kesälukemisina?
Luetko vielä kirjoja vai kuunteletko äänikirjoja?
Lataatko e-kirjoja tabletille tai koneeseen?
Aloitankin itse:
Norjalaisen Kim Leinen Punainen mies, musta mies, grönlantilaisten kristinuskoon käännyttämisestä, tanskalaisten Grönlantiin asettumisesta, kolonialismista ja 1700-luvun alkupuolen elämästä karussa, kylmässä maassa. Osa Leinen Grönlanti-trilogiaa, ensimmäinen olisi Ikuisuusvuonon profeetat, mitä en ole löytänyt suomenkielisenä e-kirjana, joten joudun lukemaan sen ruotsiksi.
Aloitin ruotsalaisen dekkaristin Maria Langin Aavejunaa; keskeytin sen. Ei tempaissut.
Nyt ole lukemassa historiallista kirjaa Turun linnan kolme Katariinaa (C.J Gardberg). Katariina Hannuntytär, Katariina Jagellonica ja Kaarina Maununtytär. Kiinnostava ja yksityiskohtainen kertomus näiden kolmen naisen elämästä ja vaihtelevista kohtaloista ja miten ne liittyvät Turun linnan historiaan.
Mitä kirjoja luit
100
758
Vastaukset
- Anonyymi
"Lataatko e-kirjoja tabletille tai koneeseen?"
?????? Pyykkikoneeseenko? - Anonyymi
En lue romaaneja, vain dokumentteja, elämäkertoja yms. Ystäväni ja tuttuni eivät lue juuri mitään muuta kuin sanoma-, tai aikakauslehtiä, vain uskova toverini kirjaakin jaksaa.
"Kun luen kirjaa, luenko kirjaa vai esitänkö lukevani kirjaa?"
Aiheeseen liittyyvää HS:n kolumnissa (maksumuurin takana)
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011410781.html
Lukeminen seksikkyyttä mainostetaan stringseillä ja poseeraamisella nuoremmalle sukupolvelle. Joku ei kehtaa mennä metroon kirja kainalossaan, vaan piilottaa sen kauppakassiin. Ettei tule leimatuksi.
Aika huvittavaa juttua .
Pitäisiköhän meidän eläkeläisten lukuharrastusta ja lukupiirejä mainostaa kyynärsauvoilla, rollaattoreilla, kuulolaitteilla ja pullonpohjalaseilla?- Anonyymi
Itseasiassa tuo leimaaminen ei ole ollenkaan huvittavaa, se voi olla julmaa ja säälimätöntä, varsinkin nuorten keskuudessa. Me aikuiset kestämme paremmin ehkä, vaikka esim. rasismi-leiman yms. saa kyllä kovin äkkiä, jos sanankin sanoo 'väärin', tai jos ymmärtää Israelia, on kansanmurhaaja yms.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itseasiassa tuo leimaaminen ei ole ollenkaan huvittavaa, se voi olla julmaa ja säälimätöntä, varsinkin nuorten keskuudessa. Me aikuiset kestämme paremmin ehkä, vaikka esim. rasismi-leiman yms. saa kyllä kovin äkkiä, jos sanankin sanoo 'väärin', tai jos ymmärtää Israelia, on kansanmurhaaja yms.
muistan kun muutama vuosi sitten kirjoitin kolmesta katariinasta
et edes tiennyt että niitä on kolme
eli kuten itse kuvasit tietosi Suomesta ovat tähän asti olleet puutteelliset
Tämä johtuu osittain suomalaisten vähättelevästä historian tuntemuksesta
parhaillaan tulee filmi Isoviha eli tällaisella epäselvällä nimellä peitellään venäläisten tekemää kansanmurhaa Suomessa Hyvä kolumni. Uutta minulle, että lukeminen onkin nyt häpeällinen harrastus !..))
Aika nopeasti muutos on tapahtunut. Mielestäni vielä kymmenkunta vuotta sitten lukemista ja lukeneisuutta arvostettiin.
Tuohon kolumniin liittyen tuli mieleen norjalaiskirjailija Nina Lykken kirja: "Emme ole täällä pitämässä hauskaa" Mustan huumorin ja satiirin keinoin kirja kuvaa hyvin kuvaa tätäkin aikaa, myös kirjailjoita ja kirjallisuuden harrastajia. Kirjaa voidaan esitellä, ottaa rekvisiitaksi, lukea ei tarvitse..))
Itse kyllä luen kirjoja entiseen tapaan. Kiikkustuolissa kerroinkin jo Johathan Haidtin kirjasta "Ahdistunut sukupolvi". Koin sen ensin aika raskaana lukea, mutta kun pääsin sisälle olen siitä oikein otettu ja sitä mieltä, että se sopisi kaikkien lukemiseksi - niin osuvasti ja tieteellisiin tutkimuksiin perustuen se kuvaa älypuhelinten ja somen vaikutuksia ihmismieleen ja sitä kautta koko yhteiskuntaan.
"Ne aiheuttavat lapsissa ja murrosikäisissä univajetta, henkilökohtaisten kontaktien vähenemistä ja heikkenemistä. addiktioita, itsensä vertailua muihin, eristyneisyyttä, perfektionismia ja paljon muuta". Taitavat vaikutukset olla nähtävissä myös aikuisten, jopa vanhusten elämässä..))
Vaikka faktieto on aika ahdistavaa, kirja sisältää myös yleistajuistia - tuttujakin - ohjeita kierteen katkaisemiseksi: hiljentyminen, luonto, ihmisyhteys ja kohtaamiset "livenä"....
Lapsuudenkodista otin mukaani neljä kirjaa: Dietrich Bonhoeffer: Kirjeitä vankilasta,
Paul Tournier: Kaikkihan me vanhenemme ja sinun kirjojesi innoittamana: Carlos Castaneda: Matka Ixtlaniin ja Cabriel Garcia Marquez: Kuulutetun kuoleman kronikka...
Komea lista, jaksanko lukea - löytyykö aikaa ? Jää nähtäväksi.
Nuo mainitut kirjat ovat vanhoja, julkaistu - 60, -70 ja -80-luvulla.
Niin kaukaa täytyy vanhan hengenravintonsa hakea.Anonyymi kirjoitti:
muistan kun muutama vuosi sitten kirjoitin kolmesta katariinasta
et edes tiennyt että niitä on kolme
eli kuten itse kuvasit tietosi Suomesta ovat tähän asti olleet puutteelliset
Tämä johtuu osittain suomalaisten vähättelevästä historian tuntemuksesta
parhaillaan tulee filmi Isoviha eli tällaisella epäselvällä nimellä peitellään venäläisten tekemää kansanmurhaa SuomessaYksi monista puutteistani onkin se että en todellakaan tiedä kaikkea kaikesta :)
demeter1 kirjoitti:
Hyvä kolumni. Uutta minulle, että lukeminen onkin nyt häpeällinen harrastus !..))
Aika nopeasti muutos on tapahtunut. Mielestäni vielä kymmenkunta vuotta sitten lukemista ja lukeneisuutta arvostettiin.
Tuohon kolumniin liittyen tuli mieleen norjalaiskirjailija Nina Lykken kirja: "Emme ole täällä pitämässä hauskaa" Mustan huumorin ja satiirin keinoin kirja kuvaa hyvin kuvaa tätäkin aikaa, myös kirjailjoita ja kirjallisuuden harrastajia. Kirjaa voidaan esitellä, ottaa rekvisiitaksi, lukea ei tarvitse..))
Itse kyllä luen kirjoja entiseen tapaan. Kiikkustuolissa kerroinkin jo Johathan Haidtin kirjasta "Ahdistunut sukupolvi". Koin sen ensin aika raskaana lukea, mutta kun pääsin sisälle olen siitä oikein otettu ja sitä mieltä, että se sopisi kaikkien lukemiseksi - niin osuvasti ja tieteellisiin tutkimuksiin perustuen se kuvaa älypuhelinten ja somen vaikutuksia ihmismieleen ja sitä kautta koko yhteiskuntaan.
"Ne aiheuttavat lapsissa ja murrosikäisissä univajetta, henkilökohtaisten kontaktien vähenemistä ja heikkenemistä. addiktioita, itsensä vertailua muihin, eristyneisyyttä, perfektionismia ja paljon muuta". Taitavat vaikutukset olla nähtävissä myös aikuisten, jopa vanhusten elämässä..))
Vaikka faktieto on aika ahdistavaa, kirja sisältää myös yleistajuistia - tuttujakin - ohjeita kierteen katkaisemiseksi: hiljentyminen, luonto, ihmisyhteys ja kohtaamiset "livenä"....
Lapsuudenkodista otin mukaani neljä kirjaa: Dietrich Bonhoeffer: Kirjeitä vankilasta,
Paul Tournier: Kaikkihan me vanhenemme ja sinun kirjojesi innoittamana: Carlos Castaneda: Matka Ixtlaniin ja Cabriel Garcia Marquez: Kuulutetun kuoleman kronikka...
Komea lista, jaksanko lukea - löytyykö aikaa ? Jää nähtäväksi.
Nuo mainitut kirjat ovat vanhoja, julkaistu - 60, -70 ja -80-luvulla.
Niin kaukaa täytyy vanhan hengenravintonsa hakea.Castanedan kirjan olen muistaakseni lukenut, mutta siitä on tosi kauan.
García Màrquez on ain alukemisen arvoinen. "Rakkautta koleran aikaan" yksi suosikkejani .
Laitoin nuo mainitsemasi kirjat muistilistalle, makumme kirjojen suhteen stemmaa usein ja aiheet ovat todella ajankohtaisia.
Olen mukana monessa kirjallisuusryhmässä Facebookissa ja niissä on paljon jäseniä, suurin osa nuoria kirjailijoita ja kirjailijaksi aikovia, suunnittelemassa esikoisteoksensa julkaisua. Tulee vaoi mieleen että noinmonta kirjailijaksi haluavaa, mutta riittääkö niille kaikille lukijoita?
Vinhan kirjaston kesätapahtuma oli juuri samaan aikaan kun olin lähistöllä, mutta en ehtinyt oikein varaamaan edes lippua vierailijana. Niillä oli kolmipäiväinen jippo ja mm. Satu Rämö osallistui. Tapasin Anneli Kannon Kolhon kirjastossa, jossa häntä haastatteli coachini Maarit Turtiainen. Syyskuussa olisi Jyväskylässä kirjamessut ja sittenhän näitä kirjatapahtumia riittää, Helsingin ja Turun messut jne. mutta ei taida minulla energiaa riittää.
Lukemiseen kyllä, sehän "kannattaa aina".Paloma.se01 kirjoitti:
Castanedan kirjan olen muistaakseni lukenut, mutta siitä on tosi kauan.
García Màrquez on ain alukemisen arvoinen. "Rakkautta koleran aikaan" yksi suosikkejani .
Laitoin nuo mainitsemasi kirjat muistilistalle, makumme kirjojen suhteen stemmaa usein ja aiheet ovat todella ajankohtaisia.
Olen mukana monessa kirjallisuusryhmässä Facebookissa ja niissä on paljon jäseniä, suurin osa nuoria kirjailijoita ja kirjailijaksi aikovia, suunnittelemassa esikoisteoksensa julkaisua. Tulee vaoi mieleen että noinmonta kirjailijaksi haluavaa, mutta riittääkö niille kaikille lukijoita?
Vinhan kirjaston kesätapahtuma oli juuri samaan aikaan kun olin lähistöllä, mutta en ehtinyt oikein varaamaan edes lippua vierailijana. Niillä oli kolmipäiväinen jippo ja mm. Satu Rämö osallistui. Tapasin Anneli Kannon Kolhon kirjastossa, jossa häntä haastatteli coachini Maarit Turtiainen. Syyskuussa olisi Jyväskylässä kirjamessut ja sittenhän näitä kirjatapahtumia riittää, Helsingin ja Turun messut jne. mutta ei taida minulla energiaa riittää.
Lukemiseen kyllä, sehän "kannattaa aina".Ja nyt petti muistini myös: en ole lukenut Matkaa Ixtlaniin, vaan hänen esikoisteoksensa The Teachings of Don Juan. (Don Juanin opetukset?) Vuosiluvut täsmäävät. (Muutin E-Amerikkaan 1970 ja en lukenut kirjoja moneen vuoteen alkuaikoina)
Paloma.se01 kirjoitti:
Castanedan kirjan olen muistaakseni lukenut, mutta siitä on tosi kauan.
García Màrquez on ain alukemisen arvoinen. "Rakkautta koleran aikaan" yksi suosikkejani .
Laitoin nuo mainitsemasi kirjat muistilistalle, makumme kirjojen suhteen stemmaa usein ja aiheet ovat todella ajankohtaisia.
Olen mukana monessa kirjallisuusryhmässä Facebookissa ja niissä on paljon jäseniä, suurin osa nuoria kirjailijoita ja kirjailijaksi aikovia, suunnittelemassa esikoisteoksensa julkaisua. Tulee vaoi mieleen että noinmonta kirjailijaksi haluavaa, mutta riittääkö niille kaikille lukijoita?
Vinhan kirjaston kesätapahtuma oli juuri samaan aikaan kun olin lähistöllä, mutta en ehtinyt oikein varaamaan edes lippua vierailijana. Niillä oli kolmipäiväinen jippo ja mm. Satu Rämö osallistui. Tapasin Anneli Kannon Kolhon kirjastossa, jossa häntä haastatteli coachini Maarit Turtiainen. Syyskuussa olisi Jyväskylässä kirjamessut ja sittenhän näitä kirjatapahtumia riittää, Helsingin ja Turun messut jne. mutta ei taida minulla energiaa riittää.
Lukemiseen kyllä, sehän "kannattaa aina".Tuo epäsuhta on mielestäni kyllä jo tiedostettu laajallti: kirjailijoita/kirjoittajia riittää, lukijoista on pula.
Laatuun voisi myös kiinnittää huomiota: jos myydyin kirja viime vuonna oli Satu Rämöltä, en muista mikä niistä, niin taso ei taida kovin korkea olla..
Vähälevikkisistä taitavat ne helmet löytyä.demeter1 kirjoitti:
Tuo epäsuhta on mielestäni kyllä jo tiedostettu laajallti: kirjailijoita/kirjoittajia riittää, lukijoista on pula.
Laatuun voisi myös kiinnittää huomiota: jos myydyin kirja viime vuonna oli Satu Rämöltä, en muista mikä niistä, niin taso ei taida kovin korkea olla..
Vähälevikkisistä taitavat ne helmet löytyä.Vähälevikkisissä on paljon helmiä, joita kukaan ei näe, ei tiedä niiden olemassaolosta. Pienkustantamot, hybridikustantamot ja omakustannetut kirjat eivät löydä tietä suurten kirjakauppojen hyllyille, eivät saa näkyvyyttä, lehdet ei kirjoita arvioita, haastatteluihin ei pyydetä ja jopa kirjastoissakin omakustanteet ja muut vähälevikkeisr joutavat kaikkein perimmäiseen nurkkaan pimentoon.
Olen todella otettu ja iloinen siitä, että Tulikärpästen polkua on nyt saatavilla parissakymmenessä kirjastossa Siuomessa ja helmet.fi jopa pari varausta. Että kirjasta on tehty yksi blogiarvio (kirjamaa) ja että paikallislehti teki jutun juuri ennen kirjastovierailuani. Tämä näkyvyys lisää tietenkin kirjanmyyntiä, vaikka siitä hyötyy lähinnä kustantamo. Rojalteja maksetaan joku prosentti, kerran vuodessa. Äänikirjojen myynti on tuottoisampaa, j niistä tulee hieman rahaa tilille jatkuvasti, kertoi ystävättäreni tamperelainen kirjailija, joka on täälläkin kertonut esikoisromaanistaan.
Satu Rämö on oiva esimerkki miten moderni kirjailija markkonoi tuotantoaan. Hän meni heti kustantajan kanssa keskustelemaan ja kertoi että hännimenomaan tavoittelee kaupallista menestystä ja on valmis satsaamaan siihen. Yhteistyössä kustantamonkanssa hänen kirjojaan markkinoidaan erittäin tehokkaasti kaikilla kanavilla, myös hän itse somessa, hyvin aktiivisesti. Hän on mediassa jatkuvasti ja nostaa itse itseään pinnalle eksootisella ympäristöllään, olemalla Islannin asiantuntija joka asiassa ja framilla koko ajan. Ja kassakone sanoo klirrrrrrrr..
Rämön kirjat koukuttavat, olen lukenut kaikki. Kielellisesti ne eivät ole mitenkään toimittajatasosta poikkeavia.- Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
Vähälevikkisissä on paljon helmiä, joita kukaan ei näe, ei tiedä niiden olemassaolosta. Pienkustantamot, hybridikustantamot ja omakustannetut kirjat eivät löydä tietä suurten kirjakauppojen hyllyille, eivät saa näkyvyyttä, lehdet ei kirjoita arvioita, haastatteluihin ei pyydetä ja jopa kirjastoissakin omakustanteet ja muut vähälevikkeisr joutavat kaikkein perimmäiseen nurkkaan pimentoon.
Olen todella otettu ja iloinen siitä, että Tulikärpästen polkua on nyt saatavilla parissakymmenessä kirjastossa Siuomessa ja helmet.fi jopa pari varausta. Että kirjasta on tehty yksi blogiarvio (kirjamaa) ja että paikallislehti teki jutun juuri ennen kirjastovierailuani. Tämä näkyvyys lisää tietenkin kirjanmyyntiä, vaikka siitä hyötyy lähinnä kustantamo. Rojalteja maksetaan joku prosentti, kerran vuodessa. Äänikirjojen myynti on tuottoisampaa, j niistä tulee hieman rahaa tilille jatkuvasti, kertoi ystävättäreni tamperelainen kirjailija, joka on täälläkin kertonut esikoisromaanistaan.
Satu Rämö on oiva esimerkki miten moderni kirjailija markkonoi tuotantoaan. Hän meni heti kustantajan kanssa keskustelemaan ja kertoi että hännimenomaan tavoittelee kaupallista menestystä ja on valmis satsaamaan siihen. Yhteistyössä kustantamonkanssa hänen kirjojaan markkinoidaan erittäin tehokkaasti kaikilla kanavilla, myös hän itse somessa, hyvin aktiivisesti. Hän on mediassa jatkuvasti ja nostaa itse itseään pinnalle eksootisella ympäristöllään, olemalla Islannin asiantuntija joka asiassa ja framilla koko ajan. Ja kassakone sanoo klirrrrrrrr..
Rämön kirjat koukuttavat, olen lukenut kaikki. Kielellisesti ne eivät ole mitenkään toimittajatasosta poikkeavia.Missä on tuo tieto, että SR meni kustantajan luo ja kertoi tavoittelevansa kaupallista menestystä? Haluaisin lukea tuosta enemmän.
- Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
Vähälevikkisissä on paljon helmiä, joita kukaan ei näe, ei tiedä niiden olemassaolosta. Pienkustantamot, hybridikustantamot ja omakustannetut kirjat eivät löydä tietä suurten kirjakauppojen hyllyille, eivät saa näkyvyyttä, lehdet ei kirjoita arvioita, haastatteluihin ei pyydetä ja jopa kirjastoissakin omakustanteet ja muut vähälevikkeisr joutavat kaikkein perimmäiseen nurkkaan pimentoon.
Olen todella otettu ja iloinen siitä, että Tulikärpästen polkua on nyt saatavilla parissakymmenessä kirjastossa Siuomessa ja helmet.fi jopa pari varausta. Että kirjasta on tehty yksi blogiarvio (kirjamaa) ja että paikallislehti teki jutun juuri ennen kirjastovierailuani. Tämä näkyvyys lisää tietenkin kirjanmyyntiä, vaikka siitä hyötyy lähinnä kustantamo. Rojalteja maksetaan joku prosentti, kerran vuodessa. Äänikirjojen myynti on tuottoisampaa, j niistä tulee hieman rahaa tilille jatkuvasti, kertoi ystävättäreni tamperelainen kirjailija, joka on täälläkin kertonut esikoisromaanistaan.
Satu Rämö on oiva esimerkki miten moderni kirjailija markkonoi tuotantoaan. Hän meni heti kustantajan kanssa keskustelemaan ja kertoi että hännimenomaan tavoittelee kaupallista menestystä ja on valmis satsaamaan siihen. Yhteistyössä kustantamonkanssa hänen kirjojaan markkinoidaan erittäin tehokkaasti kaikilla kanavilla, myös hän itse somessa, hyvin aktiivisesti. Hän on mediassa jatkuvasti ja nostaa itse itseään pinnalle eksootisella ympäristöllään, olemalla Islannin asiantuntija joka asiassa ja framilla koko ajan. Ja kassakone sanoo klirrrrrrrr..
Rämön kirjat koukuttavat, olen lukenut kaikki. Kielellisesti ne eivät ole mitenkään toimittajatasosta poikkeavia.Onhan täällä palstallakin henkilö, joka jatkuvasti esittelee olevansa Kolumbian asiantuntija.
Rämö on asunut jo pitkään Islannissa. Anonyymi kirjoitti:
Missä on tuo tieto, että SR meni kustantajan luo ja kertoi tavoittelevansa kaupallista menestystä? Haluaisin lukea tuosta enemmän.
Luin jostain valtamediasta, jo vuosia sitten. Hyvin hän on onnistunut ja kustantamo on tienannut hyvin hänen kirjoillaan.
- Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
Luin jostain valtamediasta, jo vuosia sitten. Hyvin hän on onnistunut ja kustantamo on tienannut hyvin hänen kirjoillaan.
Eiköhän Rämö ole myös itse tienannut hyvin?
Ei kustantamo mitään hyväntekeväisyyttä harrasta. Anonyymi kirjoitti:
Onhan täällä palstallakin henkilö, joka jatkuvasti esittelee olevansa Kolumbian asiantuntija.
Rämö on asunut jo pitkään Islannissa.Ai on?
Ei kannata tehdä vertailuja, koska se henkilö johon viittaat ei ole julkisuuden henkilö eikä korista lehtien sivuja joka päivä.
Minulla ei ole mitään hampaankolossa Rämöä kohtaan, eikä kateutta. Tekee aivan oikein, koska hän elää kirjoittamisella. Se tosiasia että hän on lähtökohtaisin toimittaja ja tietokirjailija näkyy tosin hänen kielessään.
Sattuu muuten että vomme olla ihan kaukaisia sukulaisia. Forssan seudulla on paljon isänäidin sukulaisia , joilla on samma sukunimi.Paloma.se01 kirjoitti:
Vähälevikkisissä on paljon helmiä, joita kukaan ei näe, ei tiedä niiden olemassaolosta. Pienkustantamot, hybridikustantamot ja omakustannetut kirjat eivät löydä tietä suurten kirjakauppojen hyllyille, eivät saa näkyvyyttä, lehdet ei kirjoita arvioita, haastatteluihin ei pyydetä ja jopa kirjastoissakin omakustanteet ja muut vähälevikkeisr joutavat kaikkein perimmäiseen nurkkaan pimentoon.
Olen todella otettu ja iloinen siitä, että Tulikärpästen polkua on nyt saatavilla parissakymmenessä kirjastossa Siuomessa ja helmet.fi jopa pari varausta. Että kirjasta on tehty yksi blogiarvio (kirjamaa) ja että paikallislehti teki jutun juuri ennen kirjastovierailuani. Tämä näkyvyys lisää tietenkin kirjanmyyntiä, vaikka siitä hyötyy lähinnä kustantamo. Rojalteja maksetaan joku prosentti, kerran vuodessa. Äänikirjojen myynti on tuottoisampaa, j niistä tulee hieman rahaa tilille jatkuvasti, kertoi ystävättäreni tamperelainen kirjailija, joka on täälläkin kertonut esikoisromaanistaan.
Satu Rämö on oiva esimerkki miten moderni kirjailija markkonoi tuotantoaan. Hän meni heti kustantajan kanssa keskustelemaan ja kertoi että hännimenomaan tavoittelee kaupallista menestystä ja on valmis satsaamaan siihen. Yhteistyössä kustantamonkanssa hänen kirjojaan markkinoidaan erittäin tehokkaasti kaikilla kanavilla, myös hän itse somessa, hyvin aktiivisesti. Hän on mediassa jatkuvasti ja nostaa itse itseään pinnalle eksootisella ympäristöllään, olemalla Islannin asiantuntija joka asiassa ja framilla koko ajan. Ja kassakone sanoo klirrrrrrrr..
Rämön kirjat koukuttavat, olen lukenut kaikki. Kielellisesti ne eivät ole mitenkään toimittajatasosta poikkeavia.Samaa mieltä Satu Rämöstä. Vain yhden kirjan hänen tuotannostaan luin eikä sitä tietenkään huonoksi voi sanoa - sujuvaa tekstiä ja tajuntaan menee, mutta kuten sanot, markkinointi ratkaisee ja siinä Satu Rämö on onnistunut hyvin, jaksaa olla näytillä ja kuulolla.
Tämän ajan menestynein kirjailija niin voi kai sanoa ? Takanapäin taitavat olla ne ajat jolloin kustantaja kustansi joitakin kirjoja myös tappiokseen , esim runoutta, koska katsoi niillä olevan lukijalle syvempää merkitystä kuin pelkkä viihde.Paloma.se01 kirjoitti:
Ai on?
Ei kannata tehdä vertailuja, koska se henkilö johon viittaat ei ole julkisuuden henkilö eikä korista lehtien sivuja joka päivä.
Minulla ei ole mitään hampaankolossa Rämöä kohtaan, eikä kateutta. Tekee aivan oikein, koska hän elää kirjoittamisella. Se tosiasia että hän on lähtökohtaisin toimittaja ja tietokirjailija näkyy tosin hänen kielessään.
Sattuu muuten että vomme olla ihan kaukaisia sukulaisia. Forssan seudulla on paljon isänäidin sukulaisia , joilla on samma sukunimi.Heh, ja Satu Rämö sattuu olemaan tytärpuoleni luokkatoveri..))
Maailma on pieni. Minullakaan ei ole mitään häntä vastaan tietenkään. Ihmetykseni perustuu oikeastaan tuohon tapaan jolla nykyisin voi nousta kirjalliseen eliittiin tai ainakin menestykseen.- Anonyymi
demeter1 kirjoitti:
Samaa mieltä Satu Rämöstä. Vain yhden kirjan hänen tuotannostaan luin eikä sitä tietenkään huonoksi voi sanoa - sujuvaa tekstiä ja tajuntaan menee, mutta kuten sanot, markkinointi ratkaisee ja siinä Satu Rämö on onnistunut hyvin, jaksaa olla näytillä ja kuulolla.
Tämän ajan menestynein kirjailija niin voi kai sanoa ? Takanapäin taitavat olla ne ajat jolloin kustantaja kustansi joitakin kirjoja myös tappiokseen , esim runoutta, koska katsoi niillä olevan lukijalle syvempää merkitystä kuin pelkkä viihde.Runouttakin kustantavia kustantamoja on lähes 20.......miten lie kannattavuus.
demeter1 kirjoitti:
Heh, ja Satu Rämö sattuu olemaan tytärpuoleni luokkatoveri..))
Maailma on pieni. Minullakaan ei ole mitään häntä vastaan tietenkään. Ihmetykseni perustuu oikeastaan tuohon tapaan jolla nykyisin voi nousta kirjalliseen eliittiin tai ainakin menestykseen.Juuri näin.
Nyt kun jokaisella on periaatteessa varaa kustantaa oma kirjansa, vaikka ei yltäisikään kustantamotasolle, niin moni tuttu ja sukulainen on julkaissut OMAN kirjansa, joka ei ole tarkoitettukaan suureen levikkiin. On aika hienoa että kaikki me joilla ei ole ollut varaa "alkaa kirjailijaksi" olemme nyt saaneet mahdollisuuden toteuttaa oma haaveemme.
Asettamalla riman tarpeeksi alas mitä tulee menestykseen tai tunnistettavuuteen auttaa löytämään jokaiselle itselleen sopivan paikan skaalassa.- Anonyymi
demeter1 kirjoitti:
Heh, ja Satu Rämö sattuu olemaan tytärpuoleni luokkatoveri..))
Maailma on pieni. Minullakaan ei ole mitään häntä vastaan tietenkään. Ihmetykseni perustuu oikeastaan tuohon tapaan jolla nykyisin voi nousta kirjalliseen eliittiin tai ainakin menestykseen.Miten mainostaminen tapahtui 50 vuotta sitten ja mitkä mahdollisuudet siihen on tänään?
Jopa tätäkin foorumia käytetään mainostamiseen.
"Ihmetyksen" avainsana on internetti. Anonyymi kirjoitti:
Runouttakin kustantavia kustantamoja on lähes 20.......miten lie kannattavuus.
En tiedä nykytilanteesta (runouden kustantamisesta), ennen sanottiin olevan noin..))
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten mainostaminen tapahtui 50 vuotta sitten ja mitkä mahdollisuudet siihen on tänään?
Jopa tätäkin foorumia käytetään mainostamiseen.
"Ihmetyksen" avainsana on internetti.Joo. Samaa ihmettelen. Tässä tämä "tahdon" toisilleen sanonut pari sättäilee mainostaen toisen kirjoja. Ei hyvä.
Anonyymi kirjoitti:
Miten mainostaminen tapahtui 50 vuotta sitten ja mitkä mahdollisuudet siihen on tänään?
Jopa tätäkin foorumia käytetään mainostamiseen.
"Ihmetyksen" avainsana on internetti.Niinpä, Ano 10.41. Kuin Liisa Ihmemaassa ikääntynyt tavis näitä pähkäilee..))
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo. Samaa ihmettelen. Tässä tämä "tahdon" toisilleen sanonut pari sättäilee mainostaen toisen kirjoja. Ei hyvä.
Minusta mielenkiintoista lukea millaisia kirjoja palstalaiset ovat lukeneet. Saa vinkkejä omiin lukemisiinsa niin kauan kuin näkökykyä vielä lukemiseen piisaa sillä sekään ei ole itsestään selvä asia. Joten jätetäänkös happamuuden sikseen ja keskitytään positiiviseen kommentointiin.
- Anonyymi
demeter1 kirjoitti:
Heh, ja Satu Rämö sattuu olemaan tytärpuoleni luokkatoveri..))
Maailma on pieni. Minullakaan ei ole mitään häntä vastaan tietenkään. Ihmetykseni perustuu oikeastaan tuohon tapaan jolla nykyisin voi nousta kirjalliseen eliittiin tai ainakin menestykseen.Sano, että olet kateellinen.
Se kun näkyy jokisessa lauseessasi mitä kotimaisista, suosituista kirjailijoista kirjoitat:
Et ylety edes tikkailla heidän tasolleen, mutta omalla tasollasi voit olla toisten kanssa tasoissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sano, että olet kateellinen.
Se kun näkyy jokisessa lauseessasi mitä kotimaisista, suosituista kirjailijoista kirjoitat:
Et ylety edes tikkailla heidän tasolleen, mutta omalla tasollasi voit olla toisten kanssa tasoissa.Minulleko tuo, Ano 6.35 ? Jos niin tahdot: olen kateellinen..))
Olenko kirjoittanut arvioita "kotimaisista, suosituista kirjailijoista" ? Ida Rauman Hävityksestä kirjoitin ja Iida Turpeisen Elolliset-kirjasta. Molemmista tykkäsin ja molempia kehuin - kuten myös Paloman kirjoja, vaikka niiden kehumista yritin rajoittaa - sattuneesta syystä..))
demeter1 Anonyymi kirjoitti:
Minulleko tuo, Ano 6.35 ? Jos niin tahdot: olen kateellinen..))
Olenko kirjoittanut arvioita "kotimaisista, suosituista kirjailijoista" ? Ida Rauman Hävityksestä kirjoitin ja Iida Turpeisen Elolliset-kirjasta. Molemmista tykkäsin ja molempia kehuin - kuten myös Paloman kirjoja, vaikka niiden kehumista yritin rajoittaa - sattuneesta syystä..))
demeter1Tai sitten minulle tarkoitettu?
Etupäässähän olen vain kiitellyt lukemiani suomalasia kirjoja, juuri nuo kaksi tulevat mieleen, jotka demeter1 mainitsi, molemmat todella upealla, rikkaalla kielellä kirjoitettuja, mutta myös Johanna Venhon, Katja Ketun ja monien muidenkin viime vuonna lukemieni kirjailijoiden teokset ovat mielestäni kielellisesti Rämön yläpuolella.
Kesäisin en yleensä luen paljon, kun on niin paljon muuta puuhaa, mutta kyllä yöpöytä olisi vajaa ilman ainakin yhtä teosta. En aina hamua uutuuskirjoja, vaan oman kirjahyllyn aarteet kelpaavat uusiolukemiseen. Luin ruotsalaisen Marianne Fredrikssonin kirjan Anna, Hanna ja Johanna, vahvojen Taalainmaan naisten sukupolvien ketjusta. Henkilökuvat ovat värikylläisiä ja voimallisia, kerronta intensiivistä ja vangitsevaa, tarina klassinen.
Palaan aina uudelleen myös Hilpi Sauren ja Kiisi Huhtalan toimittamaan teokseen nimeltä Sinisen junan ikkunasta, matkakuvia Euroopasta. Kustantaja SKS takaa laadun!Teos koostuu suomalaisten kirjailijoiden (mm. Juhani Aho, Eino Leino, Olavi Paavolainen, Mika Waltari) kirjeistä, korteista , päiväkirjamerkinnöistä ja lehtijutuista, kun nämä natkustivat etsimään inspiraatiota, kulttuurielämyksiä ja luonnonkauneutta menneen ajan Eurooppaan. He tutustuivat uusiin kulttuurivirtauksiin, suurkaupunkien kiihkeän paheelliseen elämään, terveyskylpylöihin, mutta myös arkiset huolet kuten rahapula ja rakkaussurut ovat mukana. Tuohon kirjaan on hauska verrata omia matkakokemuksia Eurooppaa koluten.
Olen jo kirjapiirissä tutustunut Afrikan nykykirjallisuuden tähteen nimeltä Adichie. Luin silloin kirjan Purppuranpunainen hibiscus ja nyt kesällä Puolikas keltaista aurinkoa. Se ajoittuu 60-luvulle Biafran sodan aikaan. Yliopistopiirien ja tavallisen kansan väliset ristiriidat ja epäsäätyiset rakkausuhteet kulkevat juonena, vanhojen tapojen ja uskomusten törmäystä uuteen aikaan. Myös naisasia on vahvasti mukana. Hän vieraili viime keväänä Suomessa, lainaan Eeva-lehden hastattelusta :
"CHIMAMANDA NGOZI ADICHIE on 45-vuotiaana ilmiö. Kun megatähti Beyoncé lainasi hänen feminismipuhettaan kappaleeseensa Flawless, nigerialaiskirjailija hämmentyi mutta ymmärsi nopeasti tilanteen huomioarvon.
Pian laulaja Rihanna nähtiin Diorin t-paidassa, jossa luki Chimamandan sanoin: ”Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä”.
Paitsi kansainvälinen feminismi-ikoni, Chimamanda Ngozi Adichie on eturivin kirjailija. Hänen teoksiaan on käännetty noin kolmellekymmenelle kielelle, myös suomeksi. Yhdysvalloissa häntä on verrattu suosiossa Michelle Obamaan. "
Olen tilannut kirjastosta hänen uusimman teoksensa Unelmia.- Anonyymi
Tasavallan presidentin puoliso Susanne Innes-Stubb sanoi eräässä haastattelussa mm. "kannatan vahvasti yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, mutta en pidä itseäni feministinä."
Feminismihän on samaa kuin sovinismi; toisen sukupuolen syrjimistä, kukaan järkevä ei sellaista voi kannattaa. - Anonyymi
Matkakuvauksista tykkään. Kiva lukea jos on itse lähdössä kohteeseen tai sitten muitten seikkailuista erikoisiin paikkoihin. Ennen matkanteko olikin junilla ja laivoilla hidasta. Ihmiset lähetteli postikortteja ja kirjoitti päiväkirjaa. Nyt lennetään paikasta toiseen ja lähetellään someen kuvia jos muistetaan.
- Anonyymi
En ole jaksanut lukea mitään kirjoja.
Tilasin nettidivarista kirjan, jota ei toimitettu.
Kun otin divariin yhteyttä, viestiini ei vastattu.
No, onhan mulla muita kirjoja, seinät täys.- Anonyymi
Sama minulla. Kirjoja olkkarin ja makkarin seinillä hyllyissä lattiasta kattoon ja muissakin huoneissa pienempiä hyllyjä. varmasti olisi hyviä kiinnostaviakin kirjoja, kun vaan jaksaisi etsiä. Ei ole kunnon järjestystä kirjoissa, ei löydä etsimäänsä helposti eikä muista mitä on. Kerran lainasin kirjan kirjastosta, mutta huomsin sitten että minullahan on se omana.
Aloitin kuunnella Seppo Jokisen kirjaa "Rahtari".
En voi sanoa siitä paljonkaan kun vasta aloitin.Seppo Jokisen kirjoista olen tykännyt.
Näkö on ihan hyvä leikkauksen jälkeen, mutta silmät ei siedä pidempää lukemista.
Kuuntelen äänikirjoja virkatessani.
Tahtoon jäädä aika yksipuoliseksi, kun en ole helteiden aikaan jaksanut miettiä mitä kuuntelisin.- Anonyymi
Nyt kuulkaa kannattaa himmailla vähän ettei hippeily proosan kanssa vie koko muistia ja tulee pudotus. Pimeään. Vaikea nousta?
Saarion kirjasta on ainakin 23 painosta luin päivystäessä neljännen ja 8. rinnakkain
Sitten luin Fyre-huijauksesta 1 josta on tuomiot ja 2 joka jäi piippuun mutta liput maksoivat 1400 - miljoona dollaria. Kappale. Festivaalit
https://www.rollingstone.com/music/music-news/fyre-festival-2-tickets-date-location-1235278700/
Markkinoita päivystäessä Saario on tietty ja turvallinen Miten sijoitan pörssiosakkeisiin WSOY Tänään liputetaan Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivän kunniaksi. Tämä liputus on suositus, ei vielä kalentereihin merkitty. Tove Janssonin Kesäkirja on niitä teoksia, joita tekee mieli lukea aina uudelleen. Kirjassa on paljon kirjailijan omasta kesänvietosta Suomenlahden saarella, osa on fiktiota. Kirja tuli tunnetuksi viime vuonna ilmestyneen elokuvan johdosta. Elokuvaa en ole vielä katsonut, mutta kirja on minulla itsellänikin, viime kesänä luin taas, kun elokuvasta uutisoitiin.
Moniin romaaneihin sisältyy niin upeaa ympäristön kuvausta, että käyvät matkakirjallisuudesta. Vanhat nuorten seikkailukirjatkin kuvasivat esimerkiksi intiaanien maita kiehtovasti, tutkimusmatkailijoitten retkistä puhumattakaan. Yksi mielikirjojani on Erno Paasilinnan toimittama teos Matkoja vanhassa Suomessa. Matkakuvausten suomalainen perinne alkaa Elias Lönnrotin runonkeruumatkoista Vienan Karjalaan asti , jalkaisin silloin taivalta taitettiin. Muita laulumaiden kävijöitä olivat myös esimerkiksi Emil Wikström, Samuli Paulaharju ja J.K Inha. Lapin matkoista kirjoittaa esim. M-A. Castren. On myös ihan näitä lähiseutuja kuvattu, esimerkiksi Espoon Nuuksiota. Runsas valokuvitus elävöittää teosta, varsinkin J.K Inhan mestarilliset otokset.
Itse olen pitänyt retkiautomatkoilla päiväkirjaa, aiemmin melko tarkastikin , myöhemmin olen enemmän tallentanut reissuja valokuviin, mutta kyllä sanalliset kuvaukset ovat oma arvonsa. Venematkoista ollaan pidetty tunnollisesti lokikirjaa, mukana paljon sää-ja luontohavaintoja. Jonkinlaisia kirjasia olemme lähipiirille näistä digitekniikalla koonneet, minä tehnyt yhteistyötä Ifolorin kanssa.
Hyvää taiteen päivän iltaa!Nämä matkakertomukset Suomessa, etenkin jos ne sijoittuvat menneeseen aikaan saattaisivat hyvinkin kiinnostaa minuakin. Katsotaampa mitä aiheeseen liittyvää löytyy e-kirjana, koska paperikirjoija minulla on talo täynnä, sekä omia että muiden kirjoittamia.
Seuraavaksi minun olisi aika syventyä siihen nippuun kirjeitä, jotka toin mukanani Suomesta. Suurin osa niistä on isäni lähettämiä äidilleni, kihlatulleen, rintamalta. Vilkaisin niitä vähän, mutta ehkä jo huomenna aloitan kirjoittamaan niitä puhtaaksi omiin arkistoihini. Kirjeitä täynnä toivoa, suunnitelmia yhteisestä tulevaisuudesta, oman kodin rakentamisesta Karjalassa, Kannaksella. Sydäntäsärkevää lukemista kun ajattelee miten sota muuttaa kaiken ja unelmat särkyvät.
Tove Jansson ei tullut koskaan minulle mitenkään läheiseksi tai tutuksi kirjailijana eikä taiteilijana. Muumit ja kaikki siihen liittyvä eivät kuulu lapsuuteeni tai nuoruuteeni ja jäivät minulle henkilökohtaisesti vieraiksi.
Luimme Johanna Venhon "Syyskirjan" joka käsittelee Tove Janssonia ja se taitaakin olla ainoa kosketukseni mitä tulee Tove Janssonin elämään tai tuotantoon. Arvostan toki ja tunnustan hänen merkityksensä suomenruotsalaisen kulttuurin ehkä kaikkein tärkeimpänä kirjallisena hahmona,- Anonyymi
Meillä ei ole kirjahyllyä ,eikä kirjoja. Työssä olleessani yli 40v olin ahkera kirjaston käyttäjä ja luin minkä aikaa ja voimia oli. MUTTA, nyt eläkkeellä ollessa , alussa luin kirjastokirjoja. Heti kun
äänikirjoja tuli runsaasti , olen ladannut niitä tabletilleni ja kuunnellut valtavasti. Luen hirmu paljon myös kaikkea muuta.- Anonyymi
Kuuntelu ei ole lukemista.
- Anonyymi
Hyvin pääsee hienoston kesäpuuhista tätä lukemalla, ei tarvii ostaa kirjoja, eikä niitä lukea.
Parasta " kirjallisuuden teatteria".- Anonyymi
Ka ku en ymmärrä ,mitä tarkoitat!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ka ku en ymmärrä ,mitä tarkoitat!
Tätä palstaa ja näitä ketjuja hän taitaa tarkoittaa. Sangen sarkastinen sanailu.
- Anonyymi
Lieslahti: Vihreän verhon takana. Kirjoittaja oli saanut paljon huonoa ja ymmärtämätöntä kohtelua ennen kuin hänen harvinaislaatuinen sairautensa oli löydetty. Minä kuten varmasti moni muukin voi samaistua kirjan henkilöön, niin paljon vastaavanlaatuista kohtelua on saanut kokea. Kirjan lukeminen oli kuin vertaistukea.
Keveämpää loppukesän tummeneviin iltoihin: aloitin e-kirjana Ulla Raskin "Blanka, Itämeren tytär", historiallinen 1600-luvulle Rääveliin (Tallinnaan) sijoitettu "lukuromaani", ensimmäinen Kylmä meri-trilogiassa. Lupaava alku, kerron lisää myöhemmin.
Aika harvoin luen jännityskirjallisuutta, mutta kesällä ostin Virpi Hämeen-anttilan kirjan, synnin jäljet. Puolessa välissä olen.
Hänen kirjojaan en ole ennen lukenut.- Anonyymi
Hollywood-näyttelijä-tähti Shirley MacLaine: Hopealanka ja Onnentähteni.
Hopealanka lienee McLainen esikoisteos "Out On A Limb". Luettu joku ehkä 30 vuotta sitten, upea lukukokemus.
- Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
Hopealanka lienee McLainen esikoisteos "Out On A Limb". Luettu joku ehkä 30 vuotta sitten, upea lukukokemus.
Olen ehkä kuullut aiheesta joskus silloin "30 vuotta sitten", se jäi pieneen mieloseen kiinnostavuutensa takia. 'Nyt jo' sain luettua sen. Tykkäsin.
Iltalukemiseksi ostin myös Pirjo Tuomisen Mies metsätiellä. Sitä kuvataan tiiviiksi suomalaiseen kulttuurimaisemaan sijoietuksi jännitysromaaniksi. Aloitan sen kunhan Blanka, itämeren tytär on loppu. Aivoni tarvitsevät jotain keveämpää yön myöhäisinä tunteina. Painajaiset ovat olleet huolena, möröt jahtaavat minua pimeisiin nurkkiin joista ei ole ulospääsyä. Hihkaisin viime yönä pari kertaa pelottavasti unessani, onneksi liinatukka vieressäni pelasti minut mörön kynsistä.
Aistien ylikuormitusta?
Liikaa striimattua yönpimeimpinä tunteina?- Anonyymi
Onneksi en näe painajaisia. Alkuviikosta kävi yllätysvieras, joka toi pitkävartisen, kauniin kukan (Gladiolus) ja kertoili sairaudestaan, joka panee välillä menemään mukkelis makkelis pitkin pihaa ja / tai permantoa. Yöllä unessa tuo em. kukka kääntyi ympäri vaasissaan, taipui mutkalle. Kertomuksensa menivät niin syvälle syövereihin.
Anonyymi kirjoitti:
Onneksi en näe painajaisia. Alkuviikosta kävi yllätysvieras, joka toi pitkävartisen, kauniin kukan (Gladiolus) ja kertoili sairaudestaan, joka panee välillä menemään mukkelis makkelis pitkin pihaa ja / tai permantoa. Yöllä unessa tuo em. kukka kääntyi ympäri vaasissaan, taipui mutkalle. Kertomuksensa menivät niin syvälle syövereihin.
Monet yleisestikäytössä olevat lääkkeet, kuten statiinit ja beetasalpaajat saattavat aiheuttaa painajaisia. Syön molempia.
- Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
Monet yleisestikäytössä olevat lääkkeet, kuten statiinit ja beetasalpaajat saattavat aiheuttaa painajaisia. Syön molempia.
Totta vai tarua? En ole ikinä koskaan kuullut moista. Jospa sulla on vain vilkas mielikuvitus, kun luet paljon. Käsittääkseni.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta vai tarua? En ole ikinä koskaan kuullut moista. Jospa sulla on vain vilkas mielikuvitus, kun luet paljon. Käsittääkseni.
Statiinit voivat aiheuttaa harvinaisena haittavaikutuksena unihäiriöitä, kuten painajaisia, mutta tämä on yksilöllistä. Yleisemmin statiinien haittavaikutuksia ovat lihaskivut, vatsavaivat ja maksa-arvojen nousu. Jos epäilet statiinien aiheuttavan sinulle unihäiriöitä, keskustele lääkärisi kanssa mahdollisista annosmuutoksista tai vaihtoehtoisista lääkityksistä, Duodecimlehti.fi neuvoo.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta vai tarua? En ole ikinä koskaan kuullut moista. Jospa sulla on vain vilkas mielikuvitus, kun luet paljon. Käsittääkseni.
Kyllä, beetasalpaajat voivat joillakin ihmisillä aiheuttaa painajaisia. Beetasalpaajat voivat myös häiritä unta muilla tavoilla, kuten vähentämällä syvän unen määrää ja lisäämällä heräämisiä yöllä.
Beetasalpaajat ovat lääkkeitä, jotka vaikuttavat sydämen ja verisuonten toimintaan, ja niitä käytetään usein korkean verenpaineen, rytmihäiriöiden ja muiden sydänsairauksien hoitoon. Ne voivat kuitenkin aiheuttaa sivuvaikutuksia, kuten väsymystä, heikotusta ja unihäiriöitä.
On tärkeää keskustella lääkärin kanssa, jos koet unihäiriöitä beetasalpaajien käytön aikana. Lääkäri voi arvioida tilannetta ja tarvittaessa säätää lääkitystä tai suositella muita hoitokeinoja.
Lisätietoa beetasalpaajista ja niiden mahdollisista sivuvaikutuksista on saatavilla esimerkiksi Sydänliiton verkkosivuilta ja Terveyskirjastosta. - Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
Monet yleisestikäytössä olevat lääkkeet, kuten statiinit ja beetasalpaajat saattavat aiheuttaa painajaisia. Syön molempia.
Entäs se ozempic noiden kanssa yhteisvaikutuksessa, kun jo yksinkin aiheuttaa pahoja sivuvaikutuksia.
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Statiinit voivat aiheuttaa harvinaisena haittavaikutuksena unihäiriöitä, kuten painajaisia, mutta tämä on yksilöllistä. Yleisemmin statiinien haittavaikutuksia ovat lihaskivut, vatsavaivat ja maksa-arvojen nousu. Jos epäilet statiinien aiheuttavan sinulle unihäiriöitä, keskustele lääkärisi kanssa mahdollisista annosmuutoksista tai vaihtoehtoisista lääkityksistä, Duodecimlehti.fi neuvoo.
Mulla ei ole minkäänlaisia muita lääkkeitä, mutta tänään aloitin lääkärin määräämän lääkkeen, jonka pitäisi voidella niveleni uusiksi ja ehjiksi jälleen. Nähtäväksi jää.
Mielelläni lukisin kirjoja ajanvietteenä, lukuharrastus alkoi kun opin lukemaan, ensimmäinen kirjaston kortti oli lasten puolelle kortin numero oli 319. Kirjastosta on tähän ikään kannettu selkä vääränä, viime vuosia hankittu muualta.
Jokin on muuttunut, ei enää kelpaa mikä tahansa lukeminen, hyvä kirja vie mennessään, et halua laskea sitä pois kädestäsi. Mistä löytyisi kirja joka sytyttäisi palon lukea, yhden vaivaisen kirjan lukenut tänä vuonna, sekin oli jäädä kesken, odotan erästä kirjan ilmestymistä.
https://www.hs.fi/lifestyle/art-2000011380480.html- Anonyymi
Eikö tämän ketjun aloittaja
ole kirjailija, joten miten olisi hänen kirjansa. Anonyymi kirjoitti:
Eikö tämän ketjun aloittaja
ole kirjailija, joten miten olisi hänen kirjansa.Ilman muuta täytyisi, en väheksy, mutta nyt on tapetilla kirja jonka käännös pitäisi ilmestyä näinä päivinä. En ennee lue sotakirjallisuutta, kun näin artikkelin tästä viime vuonna ' Kestääkö Kollaa ' ajattelin kuinka tämä Olivier Norekin Ranskassa hitiksi noussut teos on kirjoitettu Ranskalaisen silmin.
ps. joko luit uusimman Aku-ankan- Anonyymi
Olen jo runsaat 10vuotta kunnellut äänikirjoja tabletilla. Laitan kirjan kuulumaan aina ,kun haluan rentoutua, sekä myös illalla nukkumaan mennessä ( ladattuna ,siis ilman wifiä). Periaatteeni on se , että jos pidän heti alkuunsa kirjasta ,kuuntelen ja jos en pidä hipaisen sen samantien pois. Helppoa👍
Pertikki kirjoitti:
Ilman muuta täytyisi, en väheksy, mutta nyt on tapetilla kirja jonka käännös pitäisi ilmestyä näinä päivinä. En ennee lue sotakirjallisuutta, kun näin artikkelin tästä viime vuonna ' Kestääkö Kollaa ' ajattelin kuinka tämä Olivier Norekin Ranskassa hitiksi noussut teos on kirjoitettu Ranskalaisen silmin.
ps. joko luit uusimman Aku-ankanIlman muuta kannattaa lukea kirjoja sen perusteella miten kirjan aihe tai teema kiinnostaa. Niin minäkin teen.
Tarkistin viimeisen kirjani saatavuutta kirjastoista ja oli muutama varaus helmet-kirjastossa ja aluekirjastoissa oli eräpäiviä kuun lopussa , joten joku niitä lukee. Oleni han ihan mielissäni.- AnonyymiUUSI
Pertikki kirjoitti:
Ilman muuta täytyisi, en väheksy, mutta nyt on tapetilla kirja jonka käännös pitäisi ilmestyä näinä päivinä. En ennee lue sotakirjallisuutta, kun näin artikkelin tästä viime vuonna ' Kestääkö Kollaa ' ajattelin kuinka tämä Olivier Norekin Ranskassa hitiksi noussut teos on kirjoitettu Ranskalaisen silmin.
ps. joko luit uusimman Aku-ankanAku Ankka on älykköjen talouslehti.
- AnonyymiUUSI
Ihmisestä tulee valikoiva, kun paljon lukee. Maku kehittyy.
- AnonyymiUUSI
Pertikki kirjoitti:
Ilman muuta täytyisi, en väheksy, mutta nyt on tapetilla kirja jonka käännös pitäisi ilmestyä näinä päivinä. En ennee lue sotakirjallisuutta, kun näin artikkelin tästä viime vuonna ' Kestääkö Kollaa ' ajattelin kuinka tämä Olivier Norekin Ranskassa hitiksi noussut teos on kirjoitettu Ranskalaisen silmin.
ps. joko luit uusimman Aku-ankanMiksi pitäisi lukea aku ankkaa? Tuo kysymys sinulta haiskahtaa riitelyn tarpeena, koska palsta on 80 plus, et eiköhän ankat ole jo luettuna pentuna.
Anonyymi kirjoitti:
Aku Ankka on älykköjen talouslehti.
Pitää paikkansa, meille tuli Aku-ankka kun olin lapsi, tuli tytär oli pieni saatoin itse sitä vilkaista, juonet pohjautuu aikuisten maailmaan.
Pertikki kirjoitti:
Pitää paikkansa, meille tuli Aku-ankka kun olin lapsi, tuli tytär oli pieni saatoin itse sitä vilkaista, juonet pohjautuu aikuisten maailmaan.
Anteeksi en ole halukas riitelemään mistään.
Johonkin kirjailijaan kun tykästyy saattaa ahmia hänen tuotantoaan enemmänkin.
https://www.suomalainen.com/products/talven-soturit-4?srsltid=AfmBOoo1-mkYlpBPPaYZz-eDnhuI2Meass28PlPyGZuV1Jv82UteG28C
Kun saan tämän kirjan käsiini, miellyn siihen jos hänen tuotantoaan löytyy lisää niin miksikä ei..- AnonyymiUUSI
Pertikki kirjoitti:
Anteeksi en ole halukas riitelemään mistään.
Johonkin kirjailijaan kun tykästyy saattaa ahmia hänen tuotantoaan enemmänkin.
https://www.suomalainen.com/products/talven-soturit-4?srsltid=AfmBOoo1-mkYlpBPPaYZz-eDnhuI2Meass28PlPyGZuV1Jv82UteG28C
Kun saan tämän kirjan käsiini, miellyn siihen jos hänen tuotantoaan löytyy lisää niin miksikä ei..Celiassa näemmä on vasta tutannossa tuo kirja.
Paloma.se01 kirjoitti:
Ilman muuta kannattaa lukea kirjoja sen perusteella miten kirjan aihe tai teema kiinnostaa. Niin minäkin teen.
Tarkistin viimeisen kirjani saatavuutta kirjastoista ja oli muutama varaus helmet-kirjastossa ja aluekirjastoissa oli eräpäiviä kuun lopussa , joten joku niitä lukee. Oleni han ihan mielissäni.Mistäpä tiedät/ kuvittelet, että joku niitä kirjojasi lukee vaikka lainaakin?
Voihan niittenkin suhteen käydä näin:
"""... keskeytin sen. Ei tempaissut."""Tellukka kirjoitti:
Mistäpä tiedät/ kuvittelet, että joku niitä kirjojasi lukee vaikka lainaakin?
Voihan niittenkin suhteen käydä näin:
"""... keskeytin sen. Ei tempaissut."""Aivan varmasti. Kirjailijan arkipäivää. Mutta harvemmin tapahtuu että joku joka ei pidä kirjoistasi jahtaa, vainoaa ja vähättelee sinua julkisesti sekä kirjailijana että ihmisenä internetin keskustelupalstoilla.
Mitalin toinen puoli: tapasin kesällä serkkuni, (emme ole olleet oikeastaan missään tekemisissä vuosikymmeniin)jolle olin lahjoittanut ensimmäisen kirjani kaksi vuotta sitten. Hän kertoi minulle että oli ollut vähän skeptinen että jospa kirja ei kuitenkaan olisi riittävän kiinnostava että hän joka lukee vähän nykyisin jaksaisi lukea sitä. "Olen todellakin positiivisesti yllättynyt!", hän sanoi. ""Kirjasi tempaisi mukaansa, luin sen alusta loppuun suurella mielenkiinnolla."Paloma.se01 kirjoitti:
Aivan varmasti. Kirjailijan arkipäivää. Mutta harvemmin tapahtuu että joku joka ei pidä kirjoistasi jahtaa, vainoaa ja vähättelee sinua julkisesti sekä kirjailijana että ihmisenä internetin keskustelupalstoilla.
Mitalin toinen puoli: tapasin kesällä serkkuni, (emme ole olleet oikeastaan missään tekemisissä vuosikymmeniin)jolle olin lahjoittanut ensimmäisen kirjani kaksi vuotta sitten. Hän kertoi minulle että oli ollut vähän skeptinen että jospa kirja ei kuitenkaan olisi riittävän kiinnostava että hän joka lukee vähän nykyisin jaksaisi lukea sitä. "Olen todellakin positiivisesti yllättynyt!", hän sanoi. ""Kirjasi tempaisi mukaansa, luin sen alusta loppuun suurella mielenkiinnolla.""""jahtaa, vainoaa ja vähättelee """
Itsehän kirjasi ja asian niistä nostit esille taas kerran, niinkuin tapanasi on joka ketjussa ihan ilman jahtaamista. Kai siitä saa keskustella muutenkin kuin imarrellen sillä enhän ole edes serkkusi.- AnonyymiUUSI
Paloma.se01 kirjoitti:
Aivan varmasti. Kirjailijan arkipäivää. Mutta harvemmin tapahtuu että joku joka ei pidä kirjoistasi jahtaa, vainoaa ja vähättelee sinua julkisesti sekä kirjailijana että ihmisenä internetin keskustelupalstoilla.
Mitalin toinen puoli: tapasin kesällä serkkuni, (emme ole olleet oikeastaan missään tekemisissä vuosikymmeniin)jolle olin lahjoittanut ensimmäisen kirjani kaksi vuotta sitten. Hän kertoi minulle että oli ollut vähän skeptinen että jospa kirja ei kuitenkaan olisi riittävän kiinnostava että hän joka lukee vähän nykyisin jaksaisi lukea sitä. "Olen todellakin positiivisesti yllättynyt!", hän sanoi. ""Kirjasi tempaisi mukaansa, luin sen alusta loppuun suurella mielenkiinnolla."Siinä vasta oli lapinlisää.
- AnonyymiUUSI
Paloma.se01 kirjoitti:
Aivan varmasti. Kirjailijan arkipäivää. Mutta harvemmin tapahtuu että joku joka ei pidä kirjoistasi jahtaa, vainoaa ja vähättelee sinua julkisesti sekä kirjailijana että ihmisenä internetin keskustelupalstoilla.
Mitalin toinen puoli: tapasin kesällä serkkuni, (emme ole olleet oikeastaan missään tekemisissä vuosikymmeniin)jolle olin lahjoittanut ensimmäisen kirjani kaksi vuotta sitten. Hän kertoi minulle että oli ollut vähän skeptinen että jospa kirja ei kuitenkaan olisi riittävän kiinnostava että hän joka lukee vähän nykyisin jaksaisi lukea sitä. "Olen todellakin positiivisesti yllättynyt!", hän sanoi. ""Kirjasi tempaisi mukaansa, luin sen alusta loppuun suurella mielenkiinnolla."Taidat olla ihan todella hyvä kirjailija, kun niin usein näitä ns. positiivisia palautteita kirjoistasi tänne tuot meidän luettavaksi.
Paljon tunnen kirjalijoita, mutta kukaan...........:)))) Tellukka kirjoitti:
"""jahtaa, vainoaa ja vähättelee """
Itsehän kirjasi ja asian niistä nostit esille taas kerran, niinkuin tapanasi on joka ketjussa ihan ilman jahtaamista. Kai siitä saa keskustella muutenkin kuin imarrellen sillä enhän ole edes serkkusi.Tämä aloitus ei ollut minusta eikä kirjoistani. Itse en ole nostanut esiin yhtään kirjoittamistani kirjoista; taisi olla ano tuossa vähän ylempänä' joka kysyi Pertikiltä onko hän lukenut aloittajan kirjoja. Joten taas vääristelet faktaa ja mustamaalaat.
Serkkuni ei todellakaan ole sen tyyppinen henkilö joka imartelisi minua. He ajoivat miehensä kanssa neljä tuntia yhteen suuntaan tapaamaan minua kun halusin kysellä häneltä isoäidistä, joka asui hänen lapsuudenkodissaan. Ei ole kirjaihmisiä ja muutenkin jämpti satakuntalainen. En ole tavannut häntä kuin ehkä kolme kertaa sen jälkeen kuin lähdin Suomesta ja yhteydenpito on ollut nolla.- AnonyymiUUSI
Paloma.se01 kirjoitti:
Aivan varmasti. Kirjailijan arkipäivää. Mutta harvemmin tapahtuu että joku joka ei pidä kirjoistasi jahtaa, vainoaa ja vähättelee sinua julkisesti sekä kirjailijana että ihmisenä internetin keskustelupalstoilla.
Mitalin toinen puoli: tapasin kesällä serkkuni, (emme ole olleet oikeastaan missään tekemisissä vuosikymmeniin)jolle olin lahjoittanut ensimmäisen kirjani kaksi vuotta sitten. Hän kertoi minulle että oli ollut vähän skeptinen että jospa kirja ei kuitenkaan olisi riittävän kiinnostava että hän joka lukee vähän nykyisin jaksaisi lukea sitä. "Olen todellakin positiivisesti yllättynyt!", hän sanoi. ""Kirjasi tempaisi mukaansa, luin sen alusta loppuun suurella mielenkiinnolla."Siis julkisilla keskustelupastoilla (monikossa) sinua jahdataan vainotaan ja vähätellään sekä ihmisenä että kirjailijana. Vähättelyä olen kyllä nähnyt, tavallaan se tasapainottaa omaa isotteluasi. Mutta vaino ja jahti on kyllä omassa päässäsi. Miksi niin monilla alustoilla jaat yksityistä elämääsi, jos saat niillä vainoa osaksesi ?
Anonyymi kirjoitti:
Siis julkisilla keskustelupastoilla (monikossa) sinua jahdataan vainotaan ja vähätellään sekä ihmisenä että kirjailijana. Vähättelyä olen kyllä nähnyt, tavallaan se tasapainottaa omaa isotteluasi. Mutta vaino ja jahti on kyllä omassa päässäsi. Miksi niin monilla alustoilla jaat yksityistä elämääsi, jos saat niillä vainoa osaksesi ?
Hpönhöpön.
Eräs tietty nimimerkki on minua vainonnut ja jahdannut jo yli kymmene nvuotta ja jos haluaisin niin voisin tehdä hänestä syytteen stalkkaamisesta, IP.osoitteesta tulee kyllä selville henkilöllisyys, mutta olen liian laiska säästelemään kaikkia kunnianloukkauksia, joita hän on niskaani syytänyt täällä. Ja kaikki aivan ilmaiseksi, koska en ole häntä mitenkään koskaan loukannut. Voisin tehdä korvausvaatimuksia miljoonien edestä, mutta luulen että k.o. henkilöllä ei ehkä ole resursseja maksamaanminulle korvauksia. Voisin kirjoittaa vaikka kirjan, tehdä mediassa haastatteluja, ja kertoa miten ahdistavaa on tämä kaikki ollut, ja itkeä tv:kameroiden edessä kuin Pernilla Wiberg, jonka tyttärellä Bianca Ingrossolla on juuri stalkkauskeissi käsittelyssä.
Mutta en taida viitsiä :))
(Haluaisin kyllä muuttaa vakituisesta asunnostani hänen korviensa välissä jonnekin muualle, mutta hän pitää minua tiukasti siellä, lukkojen takana.
Nojoo, kaikilla meillä on omat tarpeemme ja saamme tyydytystä eri asioista, stalkkaajatkin.
Mutta selkosuomella:
minua ei jahdata, eikä vainota keskustelupalstoilla noin yleensä, paitsi joidenkin yksilöiden toimesta, jotka eivät osaa erottaa tarua todellisuudesta, ja sellaista tapahtuu aina paljon kirjoittaville, kuten allekirjoittanut.
Olen ollut pitkään näillä palstoilla, kirjoittamisharrastus on tullut mukaan vasta viime vuosina. En siis ole kirjailija, joka toitottaa täällä omaa torveaan, vaan yhteisön pitkäaikainen jäsen, joka jakaa iloaan ja onneaan ja hyvää mieltään kaikille unelmansa toteuttamisesta. Mutta se taitaa tehdä jollekin kipeää.- AnonyymiUUSI
Paloma.se01 kirjoitti:
Tämä aloitus ei ollut minusta eikä kirjoistani. Itse en ole nostanut esiin yhtään kirjoittamistani kirjoista; taisi olla ano tuossa vähän ylempänä' joka kysyi Pertikiltä onko hän lukenut aloittajan kirjoja. Joten taas vääristelet faktaa ja mustamaalaat.
Serkkuni ei todellakaan ole sen tyyppinen henkilö joka imartelisi minua. He ajoivat miehensä kanssa neljä tuntia yhteen suuntaan tapaamaan minua kun halusin kysellä häneltä isoäidistä, joka asui hänen lapsuudenkodissaan. Ei ole kirjaihmisiä ja muutenkin jämpti satakuntalainen. En ole tavannut häntä kuin ehkä kolme kertaa sen jälkeen kuin lähdin Suomesta ja yhteydenpito on ollut nolla.Älä valehtele. Dokumentti on edessäsi. Kyllä sinä toit omat kirjasi esiin jo tuolla alupäässä eli ennen tuota anoa.
- AnonyymiUUSI
Paloma.se01 kirjoitti:
Hpönhöpön.
Eräs tietty nimimerkki on minua vainonnut ja jahdannut jo yli kymmene nvuotta ja jos haluaisin niin voisin tehdä hänestä syytteen stalkkaamisesta, IP.osoitteesta tulee kyllä selville henkilöllisyys, mutta olen liian laiska säästelemään kaikkia kunnianloukkauksia, joita hän on niskaani syytänyt täällä. Ja kaikki aivan ilmaiseksi, koska en ole häntä mitenkään koskaan loukannut. Voisin tehdä korvausvaatimuksia miljoonien edestä, mutta luulen että k.o. henkilöllä ei ehkä ole resursseja maksamaanminulle korvauksia. Voisin kirjoittaa vaikka kirjan, tehdä mediassa haastatteluja, ja kertoa miten ahdistavaa on tämä kaikki ollut, ja itkeä tv:kameroiden edessä kuin Pernilla Wiberg, jonka tyttärellä Bianca Ingrossolla on juuri stalkkauskeissi käsittelyssä.
Mutta en taida viitsiä :))
(Haluaisin kyllä muuttaa vakituisesta asunnostani hänen korviensa välissä jonnekin muualle, mutta hän pitää minua tiukasti siellä, lukkojen takana.
Nojoo, kaikilla meillä on omat tarpeemme ja saamme tyydytystä eri asioista, stalkkaajatkin.
Mutta selkosuomella:
minua ei jahdata, eikä vainota keskustelupalstoilla noin yleensä, paitsi joidenkin yksilöiden toimesta, jotka eivät osaa erottaa tarua todellisuudesta, ja sellaista tapahtuu aina paljon kirjoittaville, kuten allekirjoittanut.
Olen ollut pitkään näillä palstoilla, kirjoittamisharrastus on tullut mukaan vasta viime vuosina. En siis ole kirjailija, joka toitottaa täällä omaa torveaan, vaan yhteisön pitkäaikainen jäsen, joka jakaa iloaan ja onneaan ja hyvää mieltään kaikille unelmansa toteuttamisesta. Mutta se taitaa tehdä jollekin kipeää.Syytteen nostaa syyttäjä, ei asianomistaja. Syyteharkinta edeltää syytteen nostamista. Joskus joutuukin itse maksumieheksi, aiheeton ilmianto voi olla rikos.
Anonyymi kirjoitti:
Älä valehtele. Dokumentti on edessäsi. Kyllä sinä toit omat kirjasi esiin jo tuolla alupäässä eli ennen tuota anoa.
Voi pyhä yksinkertaisuus!
Kirjoitin kirjojen lukemisesta, kirjoittamisprosessista, äänikirjojen tekemisestä, en missään vaiheessa tuonut esille mitään omaa kirjaani keskustelussa, tarkoituksella ettei kukaan tulisi kailottamaan täällä "omien kirjojen mainostamisesta".
Tarkistin asian, parikin kertaa, jopa enne sinun loukkaavaa kommenttiasi.- AnonyymiUUSI
Paloma.se01 kirjoitti:
Aivan varmasti. Kirjailijan arkipäivää. Mutta harvemmin tapahtuu että joku joka ei pidä kirjoistasi jahtaa, vainoaa ja vähättelee sinua julkisesti sekä kirjailijana että ihmisenä internetin keskustelupalstoilla.
Mitalin toinen puoli: tapasin kesällä serkkuni, (emme ole olleet oikeastaan missään tekemisissä vuosikymmeniin)jolle olin lahjoittanut ensimmäisen kirjani kaksi vuotta sitten. Hän kertoi minulle että oli ollut vähän skeptinen että jospa kirja ei kuitenkaan olisi riittävän kiinnostava että hän joka lukee vähän nykyisin jaksaisi lukea sitä. "Olen todellakin positiivisesti yllättynyt!", hän sanoi. ""Kirjasi tempaisi mukaansa, luin sen alusta loppuun suurella mielenkiinnolla."Makuja on monenlaisia.
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Miksi pitäisi lukea aku ankkaa? Tuo kysymys sinulta haiskahtaa riitelyn tarpeena, koska palsta on 80 plus, et eiköhän ankat ole jo luettuna pentuna.
Aku Ankkoja kannattaa lukea. Aku Ankka on älykköjen talouslehti. Siitä oppii ja se on hauska.
- AnonyymiUUSI
Paloma.se01 kirjoitti:
Voi pyhä yksinkertaisuus!
Kirjoitin kirjojen lukemisesta, kirjoittamisprosessista, äänikirjojen tekemisestä, en missään vaiheessa tuonut esille mitään omaa kirjaani keskustelussa, tarkoituksella ettei kukaan tulisi kailottamaan täällä "omien kirjojen mainostamisesta".
Tarkistin asian, parikin kertaa, jopa enne sinun loukkaavaa kommenttiasi.Voi pyhä yksinkertaisuus!
Mitä loukkaavaa näin kommentissani? Sinun valehtelusiko oli loukkaavaa?
9.8 olet kirjoittanut
"Olen todella otettu ja iloinen siitä, että Tulikärpästen polkua on nyt saatavilla parissakymmenessä kirjastossa Siuomessa ja helmet.fi jopa pari varausta. Että kirjasta on tehty yksi blogiarvio (kirjamaa) ja että paikallislehti teki jutun juuri ennen kirjastovierailuani. Tämä näkyvyys lisää tietenkin kirjanmyyntiä, vaikka siitä hyötyy lähinnä kustantamo." Anonyymi kirjoitti:
Voi pyhä yksinkertaisuus!
Mitä loukkaavaa näin kommentissani? Sinun valehtelusiko oli loukkaavaa?
9.8 olet kirjoittanut
"Olen todella otettu ja iloinen siitä, että Tulikärpästen polkua on nyt saatavilla parissakymmenessä kirjastossa Siuomessa ja helmet.fi jopa pari varausta. Että kirjasta on tehty yksi blogiarvio (kirjamaa) ja että paikallislehti teki jutun juuri ennen kirjastovierailuani. Tämä näkyvyys lisää tietenkin kirjanmyyntiä, vaikka siitä hyötyy lähinnä kustantamo."Edelleenkin, kirjoitin saatavuudesta, kirjastoissa ja levikistä.
Pelkkää infoa, ei mitään markkinointia tai mainostamista.- AnonyymiUUSI
Paloma.se01 kirjoitti:
Hpönhöpön.
Eräs tietty nimimerkki on minua vainonnut ja jahdannut jo yli kymmene nvuotta ja jos haluaisin niin voisin tehdä hänestä syytteen stalkkaamisesta, IP.osoitteesta tulee kyllä selville henkilöllisyys, mutta olen liian laiska säästelemään kaikkia kunnianloukkauksia, joita hän on niskaani syytänyt täällä. Ja kaikki aivan ilmaiseksi, koska en ole häntä mitenkään koskaan loukannut. Voisin tehdä korvausvaatimuksia miljoonien edestä, mutta luulen että k.o. henkilöllä ei ehkä ole resursseja maksamaanminulle korvauksia. Voisin kirjoittaa vaikka kirjan, tehdä mediassa haastatteluja, ja kertoa miten ahdistavaa on tämä kaikki ollut, ja itkeä tv:kameroiden edessä kuin Pernilla Wiberg, jonka tyttärellä Bianca Ingrossolla on juuri stalkkauskeissi käsittelyssä.
Mutta en taida viitsiä :))
(Haluaisin kyllä muuttaa vakituisesta asunnostani hänen korviensa välissä jonnekin muualle, mutta hän pitää minua tiukasti siellä, lukkojen takana.
Nojoo, kaikilla meillä on omat tarpeemme ja saamme tyydytystä eri asioista, stalkkaajatkin.
Mutta selkosuomella:
minua ei jahdata, eikä vainota keskustelupalstoilla noin yleensä, paitsi joidenkin yksilöiden toimesta, jotka eivät osaa erottaa tarua todellisuudesta, ja sellaista tapahtuu aina paljon kirjoittaville, kuten allekirjoittanut.
Olen ollut pitkään näillä palstoilla, kirjoittamisharrastus on tullut mukaan vasta viime vuosina. En siis ole kirjailija, joka toitottaa täällä omaa torveaan, vaan yhteisön pitkäaikainen jäsen, joka jakaa iloaan ja onneaan ja hyvää mieltään kaikille unelmansa toteuttamisesta. Mutta se taitaa tehdä jollekin kipeää.Näyttää että olet jakanut ilon onnen ja hyvänmielen pois eikä itsellesi jäänyt mitään.
- AnonyymiUUSI
Paloma.se01 kirjoitti:
Edelleenkin, kirjoitin saatavuudesta, kirjastoissa ja levikistä.
Pelkkää infoa, ei mitään markkinointia tai mainostamista.Mistä revit tuon viimeisen lauseen?
Paloma.se01 kirjoitti:
Hpönhöpön.
Eräs tietty nimimerkki on minua vainonnut ja jahdannut jo yli kymmene nvuotta ja jos haluaisin niin voisin tehdä hänestä syytteen stalkkaamisesta, IP.osoitteesta tulee kyllä selville henkilöllisyys, mutta olen liian laiska säästelemään kaikkia kunnianloukkauksia, joita hän on niskaani syytänyt täällä. Ja kaikki aivan ilmaiseksi, koska en ole häntä mitenkään koskaan loukannut. Voisin tehdä korvausvaatimuksia miljoonien edestä, mutta luulen että k.o. henkilöllä ei ehkä ole resursseja maksamaanminulle korvauksia. Voisin kirjoittaa vaikka kirjan, tehdä mediassa haastatteluja, ja kertoa miten ahdistavaa on tämä kaikki ollut, ja itkeä tv:kameroiden edessä kuin Pernilla Wiberg, jonka tyttärellä Bianca Ingrossolla on juuri stalkkauskeissi käsittelyssä.
Mutta en taida viitsiä :))
(Haluaisin kyllä muuttaa vakituisesta asunnostani hänen korviensa välissä jonnekin muualle, mutta hän pitää minua tiukasti siellä, lukkojen takana.
Nojoo, kaikilla meillä on omat tarpeemme ja saamme tyydytystä eri asioista, stalkkaajatkin.
Mutta selkosuomella:
minua ei jahdata, eikä vainota keskustelupalstoilla noin yleensä, paitsi joidenkin yksilöiden toimesta, jotka eivät osaa erottaa tarua todellisuudesta, ja sellaista tapahtuu aina paljon kirjoittaville, kuten allekirjoittanut.
Olen ollut pitkään näillä palstoilla, kirjoittamisharrastus on tullut mukaan vasta viime vuosina. En siis ole kirjailija, joka toitottaa täällä omaa torveaan, vaan yhteisön pitkäaikainen jäsen, joka jakaa iloaan ja onneaan ja hyvää mieltään kaikille unelmansa toteuttamisesta. Mutta se taitaa tehdä jollekin kipeää."""...eivät osaa erottaa tarua todellisuudesta, ja sellaista tapahtuu aina paljon kirjoittaville, kuten allekirjoittanut."""
Niin näkyy tapahtuvan.
Todellisuudessa Pernilla Wibergillä ei ole Bianca Ingrosso nimistä tytärtä. Vain sinun taruissasi saattanee olla.- AnonyymiUUSI
Paloma.se01 kirjoitti:
Hpönhöpön.
Eräs tietty nimimerkki on minua vainonnut ja jahdannut jo yli kymmene nvuotta ja jos haluaisin niin voisin tehdä hänestä syytteen stalkkaamisesta, IP.osoitteesta tulee kyllä selville henkilöllisyys, mutta olen liian laiska säästelemään kaikkia kunnianloukkauksia, joita hän on niskaani syytänyt täällä. Ja kaikki aivan ilmaiseksi, koska en ole häntä mitenkään koskaan loukannut. Voisin tehdä korvausvaatimuksia miljoonien edestä, mutta luulen että k.o. henkilöllä ei ehkä ole resursseja maksamaanminulle korvauksia. Voisin kirjoittaa vaikka kirjan, tehdä mediassa haastatteluja, ja kertoa miten ahdistavaa on tämä kaikki ollut, ja itkeä tv:kameroiden edessä kuin Pernilla Wiberg, jonka tyttärellä Bianca Ingrossolla on juuri stalkkauskeissi käsittelyssä.
Mutta en taida viitsiä :))
(Haluaisin kyllä muuttaa vakituisesta asunnostani hänen korviensa välissä jonnekin muualle, mutta hän pitää minua tiukasti siellä, lukkojen takana.
Nojoo, kaikilla meillä on omat tarpeemme ja saamme tyydytystä eri asioista, stalkkaajatkin.
Mutta selkosuomella:
minua ei jahdata, eikä vainota keskustelupalstoilla noin yleensä, paitsi joidenkin yksilöiden toimesta, jotka eivät osaa erottaa tarua todellisuudesta, ja sellaista tapahtuu aina paljon kirjoittaville, kuten allekirjoittanut.
Olen ollut pitkään näillä palstoilla, kirjoittamisharrastus on tullut mukaan vasta viime vuosina. En siis ole kirjailija, joka toitottaa täällä omaa torveaan, vaan yhteisön pitkäaikainen jäsen, joka jakaa iloaan ja onneaan ja hyvää mieltään kaikille unelmansa toteuttamisesta. Mutta se taitaa tehdä jollekin kipeää.Oletkohan sinä tarpeeksi kiinnostava henkilö, että pääsisit media haastatteluihin ja tv kameroiden eteen kertomaan vainoojistasi?
Anonyymi kirjoitti:
Oletkohan sinä tarpeeksi kiinnostava henkilö, että pääsisit media haastatteluihin ja tv kameroiden eteen kertomaan vainoojistasi?
No mikä ettei.
Olihan serkkunsakin ajanut satoja kilometrejä tapaamaan häntä.- AnonyymiUUSI
Tellukka kirjoitti:
"""...eivät osaa erottaa tarua todellisuudesta, ja sellaista tapahtuu aina paljon kirjoittaville, kuten allekirjoittanut."""
Niin näkyy tapahtuvan.
Todellisuudessa Pernilla Wibergillä ei ole Bianca Ingrosso nimistä tytärtä. Vain sinun taruissasi saattanee olla.Pernilla Wahlgrenin tytär
🕊️
- AnonyymiUUSI
Kirjan lukeminen on eri asia, kun kirjan kuunteleminen.
- AnonyymiUUSI
On ihan eri asia. Äänikirjat ovat minulle best. Loistava nykyaika👍
Mikä kenellekin sopii parhaiten.
Itse vielä tykkään mieluummin lukea paperikirjoja niin kauan kuin silmät lukemista kestää.
Sitten on tietysti niitäkin, jotka eivät kestä hiljaisuutta.
- AnonyymiUUSI
Aloitin netin kautta lukemaan STLK 2017 -Raamatun käännöstä.
STLK = Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen Kirkko (suht. pieni, mutta hengellisesti sitäkin vakaumuksellisempi, luterilainen kirkkokunta Suomessa):
https://luterilainen.com/fi/
LHPK = Lähetyshiippakunta (Hengl. vakaumuksellinen, luterilainen kirkkokunta):
https://www.lhpk.fi/
Biblia 1776
KR 33/38 = Kirkkoraamattu. käännös 1933 ja 1938.
KR92 (Kirkkoraamattu 1992-käännös)
Olen tähän asti ollut yksistään KR33/38:n kannattaja, ymmärtänyt sitä parhaiten ja karttanut etenkin KR92:ta, joka tällä hetkellä on Suomen Ev.luterilaisessa kirkoissa yleisesti käytetty käännös.
KR33/38, Joh. 1: 1-5:
1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
2 Hän oli alussa Jumalan tykönä.
3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.
4 Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus.
5 Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt.
STLK17, Joh. 1:1-5:
1 [Apostoli Johannes on kirjoittanut evankeliuminsa Jerusalemin hävityksen jälkeen Efesossa ennen vuotta 100 jKr. Sen erityisenä tarkoituksena on osoittaa Jeesuksen jumaluus ja kumota gnostilainen Kristuksen persoonaa koskeva harha.]
Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.
2 Hän oli alussa Jumalan luona.
3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä on syntynyt.
4 Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus.
5 Ja valkeus loistaa pimeydessä, mutta pimeys ei ottanut sitä vastaan.
Ensin ehkä tuntuu oudolta tämä uusi, nykykielinen käännös, jos on tottunut esim. KR33/38:n runollisempaan kieleen. Sen käännöstyössä olivat muinoin (1933-) mukana mm. kirjailijat Otto Manninen ja Juhani Aho.
Tätä STKL:n kielellistä ilmausta moni tottuu kyllä lukemaan. Jos osaa Raamattua edes yhtään nk. ulkoa, saattaa muistaa joitain aiemman käännöksensä sanamuotoja. Tässä tapauksessa kun vertailee niitä, huomaa, että tässä käännöksessä (STLK) käytetty sana jopa vielä enemmänkin avartaa käsitystä siitä mitä tekstissä halutaan sanoa, laittaa miettimään sen tarkoitusta.
Johanneksen evankeliumi 1. luku:
https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=Joh.+1:1&rnd=1755209180738
Ylhäällä olevista valikoista löytää eri vaihtoehtoja, esim. eri raamatunkäännöstekstit. Näin voi esim. niitä rinnakkain lukien huomata myös nuo pienet erot.
Tätä käännöstä ovat monet nk. uskovaiset kehuneet, eli ihmiset ovat tykänneet.- AnonyymiUUSI
Tulla linkin takaisella STLK:n Etusivulla on esittely tuosta raamatunkäännöksestä:
https://luterilainen.com/fi/ :
>>Tervetuloa löytöretkelle Jumalan sanan syvyyksiin! Suomen Tunnustuksellinen Luterilaisen kirkon raamatunkäännöksestä on ilmestynyt toinen painos.
Käännös saattaa Raamatun sujuvalle suomenkielelle kristikunnan ikiaikaista uskoa kunnioittaen. Käännöksen ohjaava periaate on Raamatun kunnioittaminen Jumalan sanana, ja se perustuu mahdollisimman tarkasti alkutekstiin. Tässä käännöksessä Raamattu ymmärretään kokonaisuutena, joka opettaa samaa totuutta ja kaikki kirkastaa Kristusta. Käännös on Kristus-keskeinen ja tuo esiin syntisen vanhurskauttamisen Kristuksen tähden Raamatun pääoppina. Otsikoissa tuodaan näkyviin Kristus-lupauksia jo Vanhassa testamentissa, niin että alusta lähtien lukijalle tulee selväksi Vapahtajan sukulinja, luvattu syntien sovitus ja Messias-usko.<<
✨
- AnonyymiUUSI
Jotain tuli luetuksi kesän aikana, alkukesällä enemmän, helteillä vähemmän.
Helteillä ei oikein jaksanut aktiivisesti lukeakaan pitkiä pätkiä, mutta joka päivä kuitenkin jonkun verran ulkonaolemisen lisäksi.
Aihepiirit tuskin kiinnostavat moniakaan eli laitan vain luettelon muutamista
eniten mieleenjääneistä kirjoista, en analyysejä.
Luetuksi tuli mm.
Airaksinen: Hyvinvointivaltion hylkäämät: Ikääntyneiden hoidon etiikka
Blåfield: Puola on toista maata
Nylén: Esseet
Meriläinen: Putinin alttaripoika: Patriarkka Kirill ja Venäjän pyhä hyökkäyssota
Lindqvist: Toivosta ja epätoivosta
Murtosaari: Suomen päiväperhoset
Tanskanen-Kuoppa: Kapitalismin suuri illuusio
Kangaspunta: Eriarvoistava katse: Näkökulmia ihmisten luokitteluun
Mazzarella: Luottamisen taito: Rakkaudesta ja muista tunteista
Airaksinen: Millaista oli ? Filosofin oppivuodet
Paasilinna: Kootut satiirit (kolmas lukukerta)
Carlson: Rakas Eeva Kilpi
Siltala: Psykoanalyyttisiä esseitä
Ervasti: Hyvinvointivaltion varjoissa: Muistisairaiden oikeuksien toteutuminen
Ina Colliander: Valoja ja varjoja
Tito Colliander: Ateria
Nyyssönen: Unkarilainen autoritarismin nousu
Kuisma: Uusi vammaispalvelulaki
Laatikainen: 25 tärkeää ruoka-ainetta ja miksi niitä kannattaa syödä.
Lukeeko kukaan muu enemmän tietopuolista kirjallisuutta ?Hyvä.
Tietoon perustuva kirjallisuus, joka perustuu tositapahtumiin. Kattaa laajan kirjon teoksia kuten historiallisia romaaneja, elämänkertoja tositapahtumiin. Dokumentti kirjallisuutta, usein fiktiivisiä kertomuksia jotka sijoittuvat historiallisiin tapahtumiin poikkeaa puhtaasti tietokirjoista.- AnonyymiUUSI
Voi että ! Olipas mahtava lista, Ano 12.32. Tuttujakin löytyi: Airaksinen (Timo?), Lindqvist (Martti?), Nylen (Antti ?).Paasilinna (Erno?), Carlsson (Anna-Riika).
Pirkko Siltalan esseitä olen haeskellut, Tito Collianderin kirjat ovat hyllyssä odottamassa,
Onko Luottamisen taito Mazzarellan uusi teos ? En tunne, vaikka kuvittelen kaiken jo häneltä lukeneeni.
Aika vähän luen tietopuolista kirjallisuutta enää, tuo Jonathan Haidtin Ahdistunut sukupolvi oli sellainen. Sitä ennen taisivat olla Juha Siltalan yhteiskuntakriittiset kirjat: Suomalainen ahdistus, Miehen kunnia ja Työelämän huononemisen lyhyt historia...
demeter1 - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Voi että ! Olipas mahtava lista, Ano 12.32. Tuttujakin löytyi: Airaksinen (Timo?), Lindqvist (Martti?), Nylen (Antti ?).Paasilinna (Erno?), Carlsson (Anna-Riika).
Pirkko Siltalan esseitä olen haeskellut, Tito Collianderin kirjat ovat hyllyssä odottamassa,
Onko Luottamisen taito Mazzarellan uusi teos ? En tunne, vaikka kuvittelen kaiken jo häneltä lukeneeni.
Aika vähän luen tietopuolista kirjallisuutta enää, tuo Jonathan Haidtin Ahdistunut sukupolvi oli sellainen. Sitä ennen taisivat olla Juha Siltalan yhteiskuntakriittiset kirjat: Suomalainen ahdistus, Miehen kunnia ja Työelämän huononemisen lyhyt historia...
demeter1Antti Nylén yllätti minut positiivisesti kyseenalaistamalla asioita.
En ollut lukenut mitään häneltä ennestään, koska olin ennakkoluuloinen hänen
kirjojensa suhteen, vaikka yritän tietysti kuvitella olevani ennakkoluuloton . . .
En kaikista hänen esseistään ollut innostunut, mutta enin osa stimuloi mukavasti
aivojani ja haastoi luutunutta ajatteluani.
Jos tarkkoja ollaan Merete Mazzarellan kirja "Luottamisen taito" ilmestyi suomeksi
20. elokuuta 2024 :))) Ei se ihan hänen parhaitten kirjojensa tasolle yllä,
mutta kaikki hänen kirjansa ovat antoisaa ja sanoisinko myös rauhoittavaa luettavaa, hänellä on miellyttävä itseään korostamaton tyyli kirjoittaa.
Yksi itselleni merkittävä jo 2015 ilmestynyt kirja jäi pois kesälukemisista,
Henning Mankellin kirja "Juoksuhiekka". Se oli todellinen yllätys.
En osannut kuvitella minkälainen "sisäinen elämä" on Kurt Wallander rikosromaanien kirjoittajalla. Kirjoista on tehty lukuisia elokuviakin.
Hänellä on sosiaalinen omatunto ja inhimillinen ajatusmaailma.
Kirja on sujuvaa tarinointia. Se kertoo "niistä näistä" vuosien varrelta ja samalla sairauskertomus etenee sivussa vaivihkaa:
"Nyt syöpään sairastuttuani tiedän, miltä tuntuu olla eksyksissä.
Olen labyrintissa, josta ei ole ovea sisään eikä ulos. Vakavasti sairastuminen tarkoittaa,
että on eksyksissä omassa ruumiissaan. Tapahtuu jotain, mitä ei voi itse kontrolloida".
Mankell oli syntynyt 1948 ja eli täyttä elämää tulevaisuuttaan suunnitellen, kunnes
sai joulun alla 2013 kuulla sairastavansa syöpää, johon hän kuoli 2015.
Kirja kävi tunteisiini, se on koskettava, kirjan takakansi puhuu totta.
Kerrankin, ajattelin. Se ole vain mainosmiesten suitsutusta, mutta jokainen kokee
tietysti omalla tavallaan lukemansa kirjat. Minuun tämä kirja teki vaikutuksen.
Jonkun toisen se voi jättää välinpitämättömäksi.
Palstan asukit jotkin valittavat unettomuutta, pitkästyttävä kirja kuten raamattu on se hyvä unilääke, kun erehdyn lukemaan kirjaa jonka lukeminen alkaa väsyttää tulee uni alle aika yksikön.
Minulla on tabletilla ladattuja kirjoja, jossain mielessä ihan kätevä mutta kirja kädessä on mielestäni aidomman tuntuista, on muutama äänikirja ei sekään tunnu kirjalta.
En enää vaivaudu kaupunkimme pääkirjastoon, sieltä vaivalloisen etsimisen jälkeen löytyi luettavaa, jos et tiedä valmiiksi mitä kirjaltasi haluat menee etsimiseksi.
Viimeisen kirjan ostin ihan oikeana kirjana niin aion vastakin, jälkikasvu päättää onko ne minkään arvoisia.
Muutettuani nykyiseen asuntoon, kertyneet kirjani meni jakoon, jätin joitakin kirjoja ne on jemmassa uudelleen lukemista varten.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Yksi päävastuullinen heitti lusikan nurkkaan.
Toivottavasti omaisuuden hukkaamiskielto tulee välittömästi.172404Purrasta tehty huoli-ilmoitus
Näin lehti kertoo https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0f1cfaf0-d4e4-4a97-9568-c27b3199b0162071812Pelottaa kohdata hänet
En tiedä jaksanko tai kykenenkö. Tuntuu jättimäiselle vuorelle kiipeämiseltä. Pitäisikö luovuttaa. Pitäisi. En jaksa nyt1021471Olisin halunnu vaan tutustua
Ja kevyttä olemista... Mutta ei sitten. Ehkä mies säikähti, että haluan heti kaiken. 😅 Kävisi ihan sellainen kevyt meno491396Naiseni on todellinen seksipeto
Vaikka pukeutuu ihan kasuaalisti julkisilla paikoilla. Mutta näin tämän läpi ensisilmäyksellä ja sain seksipedon kaivatu571347Kokoomus haluaa leikata vielä lisää sosiaaliturvasta
Kokoomuksen Sanni-Granhn Laasonen pyytänyt KELA:aa selvittämään mistä leikataan vähäosaisilta vielä lisää sosiaaliturvas1851204- 941140
Totuus Sofian miljonääristä :miljoonien velkataakka painaa miestä.
Näin se totuus tulee jokaisesta ja seiskalehden uutiset kertoo totuuden vihdoinkin.1511015Nina Mikkonen avoimena "vapinataudistaan"- Demonstroi oireet yllättäen tv-kameroiden edessä: "Se..."
Nina Mikkonen oli Viiden jälkeen -ohjelmassa ti 12.8. ja kertoi perinnöllisestä sairaudestaan ja mm. sairauden vaikutuks14951Kaupunginjohtaja ja kehitysjohtaja erotettava !
Mokia tulee mokien perään. Nyt viimeksi tämä valtavaa mainehaittaa aiheuttanut päätös häätää Mikkeliläiset asukkaat pako134830