Pauke84

Pauke84 profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Etäläsuomesta

Liittynyt 7v sitten
7 aloitusta · 395 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Sen verran, että ku ton kattoo, niin pitäisi vikurin toiminta aueta, jos se päässyt unohtumaan. Tässähän vängättiin, että laukeaako kummatkin vai ei. Videon katottua tajusin, että testinapin painaminen näkyykin jälkimmäiselle vikurille pienenä resistiivisenä kuormana, koska vaikuttaa vertailijan samalle puolelle.
Helpostihan tässä käy niin, että ajattelee asiaa perinteisten mittalaitteiden kautta, jotka tekevät vikavirran L ja PE välille.
Kiitos tarkennuksesta kuinka kaapelin sulaminen etenee. Kuparin sulamispistehän on reipas 1000C ja PVC/PEX tosiaan hiukan tämän alapuolella.
https://youtu.be/iETEHRFjh2M?si=8E54Hv56MUliych5

Jouduin käyttää vähä apukeinoja palauttaakseni mieleen kuinka tuo laukaisu on toteutettu. Tällähän ei sinänsä ole työelämässä mitään merkitystä muistaako vikurin sielunelemän vai ei.
Jokatapauksessa ajalla on merkitystä mutta kuinka paljon on se määräävämpi kysymys. Täysin mekeeninen laukaisumekanismi perustuu magneettisiin muutoksiin, jotka tapahtuvat kuitenkin ajan funkiona. Sitten toisaalta täysin samoilla voimilla tapahtuvan laukaisumekanismin rakentaminen tuskin olisi tarkoituksenmukaista kustannussyistäkään, joten pienet keskinäiset heitot hyväksytään.
Varmasti vikavirta on kummallekin suojalle sama. Tarkoitin tolla herkkyydella myös laukasuaikaa. Vikiksillä kun on yksilölliset laukasuvirrat ja ajat, jotka tulee olla tietyjen raamien sisässä. Tuskin on kellää noiden kanssa enemmänki tekemisissä olevalla antaa täysin oikeaa vastausta, koska tilanne ei ole normaali.
Eikos takuu korjaa väärin tehdyt asennukset? Jos ei ole firma mennyt konkkaan.
Nyt taisi käydä pieni ajatusvirhe. Jos siinä painonapissa on vastus (en tiedä), niin se on väkisinkin N ja L välillä suoraan ja vaikutus siten sama kummallekkin vikurille. Myöskin muutkin indusoituvat vikavirrat joutuvat kulkemaan saman vastuksen kautta joten epäileisin yhteislaukeamisen tapahtuvan vain siinä tapuksessa, että jälkimmäinen vikuri on herkempi.
Olen samaa mieltä liian nopeasta ja enemmän poliittiseen tahtoon kuin teknologiaan perustuvasta energiantuotannon murroksesta.

En myöskään sympatisoi vihervassareitakaan. Käsittääkseni heillä ei ole ollut kuitenkaan yhteenlaskettunakaan yli 20% kannatusta vuosikymmeniin kuin korkeintaan satunnaisesti. Eli on vähän liian suuri yksinkertaistus syyttää vain heitä asiasta jonka taakse tarvitaan kuitenkin enemmistön tuki. Ja nythän todellisen kriisin ollessa päällä on alkanut nousemaan huoli huoltovarmuuden ja kriittisen infrastruktuurin toimivuudesta.
Onko itse led diodilla? Ketjun 12V auton ledpaneelien kanssa ei kuitenkaan tarvita kuin virranrajoitusvastukset ledien kaveriksi.
Jos haluat itse laskea, niin http://tietokanta.dy.fi/ideaport/laskurit/resistansseja.htm
pystyy katsomaan erikokoisoisten ja materiaalisten johtimien arvoja. Ollut toi kirjanmerkkina tietokoneella hyvin kauan. Kaapelin resistanssista pystyy laskemaan jännitteenaleneman ihan ohmin lailla.

Google tarjosi heti ekana jännitteen alenemalle https://www.adita.fi/i/kaapelilaskuri/33/ löytyvää laskuria. Oikeellisuuten en uskalla ottaa kantaa mutta laskuriahan voi käyttää omien laskujen verrokkina.

Noiden alle 1,5mm2 kaapeleiden kuormitettavuudesta on aika heikosti tietoa kotimaisella tarjolla. Kannattaa kokeilla googailla AWG 20 paksuisen kaapelin kuormitettavuuksia, niin kuulee jenkkien mielipiteitä asiasta. Jotenki sellainen perstuntuma, että 2A olisi aika maksimi tuolle jatkuvassa kuormituksessa. Mutta tuskin kaapelisi heti sullaa ja käyttöhän voi olla aika hetkellista ja jäähdytystauot välillä pitkiä.
Ei oo isoa merkitystä. Vikavirta tilanteessa täytyy vaan mahdollisesti kumpikin käydä nostamassa ylös. Hyvien asunnustapojen mukainen ei ole, mutta ei ole turvallisuudelle haittaakaan.
Kevin voi jättää irtonaisena muuntajan kytkentäkotelon ulkopuolelle, jos vaan L ja N johtimille paikat. Aika harvas led muuntajas keville edes paikkaa on.
Rehellisesti sanottuna pääsi lukemisen ja kirjoittamisen välillä kyllä unohtumaan mistä tässä ketjussa puhuttiin 😂 Tuli röistä puhelu päivystäjälle kun oli juuri aloittamassa kirjoittamisen puhelimella. Sen jälkeen oli ajatukset jo karanneet 230V valaistukseen ja vallan muuhun aiheeseenkin. Nyt vasta luki ketjun alun uusiksi ja muisti palaili pätkittäin 🤷
Ei tuo jäätyminen ole ongelma kuin kerrostalo alueella ja muilla paljon W/m2 lämpöä huutavilla alueilla. Käsittääkseni tähänkin on alettu puuttua rakennusvalvonnassa enevissä määrin.
Työkaverilla on jäähdytys toteutettu myös maalämpökaivosta. Eli kesällä menee lämpöä kaivoo, joka talvella imetään sieltä pois. Tuskin on isoa merkitystä lämmityksen hyötysuhteeseen mutta ompahan ainakin halpa jäähdytys.
Keittöön on pääsääntöisesti asennettu 16A pistorasiaryhmiä aina. Toisaalta varmaan suurin osa kuluttajille myytäviä ilpeistä on taas 10A johdonsuojille.
Voinhan toki avata ajatuksen vielä helpomminkin luettevaan muotoon. Sattuu tässä kohtaa päivästä olemaankin suhteellisen tylsä kohta menossa. Muuten ollut hiukan kiirutta ja romaanin kirjoittaminen tuntunut huonolta ajatukselta.

LEDejä itsessään en ole kauhean syvällisesti opiskellut. Mitä nyt riimuja sieltä täältä lueskellut. Joka tapauksessa olen törmännyt, että LEDien yhteydessä puhutaan usein 0.5 tehokertoimesta. Mitä moisella tarkoitetaan en ole jaksanut selvittää. Voihan olla, että sillä tarkoitetaan valotehon suhdetta ottoteheen eli käytännössä hyötysuhdetta. Sen toki tiedän, että LEDeissä ei kauhean paljon loistehoa esiinny, joten näennäistehosta puhuminen on terminologisesti väärin. Esimerkki oli enemmänkin heitto "ajattele, että kaikki teho ei ole pätötehoa". Toki lukijan tulee tämä esimerkki hiukan jalostaa tilanteeseen sopivaksi, mutta perusajatukseen sillä pääsee kuitenkin kiinni.
Enneku tollanen ohje on kirjoitettu suomeksi, niin kirjailijaketjussa on Kiinalainen insinööri omalla kielellään laatimassa dokumenttia, Itämainen kääntäjä enlanniksi ja viimeisenä Ruotsalainen, Virolainen tai jopa Suomalainen tekninen kirjoittaja. Jos Suomalainen, niin koulutus voi olla vaikka juuri valmistunut kone insinööri, koska palkat niin huonot.
Tarkoitin siis, että näissä käyttöohjeissa on välissä huomattavan paljon virheitä johtuen tästä kirjailijoiden moninaisesta sakista. Luvut osataan yleensä kääntää oikein, mutta muussa voi sakata. Maahantuojalla ei ole intressiä tehdä kuin välttävät ohjeet, koska maksaa.
On pätöteho jonka yksikkö W, näennäisteho VA ja niiden suhde tehokerroin. Ilmoitettu teho näissä LEDeis varmaanki näennäisteho.
Ei siinä paljoa metsään mene, jos ensin tehdään halpa ja myöhemmin, jos ongelmia, niin hyvä. Vähä kalliimmaksi tulee kokonaisuus. Aika monessa paikassa katsellut, niin ILP on sähköistetty olkkarin,käytävän tai keittiön olevista asennuksista.
Tuskin yksikään kuluttajille myytävä älylaite on suunniteltu kestämään yli 10 vuotta. Ja siinä kohtaa voi muutenki mieli tehdä vähän päivitellä ajan hengen mukaisiksi.
Käyt liikkeessä, joka suorittaa Fluken huoltoja. Ainaki meilläpäin hevosen kokoinen fluke kyltti liikkeen katolla.
3 / 20
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt