Vapaa kuvaus

Olen hyvää parisuhdetta arvostava uusiosinkku, jonkin verran elämää ja maailmaa nähnyt 60+ nainen. Joskus tunnen itseni vanhaksi, väsyneeksi ja/tai vihaiseksi. Useimmiten olen kuitenkin hyväntuulinen, optimistinen, positiivisesti elämään ja ihmisiin suhtautuva, pilke silmäkulmassa provosoiviakin ajatuksia ilmaan heittävä, innokas keskustelija.

En kuitenkaan koskaan tarkoituksella ilkeä tai pahantahtoinen, enkä katsele toisia alaspäin - paitsi useinkin fyysisesti pituuteni vuoksi.

PS: "En halua kertoa" -vastaus on mielestäni tylsä, mutta en osannut valita tarjotuista vaihtoehdoista.

Musiikkimakuni: vaihtelee tilanteen ja mielialan mukaan.

Jos voittaisin miljoonan: ajattelisin, että markkoina olisin hallinnut summan paremmin.

Vapaa-aikanani: liikun ulkona, uin, melon, luen, tapaan ystäviä, matkustelen, nautin hyvästä ruuasta, kokkaan, lojun (rankan työpäivän jälkeen) sohvalla ja katson televisiota, ajattelen, valokuvaan, opiskelen, kirjoitan ym.ym.

Elokuvat: katselen mielelläni monenlaisia elokuvia, useimmin eurooppalaisia. Esim. Almodovar on yksi lempiohjaajistani. Katson myös piirrettyjä.

Pukeudun: tilanteen mukaan. Niin että itse viihdyn ja erotun ympäristöstä riittävästi, ettei minua vahingossa ammuttaisi hirvenä metsässä tai luultaisi sohvatyynyksi sisätiloissa.


Postia voit halutessasi lähettää minulle osoitteeseen:

[email protected]


Facebook-kutsuihin en valitettavasti voi vastata, koska O-O:lla ei ole omaa fb-sivua.

Kotimaa: ---

Koulutus: ---

Ammatti: Muu

Siviilisääty: ---

Lapset: ---

Messenger: [email protected]

Aloituksia

225

Kommenttia

5833

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. ihminen, jonka kanssa on enemmän tekemisissä, heittäytyy hankalaksi ja alkaa ärsyttää. Hän voi onnistuakin ärsyttämään, ellei huumori tehoa tilanteeseen. Jos hermostun, lasken kymmeneen tai poistun hetkeksi paikalta selvittelemään omia ajatuksiani. Jos pidän asiaa tärkeänä ja luulen keskustelusta olevan jotain hyötyä, jatkan palattuani asian käsittelyä. Jos olen itse vastuussa ryhmätilanteessa, vihellän sen tavalla tai toisella hetkeksi poikki ennenkuin pääsee syntymään ärsyyntynyttä väittelyä tai turhaa inttämistä. Silloin en tietenkään voi itse poistua paikalta, vaan pitää vaikka jättää ko. asia hetkeksi lepäämään, siirtyä eteenpäin muihin asioihin ja palata kiistanalaiseen myöhemmin uudelleen.

    Tyhmät ja ilkeät eivät yleensä enää elävässä elämässä onnistu ihan oikeasti ärsyttämään. Heille on helppo antaa useimmissa asioissa periksi, vaikka tietäisi heidän olevan väärässäkin.

    Joskus tiedän ärsyttäväni ihmisiä sillä, että he eivät saa minua näkyvästi ärsyyntymään. Jos kyse on ristiriita- tms. tilanteesta, jossa pitää tukeutua omaan arvovaltaan, ääneni muuttuu matalammaksi ja painokkaammaksi, puhun hieman tavallista selkeämmin ja hitaammin, lisäksi katseeni muuttuu (kuulemma) "ilmeikkäämmäksi".

    Äänekkäästi olen aikuisena suuttunut vain muutamia kertoja ja silloin olen melkein itsekin pelästynyt.

    Joskus olen kokenut ärsyyntynyttä voimatonta kiukkua esim. työpaikalla sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa asioista ei syystä tai toisesta voi oikeasti keskustella. Silloin asia lopettaa vaivaamasta mieltäni vasta, kun olen saanut purkaa asian kertomalla jollekin luotettavalle, kuvioita itsekin ymmärtävälle, samanhenkiselle ihmiselle, jonka mielipidettä arvostan.

    Useimmiten taidan ärsyyntyä itselleni, jos huomaan mielessäni ärsyyntyneeni jostain typerästä asiasta ja antautuvani ajattelemaan negatiivisesti. Se on niin pahuksen turhaa.
  2. naiset olivat aikoinaan naisten tansseissa niin pahuksen aktiivisia, että parhaimpia tanssijoita kiiruhdettiin juoksujalkaa kilvan hakemaan. Hämmästelin naisten ajoittain melkein agressiivista kilpailua miehistä. Sellaisiin kuvioihin en todellakaan olisi voinut kuvitellakaan itse osallistuvani. En keksinyt yhtään hyvää syytä.

    Koska jouduin hyvin harvoin naistentansseihin, minusta oli oikeastaan kaikkein mielenkiintoisinta istua pöydässä ja katsella menoa sivusta käsin. Minulla on ollut myös muutamia ulkomaisia liiketuttavia, jotka välttämättä halusivat varata matkaohjelmaansa yhden illan naistentansseille, kun olivat kerran päässeet sellaista kokemaan.

    Onkohan systeemi muuttunut vuosien varrella?