mdk.mdk

Vapaa kuvaus

Aloituksia

162

Kommenttia

2982

  1. Minun käsittääkseni tässä esimerkkitapauksessa ongelma näyttää olevan kokonaan miehen.
    Eli hän kärsii jonkunlaisesta alemmuuskompleksista että vaimo on paremmin koulutettu, vaikka vaimo on hyväksynyt tilanteen sellaisena kuin se on.
    Miestä tuo asiaa näyttää hiertävän enemmän kuin naista.
  2. Huomasin jo vuosikymmeniä sitten tänne Ruotsiin muutettuani että täällä ovat nuoret (ja vanhatkin) ihmiset ihmisinä niin tasa-arvoisia rakastuessaan, etteivät tuollaisia asioita varmaankaan murehdi.
    Poikkeuksena oli ehkä linnojen ja kartanoitten omistajat, jotka eivät olisi hyväksyneet lastensa puolisoiksi "ketä tahansa". Sellaista tapahtuu enää harvoin. Mutta tapahtuu kyllä, omalla kylälläni on siitä oiva esimerkki järven toisella puolella olevassa linnassa.

    Ne ihmiset, joita täällä tunnen ja joilla on suuri koulutusero, ovat aivan tasavertaisia keskenään. Ei mitään ongelmia.
    Harvemmin akateemisen koulutuksen saaneella on tarvetta käyttää kotioloissa sitä puhetyyliä, mitä ehkä joutuu työpaikalla käyttämään.
    Yksityishenkilöinä olemme kaikki aikalailla samanlaisia. Arkihuolet ovat samanlaisia, niin myös ilot ja surut.

    Ehkä miehille on helpompi sopeutua elämään liitossa, missä naisella on alempi koulutuspohja.
    Päinvastaisessa tilanteessa, jos naisella on korkea koulutus, nainen ehkä tuntee "näivettyvänsä" henkisesti, jos ei pysty keskustelemaan tasavertaisesti miehensä kanssa, jos tulee tilanteita että haluaisi keskustella jostakin asiasta intellektuellilla tasolla ja mies taas tuntee alemmuuskompleksia siitä että vaistoaa naisen olevan jotenkin "yläpuolellaan".
    Silloin voi nauttia suunnattomasti, jos pääsee joskus seuraan missä voi tuulettaa ajatuksiaan.
  3. On totta että kielitaiturit istuttavat uusia sanoja tietoisuuteemme ja jotkut uudet sanankäytöt hyväksytään, toiset nauretaan pellolle.

    En tiedä miten on Suomessa, mutta täällä Ruotsissa ollaan ihmetelty jo pitemmän aikaa sitä että on ruvettu käyttämään niin paljon sanoja ekonomian alueelta eri yhteyksissä.

    Esim. vanhusten- ja sairaanhoidon alalla kaikki inhimilliset ja ihmiseen viittaavat sanat ovat muuttuneet ekonomisiksi käsitteiksi.

    Puhutaan "markkinavoimista" kun puhutaan vanhusten- tai sairaanhoidosta.
    Puhutaan "tilaajista", "hankkijoista", "kilpailualttiudesta", "laatu- ja hintatarkkailusta", "valinnanvapaudesta" ja "tuotannosta"...

    Ihmisestä on tullut esine tai lihamöykky.
  4. Naiset ovat tottuneet pitämään monta palloa ilmassa samanaikaisesti.
    Siitäköhän johtuu, että kun katselee naisten lehtiä, niin niistä löytyy KAIKKEA.
    Siellä saattaa olla puutarhanhoito-ohjeita, kodinsisustamista, ruoanlaitto-ohjeita, reseptejä, kauneudenhoitoa, muotijuttuja, vihjeitä kukkien hoitoon ja kaiken kukkuraksi höystetty juoruilla!

    Miehet toimivat hiukan yksinkertaisemmin ja haluavat pitää asiat erillään.
    Sen takia heille onkin sellaisia lehtiä kun Metsästys ja kalastus, Rakennuslehti, Autolehti ja miehet ovat kiinnostuneet historiastakin, jolloin heille tulee Hymy. Mahtaako Jallua ja Kallea enää olla markkinoilla?
  5. niin on mennyt minunkin viestini :-)
  6. Vaatteet ja ulkonäöstä huolehtiminen taitaa olla ainakin meille naisille ehtymätön keskustelun aihe!
    Kiitos kaikille osallistuneille! Mitä keksimme seuraavaksi?
  7. En haluaisi takaisin 50- ja 60-luvulle ja käyttämään niitä alusvaatteita mitä silloin käytettiin!
    Muistan kuinka korsetin luut alkoivat hangata kyljessä, katkesivatkin keskeltä ja tökkivät uusista koloistaan!
    Sitten tuli sukkahousut ja se oli ainakin minun elämässäni vallankumous! Nyt pääsi korsetista eroon! Sitä paitsi saumasukista! Pitkän aikaa käytin sukkahousujen päällä ns. housuliiviä, jolla oli muka tarkoitus pitää muodot aisoissa, mutta pikkuhiljaa luovuin niistäkin.
    Sloggit ovat napakkata tekoa ja ajavat saman asian kuin nuo housuliivit.
    Body talvisaikaan on lämmin ja antaa tukea.
    Kauniskin se on.
    Joskus sitten tulee esille sellaiset merkit kuin Aubade tai Chantelle...
  8. pikkuveljeni toivomuksen jouluna 1958, kun hän oli kirjoittanut minulle tokaluokkalaisen käsialalla kirjeen. Kirjeessä oli toivomus:
    "Ostaisit veljelle hevosenpääpuukon, kun mulla ei oo rahaa."

    Minä ostin sellaisen puukon missä oli kaksi puukkoa, ylimääräinen pieni puukko tupen sivussa omassa lokerossaan, molemmat puukot hevosenpääpuukkoja.
  9. noita ns. luonnonsuojelijoita!
    Täällä ei enää kaikki turkisliikkeet uskalla edes painattaa firman nimeä muovikasseihinsa siinä pelossa että heiltä lähtevät asiakkaat joutuisivat sabotaasin kohteeksi!

    Omistan minkkiturkin ja käytän sitä silloin kun on riittävästi pakkasta. Sen on tuttu turkkuri ommellut minulle mittojeni mukaan, eikä turkki maksanut sen enempää kuin hyvälaatuinen talvitakki maksaisi. Toiselle olkapäälle ompelutin pari minkin häntää, että turkki olisi vähän yksilöllisemmän näköinen.

    Tavallisesti käytän tummansinistä suoramallista, klassillista ulsteria ja väreihin sopivaa villaista kaulaliinaa jos tarvitsee olla hienommin pukeutunut.

    Muuten tavalliseen menoon viittamaista 3/4 takkia tai muita puolitakkeja pitkien housujen kanssa.
  10. lähtiessä tulee monasti tehtyä sama virhe kuin muillekin matkoille lähtiessä,
    eli tulee tungettua mukaan aivan liikaa vaatteita.
    Kotiin tullessa huomaa että puoliakaan ei ole tarvinnut käyttää matkan aikana.

    Jos lähtee varsinaiselle aurinkolomalle niin silloin ei paljon ylimääräisiä vaatteita tarvita.
    Olettaisin että pari uimapukua on laukussa. Niitä käytetään eniten.
    Itselläni on mukana pari kuviollista saronkia (kietaisuhameita) ja väreihin sopivia yksivärisiä toppeja. Shortsit ja pitkät housut (päällä jo matkalla), ohkainen villatakki/cardigan, tuuli/sadetakki, sandaalit (tukevammat kengät jalassa matkan aikana). Sitten ehkä jokunen huivi ja koruja. Jätän aina kultakorut kotiin ja otan mukaani vaan rihkamaa.
    Silloin ei tule niin suurta vahinkoa jos korut saavat jalat alleen hotellihuoneesta.
    Vaatteet rullalle ja laukkuun! Rullalle laittamisen hyvä puoli on se että vaatteisiin ei tule laskoksia niinkuin taitettuihin vaatteisiin helposti tulee.
    Pieni laukku on lentokoneessakin kätevä.
    Ei tarvitse odotella hihnan ääressä suurta matkalaukkua ja raahata sitä hiki päässä.
    Kaikissa matkakohteissa ei ole enää kantajapoikia apuna.
  11. Huivin avulla voi tosiaan saada asusta aivan uuden!
    Esimerkiksi jos on "väärän värinen" vaate, joka tekee kalpean näköiseksi, niin oikean värisellä huivilla saa tuon väärän värin kauemmaksi kasvoista, jolloin se ei enää niin paljon haittaa.

    Vanhoja vaatteita ei tarvitse hylätä, vaikka olisikin käynyt esimerkiksi värianalyysissä ja tietäisi omat värinsä.
    Pieniä niksejä käyttämällä voi vanhat vaatteensa käyttää ensin loppuun ja sitten kun alkaa uusia vaatevarastoaan niin riittää että omistaa perusvaatteet, jotka väriensä ja tyylinsä puolesta sopivat toisiinsa ja joita yhdistelemällä saa lukemattomia uusia vaatekertoja.
    Jossakin ketjussa mainitsin, että 12 vaatekappaleella saa aikaan 48 uutta kokonaisuutta!
  12. Ehkä tämän huivin sitomisen voi neuvoa netin välityksellä:
    Ota ohut silkkihuivi, pitele kiinni huivin keskipisteestä ja anna huivin "roikkua" vapaasti hyppysissä. Tee siihen keskikohtaan solmu.
    Häännä huivi nurinpäin niin, että solmu jää sisäpuolelle piiloon. Taita huivi kolmioksi ja sido huivi kaulaasi niin että solmit sen niskan taakse.
    Eteen jääneet kulmat voi työntää paitapuseron sisään ja solmia vaikka rintaliiviin kiinni, jos huivi on liukas eikä pysy paikallaan.
    Nyt se pysyy taatusti eikä valu minnekään!
  13. Eikös näin ollut myös solmioitten kanssa? Sai lainata "narikasta"?
    Olen kuullut juttuja että ravintolaan saattoi päästä jopa kengännauha kaulassa :-)
  14. ja muuttaneet paljon miestenkin vaihtoehtoja vaatetuksessa.
    Muistan, kun olin pieni, että miehille oli vaan mustia pukuja, ehkä joku vaalea vaihtoehto kesäpuvuksi.
    Sitten tuli ruskeita pukuja, niin myös harmaita.

    Kesti kuitenkin kauan ennenkuin miesten vaatetukseen tuli enemmän värivaihtoehtoja.
    Sitten alettiin myydä pukuja kaksilla housuilla, kun tiedettiin että miehet kuluttavat pukuhousut ensin ja takki jää käyttämättä.
    En tiedä onko näin vielä tänä päivänä, mutta mielestäni on vahinko jos niin ei ole.
    Onhan se taloudellista ajattelua, jos puku on muuten hyvälaatuinen.

    On tosiaan ilo silmälle kun miehillekin on enemmän väreja tarjolla.
    Pelkästään värillinen paita kasvoja vasten saa parransängen vetäytymään sisäänpäin :-) kun se taas vitivalkoisessa paidassa tulee esille vaikka parta olisi juuri ajeltu pois!

    Olen samaa mieltä kanssasi että mies voi olla silmänilo!
  15. Vahinko kun ei voi näyttää tässä ketjussa havainnollisesti kuinka huiveja voi sitoa eri tavalla.
    Suuresta huivista voi sitaista nopeasti juhlavan jakun!

    Huivilla voi hämätä joitakin "vikoja".
    Esim. jos on lyhyt kaula, niin on pukevampaa sitoa huivi niin että se riippuu kaulasta loitolla, eikä juuri leuan alla, jolloin kaula häviää kokonaan huivin sisään.
    Samoin hiukan pitemmät helmet ja kaulanauhat ovat pukevat lyhytkaulaiselle.
    Pitkäkaulaiselle sopii sitten hyvin kaikki mikä on lähellä leukaa, korkeakauluksiset puserot, kasvojen lähelle sidotut huivit, moninkertaiset lyhyet helminauhat.

    Vyöllä voi tehdä myös pienen "hämäystempun" jos kehon yläosa on liian lyhyt suhteessa kehon pituuteen: voi käyttää samanväristä vyötä kuin pusero, jolloin näyttää siltä että kehon yläosa on jatkunut juuri vyön leveydellä!
    Muuten on aina tyylikkään näköistä jos vyö on vaikka hameen tai housujen värinen, ei missään tapauksessa muista väreistä poikkeava, kirkuvan värinen vyö!
  16. Tässä ketjussa on puhuttu paljon naisten vaatetuksesta ja vähemmän miesten vaatetuksesta ja niistä koodeista mitä mies haluaa viestittää.

    Viestejä valitaan ja ymmärretään väärin jatkuvasti.
    Parhain esimerkki lienee (on ainakin ollut ennen) suomalaisen ravintolan ovimiehen tapa, taito ja tahto tulkita ja ymmärtää ravintolaan pyrkivän miehen vaateviestejä.

    Mies jolla on nimekkään italialaisen suunnittelijan omaisuuksia maksanut pellavapuku ja siihen täydellisesti sointuvat, puhtaat, kauniit ja taatusti hinnakkaat klassiset valkoiset tennistossut valloittaa helpommin krantunkin laatu- ja tyylitietoisen naisen kuin suomalaisen portsarin :-))

    Harvemmin portsari nimittäin lukee, tulkitsee ja ymmärtää klassisten, taatusti hinnakkaiden ja puhtaan valkoisten tennistossujen kieltä, vaikka ne olisi yhdistetty kuinka hienoon pellava- tai silkkipukuun yhtä hienoine lisukkeineen.
    Jos miehellä ei ole pukuun kuuluvia pukukenkiä, ei hän ole maksukykyinen eikä muutenkaan kelvollinen ravintola-asiakas.

    Vertailukohteena voi olla hieman huojuva herra siellä jonossa, pukeutunut parhaat päivänsä nähneisiin teryleenihousuihin, vetänyt jalkaansa tummat, kadulta löytämänsä, nahalta vaikuttavasta materiaalista valmistetut nauhakengät.
    Ja bingo: viesti on muodollisesti oikein rakennettu, koska herralla on puvun kanssa pukukengät.
    Hänet toivotetaan ystävällisesti tervetulleeksi.
    Hänen koodikielensä on ymmärretty, kun taas toisen asiakkaan kenkien valinta poikkesi klassisesta ravintolaanpääsykaavasta ja viesti tulkittiin negatiivisesti.

    Mutta pieniä muutoksia, höllenyksiä tapahtuu kaiken aikaa, vai miten on, miehet?
  17. suunnittelemia vaatteita oli eräässä ruotsalaisen vaatetusalan myymälöissä myytävänä viime viikolla.
    Pitkät jonot asiakkaita seisoi odottelemassa ovien avaamista ja sen jälkeen täydellinen "ryysis" tyhjentämään vaatetankoja!
    Tuskinpa monikaan pääsi kahmimiaan vaatteita sovittamaan, pääasia että pääsi tunnetun muodinluojan vaatteisiin käsiksi!
  18. Koruilla saa yksinkertaisemmastakin asusta näyttävän näköisen.
    Parempi kuitenkin liian vähän koruja kuin liikaa, ettei näytä joulukuuselta :-)

    Korujen koko pitäisi sovittaa oman kokonsa mukaan niin ettei pienikokoinen nainen käytä mahdottoman suuria koruja ja taas suuri, roteva nainen minikoruja, joita hänen päältään tuskin huomaa.

    Sama juttu käsilaukun koon valinnassa. Pieni nainen suuren käsilaukun kanssa saattaa näyttää pikkutytöltä joka on lainannut äitinsä laukkua.

    Kun asusteitten koko on sopusoinnussa oman koon kanssa niin kokonaisuus on sopusuhtainen.

    Sopusuhtaisuuteen voi vaikuttaa myös kankaitten kuosilla ja kuviollakin.
    Eli suurikuvioiset kankaat sopivat paremmin pitkille naisille ja pienikuvioiset pienikokoisille.
  19. Taidan kuulua niihin muutamiin naisiin, jolla ei vielä tähän ikään mennessä ole reikiä korvan lehdissä!
    Kerran yritin,mutta kun toisen kovanlehden reikä alkoi märkiä niin sanoin etten ikinä enää kokeile.

    Mieluisimmat korvakorut ovat olleet hopeiset, puolisimpukan malliset korvakorut, jotka ostin kauan sitten Heathrown lentokentällä.
    Vuosi sitten tiputin toisen ja toinen on aina lompakossa mukana että voin jättää sen joskus erääseen kultasepän liikkeeseen kopioitten tekemistä varten.

    Tätä nykyä en käytä yhtään mitään koruja arkioloissa, en edes rannekelloa.
  20. on minullekin ollut tuo LdB, Olen käyttänyt sitä 50-luvulta lähtien. Nykyään ostan suurimpia pulloja isot määrät kerrallaan halpaputiikeista.
    Se on paras kokovartalovoide. Kesälläkin käytän sitä paljon auringonoton ja suihkun jälkeen.
    21. 94 / 150
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt