Paloma.se01

Vapaa kuvaus

https://www.kirjamaa.fi/kulttuurierot-viidakon-viettelys-ja-henkinen-matka/

"ehdottomasti lukemisen arvoinen. Uskon vahvasti, että Vega-Brandt on onnistunut tarjoamaan lukijalle sellaista tietoa ja tarinaa, jota ei muualta voi löytää, kuin kokeilemalla itse Kolumbian syvien viidakoiden samoamista, alkuperäiskansan kanssa elämistä ja vaihtoehtohoitojen vaikutusta. Tarina on sisältönsä vuoksi ainutlaatuinen."

Julkinen kirjasivuni löytyy Facebookista nimellä Lempeät tuulet Gentle Winds. Siellä kerron kirjoistani, kirjoittamisesta, kirjatapaamisistani.

Boomerien juttuklubihttps://www.facebook.com/groups/863479157651489suljettu keskusteluryhmä "ilman sarvia ja hampaita"Kirjablogini;https://taruajatotta01.blogspot.com/https://taruajatotta01.blogspot.com/2023/10/ensimmainen-blogiarvostelu.html

Valkohaikara on saanut erinomaisia arvosteluja (kulttuurijulkaisu Liekissä, kirjablogissa ja lukijoilta)
Viimeisin:
"Kun pyysin sunnuntaina kirjoittajakurssilaisilta kirjasuosituksia, sai Valkohaikara-kirjasi suuret kehut ja kuvauksen sisällöstä: maagisuus, värikkyys, monipuolisuus, eksotiikka ...."

Puumerkkini valkoinen kyyhky, jos kirjoitan tabletiltani ilman kirjautumista.

Aloituksia

206

Kommenttia

6179

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Lopeta mun stalkkaaminen.
    Säälittää tuollainen pakkomielle olla aina kytiksessä.
  2. Muten, tuo käyttämäsi "tarhatäti" on täysin vanhentunut termi. Kai niitä tätejäkin on joskus muinaisuudessa ollut tarhoissa, nyt ne on esikouluopeja ja pedagogeja ja työskentelee esikouluissa (tätä enne päiväkodeissa). Suuri osa esikoulupedagogeista työskentelee myös peruskoulussa, esikoululuokissa, täällä Ruotsissa ainakin.

    Olen ymmärtänyt että käytät minusta vanhentunutta arkikielen "tarhatätiä" halventavassa merkityksessä. Halvennat vain itse itseäsi nimittelyillä.
  3. Oletpa lepikossa.
    Molemmat ovat erityisosaamisen ammatteja ja samalla palvelevat yhteiskuntaa. Kokonaisvaltaisesti, opettamalla, kouluttamalla, jakamalla tietoa ja kasvattamalla nousevaa sukupolvea.
    Päivitä vanhentunut tietokantasi.
  4. Opettjat voivat olla myös humanisteja ja humanistit opettajia. Se on se toinen vaihtoehto, onneksi yleisempi nykyisin, kuin vallankäyttöä rakastava pikkuhitler tai rservialiupseeri kun sota on loppunut, mutta halukkuus simputtaa ei ole kadonnut.
    Humanistiksi kasvatetaan, mutta myös kehitytään, jos maaperä on otollinen.
  5. Minä jaksa mitään pornopodeja seurata. Minulla on petunioiden istutus kukkalatikkoihin kesken .
    Iida on kunnianhimoinen kirjailija Littoisista ja kirja on ähkypakattu kaikenlaisella tiedolla. Tavallinen kuolevainen ei tahdo oikein jaksaa. Mutta tuo vertaus Hamelinin pillipiipariin on ajaton. Siis että miten voi käydä ja soittaja jää ilman palkintoaan.
    Kulttuuriin kannattaa aina satsata.
    Koulumailma on yksi niitä ammatteja jonne hakeutuu yksilöitä, joiden tarve kontolloida muita on keskivertoa suurempi. Armeija, poliisilaitos, koulu...vetävät puoleensa auktoritäärisiä luonteita. Onneksi kuitenkin valtaosa (empiirinen huomio) koostuu niistä jotka haluavat palvella.
  6. Kirja on luettu loppuun. Hamelinin pillipiipari suivaantui kaupungin silmäätekeville, kun hänen palkkansa jätettiin maksamatta ja soitti säveltä pillillään johdattaen kaikki kaupungin lapset vuoreen. Ainoastaa kolme lasta pelastui kuolemalta, rampa joka ei pystynyt seuraamaan muiden mukana, sokea, joka ei nähnyt mihin ne menivät ja kuuro joka ei kuullut musiikkia.
  7. Aikuiset toimivat saman mallin mukaan toisiaan kohtaan: kun tiedot ja taidot eivät riitä keskustelussa niin hyökätään asiattomuuksia suoltaen vastapuolen kimppuun.
    "Taas se tietää!"
    Politiikassa jokapäiväistä.
  8. Korjaus: Iida Rauman kirjassa, ei "Raumassa".
  9. Suoraan kirjasta lainattua.
    Kiusaaja : "Taas se tietää!"
    Näillä sanoilla Iidan Raumassa kiusattiin kirjan päähenkilöä ja yritettiin nujertaa hänet.
  10. Mekin leikimme serkkujen ja naapureiden kanssa ilman mitään ongelmia. Kotitalossa oli suuri ulkopiha, niinkuin maalaistaloissa yleensäkin, eikä meitä lapsia kukaan edes kontrolloinut, kesäiltaisin olimme ulkona lähelle puoltayötä ja leikimme tavallisia sen ajan leikkejä ryhmässä, johon kuuluimme me, minä ja kaksi isoveljeä, naapurin kaksoispojat ja toisen naapurin minun ikäiseni tyttö ja vähän nuorempi ppoika , kaikki sisaruksia ja serkuksia riitelemättä sen kummemmin.
    Älä huolehdi Kristiina 23, näillä palstoilla on aina joku joka tietää enemmän kuin sinä tai minä, vaikka ei olisi jalallaan astunut esikouluun tai lukenut yhtään lapsipsykologian kurssikirjaa. :)
  11. " He ovat usein lietsomassa kiusaamiskuviota ja heillä on seuraajia, eräänlaisia alamaisia, joita he käskyttävä. Sitten he vetäytyvät sivummalle ja katsovat opettajaa kirkkain silmin: "En minä ollut siellä päinkään!"

    Ei kaikista kuitenkaan tule psykopaatteja, koska lämpimällä ja lujalla kasvatuksella voidaan heidän kehitystään ohjailla.

    Yksi prosentti onkin hyvin varovainen arvio. Tunnekylmyyttä esiintyy jossain määrissä varmastikin paljon useammilla lapsilla, mutta esikouluiässä ei voida tällaisia diagnooseja tehdä, koska lasten tunne-elämän kehitys on vielä kesken ja sosiaalisten taitojen kehitys vasta alussa.
    Joten, "tarhakiusaamista" ei ole olemassakaan koulukiusaamisen varsinaisessa merkityksessä.
  12. Me puhutaan nyt kyllä vain koulukiusaamisesta ja siitä kiusataanko esikoulussa/päiväkodissa/tarhassa. Kotona sisarusten tai tuttujen naapurin lasten kanssa leikkiminen onkin sitten aivan eri asia, eikä tilannetta voi verrata toisiinsa.

    Muuten,jos pienten lasten empatian puute tai tunnekylmyys kiinnostaa, niin lastenpsykiatri Jari Sinkkonen on tutkinut asiaa ja toteaa myös että nämä ominaisuudet kehittyvät yleensä lapsessa kouluiän kynnyksellä.
    https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/yhdella-prosentilla-suomalaislapsista-on-tunnekylmyyden-merkkeja-naista-piirteista-kannattaa-huolestua/8916450#gs.7hg7k1
  13. Se tulee siitä kun minä kirjoitin jotenkinettä "mormorin tarvii nousta varpailleen kun pussaa nuorempaa tyttärenpoikaa" ja joku luki sen mormoniksi :)
  14. Minun esimerkkini ovat sekä pitkästä työelämästä lasten parissa, että kirjoista, tutkimuksista, opinnoista.
    Hienoa että ne lapset leikkivät toistensa kanssa jo alle kolmivuotiaina. Olisikohan asiaan vaikuttanut se että he tunsivat toisensa ennestään (kaksoset) ja olivat leikkineet naapurin lapsen kanssa aikaisemmin myös?
    Tarhan pienten lasten ryhmissä konfliktit ovat yleensä koska halutaan juuri se lelu mikä toisella on kädessä. Tai sitten ei hahmoteta lainaamista, jakamista, yhteispeliä. Siitä tämä rinnakkaisleikki,.
  15. Otetaan sitten kokonainen vyyhti rautalankaa esille.
    Esikoulu/tarharyhmät ovat meillä ainakin n. 18-24 lapsen kokoisia.
    Sekä sisä-että ulkoleikeissä nämä lapset hajautuvat pienempiin kaveriryhmiin.
    Minä kuvailen sitä miten lapset ryhmittyvät vapaassa, spontaanissa leikkimistilanteessa.

    Henkilökunta yrittää pitää huolta että kukaan lapsi ei jää yksin, ellei sitä itse halua. ketään ei voi pakottaa leikkiin kenenkään kanssa tai missään ryhmässä. Eikä ketään saa pakottaa olemaan vain syrjässä, vaikka haluaisi mukaan. Jotkut lapset haluavat seurata ensin syrjästä, koska he eivät ole varmoja haluavatko tai osaavatko sitä leikkiä.

    Lopetetaanko nyt tämä?
  16. Ymmärsit väärin, tai sitten en selittänyt tarpeeksi selvästi. En siis puhu lapsiryhmistä esikoulussa tai tarhoissa, vaan spontaaneista lasten leikeissään muodostamista ryhmistä. Joko esikoulussa tai koulun pihalla, välitunneilla. Niiden koostumus useinvaihtelee, mutta jos leikki on jo lähtenyt alkuun, niin siihen on vaikea päästä myöhemmin sisään.

    Tottakai lapset ovat erilaisia, he ovat omia persooniaan ja kehittävät sosiaalisia valmiuksiaan koko ajan. Tietyt käyttäytymismallit ovat tosin yleisiä eri ikäryhmissä.
  17. Lapset ovat usein hyvin avoimia ja välittömiä, eikä heillä ole ennakkoluuloja. He ystävystyvät helposti, mutta varsinkin 4-5 vuotiaasta lähtien. Aivan pienet lapset, siis all kolmevuotiaat, leikkivät vielä ns. paralleelileikkejä; istutaan vierekkäin mutta jokainen leikkii omilla leluillaanja leikkii omaa omaa leikkiään.
    Neljä-kuusivuotiaat leikkivät jo ryhmissä ja muodostavat kaverisuhteita toisiin lapsiin.

    Lapset ovat muuten lähes täysin värisoikeita mitä tulee ihonväriin: eiole lainkaan epätavallista, että jos ryhmään tulee uusi lapsi, jolla on eri ihonväri. esim afrikkalaistaustainen, lapsi kertoo kotonaan että heidän ryhmässä on uusi lapsi, jonka nimi on se ja se, mutta he eivät edes mainitse sitä että lapsi on erivärinen.

    Ennakkoluulot tulevat kuvaan vasta myöhemmin, kun lapset ovat kuulleet aikuisilta negatiivisia asioita muista lapsista.

    Jos lapsesi ja lapsenlapsesi ovat olleet avoimia, ystävällisiä ja kivoja leikkikavereita ja koulukavereita kohtaan niin se antaa tietyn kuvan perheestäsi: käyttäytymismallit opitaan omasta kodista ja omilta vanhemmilta, ensisijaisesti.
  18. En tietenkään hyväksy sitä että jossain lapsiryhmässä sorretaan yhtä lasta.
    Näet kuitenkin asian hyvin mustavalkoisena.
    Lapsien leikeissä kuviot voivat olla hyvinkin monimutkaisia, roolit jaettu, jokaisella oma , ja siihen ei ehkä "mahdu" lisää ketään, ellei ole ollut alusta saakka mukana. Ei ketään voipakottaa olemaankenenkään kaveri. Varsinaista koulukiusaamista en kyllä ole pitkän työelämäni aikana nähnyt alle kuusivuotiaiden ryhmissä, kiusaamista ja epäsopua, konflikteja ja empatian puutetta sitäkin useammin.
    Empatia on harvoin läsnä pienten lasten leikeissä. He alkavat hahmottaa toisten lapsien tarpeet ja vuorovaikutuksen vasta joskus kolmen vuoden jälkeen.
    Myötätuntoa he kyllä voivat osoittaa, surua tai iloa jonkuntoisenpuolesta, mutta ei varsinaista empatiaa, se kehittyy useimmiten esikouluvuosina ja sen jälkeen, jos koskaan.
  19. Nostetaanpä tätäkin, ihan hyvä aloitus, vaikka lähtikin "kohti etelää", eli siis väärille raiteille suomeksi.
    Kannattaa miettiä näitä perusarvoja, jotka määrittelevät kuka olemme, mihin uskomme ja miten toimimme.
  20. @nim. sitaatit esiin:
    mitä sanaa viestissäsi käytit kuvannollisessa merkityksessä?
    21. 74 / 309
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt