Paloma.se01

Vapaa kuvaus

https://www.kirjamaa.fi/kulttuurierot-viidakon-viettelys-ja-henkinen-matka/

"ehdottomasti lukemisen arvoinen. Uskon vahvasti, että Vega-Brandt on onnistunut tarjoamaan lukijalle sellaista tietoa ja tarinaa, jota ei muualta voi löytää, kuin kokeilemalla itse Kolumbian syvien viidakoiden samoamista, alkuperäiskansan kanssa elämistä ja vaihtoehtohoitojen vaikutusta. Tarina on sisältönsä vuoksi ainutlaatuinen."

Julkinen kirjasivuni löytyy Facebookista nimellä Lempeät tuulet Gentle Winds. Siellä kerron kirjoistani, kirjoittamisesta, kirjatapaamisistani.

Boomerien juttuklubihttps://www.facebook.com/groups/863479157651489suljettu keskusteluryhmä "ilman sarvia ja hampaita"Kirjablogini;https://taruajatotta01.blogspot.com/https://taruajatotta01.blogspot.com/2023/10/ensimmainen-blogiarvostelu.html

Valkohaikara on saanut erinomaisia arvosteluja (kulttuurijulkaisu Liekissä, kirjablogissa ja lukijoilta)
Viimeisin:
"Kun pyysin sunnuntaina kirjoittajakurssilaisilta kirjasuosituksia, sai Valkohaikara-kirjasi suuret kehut ja kuvauksen sisällöstä: maagisuus, värikkyys, monipuolisuus, eksotiikka ...."

Puumerkkini valkoinen kyyhky, jos kirjoitan tabletiltani ilman kirjautumista.

Aloituksia

206

Kommenttia

6178

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. No teilläpäin oli vauraampaa maaseutua viisikymmentäluvulla. Haravakone oli meilläkin ja sittemmin traktori myös, mutta kyllä pienille käsille aina työtä löytyi. Lehmät laidunsivat metsässä,tai metsäpelloilla, josta ne oli haettava hakaan lypsylle ja nukkumaan. Se oli meidän vanhempien tyttöjen tehtävänä.
    Veljeni eivät olleet metsätöissä. Kävivät talvella koulua ja kesällä auttoivat peltotöissä tai olivat kesätöissä.
    Sähköpaimenia oli vain suurimmilla tiloilla ja niitäkin vain pelloilla ja laitumilla joiden vierestä kulki tiet.
  2. Renki ja piika eivät ole työväenluokkaa vähätteleviä nimityksiä. Ne kuuluvat agraariyhteiskuntaan.
    Aloituksessani verrattiin menneitä aikoja nykyaikaan ja sanavalinta sen mukaista.
  3. Piika, renki jne ovat sanoja jotka kuuluivat olennaisesti sääty-yhteiskuntaan ja niistä luovuttiin teollistumisen ja kaupunkeihin muuton yhteydessä.
    Nykyisin niitä voi käyttää jos viitataaan senaikaiseen yhteiskuntaan tai vertauskuvallisesti.
    Olen itsekin ollut 14-vuotiaasta kesätöissä, mm. auttamassa kesähoitolassa keittiötöissä, eli siis "piikomassa".
  4. Siirtokarjalaisten lapset joutuivat samanlaisiin töihin kuin kaikkien naapureidenkin, jopa suurien tilallisten lapset. Heinähanko käteen kesällä, käpyjä keräämään talvella.Lehmiä paimentamaan, opettelemaan ruuanlaittoa ja kodinhoitoa. Koulut toki käytiin ja valmistuttiin sitten aikanaan. Metsänprinsessaa ja pecosbilliä leikittiin, roolileikkejä oli myös, mutta ei me koskaan tosissaan uskottu että ollaan therianeja,
  5. Ymmärsit väärin aloituksen.
    Jos tarkoituksesi on vääristellä ja harhaanjohtaa, niin voit hyvin pysyä poissa, tämä on asiaketju.
  6. Niin olisi, mutta otsikko liittyy asiaan siten että meidän ikäpolvemme eivät lapsina joutaneet miettimään ovatko he karhuja vai susia, vaan me saimme auttaa joko ulko-tai sisätöissä voimiemme mukaan, etenkin kesäisin ja meidän työpanoksemme päälle laskettiin jo alakouluiäisestä saakka sotien jälkeisessä köyhässä ja ylöspäin yrittävässä Suomessa. "Pikkupiika ja metsurin apulainen" eivät ole minulle vähättelyä, pidän kaikkea rehellistä työtä suuressa kunniassa . Otsikko on kytkös yhteiskunnalliseen ja sosioekonomiseen kehitykseen Suomessa meidän lapsuudestamme nykypäivään.

    Mielestäni on todella hyvä että lapset saavat olla lapsia, leikkiä, toteuttaa luovuuttaan ja fantasiaansa, mutta kun/jos identiteetti alkaa olla vaarassa häiriintyä, niin olemmeko vaarallisella tiellä?
  7. Tiedän toki että ketjun otsikko eiole kirjakieltä eikä edes oikein...mutta tällaisia kysymyksiä kuulee tuon tuostakin. Se on vain tyyppi lyhennety, vähän kuin pikakirjoitusta (Onko kukaan...)
  8. keiden
  9. saako yrittää arvata?
    kenen
  10. Jaa, MCP on sellainen yleismaailmallinen termi, englanninkielinen, miespuolisesta sovinistipossusta. Naisethan voi olla sovinisteja myös :) ihan tarpeeksi näyttöä siitä palstallakin. Anteeksi, käytin termiä joka tuli ensimmäisenä mieleen miettimättä sen suomenkielistä vastinetta. Kieli päivittyy....
  11. MCPs (male chauvinist pigs) tulevat kaikissa väreissä, kokoluokissa ja ikäluokissa. Perussyynä on väistyvä nenaderthalgeeni joka aina silloin tällöin pulpahtaa esille. Neandethaleille on tyypillistä myös klaanimainen, älykkyyttä vihaava käyttäytyminen joka tutkimuksien mukaan joukossa vain tiivistyy.
  12. oh dear, näyttää ihan tavalliselta suomalaiselta pojanvesselitä.
  13. Yritin vastata aikaisemmin, mutta jostain syystä kommenttini katosi kuinlumihiutale Saharaan....
    olisitko ollut yhtä innokas postaamaan true crime videosi, jos murhaaja olisi ollut kantasuomalainen ja uhri somalinainen?
  14. Ei kai se noin mene. Ellei joudu tilille sanoistaan, ei tarvitse nimenomaan olla rehellinen. Kun kirjoittaa rekattuna, kirjattuna ja kuvallisena on pakko olla rehellinen, koska jos vähänkään muistaa väärin, ilmaisee itseään epäselvästi, niin joutu kirjaamaan, selittämään ja se aina vain pahentaa asiaa.
    Koko idea miksi kirjoitetaan nikillä, nimimerkillä, kirjattuna on se että tällä nikillä, tällä kuvallani, joissain tapauksissa kuten minun kohdallani, monet ovat tietoisia nimestänikin myös, seison sanojeni takana.
  15. Kymmenen kuukautta nuorempi ihan hyvä, mutta painopiste on kunnossa. Ja kiinnostuksessa.
  16. Minä oikeastaan mikään viljelijä ole, miehelläni oli omassa talossaan iso kasvimaa jo silloin kun tapasimme, viherpeukalo ja päävastuussa meidänkin pikku kasvimaastamme. Minä asuin metsänreunassa, pienessä mökissä ja penkeissä kasvoi perennoja ja nokkosia. Nyt hoidamme yhdessä pientä kasvihuonetta, mutta minulla on päävastuu, samoin kukkapenkeistä. Kyllä miehestä, joka on hyväkuntoinen ja harrastaa puutarhanhoitoa on iso apu. Yksin minulla olisi korkeintaa viiniköynnös, marjapensaita pari ja yrttitarha.
  17. Hankin viime syksynä kasvi-ja hedelmäkuivurin ja kuivatin paljon omenaa renkaina ja kevyesti sokeroituna, kaneloituina lohkoina, Karpaloita kuivatin ja kesäkurpitsaa ohuina renkaina, kaikenlaista pientä kokeilua. Kuivatut hedelmät, marjat ja vihannekset sitten vain kannellisiin, puhtaisiin lasipurkkeihin ja kuivaruiokakaappiin oli raivattava oma tila niille, koska käsittääkseni säilyttävät värinsä paremmin pimeässä.

    Ainoa omenapuuni (kaksi uutta eivät ole tuottaneet satoa kukinnasta huolimatta) on täpötäynnä nyt vielä hieman raakoja omenoita, lajiketta en tiedä, puu oli vanhus jo silloin kun muutimme tähän taloon. Lähes joka vuosi se tuottaa runsasta satoa, pienehköjä, hieman kovia punavihreitä, varmaankin joku talviomenalaji, viime vuosisadalta. Sopivat hyvin ruuanlaittoon ja leipomiseen ja kyllä niitä syö ihan sellaisenaankin, mutta etenkin myöhemmällä kun ne ovat ehtineet kypsyä kunnolla.

    Nyt aion odottaa kun säät kylmenevät ja sitten kerään korillisen suurimpia omenoita ja teen niistä lohkoja kuivattavaksi talven piirakoihin ja renkaiksi kaurapuuron joukkoon.

    Sipulia, pieni määrä kelta-puna ja shalottia on nostettu, riittänevät kuukauden, parin ajan kotikäyttöön, porkkanaa olemme syöneet omasta maasta noin kuukauden verran ja punajuuret saavat vielä kasvaa. Kurpitsat epäonnistuivat tänä vuonna, sain ne maahan aivan liian myöhään ja kesäkurpitsaa on vain pari kolme kituliasta taimea, mutta näin että butternutsquasheista inakin yksi on tekemässä hedelmää. Niiden lisäksi pikkuruisessa kasvimaassani onkin sitten vain jokunen avomaankurkku, pari riviä perunaa ja ja rivi mangoldia, jota olemme syöneet salaatissa koko kesän.

    Kasvihuoneen osalta olemme onnistuneet paremmin: kurkkua, tomaattia ja paprikaa kotikäyttöön runsaasti, nyt kun tomaatitkin ovat alkaneet kypsymään. Hurahdin mukaan kevään ikkunakurkkuvillitykseen ja nyt lasiverantani on täynnä ikkunakurkkuja: olemme syöneet koko joukon siletä, mutta uusia tulee koko ajan lisää ja kukintaakin vielä runsaasti. Ihan soma "kurkkuverho" verannalla.

    Pensasmustikoita saimme pienen kipollisen kolmesta mustikkapensaasta, joista yksi otti loparit kesän aikana, kun olimme Suomessa. Pintajuurisena ne tarvitsevat säännöllistä kastelua ja kastelijavastuullinen ei ehkä ollut huomioinut asiaa riittävästi. Tai sitten se mustikkapensas ei jostain muusta syystä saanut tarpeeksi kosteutta. Aion ostaa nyt syksyllä pari-kolme pensasta lisää ja laajentaa mustikkametsääni pihamäntyjen alla. Sopiva maaperä (kunttaa) ja puolivarjo sopivat erinomaisesti pensasmustikalle ja kun istuttaa useita eri lajikkeita niin sadot ovat runsaampia.

    Kolea ja sateinen aamu Daljoen alavirralla. Matalapaine Pohjanlahdella pyörittää sadepilviä Keski-Ruotsin yllä ja siirtyy idemmäs, joten sadekuuroja ja tihkua riittää ainakin pariksi päiväksi ja sitten pitäisi tulla helteet uudelleen. Pelargoniani ulkona hoitopöydällä kukoistavat; kohta taas aika tuoda ne sisälle ennen kuin pakkaset puraisevat.
  18. Onhan tuossa alempana aloitus aiheesta, näkyy ainakin minun koneessani
    https://keskustelu.suomi24.fi/t/18610856/quotvailla-omaa-paikkaa---karjalan-evakot-ruotsinkielisessa-suomessaquot
  19. Kiitos.
  20. Heh, Ruotsin TV kakkoskanava ei näyttänyt varmaan ihan yhtä paljon sitä juhlintaa. Muttta se rusettipää-Ellan juoksentelu oli kivaa katseltavaa, ehti vähän joka paikkaan ja samoin kaikki se väki (urheilijoita?) jotka velloivat kentän laidasta laitaan viimeisten juoksujen aikana kannustamassa suomalaisia juoksijoita.
    Aikaa kulunut siitä kun suomalaiset saivat iloita maaotteluvoitosta, sekä miesten että naisten.
    21. 70 / 309
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt