Adaar
Pitkä, pitkätukkainen, hoikka, älykäs ja avoin nainen. Tosin tuota viimeistä ominaisuutta en juurikaan toteuta tällä julkisella profiilillani, joten laitathan viestiä halutessasi tutustua. Innostun herkästi kaikesta hienosta, joka elämässä tulee vastaan. Ehkä myös sinusta.
p.s. Miehet eivät kiinnosta, joten älä tuhlaa aikaasi. Kiitos.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia0 aloitusta · 34 kommenttia
- Tuo pahimman kuvittelu on kyllä niin tyypillistä joiltain ihmisiltä. Totta kai avokkini tietää tämän asian ja hyväksyy sen. Hän on ihan valmis siihen, että minulla olisi yhtä aikaa kaksi pysyvää suhdetta, koska uskoo minun siihen pystyvän. En myöskään viesti kenellekään uudelle ihmiselle olevani sinkku ja kerron taustani viimeistään ekalla tapaamisella ja mieluummin jo ennen. Tadaa! Maailma on avara. Kaikki eivät monogameja, ja pystyn olemaan pirun romanttinen kahdellekin ihmiselle. Ihan superhuomaavainen, sillä minulle on tärkeämpää huomioida toista kun saada huomiota. Ensimmäistä tapaamaani naista tapaan edelleen, vaikka molemmat myöntävät jo, ettei kemiaa taida olla riittävästi. Pysymme ystävinä ja kiva niinkin.
- Hyvä, että tästä puhutaan useammasta näkökulmasta. En yhtään epäile, etteikö keskustelun aloittaja olisi "aito" bi. Mutta onko se toinen osapuoli yhtä varmasti edes kiinnostunut naisista?
On tietenkin hirveän romanttista lähteä eroamaan ja haaveiden perään etsimään itseään ja mahdollisesti suurta rakkautta. Enkä todellakaan tarkoita kettuilla, koska ihan samassa veneessä tässä ollaan ja perheellisenä minäkin. Itse haluaisin tutustua siihen uuteen ihmiseen kunnolla ja ajan kanssa ja koittaa sovittaa molemmat elämäni yhteen ihan avoimesti. Toisaalta kukapa nainen siihen kanssani suostuisi.
T: avoliitossa oleva bi - Ei mitään käryä, mutta seuraan suurella mielenkiinnolla. ;) Samassa jamassa siis. Tosin koska minulle korostetaan kuinka hyvää seuraa olen, superkiva kaveri ja jopa homobaarissa kerrotaan muille, että "me ollaan vaan kavereita", niin eiköhän se ollut siinä sitten...
- ... tarkoitin, että enpä usko sitä kenenkään kysyvän. Vastaisin ihan rehellisesti, mutta ehkä aika räväkästi (ja kyselisin samalla kaikki muutkin läpi ;)
- Näin. Tuskin muuten uskaltaisivat kysyä. :D
- Laitoin testiviestin. Omakin osoitteeni on kohtalaisen helposti arvattavissa, koska olen tänne rekisteröitynyt. ;)
- 41v. ja Qruiserissa (tosin bi, mutta haen vain naisesta seuraa - siis yksikössä), mutta laitoitko sinne kuvan? Itselläni ei muutamaan ensimmäiseen päivään ollut, mutta jahka löysin siedettävän otoksen, niin ensimmäinen kiva yhteydenotto taisi tulla vuorokauden sisään. Tosin en asu pikkupaikkakunnalla. En itse edes tsekkaile kuvattomia profiileja ja tuskin vastaisinkaan sellaiselle. Sama tekstin kanssa. Kyllä jotain saisi itsestään kertoa/näyttää, että toinen tuntuu... ihmiseltä. :)
- Hauskoja vastauksia, vaikka nämä näyttävät menevän aina jotenkin samoille urille ja harvoin ovat vastauksia alkuperäiseen aiheeseen. Toisaalta tässä samalla mietin, että koska käyttämäsi selain todennäköisesti "tietää" jo sukupuolesi, niin mikseipä niitä cookieita/keksejä voisi samalla valjastaa mieskirjoittajien rankkaamiseen ulos lesbopalstalta? Samaan pystyvät myös kehittyneet kielentunnistustekoälyt pelkän tekstin pohjalta.
Vastauksena varsinaiseen aiheeseen (vaikka olen itsekin palstalle eksynyt bi - mutta kun aloituksessa erikseen annettiin lupa ;), niin nuoleminen suutelun synonyymina on aika teinitermi. Itse en käyttäisi sitä noin, vaikka ymmärrän toki mistä puhutaan. :P - Sinua siis nimenomaan kiinnostaa naisessa naiseus ja miehessä miehisyys? Muussa tapauksessa olisin tylsästi kehottanut keskittymään siihen ihmiseen, jonka kanssa haluaisit suhteen - huolimatta siitä onko hän mies vai nainen. Tietysti olisi reilua puhua tästä mahdollisen kumppanin kanssa (eli että olet epävarma seksuaalisista mieltymyksistäsi), sillä mielesi muuttuminen saattaa muuttaa suhdetta. Mieli ja mieltymykset muuttuvat kyllä ihan perusheterosuhteissakin, eivätkä ne silti välttämättä päätä suhdetta. Asiaa pitää vain oppia käsittelemään, tavalla tai toisella.
Kun kysyit miten joku muu biseksuaali käsittelee asiaa, niin tuossa se aika pitkälti tuli. :D Olen itse varmaan melkein puolet vanhempi kuin sinä enkä edelleenkään mitenkään erityisen stabiili tässä asiassa ja silti olen ollut pitkissä suhteissa. Asiaa auttaa avoin kumppanuus. (Ei, tämä ei tarkoita sitä, että hässii kaikkien kanssa, vaan sitä, että voidaan avoimesti puhua eri asioista ja tunnetiloista. ;) Ehkä ja toivottavasti löydät jonkun jonka kanssa voit olla oma itsesi, mikä sitten oletkin. Toinen juttu on, että kukaan ei vaadi sinua määrittelemään itseäsi johonkin tiettyyn lokeroon, jos et itse sitä tee tai salli tehtävän. Se tietty voisi helpottaa elämää, olen ihan samaa mieltä. Toisaalta voit vain hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet - ja toki kohdella silti muita ihmisiä fiksusti ja rehellisesti. - I'm in, miksipä ei. :) Etenkin, jos menette taas Alvariin ja sattuu aikataulu sopimaan. Asun siinä lähellä ja käyn ko. paikassa muutenkin aina välillä. Lautapelejä pelaan myös, tosin en nyt muista mitä muuta siellä on kuin Huojuva torni / Jenga. ;)
- :D Ihana Dingo. Aamukasteeseen olen liian kylmänarka (vaikka tuo kuulostaakin kauniilta <3) ja slummitaloissa ei ehkä ole ihan sitä väkeä, mutta olen oikeasti joskus tavannut jonkun ihan liikennevaloissa. Kiitokset, mukavaa päivää.
- Äh, pahus. Luin vähän enemmän ketjuja ja ilmeisesti tosiaan monien mielestä homobaarit ovat vain homoille. Se siitä, toivottavasti tapaan jonkun kivan ihmisen liikennevaloissa.
- Tämä on todella mielenkiintoinen ketju, mutta surullista kyllä se myös osoittaa pelkoni ainakin osittain todeksi. Paikalliseen homobaariin lienee siis melko turha mennä, jos sattuu olemaan pitkä ja mieluusti miesten puvunhousuihin pukeutuva, ei-niin-femme biseksuaalinainen - vaikka sitten olisikin pitkät hiukset, punatut huulet ja tarkkaan valitut kengät. (Pahoitteluni muuten, etten pysynyt kiltisti bissejen puolella tässä keskustelujaossa.) Auttaako yhtään, jos on älykäs, hyvä keskustelija, muut huomioonottava ja muiden tyylit salliva? Omat koulunkäynnit ovat kuitenkin pääosin takanapäin ja töissä on pelkästään miehiä. Enkä todellakaan uskalla mennä pokaamaan jotain saman joogaporukan naista. :D Mutta lämpimät kiitokset niille muutamalle tsemppaajalle, jotka eivät ole valinneet kyynisyyden ah, niin helppoa tietä. Jos sitten esimerkin valaisemana koittaisi taas itsekin rämpiä ylös... Niin, ja kiitos aloittajalle ketjusta.
Edit. olikin aikas vanha ketju, joten kiitokset nyt tuskin ainakaan löytävät enää perille. ;) - Nelikymppinen bi-nainen Varsinais-Suomesta. Miten meitä on näin paljon? Onko se tosiaan sitä, että nyt on aikaa taas ihmetellä omaa elämäänsä? Joskus nuorena tapailin paria naista lyhyesti ja mukavasti, sitten oli aivan liian kiire miesten kanssa. Nyt vieraat miehet eivät enää kiinnosta, naiset kylläkin. Valitettavasti lähinnä miehet katsovat kadulla pidempään. Noh, joskus naisetkin... kun vain tietäisi millä mielellä, niin uskaltaisin tehdä jonkin avauksen. Itse asiassa uskalsin (jip-hii) viime viikonvaihteessa, mutta se ei tainnut ottaa tulta alleen. Bi/lesbotutkani lienee melkoisen olematon. Täytyy harjoitella.