Paloma.se01

Vapaa kuvaus

https://www.kirjamaa.fi/kulttuurierot-viidakon-viettelys-ja-henkinen-matka/

"ehdottomasti lukemisen arvoinen. Uskon vahvasti, että Vega-Brandt on onnistunut tarjoamaan lukijalle sellaista tietoa ja tarinaa, jota ei muualta voi löytää, kuin kokeilemalla itse Kolumbian syvien viidakoiden samoamista, alkuperäiskansan kanssa elämistä ja vaihtoehtohoitojen vaikutusta. Tarina on sisältönsä vuoksi ainutlaatuinen."

Julkinen kirjasivuni löytyy Facebookista nimellä Lempeät tuulet Gentle Winds. Siellä kerron kirjoistani, kirjoittamisesta, kirjatapaamisistani.

Boomerien juttuklubihttps://www.facebook.com/groups/863479157651489suljettu keskusteluryhmä "ilman sarvia ja hampaita"Kirjablogini;https://taruajatotta01.blogspot.com/https://taruajatotta01.blogspot.com/2023/10/ensimmainen-blogiarvostelu.html

Valkohaikara on saanut erinomaisia arvosteluja (kulttuurijulkaisu Liekissä, kirjablogissa ja lukijoilta)
Viimeisin:
"Kun pyysin sunnuntaina kirjoittajakurssilaisilta kirjasuosituksia, sai Valkohaikara-kirjasi suuret kehut ja kuvauksen sisällöstä: maagisuus, värikkyys, monipuolisuus, eksotiikka ...."

Puumerkkini valkoinen kyyhky, jos kirjoitan tabletiltani ilman kirjautumista.

Aloituksia

206

Kommenttia

6163

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Me vietimme jouluja täällä Ruotsissa alluksi omassa perheessä kotona, sitten myöhemmin kokoonnuimme vuorotellen joko meillä, tyttären anopilla tai tyttären kotona. Lastenlasten syntymän jälkeen päätimme viettää jouluaattoillan siellä, ettei tarvitse unisia lapsia ja lahjavuoria roudata paikasta toiseen joko jouluyönä tai joulupäivänä , siis periaatteessa lasten ehdoilla ja heidän kotonaan.
    Koskaan ei ole ollut mitään tunnetta että olisin jotenkin ulkopuolinen, suunnittelemme aterian etukäteen ja tuomme omia jouluherkkujamme kaikille muillekin tarjottavaksi.
    Anopin äiti oli mukana joulu, poikien eno myös ja oma poikani joka kerta on ollut mukana viettämässä joulua sisarensa luona. Vävyn isä ja vaimo olivat aina mukana kuolemaansa saakka. Mieheni on ollut mukana tärkeänä osana tätä yhteistä joulunviettoa aivan ensimmäisestä yhteisestä joulustamme saakka, kaksitoista vuotta sitten. Hänen aikamiespoikansa on ollut myös mukana. Parhaimmillaan olimme ehkä viisi-kuusitoista henkilöä ja kukaan ei ollut liikaa,
    Sillä aikaa kun muut katsoivat Kalle Ankkaa olohuoneessa me kolme emäntää lämmitime ja asetimme tarjolle joulun eväät.
    Yhteisöllinen, lämmin, ketään ei erikseen passattu mutta kaikki huomioitiin.

    Jos aikoisin viettää joulua kahdenkesken mieheni kanssa niin kyllä sitä ihmeteltäisiin.

    Varmasti sekin aika tulee vielä, mutta nyt jatkamme edelleenkin perhe-ja sukujoulun viettoa, se tuntuu ainoalta oikealta.
  2. Ei minultakaan riitä oikein ymmärrystä kaikkeen kapinointiin, etenkin jos se häiritsee yleistä turvallisuutta (esim ambulanssien, sairaskuljetusten jne. kulkua). Periaatteen hyväksyn kyllä, mutta en kaikkia näitä nykyisiä metodeja.
  3. Omat kokemukseni ovat kyllä siten rajoitettuja että ne ovat etupäässä viimeisten kymmennen vuoden ajalta, sitä ennen harvoin yövyin hotelleissa. Näin viimeiksi torakoita ihmisasumuksissa joskus seitskytluvulla, tropiikissa ja USA:ssa.
    Kyllä ne torakat ovat sitkeähenkisiä ja vanhempia tämän maapallon asukkaita kuinihminen. Lopulte perinevät maan...
  4. Huomenta alajuoksulta, aurinko paistaa , ei ole aikaa.... pimeitä päiviä kohti olemme menossa joten tarvii yrittää jotain näperrellä niin kauan kuin energiaa riittää.
    Olen hoidellut orkideoitani, liottanut niitä ravinnevedessä, lisännyt orkedeamultaa ruukkuihin. Nyt aion seuraavaksi ostaa uudet lasiruukut kaikille. Kolme komeassa kukassa, kaksi valkoista ja yksi marjapuuronvärinen.

    Niin, niistä hotelleista oli puhe.
    Olemme yöpyneet miehen kanssa hotelleissa sekä kotimaassa että ulkomailla, tosin ulkomaanmatkoistani on jo pari vuotta aikaa, viimeiksi siskon kanssa Italiassa, jolloin asuimme airbnb-asunnossa, Torakoita tai mitään muitakaan ötököitä en ole nähnyt missään huoneessa, en kotona enkä ulkomailla, en edes Kolumbiassa,, jossa kävimme viimeiksi 7 vuotta sitten.
    Tietenkin sekä USA:ssa että Latinalaisessa Amerikassa pääsee torakkahotelliin asumaan, ellei sitten varaa huonetta vähintään kolmen tähden hotellista.

    Katsekontaktista tuntemattomien kanssa : mieluiten vältän suoraa katsekontaktia esim. kadulla tuntemattomien kanssa. Täällä kylillä taas tervehdimme kaikki kaikkia, kävellessä tai autolla ajaessa. Muuten asioidessa, kaupoissa, ravintoloissa ja jos joku tulee esim polulla vastaan maaseudulla otan kyllä katsekontaktin ja tervehdin.
  5. Sahlberg on hyvä kirjailija, mutta Alakoski ei ole oikeastaan "Ruotsissa asuva suomalainenkirjoittaja", koska hän on kasvanut Ystadissa , vaikkakin Vaasassa syntynyt. Alakosken ensimmäinen menestysromaani "Sikalat" kuvaa suomalaista alkoholistiperhettä ja on nuoren naisen selviytymistarina, hyvin realistinen ja lempeydellä tulkittu todellisuus senaikaisesta suomalaisesta siirtolaiskulttuurista . En läydä siitä mitään alemmuuskompleksia.
    Neliosainen romaanisarja suomalaisen naisen siirtolaisuudesta ja työstä sekä lähtömaassa että (Pumpulienkel) Vaasan puuvillatehtaan työntekijöistä, sittemmin seuraavat sukupolvet leviävät ensin Ruotsiin ja sittemmin muuallekin Eurooppaan (Lontoontyttö) on hyvin monipohjainen, humanistinen ja upeasti kirjoitettu (olenlukenut kaksi osaa sarjasta) ja olen ollut kuuntelemassa Alakoskea kirjailijavierailulla paikallisessa kirjastossa.
    Ei Alakoski ole mikään vasemmistoradikaali, vaikka hänen sympatiansa lovatkin heikompiosaisten puolella.
  6. Ei luokkatietoisuus sinänsä määrittele ihmisen poliittista kantaa tai sitoumusta.
    Sosiaalinen omatunto ja tietoisuus vallitsevista epäkohdista ei ole minkään puolueen yksinomaisuutta.
  7. Ottamatta sen enempää kantaa juuri tähön eduskuntatalon pylväiden ja rappujen töhrimiseen, haluaisin vainmuistuttaa palstalaisia siitä miten paljon kansalaistottelemattomuus on aikojen saatossa palvellut ihmiskuntaa.
  8. Joskus saa lahjaksi tai sattuu ostaa itsekin markettien perhosorkideoja ja nekin kukkivat uudelleen vuodesta vuoteen, joten orkidea ei ole todellakaan mikään kertakäyttökukka, jos jaksaa vähänkin huolehtia sen hyvinvoinnista. Minulla on orkideoita, ihan vaan lähikaupasta halvalla ostettuja, jotka ovat ainakin 5-7 vuotta vanhoja.
    Nyt etsin cattleya-orkideoita jotka ovat suurikukkaisia ja näyttäviä, mutta ei ole myynnissä ainakaan meidän puutarhakaupoissamme.
  9. Alakoski on yhteiskunnallisesti valveutunut ja kirjoittaa asioista jotka ovat lähellä hänen sydäntään: nyt viimeiksi suomalaisen naisen työn historiaa ja siirtolaisuudesta.

    Hänen poliittinen kantansa on hänen oma asiansa ja ei tule mitenkään korostetusti esiin hänen teksteistään. Luokkatietoinen hän on ja antaa äänen niille, joiden tarina usein unohdetaan.
  10. Pakkomuutto on omakustanne ja kaikki kirjastot eivät osta niitä, mutta etälainana varmasti onnistuu. Kirja on kuitenkin hyvin uusi.
    Minä luen etupäässä e-kirjoja ja latasin sen samana päivänä kuin se ilmestyi e-kirjana.
  11. Sofi Oksanen on myös Ruotsinkiertueella juuri nyt ja osallistuu Göteborgin kirjamessuihin.

    Ruotsisuomalaiset kirja-ja kulttuurimessut järjestää Ruotsinsuomalisen kirjallisuuden ja kulttuurin ystävät.ry joka vuosi Tukholmassa. Aiemmin Tukholman Suomi-instituutti on ollut paikkana, mutta nyt pari vuotta jo olemme kokoontuneet Ruotsinsuomalaisella koululla, jossa on hyvät tilat.
    https://kulttuuri.se/
  12. korjaan: Ringellin
  13. Kiitos vinkistä, täytyypä tutustua Rangellin tuotantoon.
    Kaikkien näiden vuosien jälkeen luen ruotsia yhtä hyvin (noin suunnilleen) kuin suomea.

    Ei mitään varmaa tietoa, mutta suomenruotsalaisten kirjailijoiden kirjat saavat enemmän julkisuutta ja näkyvyyttä Suomessa , ne markkinoidaan ensisijaisesti Suomen markkinoille, mutta suomenkielisinä käännöksinä niillä on suurempi markkinarako.
    Ruotsissa niitä ostaa moni ruotsinsuomalainen, jotka lähes aina valitsevat suomenkielisen käännöksen, jos on mahdollista, mutta nykyisin kai suurin osa kirjallusuuden ystävistä täälläkin (siis ruotsinsuomalaisista) lukee molemmilla kielillä.

    Katselin tässä ruotsinsuomalaisten kirjamessujen ohjelmaa ja tänne Tukholmaanollan kutsuttu vuosien varrella monia suomalaisia kirjailijoita, tänä vuonna tulee Anneli Kanto ja sitten Susanna Alakoski, joka on ruotsalainen ja kirjoittaa ruotsiksi, suomalaistaustastaan huolimatta. Suomenruotsalaisia kirjailijoita ei taida olla tulossa ainakaan tänä vuonna.
  14. Sadealue tuulineen näyttööjin siirtyneen sinne Suomen puolelle ja meillä on vahvistumassa korkeapaine. Nytkin syysaurinko paistaa lähes pilvettömältä, ilma on tyyni ja vaikka lämpöasteita on alle kymmenen niin aamu on lempeä ja soveltuu hyvin pihalla askarteluun.

    Istutimme miehen kanssa liljatulppaani, narsissit ja hyasintit, maa on jo riittävän kylmää niineivät lähde kasvuun ennen aikojaan. Syysasterit kaivettiin myös penkkiiin, toivottavasti selviytyvät talven yli.

    Kaappien ja komeroiden siivous jatkuu samoin talvivaatteiden esiinkierrättäminen ja samalla lähtee muutama rekallinen ja pussillinen vaatteita säilöön ja kierrätykseenkin olemme vieneet yhden pienen kuorman.

    Eilen illalla kun mies oli lentopallossa heittäydyin tosi romanttiseksi ja striimasin Tohtori Zhivagon englantilaisen minisarjan vuodelta 2002 ja katsoin molemmat osat. Melkein yhtä iki-ihana kuin alkuperäinen elokuva1965-vuodeta. Omar Sharif ja Julie Christie pääosissa.

    Lukupiirissä luemme Antti Tuurin Mies kuin pantteri, joka kertoo Down-ihmisen elämästä. Samaan aikaan luen Åsa Larssonin dekkareita, jotka sijoittuvat Kiirunaan ja ympäristöön ja luin valmiiksi Maria Turtchenenofin (taisi mennä väärin, vaikea sukunimi) Suomaan, ruotsinkieliseltä nimeltään Jordearv. Aivan ihana kirj, jossa yhdistyy suon ja metsän maagisuus, raskaat ja vaikeat olosuhteet vuosisatojen sukutarinassa joka sijoittuu Kokkolan korkeudelle Pohjanmaalle, Kirja on ns. episodiromaani, jokainen sukupolvi 1600-luvulta lähtien kertoo oman tarinansa, omalla tavallaan ja omalla kielellään.
  15. En ole koskaan kuullutkaan hänestä. Suomenruotsalainen?
    (Ja nyt guuglaamaan :)
  16. Luin juuri Maria Turchinanoffin Suomaa-nimisen romaanin, episodiromaani pohjalaiseta suvusta vuosisatojen saatossa ja ihmisen suhteesta luontoon. Metsän j a suon maagisuus yhdistyy arkielämän realismiin, isovihan kauheuksiin ja nälänhädästä ja kulkutaudeista selviytymiseen. Kieli ja perspektiivi päivittyvät joka sukupolven minäkertojan henkilöhahmoissa.
    Todella upea kirja.
  17. Orkideoja kasvaa ympäri maailmaa, siis ihan pohjoisessakin, mutta nämä meidän huonekasvimme ovat etupäässä joko Kaakkois-Aaasiasta tau Etelä- ja Väli-Amerikasta. Ei talvea, mutta suurin osa orkideoista kasvaa korkeall puiden oksilla ja rungoilla, jonne aurinko ei juurikaan paista (valoa kuitenkin siivilöityy lehtikruunujen läpi) niin lämpötilat laskevat öisin muutaman asteen verrattuna päivälämpötiloihin.

    Näissä maissa lämpötila määräytyy useimmin maaston korkeuden perusteella, ja vuorten rinteillä kasvavassa sademetsässä lämpötila saattaa pudota kymmenisen astetta yön aikana.

    Anoppini keräsi näitä kasveja tien varrelta metsästä sunnuntaisin, kun ajelimme Calista päivälämpötila 30 astetta C vuorille iltapäiväkaakaolle tienvarsiravintolaan, lämpötila 10 astetta.
  18. Onhan siitä tietrysti kulkenut liikenne molempiinsuuntiin. Luin kuitenkin juuri että pääsy olsi suljettu kaltereilla molemmista päistä, ettei asiattomat menisi sinne, mutta että toisessa päässä onkalterissa miehenmentävä aukko ja että siellä olisi käynyt joitain geokätkeilijöitä.

    Miten olisi ostaa se ja vuokraa sitä ravebileiden pitopaikaksi?
  19. Kuka sinut on valtuuttanut Hil-lan äänitorveksi?
    Parikin täällä on maininnut tuon espanjankielisen kommentin.
    Koska on yleisessä tiedossa että osaan sitä kieltä niin sormi ojentuu helposti suuntaani.

    Muuten, kakille La Promesan katsojille: onko sarjasta tarttunut yhtään espanjaa korviinne?
  20. Eikös se ole Lievestuoreella?
    21. 61 / 309
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt