Emberizi
Keski-ikäinen keskustelija ja sinkkuäiti Länsi-Uudeltamaalta.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia18 aloitusta · 1763 kommenttia
- Enpä nyt usko, että ihan vahingossa jonkun vieraan tai edes ”tutun” muumin vierestä herää. 😆 Vaikka lähtisin yöelämään ja juomiakin nauttisimme, en silti ole sellaisessa vauhdissa etteikö harkintakyky pidä. Jos lähden jonkun viereen nukkumaan, herään kyllä aamulla tietoisena vieressä köllivästä unikaverista.😉 Kun on alunperin harkinnut asian, ei tarvitse katua eikä voivotella jälkikäteen, pikemminkin herätellä unikaveri hellällä halauksella.
Onko sulla ap tapana herätä jostain mihin et muista illalla päätyneesi? Ja sitten jännittelet minkälainen tyyppi tällä kertaa lakanoiden välistä paljastuu? 😂 - Oikein! Sama elämä tuntuu paremmalta kun keskittyy hyvää eikä pahaan.
- Eiku sitten kiikaroimaan paria 25v, että saat kunnon villitykset aikaan parin vuoden päästä. 😉
- Ilman muuta rakkaus ja kumppanuus ovat tärkeämpiä arvoja kuin seksi. Tosin itse koen, että silloin kun rakastuu syvästi, halu tulee itsestään kaupan päällisiksi ja rakastelu kuuluu oleellisesti rakkaussuhteeseen. Jos toista kohtaan ei tunne intohimoa, kannattaa jäädä syvän ystävyyden tasolle ja unohtaa parisuhteet.
Ei romanttista rakkautta ja rakastelua voi erottaa toisistaan ellei sitten parisuhteessa tulisi iän myötä vastaan jotain joka estäisi rakkauselämää esim. eturauhassyöpä tai sydänongelmiin liittyvä impotenssi. - Itse kävin 3-kympin kriisin läpi 25v. Neljän kympin kriisiä en tunnista olleen (ei sitä ole kerennyt). Eli saa nähdä minkälainen ikäkriisi paukahtaa vielä… Tosin kun pienin on vielä 6v, en ole tyypillisessä 50v elämäntilanteessa (lapset lähdössä kotoa).
- Ei taida tulla kauppoja. 😆 Taitaa olla nuo 25v kokeilut olla teidän miesten juttu enemmän…. Tässä kohtaa en näe silmilläni kokemusta, jota jäisin vanhusten kodin keinutuolissa harmittelemaan. 😆
Kyllä ne on vähän erilaista uskaltamista, missä uskaltamattomuus ja elämätön elämä jää harmittamaan (esim, suuri rakkaus, jonka antoi mennä ohi eikä edes yrittänyt).
Ja jos etsin jotain tulevaa 50v haastetta, niin pikkupoikien sijasta lähden Lappiin tai vuorelle vaeltamaan. Tai alan treenata puolimaratonille tms. - Hah hah. Laatu taitaa olla kuitenkin enemmän ihmisestä kuin iästä kiinni, uskoisin. No katotaan miten tämä mamma villiintyy kun 50v tulee täyteen. 🤣😂
Pitää vissiin alkaa lenkkeillä, uida ja käydä puntilla, että kunto kestää villitykset. - Hah hah. 😂 Ihana ehdotus Disse. 🙃
Eipä ole edes yhtä alle 25v miestä tullut koettua sitten kun olin itse 23v. Tosin en ole vielä 50v eli kaipa sitä ehtii VIELÄ villiintyä ennen määräaikaa… 😆 Sinänsä en yhtään epäile etteikö niitä kahtakin varsin innokasta 25v yöelämästä löytyisi, jos sille tielle haluaisi lähteä ja hillityn provosoivasti pukeutuisi. 😁
No kuitenkin olen mielummin tylsän keski-ikäinen enkä huoli pikkupoikia. Aikuistunut n. 35-55v voisi vielä mennä, mutta sen alle alkaa nikottelemaan väkisinkin (vaikkei sillä iällä ole oikeasti väliä, jos muuten kolahtaa). - Tämän mukaan olen Länsi-Suomesta ja sielunkumppani tulee Savosta. 😂 Kummastakin suunnasta on geeniperimää, vaikka olen itse syntynyt Helsingissä. Sinänsä tulos on looginen, vaikka kyllä parisuhteessa lupsakka ja korostetun hidastempoinen savolainen voi olla vähän omaa nopeaa tempoon verrattuna hieman kärsivällisyyttä testaava. Veikkaan, että länsisuunta toimisi paremmin. 😊
- Helmikuu 2017 on myös merkityksensä, mutta erilainen merkitys.
- Mieluummin katuu paria pikku mokaa kuin elämätöntä elämää.
- Naapurissa on naimisissa olevani eläkeläisiä ja keski-ikäisiä, yksi lapseton ja yksi vauvaa odottava ja yksi n. 30-35v pariskunta, sekä yksi kahden teinin sinkku-isä, jonka entisen vaimon tunnen. Varattuihin enkä kaverien ex en halua sekaantua. Ei kovin siis kovin otollista maaperää. 😂
- Kyllä minä toivoisin löytäväni parisuhteen, joka perustuu molemmin puoliseen vahvaan rakkauteen. Mitäs sitä kieltämään.
Toki monen muunkin asian pitää kohdata ennen kuin parisuhteeseen ryhtyy, mutta valmius on, kun se toivottavasti vielä joskus tapahtuu. Huonot suhteet ja empatiakyvyttömät puolisot on jo nähty. - Vähään olet tyytyväinen parisuhteen osalta. 😁
- Jos haluaa saada, on pakko antaa,
P.S. Sopii ystävyyteen, ihmissuhteisiin parisuhteiden lisäksi. Ensisijaisesti korostaisin tällä vuorovaikutusta, läsnäoloa ja tunneyhteyttä. Lisäksi bonuksena mm. läheisyyys ja intiimimpi vuorovaikutus. - Meillä on kaikilla käytössä ehkäisy, köyhemmissä maissa se ei ole itsestään selvyys. Ilman ehkäisyä lapsia olisi meilläkin aika paljon enemmän…
Meillä on pieni lapsikuolleisuus ja vanhuuden sosiaaliturva. Jälkeläisiä ei tarvitse tehdä kymmentä vanhuuden turvaksi eikä pienelle maapläntille työvoimaksi.
Meillä naiset on kodin ulkopuolella töissä ja harva valitsee olla vapaaehtoisesti 12-45v synnyttämässä lapsia (kunnes henki menee). Meillä lapsimorsiamet on kielletty, eikä lapsia raiskata yleisesti, Meillä ensisynnyttäjän ikä on jotain 29-30v ja noissa maissa luultavasti lähellä lapsuutta. Jos lapsia alkaa saada lapsena eikä pääse kouluun, naisesta tulee helposti synnytyskone. - Myönnän kyllä, että heitä on, joilla hali- ja tehdään yhdessä kivaa-postaukset lisääntyy mitä lähempänä eroa ollaan. En kuitenkaan näe tuota muuna kuin yrityksenä osoittaa itselleen, että vielä yritetään ja toivoa on.
Vanha luterilais-suomalainen asenne: se kellä on onni, se onnen kätkeköön. Onnesta kertominen on kehumista ja vain tuska ja suru pitää valittaa ääneen.
Olen eri mieltä perinteen kanssa, vaikka en omia elämääni someen postaakaan. Hyvä tuo hyvää, ja toisen onnesta voi olla onnellinen. - Onko ärsytyksen taustalla kateus ja katkeruus? Itselleni on vaikea kuvitella miten jonkun toisen onni ja onnistuminen ärsyttäisi. Enemmänkin se luo uskoa, että onnistuminen ei ole mahdotonta.
- Eikö pariutumisessa paras match ole riittävän samanlaiset ja silti riittävän erilaiset geenit? Jos joku muistuttaa äitiä/isää, ei se tarkoita, että geenit olisi liian samanlaisia. Eikä se ole sukurutsaa nähnytkään.
Itselläni isoisovanhempien geenit on Savosta, Pohjanmaalta ja Tampereen seudulta. Usein huomaan viehättyväni eniten miehistä, joiden suvut on peräisin noilta seuduilta tai pikemminkin osa perimästä on noilta seuduilta. Huomasin asian joskus nuorena ennen kuin edes mietin mistä omat sukujuuret tulee. Ulkomaalaiset hyvin harvoin kolahtaa millään tavalla edes pikkuihastuksen tasolle, paitsi ehkä Keski-Eurooppa (Saksa, Belgia, Hollanti, Puola). En tiedä selittääkö suvun Saksalaissökuperä (1500-luvulta) tuota asiaa? Sen sijaan, vaikka ruotsalaiset tai tanskalaiset ei yleensä saa mitään värinää aikaan.
Molempien isoäitini suvuissa on n. 20 nimen kantajaa hengissä. Isoisien suvuissa n. 2500-3000 henkeä. Omien sukujuurien asuinpaikat aiemmilta vuosisadoilta löytää helposti (jos ei ole tiedossa):
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/index.html
Nuo isovanhemmat ja isoisovanhemmat kertoo eniten, koska siihen aikaan ihmisten liikkuvuus oli pienempää kuin nykyisin. Esim. harva pks asuvan geenit on pelkästään pääkaupunkiseudulta. - Olen samaa mieltä, että Rydman käytös ei ole oikein eikä sopivaa! Empaattinen ja vastuullinen ihminen ajattelee mitä seksuaalinen ahdistelu tekee lapsen psyykelle eikä oma k*kkeli ole se tärkein. Kun kyseessä on vallankäyttäjä, herää kysymys miten hän pystyy toimimaan vastuullisesti ja empaattisesti päättäjänä, kun se ei omassa elämässä onnistu.