niin supernovana se näkyisi kirkkaasti keskellä päivää.
Tämän hetken todennäköisimmät lähellä olevat ehdokkaat supernovalle ovat Antares ja Betelgeuse, molemmat yli 500 valovuoden päässä ja odotettu aika seuraavan miljoonan vuoden kuluessa. Noita lähempänä meitä on IK Pegasi (150 valovuotta), jolla arvattu aika mahdolliseen supernovaräjähdykseen on seuraavan viiden miljoonan vuoden kuluessa. Se on kuitenkin matkalla poispäin meistä noin 20 km/s eli yhden valovuoden verran 14700 vuodessa. Miljoonassa vuodessa se etääntyy meistä 68 valovuotta. - CD - levyjen rippauksen esteitä ei juurikaan ole. Ehdottomasti suurin osa levyistä ei sisällä minkäänlaista kopioinnin estomekanismia.
Viimeksi käytin windowsissa rippaukseen ohjelmaa FreeRIP MP3 converter. Levy sisälle koneeseen, sitten FreeRIP tunnistamaan levyn netin tietokannasta ja sitten rippaus 256 kB/s ja VBR. Säätämistä on lähinnä siinä että saa talletettavien biisien nimeämisen toimimaan järkevästi. - Nettiradioissa yritetään tietenkin pakata musiikki mahdollisimman pieneen määrään bittejä, jolloin laatu kärsii. Suurin laadun menetys todennäköisesti kuitenkin tapahtuu kuulokkeissasi tai kaiuttimissasi, jotka usein ovat juuri hintansa arvoisia eli laadultaan kuraa.
Kokeile kuunnella musiikkia samoilla kaiuttimilla/kuulokkeilla suoraan CD - levyltä tai FLAC - tiedostosta. Jos laatu on edelleen surkea niin tiedät syyn olevan kaiuttimissa tai kuulokkeissa, joskus myös äänikortissa. Jos taas kuullosti hyvältä niin sitten korvasi ovat niin hyvät että kuulet nettiradion huonolaatuisuuden. Netin ulkopuolella radiolähetyksissä suurin osa kaupallisista mainosradioista kompressoi musiikkia niin törkeästi, että sitä ei voi kuunnella kuin autossa.
Itse olen hiljakseen kerännyt kirjastosta CD - levyjä tilaamalla itselleni musiikkikirjastoa tietokoneelle. Sen ansioista en ole netin palveluiden tarjoaman laadun ja mainosten varassa. Vähäiset kustannukset ja suuri ilo soittolistaa laatiessa. - Betelgeuse - tähden kaasukehän rakennetta on katseltu suoraan suuren resoluution radioteleskoopilla.
https://arxiv.org/pdf/1706.06021.pdf
Tuo on kiinnostava ja ilmeisen pian (alle miljoona vuotta) supernovaksi räjähtävä punainen superjättiläinen on vain 640 valovuoden päässä Maapallosta. Artikkelin kuvassa 1 näkyy tähden fotosfäärin koko ja siihen verrattuna radioteleskoopin resoluutio. Fotosfäärin säde näyttäisi olevan yli 0.02 kaarisekuntia. Se on ensimmäinen tähti, jonka fotosfäärin eli valoa lähettävän osan halkaisija pystyttiin mittaamaan Maapallon pinnalta käsin (vuonna 1920). Mittausta helpotti tähden suuri koko. Jos se olisi Auringon paikalla niin sekä Maapallo, että Mars ja osa asteroidivyöhykettäkin jäisivät tähden sisälle.
Betelgeuse on talviaikaan hyvin helposti havaittava kohde täällä Suomessakin. Se on Orionin tähtikuvion nurkassa ja yksi taivaan kirkkaimmista tähdistä. Jos silmällä näkisi infrapunaista valoa niin Betelgeuse olisi kaikkein kirkkain Aurinkokunnan ulkopuolelta näkyvä kohde. - Tuollainen mobiiliverkkoa varten tarkoitettu VPN kannattaa kyllä ajaa vaikkapa Raspberry Pi tai vastaavassa mikrossa, jotta laitteen sähkönkulutus ei ala näkyä laskuissa. Pöytäkone hörppii helposti pari sataa wattia päällä ollessaan ja kuluttaa liikkuvia osiaan. Yhden kortin pikkukone sen sijaan on äänetön.
- Kotiverkon VPN - palvelimesta voi olla hyötyä mobiililaitteen käyttäjälle. Yhteydet kulkevat kotiverkon kautta, jolloin puhelimen paikannus käyttämättä gps - tietoa on vaikeampaa. Samalla on mahdollista kierrättää kaikki puhelimen datayhteydet suodattimen kautta eli leikata pois osa appsien ja selainten urkkimis- ja mainostusyhteyksistä.
Tämä on yksi tapa ottaa takaisin niitä oikeuksia, jotka käyttäjältä on otettu pois puhelimessa (jos siis ei ole jailbreikattu/rootattu puhelin). - Hyväksymisrajana olevan kohdearvon lukuarvoa muutetaan hiljakseen siten, että bitcoineja löytyy koko ajan keskimäärin noin 1 kpl kymmenessä minuutissa. Kun louhuntaan osallistuvat tietokoneet nopeutuvat ja niitä tulee lisää niin lukua säädetään niin että laskeminen muuttuu vastaavasti vaikeammaksi. Jos koneiden määrä vähenee tai louhinnan suosio vähenee niin sitten raja liikkuu toiseen suuntaan tehden louhinnan helpommaksi.
Loppupeleissä on siis sovittu, että tietty toistaiseksi koko ajan kasvava määrä laskutoimituksia on uhraus, jonka suorittamalla (hintana siis cpu-aikaa, tietokoneen lämpenemistä ja sähkön kulutusta) ansaitsee vaihdannan välineen nimeltä bitcoin. Sellaisen voit siis joko ostaa bitcoineja myyvältä firmalta, yksityiseltä tai louhia itse. - Karkeasti yksinkertaistaen sanottuna: Bitcoinien louhinnassa etsitään seulomalla erinäisten sääntöjen rajaamien kaikkien maailman 768 bitin pituisten tietyn säännön mukaan muodostettujen lukujen x (lohkon headeri) joukosta niitä, joiden SHA-256(SHA-256(x)) tarkistussumma on tiettyä kohdearvoa pienempi luku. Osa tuosta luvusta on edellisen jo löydetyn ja raportoidun kelvollisen lohkon perusteella laskettu tarkistussumma, eli luvut muodostavat yhtenäisen ketjun.
Tuo on siis se bl.oc.hch.ain josta kirjoitetaan. Kun seuraava lohko tulee käyttöön niin se samalla sementoi edellisen lohkon aikana tapahtuneiden transaktioiden tarkistussummat osaksi ketjua. Joku noista transaktioista voisi olla vaikkapa tarkistussumma laatimasi testamentin tiedostosta tai patenttihakemuksesta. Näin myöhemmin voisit osoittaa että olet laatinut tietyn dokumentin tiettyä ajanhetkeä ennen. - Kun olisi helppo tapa tukea kiikarit ylöspäin katsellessa niin olisin kovin tyytyväinen. Vanha 20 x 60 kiikari tärisee häiritsevästi vaikka kuinka yrittää nojata johonkin. Pitäisi varmaan asentaa kameran jalustaan riittävän korkealla oleva mutkallinen lisätanko, jolla saisi ylöpäin katselun onnistumaan paremmin.
- Nuo kymmenen vuorokauden ennustukset tuntuvat olevan pelkkää kuraa kolmannesta päivästä lukien, mikäli siis ei ennusteta pitkää muuttumatonta poutajaksoa. Silloinkin sää usein pilaantuu ennusteen 27 asteen helteestä 21 asteen umpipilviseksi harmaudeksi. Forecan sivulla on ujosti laitettu ennustuksen osuvuuden arvio näkyviin viidentoista päivän ennusteeseen. Sen pitäisi tietenkin näkyä selvästi siinä 10 vuorokauden ennusteessa, jota ihmiset oikeasti käyvät katsomassa.
Poikkeus sääntöön: Jos ennustetaan että juhannuksena on 11 ja sataa kaatamalla niin sitten juhannuksena on 11 ja sataa kaatamalla.
Sadetutka on sitten eri asia. Sitä olen käyttänyt jo 1990 - luvulta Suomen internetin alkupuolelta asti ja ollut tyytyväinen. Välillä oli alkuaikoihin verrattuna huono aikaresoluutio päivityksissä Ilmatieteen laitoksen ahneuden vuoksi useiden vuosien ajan. Sittemmin kilpailu pakotti säätutkakuvan julkaisijat palauttamaan 5 tai 10 minuutin välein päivittyvät tiedot. - http://historianet.fi/tiede/islamilainen-tieteen-kulta-aika
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/islam_ja_edistys
Ajat ovat tuosta muuttuneet eli tuo kulta-aika on tosiaankin historiaa. Ilman sitä tuskin olisimme tällä hetkellä tietokoneiden ääressä. - Itämailla oli oma tieteen kultakautensa. Tarkemmin sanottuna vuosien 750 - 1258 välissä päättyen siihen kun mongolit valtasivat Bagdadin. Ilman tuota osaa ei länsimaista tiedettä nykyisessä muodossaan olisi olemassa. Kreikan klassisen ajan saavutukset säilyivät tiedossa käytännössä vain ja ainoastaan arabialaisen tieteen kultakauden ansiosta.
- Sääli ettei mulla ole 70 sentin vastaanotinta kunnossa.
- https://wiki.aalto.fi/display/SuomiSAT/Radio Amateurs
Tuolla on rataelementit, mutta Heavens Above - palvelussa on vasta huhtikuussa laukaistun Aalto-2 satelliitin tiedot. - h t t p s : / / e n . w i k i p e d i a . o r g / w i k i / T e x a s _ C i t y _ d i s a s t e r
https://urly.fi/Nb7
Laivalastillinen (870 tonnia) ammoniumnitraattia syttyi muun lastin joukossa palamaan ja lopulta räjähti kaupungin edessä merellä vuonna 1947. Kuolleita tuli lähes kuusisataa. - Meinasin juuri kommentoida tuosta ammoniumnitraatista mutta ehdit ensin. Sen liukenemislämpö on grammaa kohti viisinkertainen ruokasuolaan verrattuna eli tehokas jäähdytin... Ikävä kyllä ammoniumnitraatilla on sellaisiakin reaktioita, joissa energiaa vapautuu erittäin nopeasti ja paljon. Sitä on pitkään käytetty huokeana dynamiitin korvikkeena.
- "muka"+on+sana+jota+yleensä+kannattaa+välttää,+mikäli+haluaa+saada+vastauksia.
- Ruokasuolan liukenemisessä absorboituu lämpöä noin 3.87 kJ/mol. Mooli suolaa on massaltaan 23 35=58 grammaa.
Veden lämpökapasiteetti on 4.2 kJ/kg. Kilo vettä jäähtyy 0.9 asteella jokaista siihen liuotettua 58 grammaa suolaa kohti.
Kaikkiaan veteen voi liuottaa noin 360 grammaa suolaa per kilo. Tuosta karkeasti siis 5 asteen lämpötilan lasku suolan liukenemisesta, kun tarjolla ei ole jäätä. Murskatun nolla-asteisen jään, suolan ja nolla-asteisen veden kanssa sotkemalla pääsee optimissa jonnekin -21 asteen paikkeille ja kohtuuvaivalla -15 asteeseen. Homma perustuu siihen, että suolaan sulava jää sitoo vedestä lisää energiaa eikä vahva suolavesi jäädy helposti.
https://urly.fi/Nao - Tavallinen ruokasuola ei juurikaan jäähdytä vettä liuetessaan siihen eli ohje ei siltä osin kuullosta oikealta. Minä muistan tämän reseptin niin että sotketaan jäämurskaa ja suolaa, jolloin lopputulos sulaa reilusti miinuksen puolella olevaksi jäämurskan ja suolaveden seokseksi. Vettä siinä ei aluksi pidä olla kuin sen verran että suola kostuu.
Ennen suolan ja jäämurskan seosta on käytetty kotitekoisen jäätelön valmistuksessa jäähdytykseen.