Paloma.se01

Vapaa kuvaus

https://www.kirjamaa.fi/kulttuurierot-viidakon-viettelys-ja-henkinen-matka/

"ehdottomasti lukemisen arvoinen. Uskon vahvasti, että Vega-Brandt on onnistunut tarjoamaan lukijalle sellaista tietoa ja tarinaa, jota ei muualta voi löytää, kuin kokeilemalla itse Kolumbian syvien viidakoiden samoamista, alkuperäiskansan kanssa elämistä ja vaihtoehtohoitojen vaikutusta. Tarina on sisältönsä vuoksi ainutlaatuinen."

Julkinen kirjasivuni löytyy Facebookista nimellä Lempeät tuulet Gentle Winds. Siellä kerron kirjoistani, kirjoittamisesta, kirjatapaamisistani.

Boomerien juttuklubihttps://www.facebook.com/groups/863479157651489suljettu keskusteluryhmä "ilman sarvia ja hampaita"Kirjablogini;https://taruajatotta01.blogspot.com/https://taruajatotta01.blogspot.com/2023/10/ensimmainen-blogiarvostelu.html

Valkohaikara on saanut erinomaisia arvosteluja (kulttuurijulkaisu Liekissä, kirjablogissa ja lukijoilta)
Viimeisin:
"Kun pyysin sunnuntaina kirjoittajakurssilaisilta kirjasuosituksia, sai Valkohaikara-kirjasi suuret kehut ja kuvauksen sisällöstä: maagisuus, värikkyys, monipuolisuus, eksotiikka ...."

Puumerkkini valkoinen kyyhky, jos kirjoitan tabletiltani ilman kirjautumista.

Aloituksia

248

Kommenttia

7361

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Unohtui laittaa sitaatit.
    "Varas epäilee aina... jne...."
    Tarkoitta samaa kuin "paha pappi...." tai "'lälä heittele kivia lasitalossa". Sinä syytit minua että olen perustanut juoruryhmän tarkoituksenani onkia esille toisten henkilötietoja". Itse olet tihrustanut suurennuslasi kädessä kirjani kansista mikä nimeni on ja etsinyt etsinyt netistä osoitteeni ja kotipaikkani. Taisitpa kerran esittää että voisin kutsua sinut gevalialle. :))

    Käytät nettiä taitavasti ja haluat loistaa taidoillasi etsiä ihmisistä tietoa ja sitten maalitat ja vihjailet.

    Hetken jo luulin että lapsenlapsesi syntymä oli tehnyt sinusta vähemmän ilkeän, mutta erehdyin.
  2. Itsestään paha pappi saarnaa.
    Varas epäilee aina muita varkaiksi koska lähtökohtana on se että on itse varas.

    Sinä puhut täyttä skeidaa ja kuvittelet että kaikki muut on yhtä uteliaita juoruilijoita kuin sinäkin, joka otit selvää jopa tonttini koosta ja neliöistäni ennen kuin ehdit kunnolla edes kotiutua palstalle.

    Minä tiesin jo etukäteen lähes jokaisen boomereihin tulleen henkilöllisyyden ja lisäksi sinne tuli joukko henkilökohtaisia ystäviäni, jotka ovat innokkaita keskustelijoita ja oikean ikäisiä. Ketään en hakenut siinä vaiheessa itse kaveriksi, joten henkilötiedot nimeä ja kuvaa lukkunottamatta eivät ole tiedossani.
    Minulla ei riitä mielenkiintoa ottaakseni selvää kuka kukakin on ja missä kukakin asuu ja millä kadulla ja missä kunnassa.
    Se on sinun juttujasi, ei minun.
  3. Eikä varsinkaan anoja....ainakaan kaikkia. Toimisi ihan kiitettävästi aivan rekattujen ja nimimerrkinsä alle kirjoittavien vakikirjoittajien varassa. Ei olisi "jyrääjiä, totuuskomissioita, tyynejä eikä eetloja. Jokainne vastaisi omista puheistaan.

    (Onhan se kummallista kun päivän on poissa kiikustuolista niin heti aletaan haukkumaan jotain muuta :)).
  4. Kyllä vaan, ekaluokkalisten ja esikoululuokkalaisten silmät loistaa kun tulevat ensimmäisenä päivänä kouluun, seisovat jonossa ja kauniisti kukkamekkoon ja helmiin sonnustautunut opettajatar tervehtii kädestä, toivottaa tervetulleeksi opintielle ja tietää jopa nimenkin!
    Suuri päivä lapsen elämässä ja opettaja viestittää oppimisen iloa ja kaverien tapaamisen riemua paitsi vaatteillaan myös hymyllään ja ystäväliisillä sanoillaan.
  5. Mukava torstaiaamu. Leivoin pellillisen korvapuusteja, pikkupullia joissa on rusinoita ja mantelilastuja koristeena ja mustikkapiirakan. Koko talo tuoksuu taivaalle.

    Huomenna alkaa maaottelu: hurrataan suomipojille ja-tytöille, Mutta ei kauheesti haittaa jos ruotsalaiset sattuu voittamaan. Kahvia ja pullaa telkkarin edessä,
    Hyvää torstai-iltapäivää, hernekeiton ja pannarin päivää. Ruotsissa hapansilakkapremiääri. Onneksi ei kuitenkaan kovin lähellä :)
  6. Se on sinun mielipiteesi.
    Minun mielipiteeni sekä äitinä että varhaiskasvattajana on että kotihoito ja varhaiskasvatus täydentävät toisiaan.
    Henkilökohtaisesti pitäisin alle kolmivuotiaan kotona suurimman osan päivästä, ja lapsiryhmässä ehkä kolmisen tuntia päivässä.

    Kaikki vanhemmat eivät kuitenkaan pysty tarjoamaan tällaista vaihtoehtoa lapselleen ja sitten on tapauksia, joissa lapsen on parempi jossain muualla kuin vanhemman luona.
  7. "Siispä Ruotsissa 1-vuotias lapsi meneekin esikouluun, kun meillä täällä hän menee päiväkotiin tai perhepäivähoitajalle."
    Kyllä.
    1-5 vuotiaat menevät esikouluun.
    6-7-vuotiaat menevät esikoululuokalle kouluun.
    Perhepäivähoitoon menee vain joku pieni prosentti lapsista, sen osuus on jatkuvasti vähentynyt.
    Mutta nämä ovat teemoja jotka voisi käsitellä erikseen omassa aloituksessaan.
  8. Esikoululuokassa joka sijaitsee peruskoulun tiloissa työympäristö on lähes identtinen ala-asteen luokanopettajiin verrattuna. Työskentely tapahtuu pääaisiallisesti sisätiloissa, mutta välituntivalvonta kuuluu myös työjärjestykseen, samoin ulkoilupäivät, luontoretket jne. Olemme osa tiimiä, osallistumme kokoulksiin, suunnitteluun jne. samoin kuin muutkin opettajat.
    6-7-vuotiaiden integroituminen esikoululuokkana peruskouluun on ollut täällä normaali käytäntö jo yli kaksikymmentä vuotta. Samalla myös esikoulunopettajioen työtehtävät ovat muuttuneet ja tulleet entistä enemmän sisätyöksi.
    Ne esikoulunopettajat, kuten tyttäreni, jotka eivät ole luokanopettajia koulun tiloissa ja joiden ryhmät koostuvat nuoremmista lapsista työskentelevät enemmän ulkotiloissa .

    Mitä tulee lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan opettamiseen niin se alkaa muodollisesti ala-asteen ensimmäisellä luokalla, mutta esikoululuokalla luodaan valmiudet ja rutiinit jotka käynnistävät oppimisen koodit ja prosessit. Monet lapsista oppivat lukemaan jo esikoululuokalla nykyisin.

    Esikoulu täällä Ruotsissa on korvannut aikaisemmin käytetyt "päiväkoti ja lastentarha-termit ja esikoululuokka on yksivuotinen kouluun sijoitettu oma koulumuotonsa, jolla on oma oppisuunnitelmansa.
  9. Esikoululuokan luokanopettajan työ koulussa ei suuresti poikkea muiden ala-asteen luokanopettajien työstä. Sinulla on vanhentunut kuva varhaiskasvatuksen ammattilaisten työnkuvasta.
  10. Sanos muuta, Pirre.
    Farkkumekkojakin olen pitänyt ja etenkin farkkupuolihameita Kivan topin tai syksymmällä jumpperinkanssa ihan minun makuuni. Leggingsien sijaan (käytän kyllä tunikoiden kanssa kotona oloasuna) laitan tightsit. jotka ovat hieman ohuemmat ja täyspitkät. kuin sukkahousut, mutta ilman jalkaosaa., siis kun ilmat viilenee. Kesällä tykkään kulkea paljain säärin ja sandaaleissa ilman sukkia.
    Mukavaa nähdä sinua täällä mukana keskusteluissa :)
  11. Työikäisenä vaatetus on usein sen mukaan mitä olosuhteet vaativat. Pankkineideillä ja maanviljeilijöillä, opettajilla ja sairaanhoitajilla vain muutamia esimerkkejä mainitakseni.
    Koulussa on henkilökunnan vaatetus oltava käytännöllistä ja moneen säähän sopivaa; korkkareita ei kouluissa näy, mutta asiallsisia työkenkiä sitäkin enemmän.Pitkään samalla alalla olleen vaatekomerossa hallitsee työvaatteet ja vain joissakin vapaa-ajan vaatteissa tai juhlamekoissa voi toteuttaa henkilökohtaisia mieltymyksiään.

    En ole siivonnutp ois työvaatteitani vielä kokonaan ja ne vievät vain tilaa, koska ne ovat ensinnäkin liian suuria ja toiseksi en tarvitse kaikkia niitä ulkoiluvaatteita, lenkkareita, sadevaatteita jne, en myöskään ylisuuria t-paitoja, alas valuvia farkkuja ja sammareita, jne. koska en enää pidä niitä.

    Boho chic ei kyllä minusta näyttänyt joulukuuselta: kauniita, murrettuja syysvärejä, etenkin tumma burgundi, josta pidän, koristeellisiä vöitä, kauniita ruskeita mokkaleninkejä, neuleita ja brodeerattuja puseroita. En ripustaisi mitään niistä joulukuuseen. Pitkät, pehmeät nahkasaappaat, mokkaa tai nappaa, shaalit ja huivit täydentävät asukokonaisuuksia.

    Pituuttani en ole muistaakseni kertonut täällä, mutta painoni on vaihdellut 52-58 kg välillä sydäninfarktiini saakka, jolloin lopetin tupakoimisen. Sen jälkeen painoni pääsi riistäytymään käsistä, vaikka mielestäni söin ihan samaa ruokaa kuin aiakaisemmin ja liikuin edelleenkin joka päivä lasten kanssa työssä ja kävelylenkeillä. Tuo 20 kg maksimipainoni minulla oli vain muutaman vuoden ajan, mutta sen pudottaminen oli alussa varsinkin hyvin hidasta, ennen kuin diabetes 2 lääkkeet alkoivat tehota.
    Olin ylipainoinen ja BMI:ni alkoi jo kieppua hoidettavissa rajoissa, mutta sain sen sitten laskemaan ja nyt se on 21,5. Normaalipainoinen.
  12. Oman aloitukseni innoittamana menin kissavintille katsomaan gaarderoobini tilaa ja pidänkö niitä siellä roikkuvia vaatteita ja kuinka usein. Mitä viestittävät vaatteet joita et ole pitänyt yli kolmeen vuoteen? Miksi ne yleensäkään vievät tilaa vaatekomerossa ja viikattuina piironkien laatikoissa?

    Olen tullut siihen johtopäätökseen että ne vaatteet joita en pidä enää kertovat omaa tarinaansa ihmisestä joka joskus oli mutta ei ole enää. Kolme kokoa suurempi, joutui työssään pitämään käytännöllisiä, kaiken sään kestäviä, mutta kuitenkin siistejä tamineita.

    Nyt aion siivota vihdoinkin pois sen esikoulunopettajan, joka oli lievästi ylipainoinen.

    Elämää on liian vähän jäljellä että haluaisin elää sen rumat ja epäsopivat vaatteet päälläni. Tästä lähtien pidän vain vaatteita jotka miellyttävät itseäni, ovat sopivia ja sopivan lämpimiä tai viileitä. Ruotsalainen naistenvaatteiden liike jonka luulin olevan jo konkassa mainostaa parhaillaan syyskokoelmaansa "BOHO CHIC" Niin minua, niin minua....
  13. @siili25: Minäkin suosittelisin että tekisit pari uutta aloitusta tänne sinulla on esim. terveydenhoidosta (muistaakseni) paljon tietoa ja kokemusta, jota voisit jakaa täälläkin.

    Ei kuitenkaan ole minun mielestäni ainakaan väärin keskustella asia-aiheista ja ajankohtaisista teemoista Hil-lan blogimuotoisissa avauksissa myöskään. Nehän vain rikastuttavat ja tekevät lukukokemuksen monipuolisemmeksi. Kirjoitetaan toki pullanpaistosta ja säilönnästä, ulkoilulenkeistä ja marjanpoiminnasta, lastenlasten tapaamisista ja kaupassakäynnistä kuten edelleenkin,, vaihdetaan kuulumisia ihan niin kui ihmiset tapaavat tehdä arkielämässä muutenkin.

    Keskiviikkoaamupäivä ja ilmassa ensimmäisiä syksyn merkkejä alajuoksulla. Amaryllis jonka istutin ulos keväällä kukkii upeasti rapun vieressä kukkapenkissä. Tuuli on kuitenkin kääntynyt pohjoiseen ja tuntureille on luvassa räntää.
  14. Voi nauttia kesästä kirja kädessäkin. Riippukeinussa, omenapuun alla, lintujen laulua kuunnellen ja kesätuulen leyhytellessä hiuksia.
    Meillähän on nyt aikaa lukea koska vaan, mutta aikaisemmin kun olimme vielä työelämässä tai lapset kotona ja kiinni kodin askareissa, kesällä ja lomalla oli aikaa omalle lukemiselle. Vieläkin on tapana puhua kesälukemisesta ja varata pino kirjoja kirjastosta kesäksi.
  15. Mitä lääkettä Suomessa käytetään ADHD:n hoitoon? Jos se on ritaliinia, niin se ei ole tarkasti sanottuna amfetamiinia vaikka sen kemiallinen koostumus onkin lähellä amfetamiineja.. Metylfenidaatti mm. blokeeraa dopamiineja ja auttaa keskittymistä. Sitä käytetään varovasti ja seurataan tarkasti, mutta en ole tietoinen mistään pitkäaikaisista haittavaikutuksista, jotka ovat johtaneet päihteiden tai huumeiden käyttöön tai rikollisuuteen.

    Työssäni peruskoulussa olen ollut mukana useampien lapsien ADHD:n selvityksessä, ja yleensä ne joita on lääkitty ritaliinilla tms. vastaavalla ovat pystyneet selviytymään koulunkäynnistä entistä paremmin. Pitkäaikaista seurantaa ei minunkaan taholtani ole ollut ja nyt eläkkeellä sitäkin vähemmän.

    ***
    Minä jäin miettimään tuota päiväkirjamuotoa ja valituksia miten tylsää on lukea kuka mitäkin kokkaa ja syö ja lisukkeita ja antipastovateja, että miksi sitten yleensäkään roikkua näissä ketjuissa, jotka seuraavat tätä formaattia? Hil-la, korppis, minä, sinä lähes kaikki rekatut ja useimmat anot avaavat täällä arkensa kulkua ja sehän koostuu etupäässä rutiineista. En minä ole ainakaan havainnut mitään oman erionmaisuutensa esittelyä tai ylvästelyä paremmuudestaan; vain erilaisia elämäntyylejä, erilaisia tapoja kertoa ja jakaa omia pieniä ilojaan ja surujaan. Jos on läpikäynyt pahan ja invalidisoivan sairauden ja toipuminenon ollut hidasta, niin pienetkin edistysaskeleet ovat ilon ja ylpeyden aiheita ja miksi niistä ei saisi kertoa?

    Miksi emme voisi olla vähän armollisempia itsellemme ja muillekin, hellittää vähän otsapantaa ja antaa ihmisten vain olla oma itsensä? Vastata jos tekee mieli, olla vastaamatta jos ei kolahda ja muuten vain, olla etsimättä vikoja ja virheitä muiden kirjoituksissa?

    Antaa lisukkeiden tekijän kertoa lisukkeistaan ja antipastojen olla, mikä niissä oikein mättää?
  16. Syksyisin herää vaellusviettini. Kurjet ovat alkaneet kokoontumaan lähipelloilla, kaiketi suunnittelemassa lentoreittiään talvikoteihinsa.

    Puutarha ja piha ovat puhjenneet kukkaloistoon; jopa keväällä maahan kaivamani amaryllikset ovat kasvattaneet uudet varret ja avanneet kukkansa. Daaliat ja syysaterit täydessä loistossaan, syysleimut ja myöhäiset ruusut, kultapiiskut ja lukemattomat muut kukat värittävät kukkapenkkejä ja sekä etu-että takapihaa. Kavimaassani tapahtuu nyt: punajuuret ja porkkanat, sipulit ja kesäkurpitsat ovat kohta korjattavissa, perunaa riittänee maassa lumentuloon saakka.

    Tomaatit ja "myski"kurpitsat (butternut squah) kasvihuoneessa kypsymässä, mäntyjen juurella mustikkapensaat täynnä sinisiä marjoja. Rteläseinän syyshortensiat kukkivat. Kaikki kolme omenapuutani kantavat hedelmää, viiniköynnöksessäni pikkuruisia marjaterttuja, yllätys yllätys! Kesä on ollut kuuma ja antelias.

    Mutta nyt. Syksyn tulon aavistaa jo vaikka hoemmekin että "kesää on vielä jäljellä". Ja onhan sitä. Ei oteta förskottia syksystä. Pimeneviin iltoihin on mukava sytyttää kynttilöitä, kokoontua perheen kera hyvän aterian ympärille. käpertyä sohvan nurkkaan hyvä kirja kädessä. Ja katsella kaihoisasti kurkien kokoontumista ja sitten ylilentoa, kun omat siivet ovat jo väsyneet ja nostalgia herää kaikkiin niihin paikkoihin joissa olen joskus ollut onnellinen.
  17. Käännöskirjallisuudesta löytyy kyllä, mutta kartanoromantiikkaa en ole paljoakaan lukenut, lukuromaaneja käännöksinä taas on todella paljon tarjolla, esimerkiksi Ann Napolitanon Kaunokaiset, Elena Ferrantea voi myös ajatella lukuromaanikirjailijaksi, Ne jotka lähtevät ja ne jotka jäävät ja koko Napoli-sarja. Isabel Allenden jo mainitsin, puoli vuosisataa mukaansatempaavaa, lukijaystävällistä tuotantoa, ja paljon paljon muita,.

    Suomalaisista Merja Mäki on yksi suosikkejani, mutta hän kirjoittaa lähihistoruaan liittyviä kertomuksia evakkoon lähdöstä ja etenkin viimeinen, Itki toisenkin kerran oli mielestäni hyvin koskettava ja toi esille tarkasti ja elävästi rajan pinnassa elävän naisen dilemman. Mistä suunnasta puhaltaa tuuli nyt? Taipua vai taittua? Vaikeita valintoja.
  18. Minäkin luen eniten tabletilla ja todellakaan kaikkia kirjoja ei löydy e-kirjoina , etenkään Suomessa julkaistuja ns. lukuromaaneja, joita ano 13:01 mielestäni kaipailee.. Riikka-Maria Rosenbergin Hakoisten Anna on ehtaa todenperäistä kartanoromantiikkaa 1700--luvulta; perustuu Anna Lilliebrunnin elämään ja se on ainakin äänikirjana saatavilla paperikirjan lisäksi.
  19. Minä valitsen mielelläni juuri tuollaisen "lukukirjan" tai sitten dekkarin iltalukemisiksi.
    Lukupiirissä luemme sitten korkeakaunoa, finlandik- ja muuta vakavaa kirjallisuutta ja kärsimysnäytelmät ja ihmissielun raadollisuus eivät oikein sovi tutkittavaksi yön pimeinä tunteina.
    Oikeastaan minun pitäisi lukea enemmän tietokirjallisuutta ja vähemmän romaaneja. Tai sitten ei.

    "Lukuromaaneihin hän voisi laskea esim. Eeva Joenpellon, Antti Tuurin, Charles Dickensin tai Jane Austenin teokset.
    Se, voiko lukuromaani voittaa esim. Finlandia-palkinnon, riippuu siis aivan siitä, mitä teoksia kukin lukuromaaneiksi laskee. Onhan mm. Westön Missä kuljimme kerran -teosta luonnehdittu lukuromaaniksi (mm.Tommi Melender: http://antiaikalainen.blogspot.com/2007/3/keskustelua-westst.html ), samoin Antti Tuuri on palkinnon saanut.
  20. Täällä toinen liehuhelma ilmoittautuu.
    Palazzohousuja juuri nyt, volankipuolihameita, sandaaleja ja joustotoppeja, Sitten kun syksy tulee, joustofarkut, neuleet ja nauhakengät, tyyppi ecco tai sitten pitkät saappaat, pitkien lämpimien puolihameiden ja villajumppereiden kanssa.
    En viestitä mitään, tai ehkä sitä että minua viehättää persoonalliset, värikkäät,, mukavat ja helppohoitoiset vaatteet, tytär kutsuu tyyliäni Boho-ho'ksi, mutta kyllä minä pukeuden mielelläni myös kotelomekkoihin ja lyhyisiin jakkuihin jos tilanne vaatii.
    Summa summarum: käytännöllinen, huoleton ja ehkä vähän naisellisempi kuin monella ikäiselläni täällä.
    Olen enempi mini-Ramoona kuin DW (Deutsche Welle)
    21. 60 / 369
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt