Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Ääntämistapa on tietysti viesti. Englannin sanat lausutaan periaatteessa englannin mukaan suomenkielisessä puheessakin, mutta käytännössä ne mukautuvat suomeen eriasteisesti. Mukautumisen aste siis on viesti, tahallinen ja tahaton.

    Sopivaa on tietysti lausua "idol" kuten englannissa, siis kuten "idle" eli [aidəl] tai [aidl].
  2. Sana ”paratiisi” johtuu muinaispersian sanasta, joka tarkoittaa puutarhaa, ja 1. Mooseksen kirjassa tämä sana tulee mukaan kuin ohimennen: on kerrottu, että Jumala istutti puutarhan Eedeniin, ja sitten mainitaan, mitä hän istutti paratiisin (siis puutarhan) keskelle. Paikannimi ”Eeden” on tietysti erisnimi ja ”Eedenin paratiisi” on ajateltava erisnimen ja yleisnimen yhdistelmäksi kuten vaikkapa ”Baabelin torni”. Tietysti voisi ajatella, että käytetään sanaa ”Paratiisi” erisnimenä, koska emme yleisesti sano puutarhoja paratiiseiksi. Toisaalta ”paratiisi” on muodostunut yleisnimeksi, jolla tarkoitetaan ihanteellista paikkaa tai varmaan pikemminkin olotilaa, olosuhteita.

    Sana ”helvetti” esiintyy Raamatussa yleisnimen tavoin kirjoitettuna, ja on lähinnä teologinen kysymys, tarkoittaako se paikkaa, tilaa vai pelkkää vertauskuvaa. Se esiintyy vain Uuden testamentin puolella ja vain Jeesuksen (!) sanoissa, yhtä Jaakobin kirjeen kohtaa lukuun ottamatta. Lähinnä kai vanhasta perinteestä suomennoksessa käytetään skandinaavisperäistä, skandinaaviseen muinaisuskoon liittyvää sanaa eikä esimerkiksi alkutekstin mukaista sanaa ”Geenna”, joka on luonteeltaan erisnimi ja joka joskus esiintyy uskonnollisessa kirjallisuudessa muodossa ”Gehenna”.

    Kirjoitusasuun on ehkä vaikuttanut suunnilleen samaa tarkoittavana käytetty sana ”kadotus”, joka voidaan mieltää vain tyhjiin häviämistä tarkoittavaksi mutta jolla voidaan lukea olevan myös tilaa tai paikkaa tarkoittava merkitys. (Tosin osa raamatunsuomennoksen kadotus-sanoista on sellaisia, joille ei ole substantiivivastinetta vaan kreikan verbi on käännetty esimerkiksi ilmauksella ”joutua kadotukseen”.)
  3. Jos on tarkoitus tehdä tutkimusta, kannattaisi käyttää omassa hallinnassa olevaa lomakkeenkäsittelyskriptiä - ja sellaista, joka antaa virheilmoitukset samalla kielellä kuin tiedot kysytään. Toisaalta kannattaa muistaa, että netissä oleva lomake, jonka kuka tahansa voi täyttää ja lähettää, ei ole vakavan tutkimuksen väline. Kysymyksestä ei oikein ilmene, mitä varsinaisesti olet tekemässä. (Jos lomakkeessa vaaditaan tunnus ja salasana, joiden avulla vastaaminen rajataan tunnettuun joukkoon ja yhteen vastaukseen per vastaaja, saatetaan päästä jollakin arvioitavissa olevalla tarkkuudella merkitseviin tuloksiin.)

    Tuollainen ties minkä tahon tekemä lomakkeenkäsittelykoodi, jota ilmeisesti ei edes ole saatavilla lähdekielisenä, voi "tarkistaa" ihan mitä sattuu. Sähköpostiosoitteen kelvollisuuden tarkistaminen on _erittäin_ vaikeaa, ja käytännössä useimmat tarkistukset hyökäävät oikeita osoitteita paljonkin ja tietysti myös päästävät läpi virheellisiä.

    Osoitteella [email protected] voi testata. Tyhmimmänkin "tarkistuksen" pitäisi hyväksyä se. Jos niin käy, voit korvata sähköpostiosoitteen kysyvän kohdan piilokentällä: