Firdawsi
Abu'l-Qasim Firdawsi (940-1020) oli iranilainen oppinut ja runoilija, joka kirjoitti Iranin kansalliseepoksen Shahnameh. Minulla oli tilaisuus käydä Tadzhikistanin kansalliskirjastossa Dushanbessa. Siellä säilytettiin 1000 vuotta vanhaa käsikirjoitusta. Kirjaston johtaja oli silminnähden ylpeä.
Nimimerkkini on varastettu tältä korkeasti oppineelta mieheltä.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia67 aloitusta · 2585 kommenttia
- Jos tuet nostetaan nelinkertaisiksi, saadaan kotimainen ruoka vielä halvemmaksi, ja isänät superrikkaiksi. No ehkei ruoka tule halvemmaksi, mutta kyllä isäntien kelpaa. Tuet rahoitetaan vähentämällä sairaan-, vanhusten ja lastenhoitoa.
On tässä pieni muttakin. Maalaisliitto on jo pienpuolue, eikä saa tahtoaan läpi. - Jos kerran noin pitkällä on, niin älä odota, vaan kysy SELKEÄSTI, että mentäskös yhteen.
Me suloisen prinsessan kanssa heti ruvettiin mietti, et sovittaisko me yhteen. Kahden viikon päästä päätettiin mennä naimisiin. Ollaan nyt oltu naimisissa 50 vuotta, ja rakkautta riittää. Pistäpä toimeks. - Väärä tieto. Vain solulima periytyy aina naiselta naiselle ja sen mukana myös mitokondriot.
Mitokondrioitten DNA:sta saadaan äitilinjojen haarautuminen. Koodaavaa DNA:ta, siis perinnöllisyyteen vaikuttavaa, ei tiedetä olevan solulimassa. - Lienet löytänyt omasi. Onnittelut.
- Taisi mennä väärin päin. Nuoret ovat tutkitusti keskimäärin moralistisempia.
- Koulukirjat eivät puhu mitään "täydellisesta genoomista".
- Yritän huonolla menestyksellä tuoda biologista tietoa luulon tilalle. Sekä miehinä että naisina esiintyvät kertovat tietona kuvitelmia.
Yleisin ideologispohjainen luulo on, että miesten ja naisten välillä vallitsisi ristiriita. Ei ole näin, vaan ristiriita johtuu siitä, että kumpikin saa vain puolet geeneistä tulevalle lapselle.
x x x
Toistaiseksi voimassa oleva tieto kertoo, että älykkyyden odotusarvo on vanhempien älykkyyden keskiarvo. Viime aikoina on myös esitetty hypoteesi, että älykkyys periytyisi äidin kautta vähän niin kuin hemofilia. Tällaista periytymismekanismia ei ole kuitenkaan mikrobiologisella tasolla selvitetty, joten tilanne on toistaiseksi auki.
Ideologisesti suuntautuneitten into nähdä hypoteesi teoriana johtunee siitä, että perinnöllisyyden luonne on tuntematon. Sekä miehellä, että naisella on X-kromosomi, joten se hyppii vapaasti sukupuolelta toiselle. Naisen kromosomistossa ei ole YHTÄÄN kromosomia, joka periytyisi vain naiselta naiselle.
Vähän sama kuin naisen "oma" sukunimi on usein naisen isän sukunimi.
Olkoon periytymismekanismi mikä tahansa, älykkyysjakauma on se, mikä on. - Yritin kommentoida kirjoitustasi, mutta se otti vain lainauksen sinulta. Muu häipyi bittiavaruuteen. Kirjoitan uudestaan, mutta se vie aikaa.
- Lienet kohtalaisen uusi kirjoittaja, mutta havainnut varmaan jo:
palstalla on ainakin kaksi vakioaihetta, joihin koskeminen meinaa samalla sohaisua muurahaispesään.
Yksi on puuttuminen hioutuneeseen palstakonsensukseen naisettomuuden syistä, toinen on
saattaa kyseenalaiseksi jotenkin, suoraan tai vihjatusti, teksteistä pääteltävä palstan korkea äly- ja totuusvaranto. - En ole toisin väittänyt, enkä väitä. Uusien aivosolujen muodostuminen on eri lajeilla eri tahtinen. Myös aivojen toiminta, kuten muistikuvien tallentuminen, on fysiologinen tapahtuma, joka aiheuttaa aivoissa pysyvän fysiologisen muutoksen.
- Biologia ei tunne käsitettä, että joku "määrittää ihmistä", mutta biologia selvittää, mikä vaikuttaa eniten ihmisen kehitykseen. Eniten vaikuttavat geenit, toiseksi eniten ympäristötekijät. Molemmat ovat välttämättömät.
Jos on esimerkiksi tiikerin geenit, syntyy tiikeri, jos meduusan geenit, syntyy meduusa. - Ai pahkeine. Tuli taas Vistausin nikillä, ku ei menny ensmäsel kerral läpi. Ja toisel niiku kerral mää unohlin painaa näppylää, jostois tullu Anolyymi. Meku ollaan Virtausin kans hyvii kaverii, ja meillon säästösyistä yhteinen netti. 👻
- Mää oon ihastunu tummaan suklaaseen. Mut vielä parempaa soon, jos siinon marameltii tai marsulaa niiku sisällä. 👻
- Sopeutumisaika on enintään elinkaaren pituinen. Alaraja on syntymä. Plastisuutta ei määrää vain ajalliset rajat, vaan myös määrälliset, Mitä "kehittyneempi" eläin, sen plastisempi. Esimerkiksi ihminen on plastisempi kuin hiiri. Mutta sangen pian tulevat rajat vastaan ihmiselläkin.
- Plastisuus on sopeutumiskeno, jonka vaikutus on sukupolvi, evoluutio on vuosituhansia jopa miljoonia kestävä sopeutumiskeino.
- Juuri kuvaamasi kaltaista on aivojen plastisuus eli muokkautuvuus. Se kehittyy koko iän, fyysiseksi aivorakenteeksikin, suurelta osin palautumattomaksi, mutta ei periydy.
- Biologinen tutkimus kertoo, miten on, mutta ideologiset suuntaukset haluavat selittää sen toisenlaiseksi. Jos mikään muu ei onnistu, aloitetaan henkilön mustamaalaus, kuten Tatu Vanhanen, Yrjö Ahmavaara, Henry Laasanen ja Markus J. Rantala ovat saaneet huomata.
- Biologian pohjalta ei voi vastata pitäisi-kysymykseen. Tiede tutkii vain ja ainoastaan, miten on. Mutta on minulla ideologinenkin puoleni: mitä vähemmän elämää, sitä vähemmän kärsimystä.
- Lopultakin on kyseessä ideologinen suhtautuminen. Maailma selitään joko sellaiseksi, joka sen halutaan olevan, tai olevan muutettavissa sellaiseksi.
- Kyse ei ole minun henkilökohtaisesta ajattelustani, vaan biologisesta tutkimuksesta. En lisää siihen mitään, enkä poista siitä mitään.
Humanistinen, ja varsinkin psykologinen ja kasvatusopillinen ajattelu taas lähtee siitä, että ihminen on syntyessään käytännöllisesti katsoen tabula rasa, puhdas taulu, joka sitten ohjelmoidaan opettamalla ja muilla ympäristötekijöillä. Biologian mukaan tämä olisi vastoin evoluutiota, joka yhdessä perinnöllisyyden kanssa on biologian luovuttamaton teoreettinen runko.
Oppimisella ja ympäristövaikutuksella on osansa, mutta ne eivät ole perinnöllisiä, joten ne eivät selitä evoluutiota. Se on perinnöllistä muuntelua. Sitä ei voi selittää ilman mutaatioita, geenien valintaa, eri muotojen frekvenssin muotoutumista, karsintaa, populaatiogenetiikkaa, perinnöllisyyttä ja ekolokeroon sopeutumista. KAIKKI biologit ovat tästä yhtä mieltä.
En todellakaan esitä mitään omaani.