mdk.mdk

Vapaa kuvaus

Aloituksia

162

Kommenttia

2982

  1. Hyvänen aika, olisin unohtanut koko mestat!!!
    Olen ollut remontti-reiskan hanslankarina, eikä hänkään varmaan muista miten tärkeä viikonloppu on edessä!
    Täytyy lähettää viestiä.

    Jos Kimin auto kestää niin voitto tulee, aivan varmasti! Toivottvasti ei sada Hockenheimissa niinkuin tekee täällä meillä.
  2. etsin...Mutta voihan se olla hiljaista kuin huopatossutehtaalla näin kesäiseen aikaan, jos alkaa kysellä kenkäkaupoista sellaisia ;DDD.

    Ne on niin ihanan kevyet ja kyllä totta puhuen on hiukan taka-ajatuksena ettei toisia samanlaisia täällä tulisi vastaan pakkaskelillä!
  3. ovat mielestäni muuttuneet "liukuviksi".

    Sitä mukaa kuin ihmisten keski-ikä kasvaa, muuttuu käsitteetkin.
    Joskus 50-60 vuotta sitten oli kuuskymppinen jo
    "ikäloppu".
    Mutta poikkeuksiakin oli. Kun naapurin mummo täytti 100 vuotta, tuli radio häntä haastattelemaan ja juttelemaan pitkän iän salaisuudesta.
    Vaikka mummo oli vielä virkeä ja selvempijärkinen kuin nuoremmat ihmiset, pidettiin häntä melkein aaveena: epätodellisena oliona. Sellaista ei toista tule olemaan!

    Mahtaako itsekunkin omat elämäntavat ja koettelemukset elämässä piirtää sellaisen kartan olemukseen, josta sitten nuo "ikäluokittelut" voi lukea.

    Onhan nuoria ihmisiä, jotka näyttävät jo kaiken kokeneilta vanhuksilta, jolloin kronologisella iällä ei ole mitään merkitystä.
    On myös vuosimäärältään vanhoja ihmisiä, jotka yhä edelleen ovat henkisesti "jänteviä" ja nuorekkaita ajatuksiltaan ja olemukseltaan.

    Jos et ole saanut suoraa vastausta kysymykseesi, niin se johtuu ehkä siitä että meillä on erilaiset käsitykset vanhuudesta ja vanhenemisesta. Tai sitten sanojen tarkoitus on meille kaikille erilaista.

    Muistan, kun pari vuotta sitten kirjoitin täällä palstalla jotakin "näistä vanhusten palstoista" niin siitä nousi aikamoinen äläkkä!
    Enhän toki itsekään tunne olevani vielä mikään vanhus, mutta entisestä tottumuksesta nuo 70+ ja 80+ olivat sellainen rajapyykki, jolloin kuulutaan vanhuksiin!
  4. täällä Ruotsissa koetteli varmasti monen "varajärjestelmiä".
    Itse olin ilman sähköjä ainoastaan 15 tuntia.
    Mutta jotkut ystävät sisämaassa olivat ilman sähköä 3 viikkoa.

    Ei saanut edes aamukahvia. Ei voinut tehdä mitään aikansa kuluksi. Ei voinut käyttää pölyimuria, ei pestä pyykkiä, ei kuunnella radiota tai katsella TV:tä, ei käyttää tietokonetta.
    Talo kylmeni nopeasti (suora sähkölämmitys).

    Ajoin poikani luo, hänen luonaan toimi kaikki normaalisti. Kun illalla tulin takaisin, tuikki valot kylällä ja oli todella nautinto laittaa sauna lämpenemään!

    Sen verran olen tuosta talvisesta sähköttömyydestä oppinut että on tullut hankittua camping-keittiö, kunnon taskukamppu, myrskylyhty ja kynttilöitä on varastossa vaikka kuinka paljon.
    Voin ainakin laittaa ruokaa ja juomaa ja näen
    lukea. Vanha paristoradio on myös tullut taas kunniaan.
  5. kun asuin vielä kotona, oli meidän yläkerta vuokrattu eräälle nuorelle parille.
    Nuori rouva oli todella UTELIAS!
    Kun meille tuli vieraita, niin silloin hän tuli kahvikuppi kourassa lainaamaan joko hienoa sokeria tai vehnäjauhoja.
    Lainausprosessi oli sääntö eikä poikkeus.

    Kerran tuli setäni perheineen käymään.
    Yläkerran rappusissa alkoi jytistä. Vetäisin kiireesti jauho- ja sokeripussin tiskipöydän reunalle.
    Kun rouva koputti ovelle ja pisti päänsä oven rakoon, ehätin kysymään: - Sokeria vai jauhoja?
    Hän sai sokerinsa ja pääsi "lettujen paistoon", lähti hiukan nolon näköisenä.

    Erityisen mielenkiintoista oli tietenkin kun sisareni tai minä toimme poikakaverimme kotiin :D
    Hän kurkotteli vintin oven raosta jopa hattuhyllylle ja tutki poikien hatut!!!
    Kun sitten menin naimisiin, niin hän juorusi että oli "pakkonaiminen"!
    Sanoin miehelleni että pidetäänpä nyt sellainen raskausaika, että huonompimuistinenkin muistaa että naimisiin menosta on kulunut yhdeksän kuukautta!
    Viisi vuotta ja kaksi viikkoa myöhemmin syntyi tämä "pakkonaimisen" aihe!

    Meillä ei ollut tapana lukita ovia talon sisällä, ainoastaan ulko-ovi.
    Kerran kun tulin töistä, oli naapurin nuori rouva äidin ja isän makuukamarissa tutkimassa piirongin laatikon sisältöä!
    Sen tapauksen jälkeen vaihtui vuokralaiset.
  6. En tiedä, voisiko omaa kastelukonstiani soveltaa hautausmaalla, esim. jos on tilaisuutta kastella kukkasia 7-10 pv väliajoin.
    Kun olen poissa kotoa ja parvekekukat ja uurnat jäävät omiin oloihinsa, niin järjestän kastelun siten, että täytän tyhjiä juomapulloja, poraan niitä suut alaspäin multaan, josta vesi pikkuhiljaa imeytyy multaan.
    On toiminut hyvin ja kukat näyttävät virkeämmiltä kuin minun kotona ollessa!

    Ehkä pullot voisi piilottaa kasvien suojaan, jos käyttää vaikka 33 cl:n pulloja muutaman kappaleen.
  7. Täytyy tulla iltapäiväkahville tänne terassille.
    Poikani lähti juuri viikonloppua viettämään kultansa kanssa.
    Hän on laittanut pikkuvessani niin hienon näköiseksi, kaakelit kattoon asti, koristelaatat puoliväliin, siniset klinkkerit lattialle.
    Aikaisemmin oli vessa alkuperäisessä, 70-luvulta peräisin olevassa kunnossa.
    Seinillä ruskeapohjaiset, kukalliset vinyylitapetit, lattialla epämääräisen värinen muovimatto.
    Ulkona odottaa uusi pytty ja lavuaari putkimiestä, joka tulee laittamaan ne paikoilleen.

    Toivottavasti tulee jo ensi viikolla, että pääsen sitten käymään Suomessa. Siitä onkin kulunut pari vuotta kun viimeksi kävin. Aion käydä Savossakin pienellä savonmurteen tehokurssilla :DDD

    Mistähän löytäisin vanhanajan huopatossut Suomessa? Sellaiset "kokovillaiset"! Sellaiset haluaisin ostaa, mielellään värilliset.
    Sitten ostan sellaisen muurinpohjalettupannun.
    Niitähän löytää mistä vaan, vaikkapa huoltoasemilta.

    Nyt otan tässä noita ihania grillimakkaroita pari kappaletta, vähän "nipnappia" (sinappia) päälle, mmmm!!!
    Täytyy taas mennä! Heihei!
  8. eivät pidä potilaita hengissä!

    Kyllä asia on niin kuin Ruuneperi sanoo, että varajärjestelmät pitävät tärkeät laitteistot, esim. teho-osastoilla, käynnissä sähkökatkosten aikana.

    Olisiko pieni tutustumiskäynti johonkin suursairaalaan suositeltavaa?
  9. Rupesin miettimään - ja ihmettelemään - sitä, että minua ei kukaan sisarusteni lapsista ole koskaan sanonut tädiksi, vaan kutsuvat minua aina etunimeltä!
    Lienenkö ollut tasavertainen leikkikaveri hiekkalaatikolla, tekemässä kojua pöydän alle, näpertelemässä nukkekotiin kalusteita, leikkimässä mielikuvitusleikkejä... :DD

    Enkä itseasiassa vielä tunne olevani kovinkaan tätimäinen, vaikka ikää onkin jo 65v.
    Hyvä, jos leikkimieltä riittää pitkään ja että löytyy samanhenkisiä "leikkikavereita" ;))
    kun olen matkalla vanhuuteen.

    Kuvittelen, että olen vanha sitten kun en enää pysty liikkumaan, kun elämänhalu katoaa silmistäni ja alan odottaa kuolemaa kuin joulupukkia.
  10. Sorry kirjoitusvirhe, tarkoitin tietenkin "kohotan" eikä kohtotan :)))
  11. Jos nyt sittenkin kohtotan kuohuviinimaljan syntymäpäiväsi kunniaksi! Onnea!
  12. Nojailen vaan tähän terassin kaiteeseen, kun on näpit laastissa.
    Tarjoilen itselleni kupposen kuumaa ja menen sitten jatkamaan laastin sekoittelemista työmiehelleni valmiiksi, niin käy kaakeloiminen nopeammin.
    Jätän kuohuviinin ottamisen myöhemmäksi, ettei tule tehtyä vääriä sekoituksia työpaikalla!

    Täällä on niin hienoa, siistiä ja kesäisen raikasta! Kävijät viihtyvät varmasti!
    Onnea vaan kahvipirttiin ja terveiset kaikille!
  13. On puolipilvinen päivä, onneksi!
    Odottelen poikaani ja olen mielissäni ettei ole aurinkoinen päivä, josta hänellä olisi kaikki oikeus nauttia lomansa aikana!

    Hänellä on pieni (?) urakka edessä, kaakeloida ja laatoittaa pikkuvessa alakerrassa.

    Aion voidella työmiestä hyvällä ruualla ja huolenpidolla, saunalla ja uimisella, että tuntuisi kuitenkin kuin olisi täysihoitolassa lomalla :DDD
    Muuten meillä on yleensä hauskaa kun tavataan, jutut luistaa ja nauretaan niin että vatsaan koskee!
    Toivottavasti kaakelit osuvat kuitenkin paikoilleen, vaikka vähän nauretaankin.
    Hän on uhannut muurata jaloilleni pienet korokkeet
    pytyn molemmin puolin ettei pikkumutsin kintut heilu tyhjän päällä!
    Vahinko, ettei voi liittää kuvia näihin juttuihin... :-/
    Kotisivuakaan en ole laittanut (vielä).

    Toivottavasti kahvipirttiläisillä on kiva maanantai! Jos nyt vähän satelee niin hyvää se vaan tekee.
    Aurinkoista säätä on luvassa... ja minä aion lähteä käymään Suomessa kunhan tuo alakerran remontti on valmis.

    Tiikerijäätelö on minun heikkouteni...Kiitti SkillaN, että pidät sitä varastossa!
    Heihei!
  14. Kirjoitan tähän ellumarin viestin alle, kun ellumari alkaa virittäytyä uuteen työjaksoon, uudessa työpaikassa.
    Toivotan sinulle kaikkea hyvää uudessa työpaikassa ja että työkaverit ynnä työympäristö on OK!
    Eihän sitä paljon muuta työelämässä toivokaan kuin että nuo seikat ovat kunnossa niin pientä stressiäkin kestää paremmin.

    Itselläni on ollut todella "räväkkä" viikonloppu! :D
    Miesystävälläni on samantapainen huumorintaju kuin minullakin.

    Viime syksynä olin iskenyt hänet saunavastalla saunamestariksi, antanut hänelle asiaankuuluvan kunniakirjan ja omin käsin valmistetun saunamitalin (froteinen kaulanauha, jossa katajanpalasta itse mitaliosa).

    Antakaas olla - matkan aikana häneltä tuli tekstari, että hänellä on kunniamerkit kaulassa!
    Oli kuulemma kolleegat vähän katselleet hitaasti kun hän vaihtoi valkoisen takin siviileihin ja kaiveli laukustaan mitalin kaulaan! :DDD

    Mutta ajattelemme samalla tavalla että on ihanaa olla niin vanha ettei enää tarvitse ajatella mikä on "protokollan mukaista" käyttäytymistä, mikä ei.
    Jos on hulluttelupäällä, niin siitä vaan!

    Arki on taas edessä.
    Poikani uhraa jonkun päivän lomastaan ja tulee laittamaan pienen vessan alakerrassa kuntoon.
    Putkimies oli täällä ja on ottanut vessanpytyn ja pesualtaan pois.
    Nyt sitten kaakelit seinälle ja klinkkerit lattiaan. Uusi "valtaistuin" ja pesuallas paikoilleen.
    Kiva, kun tulee taas yksi nurkka kuntoon!

    Tiikerijätskiä en täällä saa, joten taas yksi iso tiikeri, kiitos!
    Heihei!
  15. Eli ei muuta kuin Martta-yhdistyksen puheenjohtajaksi!!! :-DDD
    Minäkin olen saunavastayhdistyksen puheenjohtaja!
    Kunnia velvoittaa.

    Olimme vielä 00.30 jälkeen järvessä jäähyllä, myrskylyhty laiturilla, sitten takaisin saunaan ja vastoilla huitomaan. Huusin "touche" kun sain osuman! :DDDD
  16. Lähdin pienelle iltakävelylle kultaani odotellessa.
    Kävelyreitin varrella oli sopivia
    saunavihtakoivuja ja tekaisin pari vihtaa valmiiksi että voi toteuttaa kullan toiveen: antaa hänelle kunnon selkäsauna :-p!

    Vieläkö helle saa mielestänne jatkua? Minua ei haittaa vaikka jatkuisikin :)))
    Järvi on ollut tosi tarpeeseen viime päivinä. Eilen illalla olin vielä klo 23 aikaan järvessä,
    että nukuttaa paremmin.
    Katutasolla olevassa kerroksessa on 29-30 astetta lämmintä, rinnekerroksessa n 23 astetta.

    Nautin tässä taas suuren tiikerijätskin ja otan saunavihdat kainaloon ja kävelen kotiin päin.
    Hyvää illan jatkoa! Heihei!
  17. Verraton unelma sinulla, my.mm.eli ;)))

    Minulla oli itsellä jotain saman suuntaista, mutta se on vielä kesken Wordillä.
    Olen jo varannut puolet voittorahoista SriLankan projektia varten.
    Kai se on hyvän oman tunnon ostamista ;)) että voi sitten ajatella itseäänkin!

    Voittopotti on vielä lihomassa.

    Ehtii antaa unelmille vallan, siis kynät sauhuamaan!
  18. Ei onnistanut ketään, vieläkään.
    Täytyy vaan jatkaa lottoamista.

    Minä ottaisin ainakin puolet miljoonista ja menisin takaisin SriLankalle asuntoparakkeja rakennuttamaan, ostelisin kalastajille veneitä...

    Kyllä rahasta riittäisi vielä itsellekin törsättäväksi ;))
  19. nyt, kesän kynnyksellä 2005!
    En vaan ole voinut sietää sopraanojen
    "kiljumista" siitä huolimatta että olen joutunut klassillisen musiikin kanssa tekemisiin omassa perhepiirissä ja ollut exäni assistenttina hänen konserteissaan.
    Oopperat ovat saaneet olla minun puolestani, kunnes...
    näin englantilaisen TV-dokumentin "Operatunity", missä haettiin tavallisia hyvän laulutaidon omaavia ihmisiä, joista voitaisiin nopeasti kouluttaa oopperalaulajia ammattilaulajien mukaan esityksiin.

    Koelaulutilaisuudessa löytyi todellisia helmiä ja heille opetettiin sekä laulu-, että hengitystekniikkaa, samoin näyttämöllä liikehtimistä ja eleitä.
    Nämä kokelaat olivat itse niin tehtävästä kiinnostuneita ja osaansa eläytyneitä, että heidän laulamista kuunnellessa tuli tippa silmään.

    Sitten oli tulikokeen vuoro. He saivat esittää Rigoleton ammattimaisten oopperalaulajien kanssa.
    Kaksi naislaulajaa (joista toinen oli sokea) saivat jakaa naispuolisen pääosan.

    Oli todella jännittävää kuinka loistavasti tuo sokea naislaulaja selviytyi osastaan, eikä hänen sokeutensa tuottanut minkäänlaisia vaikeuksia esim. näyttämöllä liikkuessa.
    Ei hän kompastellut rappusissa, ei mennyt väärään nurkkaan tuolille istumaan, ojensi kätensä oikeassa paikassa "isällensä" jne.

    Tietenkin TV-katsojat olivat myös saaneet kuvauksen tapahtumista, joten oli helppo seurata
    oopperan etenemistä.

    Tämä oli sellainen TV-ohjelma, joka sai minut huomaamaan että ooppera voi olla jännittävää!
    Oopperatalot ovat vaan turhan harvassa täällä Sveamamman maassa! Mutta joskus vielä...
  20. Ei mitenkään valitusmielessä tuo "huh-huh" vaan nyt täytyy ajatella ettei lämmin luita riko!
    Kyllä tässä nyt saa keho vitamiineja talven tuiskujen varalle.
    Ja muutenkin nuorentaa... ;D Vaan näkyy se nuorentavan muitakin öisistä tekstareista päätellen!

    Sellasta 30+ ja ylikin on täällä itä-rannikolla.
    Onneksi on järvi vieressä, jonne voi pulahtaa jäähylle vähän väliä.
    Vaarana on että rasistit erehtyvät kun meikäläinen näyttäytyy liikepaikoilla ;))

    Ei muuta hyvät kahvipirttiläiset, kuin jatketaan tätä nautiskelua niin kauan kuin sitä riittää!

    Tiikerijätskin (ison) otan ja menen takaisin "työpaikalleni"! Heihei!
    21. 113 / 150
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt