Vapaa kuvaus

Olen hyvää parisuhdetta arvostava uusiosinkku, jonkin verran elämää ja maailmaa nähnyt 60+ nainen. Joskus tunnen itseni vanhaksi, väsyneeksi ja/tai vihaiseksi. Useimmiten olen kuitenkin hyväntuulinen, optimistinen, positiivisesti elämään ja ihmisiin suhtautuva, pilke silmäkulmassa provosoiviakin ajatuksia ilmaan heittävä, innokas keskustelija.

En kuitenkaan koskaan tarkoituksella ilkeä tai pahantahtoinen, enkä katsele toisia alaspäin - paitsi useinkin fyysisesti pituuteni vuoksi.

PS: "En halua kertoa" -vastaus on mielestäni tylsä, mutta en osannut valita tarjotuista vaihtoehdoista.

Musiikkimakuni: vaihtelee tilanteen ja mielialan mukaan.

Jos voittaisin miljoonan: ajattelisin, että markkoina olisin hallinnut summan paremmin.

Vapaa-aikanani: liikun ulkona, uin, melon, luen, tapaan ystäviä, matkustelen, nautin hyvästä ruuasta, kokkaan, lojun (rankan työpäivän jälkeen) sohvalla ja katson televisiota, ajattelen, valokuvaan, opiskelen, kirjoitan ym.ym.

Elokuvat: katselen mielelläni monenlaisia elokuvia, useimmin eurooppalaisia. Esim. Almodovar on yksi lempiohjaajistani. Katson myös piirrettyjä.

Pukeudun: tilanteen mukaan. Niin että itse viihdyn ja erotun ympäristöstä riittävästi, ettei minua vahingossa ammuttaisi hirvenä metsässä tai luultaisi sohvatyynyksi sisätiloissa.


Postia voit halutessasi lähettää minulle osoitteeseen:

[email protected]


Facebook-kutsuihin en valitettavasti voi vastata, koska O-O:lla ei ole omaa fb-sivua.

Kotimaa: ---

Koulutus: ---

Ammatti: Muu

Siviilisääty: ---

Lapset: ---

Messenger: [email protected]

Aloituksia

225

Kommenttia

5833

  1. Olen huomannut saman ilmiön. (Tosin nykyisin alkaa olla myös liikuntaa harrastamattomia "roskaruokittuja" nuoria, joiden farkkujen ja napapaidan väliin muodostuu rasvapoimu - heistä sinun pitäisi varmaan olla vielä huolestuneempi.) Olen kuullut, että joillakin ikäisillämme naisilla keskivartalon paisuminen johtuisi hormonaalisista yms. ongelmista. Sellaisissa tapauksissa minusta on todella surullista, jos kumppani alkaa naista arvostella, syytellä ja nöyryyttää.

    Onneksi kai sporttiset ihmiset muutenkin etsivät kaltaisiaan, joten harvoin heillä on keskenään näitä ongelmia. - Enkä seuraavilla lauseilla tarkoita sinua. Heitänpä vaan ilmaan mielessäni olevan ajatuksen. (Täällä on mukava päästellä höyryjä, kun ei halua ympäristössä liikkuvia eläviä ääneen mollata.)

    Minua on koko ikäni ärsyttänyt, että usein miehet puhuvat naisista kuin naisten ainoa tehtävä olisi tuottaa miehille silmän yms. iloa.
    Erityisen usein naisia kuuluvat rumasti ja äänekkäästi arvostelevan varsinaiset "jäte-joonaat", joilla ei itsellään ole naisen silmälle muuta tarjota kuin vatsan alla roikkuvat nuhruiset lökäpöksyt,jotka kumartuessa paljastavat kalsarit ja osan vakoa; riippuvatsan päällä kiristyvä silittämätön paita, jonka nappien välistä paljastuu napa ym.; kaljuuntuva päälaki sen päälle vedettyine pitkine hajakarvoineen; nenästä, korvista ja kasvoista tursuavia karvapehkoja; likaiset kädet jne. Miksi monet suomalaiset miehet eivät raaski edes käydä kunnon parturissa, puhumattakaan siististä pukeutumisesta.

    Tosin ne toisenlaiset miehet sitten tulevatkin paremmin huomatuiksi ja ilahduttavat ympäristöä huolitellulla olemuksellaan (ja hyvällä käytöksellään).
  2. olisin lähtenyt, ehkä en riippuen työ-, koulutus- yms. elämäntilanteesta ko. hetkellä.

    Mielestäni on joka tapauksessa hyvä, että naisille on tullut yksi valinnan mahdollisuus lisää.

    Jossain elämänvaiheessa nuoruudessa olisin varmaan mielelläni ollut valloittamassa sellaistakin osaa miesten maailmassa ja nauttinut joidenkin miesten harmista. (En ollut naisasianainen vaan todellisen tasa-arvon kannattaja.)

    Minulle oli pahuksen tärkeätä, että suoriudun kaikesta siitä mistä miehetkin. Minua ei tarvinnut paljon yllyttää, kun ryhdyin kilpasille miesten kanssa. Ainoa poikkeus oli aviomieheni, jonka kanssa emme koskaan kilpailleet keskenämme vaan olimme myös parhaat kaverit ja hän oli usein ylpeä suorituksistani perinteisesti miehisillä alueilla esim. urheilussa, luonnossa tai vaikkapa ampumaradalla.

    Toisaalta olen aina vastustanut sotaa, enkä tiedä miten siihen olisi sopinut ajatus itse osoittaa ihmistä aseella - edes tyhjällä. Toisaalta suomalaiset upseerithan kertovat olevansa mitä suurimpia pasifisteja palvellessaan puolustuslaitosta ja toimiessaan sodan vastustajina.

    Tosi visainen kysymys, varsinkin kun olen jo lähes parikymmentä vuotta sitten lopettanut kilpailemisen miesten kanssa, paitsi työpaikoista.
    Nykyisin annan miesten mielellään nauttia siitä, että he ovat (tai luulevat olevansa) taitavampia ja pätevämpiä hoitamaan monenlaisia tehtäviä.

    Luulen, että nuorilla päivillä houkutus näyttää erityisesti muutamille omahyväisille kavereilleni, että pääsin sisään (naistenhan pitää kai pyrkiä sinne) ja suoriuduin siinä kuin miehetkin olisi ollut todella suuri. Siitä olisinkin sitten monta kertaa maksanut hammasta purren.

    Nykyisellä "viisaudella" ajatellen, en pyrkisi armeijaan jos olisin nyt sen ikäinen.
  3. Jospa kyseessä onkin ihan rehelliset työpalaverit yms. ja sinä olet mielessäsi kuvitellut vaikka mitä ja sen perusteella hyökkäät syytöksin hänen kimppuunsa.

    Jos olet päättänyt luottaa enemmän täältä löytyvään "tietoon" kuin omaan mieheesi, minusta tuntuisi siltä että olet jo menettänyt pelin hallinnan.

    Ensimmäiseksi ehdotan, että lopettaisit kyttäilyn heti jo itsesikin vuoksi. (Itse olisin pahuksen loukkaantunut ja vihainen, jos joku nuuskisi salaa minun reviirilläni.)

    Toiseksi ehdotan, että mietisit itse mitä sinä elämältä ja mieheltäsi haluat.

    Sen jälkeen ehdotan, että toimit asettamiesi tavoitteiden vaatimalla tavalla.

    Jos haluat jatkaa elämää miehesi kanssa ja tehdä yhteisestä elämästänne mahdollisimman hyvän. Toimi niin, että se voisi toteutua.

    Jos miehelläsi on rakastava vaimo ja hyvä kumppani kotona, miksi ihmeessä hän haluaisi riskeeravat kaiken sen hyvän jonkin halvan seikkailun vuoksi? Voisitko antaa anteeksi, jos hän on tullut niin tehneeksi?

    Peräänkuuluttaisin avoimmuutta ja rehellisyyttä erityisesti parisuhteessa. Keskustelkaa, kerro miehellesi miltä sinusta tuntuu. Jos epäilysi ovat aiheellisia, keskustelkaa siitäkin ja miettikää mitä te kumpikin elämältä haluatte.

    Mielestäni oikean hetken ja keskustelutavan valinnalla on suuri merkitys. Erityisen vaikeista asioista pitäisi yrittää keskustella mahdollisimman hyvällä hetkellä ja ystävällisessä hengessä malttinsa säilyttäen.

    Rakastatko vielä miestäsi?

    Toivotan sinulle onnea, mitä ikinä sitten päätätkin tehdä.