kari.tolonen

Vapaa kuvaus

"Ajattelen, siis olen." (Descartes) "Minä en ajattele, minä vain olen." (Tuntematon) Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

73

Kommenttia

1182

  1. Totta on että 1. Moos. 2:3 sanotaan: "Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska....". Missään ei sitten sanotakaan että tämä Jumalan pyhittämä päivä olisi ollut lauantai, muistaakseni, vanhojen roomalaisten Saturnus-jumalalle pyhitetty päivä. Missään ei myöskään mielestäni sanota että Jumala olisi aloittanut luomistyönsä sunnuntai-iltana klo 18.oo, suomen aikaa, josta voisi johtaa adventistien pyhittämän Sapatinvieton ajan viikon seitsemänneksi eli lauantaipäiväksi.
    On aivan totta ettei Roomalaiskirjeen mainitussa kohdassa (Room.14:5) mainita sapattia vaan puhutaan pelkästään päivistä. Toisin on kuitetenkin Kol.2:16 ss.; siellä puhutaan selvästi sapatista (ja myös syömisistä ja juomisista, sivumennen sanoen). Siis ei ole syytä sen kummemmin tuomita sapatin viettäjiä kuin sunnuntainkaan viettäjiä: kummatkaan tuskin tekevät syntiä raamatullisessa mielessä mutta kyllä voivat ainakin jossain määrin hankaloittaa toistensa elämää pitämällä kynsin hampain kiinni omaksumistaan käsityksistään.
    Juutalaisten sapattikäytäntö muotoutuu ilmeisesti vasta kuningasajalla ja kuten kai aikaisemmin tulin maininneeksi, Babylonian pakkosiirtolaisuuden aikana lanseerataan käsitys siitä että sapatti on ollut, luomisesta, hamasta maailman perustamisesta asti. Mitä tulee itse luomiskertomukseen, kyseessä ei suinkaan ole mikään historiallinen dokumentti vaan myyttinen kertomus alkuajan tapahtumista, alun perin suullinen kertomusperinne, joka kirjoitetaan kirjalliseen muotoon vasta paljon myöhemmin ja jossa yhdistyy monenlaisia eri aikakausilta olevia ja eri kansojenkin piiristä tulevia kertomusperinteitä.
  2. Todennäkoisesti, sinä nimimerkki "Riivattu", et ole yhtään sen täydempänä demoneja kuin kukaan muukaan. Jostakin syystä, kenties niistä "profetioista" johtuen joku on aanut moisen ajatuksen päähäsi. Se ettet aina siedä puhetta sekaisin menemättä "Natsarealaisesta" ei nyt ole mikään ihme: monet ns. uskovat puhuvat Hänestä kuin sekopäiset,ollen kuitenkin kaiketi vilpittömiä omassa uskossaan vaikka ei taidon mukaan. Jos haluat ja tunnet tarvitsevasi uskonnollista, jotakuinkin tervettä uskoa, yritä etsiä sitä mieluummin vakiintuneiden suurten kirkkojen piiristä kuin kaiken maailman profeettaliikkeiden parista. Vanhoissa kirkkokunnissa ei ehkä ole samanlaista hengen paloa kuin uusissa lahkoissa mutta vähemmän niissä pomppii myöskään pahoja henkiä, ainakaan sellaisia joita pitäisi ruveta ulos manaamaan.
  3. Adventismi on luonnollisesti harhaoppi muiden kristillisten yhteisöjen kannalta katsottuna. On kuitenkin ymmärrettävä, ettei adventistien, senparemmin kuin monien muidenkaan lahkojen ole helppo luopua opistaan jonka varaan he ovat rakentaneet maailmankatsomuksensa ja sosiaaliset suhteensa. Usein koko perhe ja ystävä ja tuttavapiiri kuuluu samaan adventistiporukkaan. Irtoaminen, vaikka vähän epäilyksiä mieleen tulisikin, on varsin vaikeaa. Irrottautuminen omasta, tutusta ja turvallisesta yhteisöstä merkitsisi "tyhjän päälle" joutumista.Usein vielä liittyminen on tapahtunut oman valinnan tuloksena, toisin kuin vanhoissa kirkkokunnissa, joissa liitytään lapsena kasteen kautta ko. kirkkoon. Ihmisen taitaa olla aika vaikea tunnustaa että tulipa erehdyttyä. Sitäpaitsi: uskovien omassa piirissä pelaavat sekä sosiaalisen kontrollin lait että "yhteinen usko" antaa myös voimaa ja tunteen siitä että oikeassahan tässä ollaan vaikka ulkopuolisten taholta katsottuna porukka "menee aivan metsään" niin että rytinä kuuluu.
  4. Totuus on asiaintilojen vastaavuutta näistä asiaintiloista esitettyjen väitteiden kanssa. Jos sanon että, ulkona sataa tällä hetkellä, voin tarkistaa asian totuuden, katsomalla ikkunasta ulos. Jos sanon että, ulkona sataa huomenna, en puhu totuutta vaan esitän ennusteen. Jos sanon että ulkona satoi tänä vastaavana ajankohtana 2087 vuotta sitten, minulla ei ole juuri mahdollisuuksia tarkistaa luotettavasti, onko väitteni tosi vai ei.
  5. Mitäs se pimeys on? Onko sitä itsessään olemassa vai onko se vain valon puuttumista? Mikä on pimeyden(voiman) mittayksikkö? Valon mittayksikkö lienee kandela, vai muistanko väärin?. Onko loppujen lopuksi sen paremmin pimeyttä kuin valoakaan olemassa vai ovatko ne jonkinaisia aistimellisen tajunnan muotoja? Ts. olisiko niitä olemassakaan ellei joku tai jokin aistisi ja tajuaisi niitä? Lopuksi, mitä itsekukin tarkoittaa sanoilla valo ja pimeys? Tarkoitetaanko valolla tietoa, ymmärrystä vai fysikkalista säteilyä. Mikäli valolla tarkoitetaan tietoa ja ymmärrysta, pimeys lienee tietämättömyyttä ja ymmärryksen puutetta. Mikäli ollaan fysiikan puolella lienee kysymyksessä näkyvän valosäteilyn puuttuminen tai varsin vähäinen, aistielimiämme ärsyttämätön määrä. Entäs ne pimeyden voimat? Millaisia voimia näissä erilaisisa pimeyksissä sitten on?
  6. tai pikemminkin, tautia, joka nykyisin määriteltäisiin kaatumataudiksi, on "ammoisina aikoina", pidetty pyhänä tautina. Tautikohtauksessa on ajateltu jumalan tulevan ihmiseen. Eihän sitä silloin tietenkään ole sairaudeksi mielletty vaan tilaksi, jossa jumaluus on ihmisessä. On kai epäilty että myös Paavalin näyssä Damaskon tiellä olisi ollut kyseessä tällainen kohtaus. Vaikea mennä sanomaan. Uskova ei hae uskolleen perusteita: hänellähän on jo "totuus" hallussaan. Epäilijä, kyselijä tai tutkija etsii perusteita,joiden nojalla voisi uskoa johonkin. Mikäli uskottavia perusteita jonkin asian suhteen ei löydy, on lievästi sanottuna varsin vaikea uskoa vain siksi, että joku jotkin sanoo, varsinkin kun keskenään ristiriitaisia väitteitä on lähes loputon määrä.
  7. jos Nokia-missioissa paranee. Jaa, että oikein paikan päällä pari lääkäriä tutkii, josko potilas on parantunut! Millaisista sairauksista mahtaa olla kysymys. Usean sairaudenasteen määrittämiseksi tarvitaan usein munimutkaiset röntgen- ja/tai laboratoriotutkimukset kuvauksineen ja näytteidenottoineen. Nämä vaativat tarvittavia tiloja ja välineistöä sekä aikaa ja ammattihenkilökuntaa. Joidenkin sairauksien kohdalla vaaditaan vuosikausien seurantaa, ennenkuin voidaan sanoa taudin parantuneen tai potilaan olevan terve. Kaikella kunnioituksella: mahtaako nokia- tai vastaavien missioiden paranemistapauksissa olla tällaiseen mahdollisuutta -ainakaan paikan päällä.
  8. liene se, että adventistit kiivailevat sapattinsa puolesta. Eikös Raamatun mukaan juuri juutalaiset Jeesuksenkin aikana näin tehneet. Heille sitten kyllä todettiin, ettei ihmistä luotu sapattia varten vaan sapatti ihmistä varten. Paavali myös puhuu siitä, ettei tule tuomita toisia minkään juhlan tai sapatin vieton tai viettämättömyyden johdosta, koska yksi pitää yhden päivän parempana tai jollekin kaikki päivät ovat samanarvoisia. Suurimmalle osalle kristikuntaa sunnuntai on lepopäivä. Näin on myös Suomessa. Työelämä ja suurin osa muitakin elämän alueita on mukautettu tähän viikkojärjestykseen. Se, että adventistit viettävät lauantaita sapattinaan aiheuttaa ainakin jonkinlaisia hankaluuksia niin työelämässä kuin myös sosiaalisten suhteiden ylläpidossa, harrastustoiminnassa ja perhe-elämässä. Kun esim. perheenjäsenistä joku on aventisti ja joku toinen vaikkapa tavallinen rivi-kristitty, tämä lepopäivien yhteensopimattomuus voi vaatia aikamoista sovittelua. Siinä sitten osapuolet joutuvat tinkimään omista tavoistaan ja tottumuksistaan. Sunnuntaina koko ympäröivä yhteiskunta viettää vapaa- ja lepopäivää, adentistiperheenjäsen tekee töitä ja lauantaina hän taas viettää Sapattiaan ja häntä voi syvästi loukata se että muut perheenjäsenet eivät sitä haluaisi tehdä vaan haluaisivat tehdä töitä, harrastaa jotakin, ja niin edelleen. Tällöin adventistijäsenen lauantaina vietettävästä Sapatista tulee enemmän riesaa kuin "siunausta" vaikka uskonsa sisäistänyt ja siinä riippuva adventisti oman pienen yhteisönsä sisäpiirin turvallisessa helmassa voi kokea tämän siunauksena. Onhan hän oikealla asialla ja "palvelee enemmän Jumalaa kuin ihmistä".
    Mikäli olen oikein käsittänyt, adventistien sapattipainottuneisuus pohjautuu Ellen G. Whiten näkyihin ja uniin. Adventistit myös väittävät sapatinvieton "asetetun jo luomisessa". Viimeksi mainittu juttu keksittin juutalaisten toimesta Baabelin pakkosiirtolaisuuden aikana kun sapatinvietolla haluttiin vetää rajaa ja tehdä pesäeroa babylonialaisiin. Epäilyttää vähän, että adventisteillä on taustalla sama tarkoitus: vetää rajaa muuhun maailmaan ja muuhun kristikuntaan. -- Olen vähän ilkeä tässä lopuksi kun sanon että, kuta enemmän eri seurakuntia, sitä enemmän seurakunnan johtajan paikkoja, joissa voi toimia Kaikkivaltiaan äänitorvena ja sanoa uskon syvällä rinta-äänellä: "Näin sanoo Herra!" Saahan toimesta jokapäiväisen leipänsä ja sitäpaitsi, se on aika mahtava ja nostattava tunne pienelle ihmiselle olla Kaikkivaltiaan äänitorvena. Jotain jumalallisuuden kultauksesta tarttuu omaankin puseroon.
  9. Glossolalia tulee kreikan, sekä kieltä elimenä että puhuttuna kielenä, tarkoittavasta sanasta. Tietosanakirjan mukaan se tarkoittaa ´tuntemattoman tai olemattoman, mielikuvituksellisen kielen puhumista esim. usk. hurmiossa (Spectrum, tietokeskus. Osa 14. s.395). Mitä tulee kielilläpuhumisesta kertoviin raamatun paikkoihin, asia ei ole aivan yksinkertainen. Ainakin Paavalilta näyttää olevan ajatus että voitiin puhua kielillä siten ettei kukaan ymmärtänyt, vaan kaivattiin kielen selittäjää. Oliko tämä selittäjä sitten tulkki nykyisessä mielessä vai ei, en osaa ryhtyä arvailemaan. Helluntain kielilläpuhumisessa näyttää taas siltä, että kielet olivat todellisia kieliä, koska niitä ymmärrettiin Jerusalemiin tulleiden "ulkopaikkakuntalaisten" taholta. Toisaalta voi ajatella em. kielilläpuhumisjutun olevan allegorinen, kuten monet raamatunpaikat ilmeisesti ovat. Mutta, kuten sanottu, kielilläpuhuminen tietosanakirjan tarkoittamassa mielessä on yleisuskonnollinen ilmiö. Otaksun että esim. helluntaiseurakunnissa tavattavan kielilläpuhumisen kuuluvan tähän luokkaan vaikka joskus kuuleekin väitettävän että joku vierasmaalainen on todella ymmärtänyt mitä puhutaan eli kyse olisi ollut oikeasta kielestä.
  10. Kielilläpuhumisilmiötä eli glossolaliaa esintyy suuri piirtein kaikkien uskontojen piirissä. Kyseessä ei ole siis vain helluntailaisuuden tai joidenkin karismaattisten yhteisöjen eikä edes kristittyjen parissa tavattava "armolahja" vaan kuten sanottu, ilmiö on yleisuskonnollinen ja varsin tunnettu esim. uskontotieteessä.
  11. ounastelen että, kirjoittaja viittaa edesmenneeseen Paaviin ja yleisemmin Roomalaiskatoliseen kirkkoon. Mikäli ounastelen väärin: sorry, pyydän anteeksi. Mikäli kuitenkin ounastelen oikein, haluan muistuttaa että meidän protestanntien ja yleensäkin kaikkien länsimaisten kristillisten yhteisöjen juuret löytyvät katolisesta kirkosta. Siis kun korostamme eroa roomalaiskatolilaisuuteen, korostamme eroa omaan äitikirkkoomme. Kannattaisi ehkä muistaa vaikkapa ne Raamatun sanat, joissa muistutetaan siitä ´ettet sinä kannata juurta vaan juuri kannattaa sinua.
  12. Se, että joku leimaa Saatanan omaksi, ei meikäläistä, kaikissa opinsuunnissa aikanaan ajelehtinutta ja lähes kaikki alttarit -tosin turhaan- kontannutta kyselijää paljon hetkauta mutta voi niitä "piru-parkoja", jotka kenties ahdistuneina, jonkinlaisessa herätyksen tilassa ja uskonnollisessa kriisissä etsivät "pelastustaan" ja hengellistä kotiaan, paikkaa ja ihmistä joka /jossa heidät hyväksyttaisiin ehdoitta. Tällaisille ihmisille Saatanan omiksi leimaaminen voi olla äärimmäisen kova paikka. - Jos nyt Raamatun sanassa halutaan pysyä, niin sanotaan siellä jotenkin siihen suuntaankin että, ´mikä sinä olet tuomitsemaan toisen palvelijaa. Oman herransa edessä hän seisoo tai kaatuu mutta herra on voimallinen hänet pystyssä pitämään´.
  13. peruskirja tällainen ´Jumalan kansan raamattu´ oikein on? Ihmettelee...
  14. "Mutta epäpyhiä ämmäin taruja karta ja harjoita itseäsi jumalisuuteen." 1.Tim.4:7
  15. Kyllä sitä varmaankin Taivaaseen pääsee, jos muuten on päästäkseen, vaikkei Sapattia viettäisikään. Se voi kyllä olla sillä tavalla, ettei siellä Taivaassa pääse samalle osastolle kuin Sapatin viettäjät. Siellä sisääntuloaulassa on resepsuunissa enkeli, joka ohjaa tulijat oikeille osastoille. Jokaisella lahkolla ja kuppikunnalla, puhumattakaan eri uskonnoista, on oma osastonsa, niin että saa olla omalla osastollaan samanmielisten porukassa, eikä tarvitse pyhittää vääriä päiviä. Jos on oikein vapaamielinen niin saa pistäytyä seurusteluhuoneessa heittämässä huulta toisuskoisten kanssa, kunhan ei mene käsirysyksi asti vaan säilyy lempeänä ja hyvän tapaisena kinasteluna oikeasta opista.
  16. Missä vaiheessa Sapatin vietto ilmestyy juutalaisuuteen, siitä minulla ei ole tietoa. Ilmeisesti kuitenkin se ilmestyy kirjoitettuihin lähteisiin joskus kuninkaiden aikana. Sallittakoon kuitenkin sapattia sivuava suora lainaus koskien Babybylonian pakkosiirtolaisuuden aikaa: "Maanpaossa korostui edelleen sapatin merkitys lepo- ja jumalanpalveluspäivänä. Sapatin viettäminen oli puhtaudesta annettujen säädösten ja ympärileikkauksen ohella keino, jolla juutalaiset voivat välttyä babylonialaisten elämäntapojen vaikutukselta. Sen voimakas painotus Mooseksen kirjoissa johtuu maanpaon aikana vallinneista oloista. Sapatti sai nyt niin tärkeän merkityksen, että sen historia ulotettiin taaksepäin maailman luomiseen, jolloin ´Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä, jonka hän oli tehnyt´.
    Puhuttaessa siitä, mitä juutalaiset maanpaon aikana tekivät säilyttääkseen oman kansallisen olemuksensa, on muistettava, että he kaikesta huolimatta saivat vaikutteita muukalaisilta. Silloisissa oloissa oli väistämätöntä, että Mesopotamian kulttuurin aineksia siivilöityi sekä Palestiinaan jääneiden että pakkosiirrettyjen keskuuteen. Esimerkkeinä ovat Ensimmäisen Mooseksen kirjan kertomukset luomisesta ja vedenpaisumuksesta, jotka pohjautuvat babylonialaisiin taruihin (ks. 1. nide, sivut 106 seur. ja 112 seur.). Tätä ikivanhaa ainesta on kuitenkin käsitelty Vanhassa Testamentissa aivan omintakeisella tavalla, sillä sitä sävyttää juutalainen käsitys Jumalasta ja luomakunnan suhteesta Luojaansa." Lähde: Raamattu ja sen kulttuurihistoria. Osa 3. s. 401.
  17. Kuten teini-ikäinen tai nuori ihminen yleensä, etsiessään identiteettiään ja omaa elämäänsä, joutuu usein kapinoimaan ja suorastaan nousemaan vanhempiensa määräysvaltaa vastaan, samoin uuden aatteellisen tai uskonnollisen ryhmittymän syntyyn liittyy kapina ja vastustus aikaisempia auktoriteettejä vastaan. On tarve ja suorastaan edellytys uuden liikkeen laajentumiselle, että erottaudutaan muista. Luodaan oma oikea oppi, jolla osoitetaan oma paremmuus toisiin nähden ja toisaalta nuo toiset osoitetaan pahoiksi, kartettaviksi tai ainakin jossain tärkeässä kohdassa erehtyneiksi. Erottautuminen muista luo myös ryhmän sisälle kiinteän yhteyden tunteen ja kokemuksen joka vahvistaa ryhmän yhteenkuuluvaisuutta antaen tunteen "yhteisestä uskosta" ja oikeassa olemisesta verrattuna ulkopuolisiin.
  18. ...eräällä tutulla uskonnonopettajalla oli taannoin Peugeot merkkinen henkilöauto, jonka rekisterinumerossa oli 666. Taannoin TV.ssä, muistaakseni Fiat mainosti olevansa "petojen sukua": Niin että, tiedä häntä...
  19. Lieneepä totta että sunnuntai periytyy vanhasta roomalaisesta auringon päivästä ja on siis kristillisesti ottaen pakanallista perua. Mutta! Mikä kristinuskossamme ei sitten olisi pakanallista perua? Karkeasti ottaen: Sapattia viettävä juutalaisuus lienee kooste ns. Hedelmällisen puolikuun alueen uskonnoista muutaman vuosituhannen ajalta. Samoin kristinusko lienee lähinnä kooste juutalaisuudesta ja antiikin ajan Välimerenmaiden uskonnoista ja filosofioista. Mitään puhdasta, ns. pakanallisista aineksista vapaata, kristinuskoa tuskin on koskaan ollut. Sunnuntaille löytyy aivan varmasti pakanallisia juuria: ihmettelempä vain ellei niitä löytyisi Sapatillekin kun tarpeeksi pitkälle historian perinteisiin kaivaudutaan.
  20. Hienoa päättelyä! Koska siis sika, hiiret, rotat, mateet ovat ravintoketjussa koreimmalla tai ovat raadon syöjiä, niitä ei kannata syödä. Ihminen on sekä raadon syöjä että ravinto- ketjussa korkeimmalla, siispä: ihmistä ei kannata syödä!
    21. 59 / 60
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt