al-jabr
Al-Khwarizmi
Abu Abdullah Muhammad bin Musa al-Khwarizmi (arab. أبو عبد الله محمد بن موسى الخوارزمي, noin 800-840) oli arabiaksi kirjoittanut persialainen matemaatikko ja tähtitietelijä.
Hänen vuonna 825 kirjoittamansa vain latinankielisenä käännöksenä säilynyt Algoritmi de numero Indorum toi Eurooppaan muun muassa algoritmin, algebran ja algorismin käsitteet sekä intialaisarabialaisen lukujärjestelmän. Sanat algoritmi ja algorismi tulevat suoraan al-Khwarizmin nimestä.
Algebra-sanan alkuperä on sen sijaan arabian kielen sana al-jabr.
Hän kehitti myös menetelmän toisen asteen yhtälön geometriseksi ratkaisemiseksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Al-Khwarizmi
Olen valinnut nimimerkikseni al-Khwarizmin esille tuomiseksi arabian sanan al-jabr, josta kieleemme tulee algebra.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia8 aloitusta · 125 kommenttia
- Lääketiede on edelleen suurelta osin alkeellista. Syy on se, että kunkin ihmisen kemia ja hermoston rakenne ovat erilaisia. Kun lääkäri määrää lääkettä, hän määrää kuin ne olisivat eri ihmisillä samanlaisia. Mutta lääkkeellä onkin eri ihmisiin erilainen vaikutus, sekä tarkoitettu että sivuvaikutus.
Terveyskeskuslääkäri määräsi minulle β-salpaajaa verenpaineen alentamiseksi. Sain erittäin vakavia painajaisunioireita, mutta osasin yhdistää ne lääkitykseen vasta kahden vuoden päästä. Sama lääkäri kertoi vasta silloin, että ne ovat β-salpaajilla tavallisia sivuvaikutuksia.
Kun seuraavan kerran toinen lääkäri yritti määräätä β-salpaajaa, kerroin karmeasta kaksivuotisesta kokemuksesta. Tämä sanoi, etteivät "ne nykyiset β-salpaajat aiheuta mitään painajaisia". Suostuin ottamaan, ja heti kauhu alkoi.
Runsas puoli vuotta sitten jouduin sairaalaan hengitysvaikeuksien takia. Sairaalalääkärit näkivät tilaisuutensa koittaneen ja määräsivät samalla verenpainelääkkeitä. Vahingoista viisastuneena kerroin heille, ettei missään tapauksessa saa olla β-salpaajaa, ja kerroin niiden kamalasta vaikutuksesta minuun.
Kertomuksestani huolimatta lääkäri määräsi minulle juuri β-salpaajaa. Huomasin epäillä sitä, koska sain kammottavia painajaisia. Tarkistin asian netistä. Niitähän ne olivatkin. Lääkäri ei maininnut, että hän määräsi niitä nimenomaisesta toiveestani huolimatta.
Vaimoni siskon mies ei saanut mitään haitallisia oireita β-salpaajista. - Matematiikka ei ole olemassa. Se on ikuista, aina paikkansa pitävää kaikissa maailmoissa ja vaikka maailmaa ei olisikaan. Se ei sijaitse missään.
Matemaattinen tutkimus pyrkii selvittämään, mitä matematiikka sisältää. Se sijaisee yliopistoissa, kouluissa, kirjoissa, sinikantisissa vihoissa, tietokoneissa ja muissa olemassa olevissa välineissä. - Salaliittoteoriat eivät kuulu skeptisyyden piiriin. Päinvastoin. Uskotaan tedeksi sellainenkin, missä varoitusvalon pitäisi syttyä.
- Ihan totta. En ole väittänyt, että skeptismi olisi luonnontiede. S24 on sijoittanut sen tieteitten joukkoon. Se lienee heidän käsityksensä. Sen sijaan on myös totta, että luonnontutkija on periaatteessakin skeptinen.
- <<Olen nyt tullut siihen loppputulokseen, että psykiatria ei kestä minkäänlaista arvostelua, se ei kestä päivänvaloa. Jos psykiatria mokaa jossakin, vika on aina potilaan.<<
Sama virheautomatiikka on myös entisajan uskonnoissa. Kaikki viat löytyvät ihmisestä itsestää. Varmin todiste viallisesta ajattelusta on, että vastustaa uskontoa.
Psykiatria on vain nykyajan uskontoa. - Psykoterapiat ovat nykyajan uskontoa. Uskonnollisuus on kehittynyt evoluution mukana, koska se on evolutiivisesti hyödyllinen. Uskonnolliset henkilöt ovat saaneet hiukan enemmän lapsia ja siten geeninsä runsastumaan populaatiossa. Tiedollisesti se on kuitenkin väärä.
Koska uskonnollisuus on vakiintunut jo satoja tuhansia vuosia sitten, se on perintögeenistössämme. Se ei katoa lähivuosituhansina. Uskonnot tulevat ja menevät, mutta taipumus luo uusia, nykyisin terapioita.
Uskontotieteilijät ovat havainneet, että taipumus ei katoa, mutta saa uusia muotoja. - Asioihin perehtymättömälle on todellinen ongelma, minkä verran pitää epäillä mitäkin. Mediakin hehkuttaa yhtälailla epäilyttävää että järkevän epäilyn yläpuolella olevaa. Siitä ei ole neuvojaksi.
Jo se on useimmille tuntematonta, että on arvauksia ja tutkittua tietoa. En osaa muuta sanoa, kuin että pitää seurata tieteitä, mutta heti sanon perään, ettei se useimmille ole mahdollista. - Lausuin: "Luonnontieteiden tutkija ei hyväksy minkään suuntaista filosofiaa, eikä myöskään allekirjoita Wienin piirin väitteitä." Vastasit: <<Ja mistähän sinä sen kuvittelet tietäväsi?>>
Wienin piiri on minulle tuttu sekä yliopiston filosofian opinnoista, lukuisista kirjoista että netistä. Fysiikka on ollut pääharrastukseni jo kouluajoista.
Olen seurannut alan ja muiden luonnontieteiden kehittymistä jatkuvasti, mutta metodologiassa ei ole tapahtunut pienintäkään muutosta. Sen sijaan on uuden tiedon määrässä. Lukemistani teoksista melkein kaikki ovat edelleen luonnontieteistä.
<<Tiedettä ei voi edes olla olemassa ilman kieltä ja matematiikkakin on kieli. Kyllä se luonto tuntee kielen kun ne kielen käyttäjätkin ovat osa luontoa.<<
Matematiikka ei ole kieli, vaikka filosofit sellaista haaveilevatkin. Kieli on vajavaista lukuunottamatta sen ostensiivistä ominaisuutta. Sen pohjalle ei voi rakentaa mitään. Matematiikka taas pätee kaikissa maailmoissa ja vaikka maailmaa ei olisikaan. Matematiikkaa ja kieltä voi filosofien tapaan nimittää samalla sanalla, mutta silloin synnytetään takuuvarmasti stiignafuuliaa.
Kun sanoin, että luonto ei tunne kieltä, tarkoitan tietenkin, ettei kielen perustalle voi rakentaa mitään. Kieli ei kerro luonnosta, mutta jo alkeellinen tutkimus kertoo. Luonnossa on paljon muutakin tiedoksi kelpaamatonta, mm. harha-aistimukset ja virhepäättely.
<<Yhtäläisyyksiä löytyy runsaasti tyypillisen luonnontieteellisen ajattelun ja loogisen empirismin tieteenfilosofisen suuntauksen välillä vaikka eivät ne tietysti identtisiä asioita ole.<<
Tiede ei ammenna filosofiasta, mutta filosofia ammentaa tieteestä.
Filosofisella menetelmällä ei ole koskaan saavutettu mitään lisää siihen, mitä loogis-empiirinen tutkimus on saavuttanut. Tiedät oikein hyvin, että useimmat luonnontieteilijät ovat tulleet tähän tulokseen.
<<Niin ne karmeat filosofit - kaiken pahan alku ja juuri ... :D<<
En ole näin sanonut enkä tarkoittanut. Ajattelen juuri päinvastoin. Varhaisella ajalla ei pystytty tekemään riittävästi havaintoja, joten tietoa jatkettiin oletuksilla. Kuitenkin pyrittiin selittämään. Tämä oli paljon edellä uskonollisesta ajattelusta, joka tyytyi vain selittämään jumalan mieleenjuolahtumilla.
Kun lopulta löytyi validi tiedonhankinnan menetelmä, filosofian aika oli lopullisesti ohi, mutta vielä jotkut ihmiset pitävät kiinni muinaisesta ja selittävät filosofisesti, saati uskonnollisesti. Kaikki kulttuurn vaiheet ovat olleet mahdollisia vain edellisten jälkeen.
Arvostan filosofiaa, vaikka sitä ei joku uskoisikaan. Se on synnyttänyt nykyisen empiirisen tutkimuksen. Yliopistossakin perehdyin siihen syvällisesti, mutten toki pidä sitä validina.
Ehkäpä tämä tällä kertaa. Hyvää ja kaunista kesää. 👀 - Matemaatinen ja looginen päättely saavat totuusarvoksi AINA täydet 1, koska ne ovat vain tautologioita. Ne eivät kerro mitään todellisuudesta. Pitävät aina ja kaikkialla paikkansa. Ovat ikuista totuutta, eivätkä sijaitse missään,
Sen sijaan luonnosta kertovat väitteet ovat totuusarvoltaan AINA < 1, mutta hyvin perustellut ja vertaisarvioidut sekä konsensuksen saavuttaneet väitteet ovat niin todennäköisiä, kuin inhimillisesti on mahdollista, siis lähellä 1:htä.
Jokainen luonnontieteilijä tietää, ettei mikään luontoa koskeva ole täysin varmaa, mutta hyvät tutkimukset parasta ja todennäköisintä tietoa, mitä on saatavissa. - Jos joku arvelee, että muutos johtuu ihmisen toiminnasta, keskittyköön syntyvyyden vähentämiseen. Samalla tulee ratkaistua monta muuta ongelmaa.
- Aloittajan esittämään väitteeseen:
<<Skeptismi on luultavasti aistiharhaa ... Kannattanee hakeutua suoraan hoitoon, jos elää epäilyn epäilyttävissä aistiharhoissa.<<
Jos niputtaa hyvin eriasteiset ja eri asioissa ilmenevät piirteet samaan koriin, syntyy takuuvarmaa stiignafuuliaa. On eri asia, epäileekö naapurin kertomaa juorua vai tieteellistä tutkimusta. On eri asia epäillä matematiikkaa ja kuulustelukertomuksen paikkansapitävyyttä. - Wienin piirin filosofinen suuntaus looginen empirismi ei ole sama kuin luonnontieteellinen metodi, josta käytetään nimeä loogis-empiirinen tutkimus tai lyhyesti vain luonnontieteet. Luonnontieteiden tutkija ei hyväksy minkään suuntaista filosofiaa, eikä myöskään allekirjoita Wienin piirin väitteitä.
Wienin piiri kehitti filosofian, jossa kielelle annettiin suuri merkitys. Luonto ei tunne kieltä. Se on syntynyt vain aivoissa, eikä kerro mitään luonnosta. Käytämme kieltä, jotta voimme puhua jostakin kohteesta, mutta emme voi filosofien tavalla määritellä mitään. Kieli on vain ostensiivista. Luonnontutkijan tehtävä on vain tutkia, miten ostensiivisesti ilmaistu kohde toimii.
Filosofit mielellään väittävät, että takana olisi looginen empirismi. Ei ole, ei ole koskaan ollutkaan, eikä tule. Nimien samankaltaisuuteen perustuvia väitteitä ei tule hyväksyä. - Oletan, että kaksi viimeistä oli samalta kirjoittajalta.
Luultavasti parin vuosituhannen päästä tiedetään paljon sellaista, mitä nyt ei tiedetä. Missä määrin vanhaa tietoa osoittautuu virheelliseksi, emme tiedä. Sen jälkeen, kun filosofia on kehittynyt luonnontieteeksi runsaat puolentoistasataa vuotta sitten, tiede ei ole juurikaan joutunut perumaan mitään olennaista. Jotakin voimme sen perusteella arvioida tulevasta.
Filosofian aikana luonnontieteet etenivät takkuisasti. Oli kuin olisi ollut hiekkaa rattaissa. Mutta se tieto, mikä saavutettiin, ei tullut filosofian ansiosta, vaan siitä huolimatta.
Kun tiede vielä oli sekoittunut filosofiaan, ei juuri ollut konsensusta. Hypoteeseja oli, mutta harvoja testattuja teorioita. Sen aikuisista arveluista eivät likikään kaikki ole kestäneet. Sen jälkeen on otettu huimia askelia, kun tiedonhankinnan ainoaksi validiksi menetelmäksi tuli loogis-empiirinen tutkimus.
Kun tämä menetelmä havaittiin, se ei enää poistu. On samanlainen tilanne kuin evoluutioteorialla. Kun se ymmärrettiin, se ei ollut vain tilapäinen älynväläys, vaan automatiikka, joka oli aina toiminut. Se oli ennen ihmiselle tuntematon, mutta siitä lähtien tunnettu aina ikuisuuteen asti.
Menneen ajan filosofit olivat myös teräviä matemaatikkoja. Tämä puoli on ikuisesti kestävä. Mutta luonnontuntemuksessa heille tuli filosofoinnin takia virheitä. Näin oli sekä al-Jabrin (algebra, algoritmi) että Pythagoraan (Pythagoraan lause). Matematiikka ei sisällä luonnosta mitään tietoa, mutta monien ihmeeksi luonto noudattaa matemaattisesti ilmaistavia suhteita.
<<Hohhoijaa mitä pienimielistä saivartelua, mutta kuule oletko ajatellut esim.sitä että olet itsekin jäljessä vuodesta 4550 vaikkapa ...<<
En ole pelkästään ajatellut, vaan pidän sitä selvänä. Kuitenkin nykyinen tieteellisen testauksen läpikäynyt ja konsensuksessa hyväksi havaittu tieto on parasta ja todennäköisintä tietoa, mitä on saatavilla. Mahdollisuus, että konsensusta noudattamaton arvailija olisi paremmilla jäljillä, on todella pieni.
Uhraamme paljon rahaa tieteelliseen tutkimukseen siinä toivossa, että saamme uutta tietoa. Luultavasti kysymyksiä tulee jatkuvasti enemmän, kuin on ehditty löytää vastaus. - Emme tiedä, ovatko luonnonlait pysyviä vai eivät. On esitetty, että eivät olisi, mutta mitään havaintoa toisenlaisista laeista ei ole. Jos joskus saadaan aikaan kaiken teoria, sen pitäisi pystyä selvittämään myös tämä asia sekä luonnossa olevien vakioiden suuruus verrattuna johonkin muuhun.
- 1800-luvulla oli myös hankkeita, että uusi kirjakieli luotaisiin pääasiassa savon pohjalle. Tätä ajoi erityisesti Carl Axel Gottlund, joka teki tutkimuksia myös Ruotsin ja Norjan rajalla olevien metsäsuomalaisten parissa. Alkuperänsä vuoksi nämä puhuivat savoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Axel_Gottlund - En ole sanonut, että Kant oli ajastaan jäljessä, enkä ole sitä myöskäään tarkoittanut. Kant on jäljessä NYKYAJASTA kuten nykyisetkin filosofit. Nykyistä tiedonhankintaa johtavat suvereenisti luonnontieteitten tutkijat.
- Suomen kansa on yhdistetty kolmesta alunperin erilisestä itämeren suomalaisesta kansasta, suomalaisista (nykyään varsinaissuomalaiset) ja hämäläiset sekä karjalaisista.
Kun Ruotsin suurvallan aikana raja siirtyi idemmäksi karjalaisten alueelle, syntyi luterilaistetuista karjalaisista hämäläisiin sekoittuneina savolaiset. Kieli sai vaikutteita pääasiassa karjalasta, joka kuuluu itämerensuomalaiseen itäiseen ryhmään, kuten savokin edellen. Varsinaissuomi ja häme kuuluvat läntiseen ryhmään, samaan kuin viro, võru ja liivi.
Varhainen suomen kirjakieli luotiin Agricolan ja oppilaittensa varsinaissuomesta, siis läntisen ryhmän kielestä. 1800-luvulla syntyi uusi kirjasuomi, johon tuli mukaan paljon vaikutteita itäryhmän savosta. Varsinkin Lönnrot vaikutti uuden kirjasuomen muotoutumiseen.
Savo on siis suomeen vaikuttaneista kielistä nuorin ja palautuu suurimmaksi osaksi karjalan kieleen, joka on eri kuin myöhemmin syntynyt karjalan murre. - "Simulaatio" ja "todellisuus" ovat ekvivalentteja. Kysymys on siten väärin asetettu, koska sitä ei voi todeta oikeaksi eikä vääräksi.
- Aikoinaan Kant oli vielä rautaa, kun tieteen tilalla oli filosofia. Siitä ajasta on jo kulunut kauan, ja filosofia on jäänyt jalostuneen uskonnon tasolle.
Todellista tietoa saadaan loogis-empiirisellä metodilla. Se on tiedonhankinnan ainoa tie. - Kiitos! Olinkin sen sivuuttanut, mutta kirjoittelin periaatteella JOS. Media kun ottaa mielellään huuhaajuttuja. Tuskinpa monta prosenttia jutuista päätyy testatuksi teoriaksi.