liekko

Vapaa kuvaus

Tämän kesän kukkasia.

Aloituksia

48

Kommenttia

3174

  1. Voin olla väärässäkin. Mielipiteeni on, palsta eheytyy kun kirjoittajat eivät ole hankalia toisiaan kohtaan.
    En tarkoita että pitääå hymistellä ja olla samaa mieltä kaikesta, voi sanoa jyrkästi olevansa eri mieltä silti loukkaamatta toista kirjoittajaa.
    Toivottavasti en vaikuta kaikkitietävältä opettajalta.
    Jos tietäisin lääkkeen "sekasortoon" niin kertoisin heti.
  2. https://www.youtube.com/watch?v=P-1GoN5k1CY
    Onkohan muistissa vikaa, en muista minkä valitsin . Selasin nin monia.
  3. Ehkä eniten askarruttaakin juuri se, nykyisin ei tahdo apua saada.
    Myönnän kyllä ihan suoraan, minun on vaikea pyytää apua.
    Olen vain sellainen, mutta kai "Siperia opettaa" minuakin, kuten erä poliitikko sanoi aikoinaan.
  4. Jotenkin tekstini vaikuttaa siltä että olen etuoikeutettu kun olen tyytyväinen elämääni.
    Kun tietäisitten niin ei kukaan noin ajattelisi.
    Ei tänne viitsi kaikkia vaivojaan ja sairauksiaan kertoa.
    Sen voin sanoa että mietin aina nukkumaan mennessä antaako jalkaivut tänä yönä nukkua.
    Usein poljen kuntopyörää aamuyöstä että alkaisi veri kiertää jaloissa, siitä on joskus apua.
    En edes viitsi mennä lääkäriin enää, särkylääkkeitä on joka sorttia, ei ne auta jalkoihin.
    Suosittelivat leikkausta erääseen vaivaan, nyt eivät enää leikkaa, johtuukohan iästä? Itse vitkuttelin, olisi pitänyt mennä silloin kun vielä ei ollut "haudan partaalla".
    Olen silti kaikesta huolimatta tyytyväinen elämääni, en ole koskaan päässyt näin helpolla.
  5. Olen suurimman osan ajasta kahden kissani kanssa. Mökilläni yli puolet vuodesta.
    On kaveri joka käy viikonloppuisin ja lomillaaan, se riittää yksinäisyyden poistamiseen.
    Ei koskaan pelota yksin mökillä vaikka naapuriin on matkaa.
    Haaveilin ruuhkavuosina omasta rauhasta, nyt sitä on ja olen tyytyväinen.
    Ei elämä tunnu tarkoituksettomalta, näillä kymmenillä ei kovin paljon virikkeitä kaipaa.
    Olenkin sanonut että 80-vuotiaana pitää tehdä vain kaikkea mistä todella tykkää. Jos on intoa ja kuntoa niin sen mukaan.
    On sitä elämänsä aikana pitänyt ottaa muut huomioon lähes aina ennen omia haluja.
    Tietysti huomioin jälkikasvun, asuvat kaukana joten nähdään harvoin. En juuri puutu heidän elämänsä. Lämpimät välitä on heidän kanssaan.
    Olen vähän pelollakin miettinyt että mitä sitten jos kunto yhtäkkiä romahtaa ja tarvitsen muiden apua.
    Haluaisin että eutanasia olisi laillinen suomessakin jos ei enää paranemisesta ole toivoa.
  6. En viitsi enää matkustella. On väsyttävää enkä suoraan sanottuna nauttinut viimeisistä ulkomaanreissuistani. Parasta niissä oli kun pääsin omaan kotiin.
    Kyllä netistä ja telkkarista näkee hienoja paikkoja. Kauniit paikat ovat kauniita silmälle, mutta usein on liian kuuma, vuoristossa liian kylmä ym...
    Pukeutumisesthan se on kiinni, varsinkin kylmyyden kohdalla.
    Lähipiiri kävi Pariisissa Heinäkuussa , sanoivat että oli hankalan kuuma.
    Nähtävästi olen tullut vanhaksi, nuorempana nautin matkustelusta sydämeni kyllyydestä.
  7. :) En usko mutta toivon. Suvussani on satavuotiaita. Isotäti kuoli 104-vuotiaana joten toivoa on...
    Taisin kirjottaa väärään ikäryhmään ja ketjuun, suo anteeksi tyhmyyteni. Jospa menee iän piikkiin.
  8. Jäi sanomatta, käsittääkseni Tumbalalaika on Ukrainalainen laulu.
  9. Tumbalalaika on kuulunut mileikappaleisiini kauan.
    Tämä on yksi versio, kuvat taustalla ovat aika rohkeita.
    Jumiuduin tietokoneelle. enkä osaa lopettaa yotubesta kuuntelua.
    https://www.youtube.com/watch?v=UPCRFTJG7WM
  10. En olisi noin jyrkkä.
    Kaikki ei kiinnosta kaikkia. Mutta joitakin voi kiinnostaa.
    En voi vaatia muilta omaa mielipidettäni.
    Joskus jumiudun tietokoneelle, silloin voin kuunnella musiikkia.
    En kuuntele kännykästä kunäänikirjoja.
  11. Vaikka on 1,5 vuotta aikaa viestistäsi niin se kosketti minua.
    Jotenkin tunnistan itsessäni joitakin piirteitä.
    Mutta minulla on vielä elämänhalua.
    Oletko masentunut, masentunut voi olla nuorempanakin.
    Huomaan saman että en jaksa kuten ennen.
    Sitten olen ottanut asenteen että nyt teen enimmäkseen sellaista mistä itse todella tykkään,
    Stressaannun jos jokin muuttaa normaalin rytmini.
    Ei nämä maailman pölyt ja hommat tekemällä lopu. Siivoan kun näen tarvetta ohikulkiessani. Jos en viitsi tai jaksa niin palkkaan siivoojan. Ukrainalainen siivooja meni opiskelemaan. Olen mökillä, tämä jos mikä vaatiasi sananmukaisesti kuolinsiivousta. Mutta kunhan tässä funtsi....
  12. https://www.youtube.com/watch?v=fVvqf_PUquE
    Nämä pojat osaa laulaa.
  13. Ei minulla ole mitään kehumista. Maksoin jälkikasvulle miehen osuuden.
    Ihan tavallinen eläkemummeli.
    Tämä kolmio on enemmän painolasti, toivon että ei jää lasteni riesaksi.
    Pärjään hyvin eläkkeelläni kun en kuluta paljon. Lapset ovat pärjänneet hyvin, jos jotain jää niin eivät ainakaan tarvitse perintöjäni. Mutta isomummin jälkeläiset voisivat tarvita kun aloittavat elämäänsä.
  14. Mielestäni asunnoista on vain riesaa. Minullakin oli vuokralaisia, möin asunnot pois kun eivät maksaneet vuokriaan ja sotkiat paikat.
    Ei minulla ollut kuin yksi vuokrainen kerrallaan, ensin kerrostaloyksiössä, möin sen ja vaihdoin rivitaloyksiöön, siinä oli kolme ketkua vuokralaista peräkkäin.
    Täällä on asunnot halpoja joten en juuri rikastunut myynnistä.
    Nyt olisin pääsylläni kerrostalokolmiostani, siinä on sauna eikä yhtään porrasta, maan tasalla Ostin sen omaishoitoaikana, asuntoon pääsi suoraan pyörätuolilla. Olen ainakin puolet vuodesta mökkipahasellani, joten pieni vuokra-asunto riittäisi.
    Haluaisin vuokralle kun olisi niin huoletonta asumista. Saisi muuttaa jos ei viihdy eikä tarvitse holehtia taloyhtiön remonteista.
  15. Ehkä se auttaa näkemään että elämää on vielä kahdeksankymppisenäkin.
    Ei ole koskaan mennyt paremmin kuin nyt.
    Kun muistelen ruuhkavuosia niin en vaihtaisi nykyisiä leppoisia mommonpäiviäni niihin.
    Tietysti olisin mieluummin kuusikymppinen, elämän viimeinen neljännes on jo pitkällä, mutta en sitä murehdi.
  16. Käyn kun olen vuosien varrella tottunut käymään ikäryhmät palstalla.
    Aloitin 60+ ikäisillä.
    Olen aika lepsu muumo.
    Mutta jos oikein tiukka paikka tulee niin löytyy vieläkin kiukkuisuutta.
    Nuorempana olin hankalampi, kuvittelin että elämä ei aina ole oikeudenmukaista. Eihän se ole, mutta en usko että kenelläkään on aina pelkkää myötätuulta.
    Olen onnellinen kun saan istua mummonmökkini pihalla virkkaamassa.
    En kummoisia virikkeitä kaipaa enää.
  17. Hyvin on alkanut uusi vuosikymen. Istuin ulkona viirkkaamassa. Pitänee vähän kuntoilla kun käsivarret kipeytyy eikä pitkään istuminen ole terveellistä.
  18. Ei elämä paljon muuttunut vaikka nyt ikäni alkaa numerolla 8. En huomannut mitään eroa Tiistain jälkeen kun numero muuttui.
    60+ oli hyvä ikä, mutta sekin menee ohi kuten muutkin vuodet.
  19. Minun päiväni ovat varmaan äärimmäisen pitkästyttäviä sosiaalisempien kirjoittajien mielestä.
    Nyt vähän synttärit toivat teksteihin vaihtelua.
    Yleensä on vain kissa, virkkaus, äänikirjat, joskus voin mainita pyyhkäisseeni vähän enimpiä pölyjä.
  20. Kiitokset Neesa.
    Oikeastaan ikä tuo paljon hyvääkin. Osaa laittaa asiat tärkeysjärjetykseen paremmin kuin nuorempana.
    Kyllä elämän rajallisuuskin käy usein mielessä kun viimeinen neljännes iästä on jo kulunut hyvän matkaa.
    21. 22 / 159
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt