yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Oikein toimivassa selaimessa height- ja width-ominaisuus eivät vaikuta span-elementtiin (ellei sen perusesitysmuotoa muuteta display-ominaisuudella). Tässä span olisi myös turha, koska ominaisuudet voisi antaa suoraan a-elementeille.
  2. Ei tuota kannata korjata. Vaikka selvät muotovirheet korjattaisiin, tulos on silti lähinnä jossain tolkuttoman ja älyttömän välimaastossa. Kiinteä 8pt:n fonttikoko on mieletön, ja muu näyttää seuraavan samaa linjaa.

    On _huomattavasti_ helpompi aloittaa alusta kuin korjata tuollaista. Ensin tosin kannattaa miettiä, miksi tekee sivuja ja mitä sisältöä niille tulee ja vaikka kirjoittaa sitä sisältöä vähän. Sitten voi esimerkiksi lukea jonkin kirjan verkkosivujen teosta.
  3. Tuohan ei lainkaan mukaudu tekstin määrään ja kokoon. Jos tuolle tielle lähdetään, niin silloinhan selvitään yhdellä kuvalla, jonka päälle teksti sijoitetaan (asemoinnilla tai taustakuvana käyttämällä). Tai vaikka kirjoitetaan teksti suoraan kuvaan kuvankäsittelyohjelmalla.

    Oikeastihan pyöristetyillä kulmilla tarkoitetaan sitä, että suorakulmaisen reunaviivan sijasta on pyöristetty reunaviiva, ja kokonaisuuden koko elää sisällön vaatimusten mukaan.
  4. Jos yrität oikeasti tehdä noin, huomaat tarvitsevasi kuitenkin yhdeksää div-elementtiä. Sitten sinulla on todellisuudessa 3×3-taulukko silputtuna erillisiksi diveiksi, ja kokonaisuus on sekavampi, vaikeammin hallittavissa ja enemmän koodia vaativa. Eikä diveissä ole mitään semanttista - div on määritelmän mukaan semanttisesti tyhjä lohkoelementti.

    _Looginen_ merkkaus ei tietenkään käyttäisi tässä tapauksessa sen enempää taulukkoa kuin divejäkään vaan elementtiä, joka kuvaa datan sisältöä. Mutta jos sellaisesta haluaa pitää kiinni, pitää hyväksyä se, että kulmat eivät ole pyöristettyjä tai ne pyöristetään selainkohtaisella CSS-koodilla.

    ("Semanttista Webiä" ei kannata tähän sotkea. Se on vain Tim Berners-Leen ja kumppanien iskusana ja haave.)
  5. Taustalla on ehkä se, että ruotsin kielessä aiemmin äännettiin kirjainten nimissä väljä, ä:tä muistuttava e tai kenties jopa ä. Myös vanhan kirjasuomen oikeinkirjoituksen horjuvuus (ä ~ e) on voinut vaikuttaa asiaan.

    Aiheesta on muistaakseni joku kielentutkija kirjoittanut tutkielmankin, mutta enpä saa nyt mieleeni saati käsiini. Muistaakseni se todisteli, että ruotsissa ääntyi aiemmin (lähes) ä, joka myöhemmin muuttui e:ksi, paitsi r:n edellä. Tästä johtuisi, että muutosta ruvettiin matkimaan suomessa: äs > es, mutta muutos ei koskenut är-nimeä kuten ei ruotsissakaan - laskettelemme ärräpäitä, emme "erräpäitä".

    Jonkinlainen viittaus asiaan on sivulla
    http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1002
    mutta se ei käsittele kysymystä ä:llisten nimien alkuperästä.
  6. Esimerkiksi

    div{ border-radius: 1em; border: solid 2px #660; padding: 0.3em;}

    Tuo on "oikein tapa", sillä se on tuoreimman CSS 3 -luonnoksen mukainen. Nyt vain odottamaan jokunen vuosi(kymmen), että selaimet toteuttavat sen. Mozillassa border-radius sentään jo osittain toimii, tosin nimellä -moz-border-radius.

    Jos haluat nyt toimivan tavan niin kovasti, että olet valmis tekemään suttuista koodia ja kuvankäsittelyohjelmalla muutamia kuvia, tee kuten muutkin tämän tekevät eli rakenna 9-alkioinen taulukko, jossa keskimmäisessä solussa on sisältö ja muissa sopivia kuvia.
  7. Ilmeisesti yrität sanoa, että laatikon taustaväri ulottuu kuvan _alapuolelle_ eli laatikko on _korkeampi_ kuin kuva, vaikka kirjoitit alkuperäisessä viestissä, että se on _pitempi_ ja nytkin kirjoitat laatikon _pituudesta_. Kyllä suorakulmion pituus tarkoittaa normaalikielessä sen _leveyttä_ (width), ja toinen ulottuvuus on korkeus (height).

    Muotoilusi "sisällöstä riippumatta laatikko näyttäisi siltä kun haluan, olipa siinä kuvaa tai tekstiä" on kaikessa hilpeydessäänkin - pitäisikö meidän lukea ajatuksiasi sen jälkeen, kun olemme itse rakentaneet testisivun, kun et viitsinyt kertoa URLia, ja lukea niitä vielä vastoin sitä, mitä kirjoitit - paradoksaalisen oikeaan osuva (vrt. sokea kana ja jyvä).

    Kyse nimittäin on siitä, että Mozilla todellakin esittää pelkän kuvan sisältävän laatikon samalla tavalla kuin sellaisen, jossa on (myös) tekstiä. Lisävihje: mikä on vertical-align-ominaisuuden oletusarvo?

    Kuva on Mozillan mielestä kuin erikoinen kirjain, ja se jököttää tekstin perusrivillä. Perusrivin alle selain varaa tilaa merkkien alapidennyksille. Huomaat tämän, jos kirjoitat kuvan viereen tekstiä, jossa on kirjaimia, joissa on alapidennyksiä (j, g, þ tms.).

    Niinpä siistein ratkaisu _tähän_ ongelmaan lienee
    #box img { vertical-align: bottom; }
  8. Lohkon kuten div-elementin oletusleveys on auto eli koko käytettävissä oleva tila. Kyllä niin käy IE:lläkin. Olet tehnyt jotain, joka ei ilmene koodileikkeestä. Vihje: kertomalla URLin autat muita auttamaan sinua ja säästät kaikki noin kolmelta tyhjäkäyntikierrokselta keskustelussa.

    Ja mitähän tarkoitat, että laatikko olisi kuvan levyinen? Silloinhan se jää tasan kuvan alle. Jos nyt kuitenkin haluat niin tehdä (koska kuvassa on läpinäkyvyyttä?), aseta CSS:ssä div-elementille sama leveys kuin kuvalla on, siis tyyliin .

    Ja sitten muita vihjeitä, noin kymmenen ensin mieleen tullutta:
    1) Opettele kirjoittamaan järjellinen otsikko kysymyksellesi.
    2) Opettele kirjoittamaan (järjellinen) title-elementti jokaiselle HTML-dokumentille.
    3) Älä leiki XHTML:llä, kun et kuitenkaan osaa. Käytä XHTML 4.01:tä.
    4) Älä kirjoita lang-määritteitä, jos et viitsi kirjoittaa niihin oikeaa kieltä.
    5) Älä unohda alt-määritettä. Edes testeistä.
    6) Älä leiki värinnimillä. Esimerkiksi pink on standardoimaton. Käytä numerokoodeja ja värisuunnittelutyökaluja (avainsana: color picker).
    7) Aseta background: ... mieluummin kuin background-color: ... ihan periaatteen vuoksi (tulet nimittäin näin asettaneeksi varmuuden vuoksi background-image: none).
    8) Aseta color aina kun aseteta background-ominaisuudet, ja kääntäen. Pelkän kuvan sisältävä elementti ole poikkeus. Vihje: ks. vinkkiä 5.
    9) Käytä yleensä mieluummin class- kuin id-määritettä, ellei ole varmaa, että tarvitsee viita vain yhteen elementtiin.
  9. Valitettavasti kuvan käyttö on ainoa kunnolla toimiva tapa, jos asian haluaa hoitaa CSS:llä (eikä kirjoittamalla merkkejä HTML-tiedostoon kunkin kohdan eteen).

    Pieni korjaus: esimerkissäsi oli lainausmerkki liikaa eli oikein on
    ul {list-style-image: url(kuva.gif);}

    Periaatteessa voisi käyttää toistakin tekniikkaa, jossa ei tarvita kuvia. Valitettavasti vain IE ei (edes versiossa 7) osaa ns. generoituvaa sisältöä, joten siinä lista jäisi kokonaan ilman pallukoita. Mutta näin homma siis _teoriassa_ pelaisi (ja pelaa esim. Firefoxilla):

    ul { list-style-type: none; }
    ul li:before { content: "\2666"; padding-right: 0.3em; }

    Tässä 2666 on ruutumerkin (U+2666) Unicode-koodiarvo heksadesimaalisena.
  10. Mitä todennäköisimmin teksti ei ole sinulle tarkoitettu, jos et saa siitä selvää omin avuin. Mutta jos uteliaisuuttasi olet siitä kiinnostunut, niin esimerkiksi käännöspalvelulla http://translate.google.com/translate_t saat siitä jonkinlaisen englanninkielisen käännöksen, josta suunnilleen ilmenee, millaisista asioista on kyse.
  11. Sana ”patiini” on todennäköisesti peräisin ranskan sanasta ”bottine”, joten luisteluun viittaaviin patin-alkuisiin sanoihin vertaaminen vie harhaan.
  12. Lauseen vitsi on siinä, että jo antiikin aikana Hispaniassa (suunnilleen nykyisessä Espanjassa) lausuttiin "b" ja "v" samalla tavalla (joka oletettavasti vaihteli äänneaseman mukaan kuten nykyespanjassakin).
  13. Eiköhän nimi äänny lähinnä [podgoritsa] niin, että paino on ensimmäisellä tavulla kuten serbokroaatissa yleensä. En tiedä, mistä keksit sanaan kaksi pääpainoa. Tarkemmin kuvattuna (IPA-merkein) ääntämys lienee [ˈpɔdgɔˌriʦa], jossa siis on _sivupaino_ kolmannella tavulla – kuten suomessakin tällaisessa (nelitavuisessa) sanassa.

    Entä miten niin ”ilman ärrän täräyttelyä”? Eiköhän serbokraatissa ole ihan täryäärre-r eli tremulantti.
  14. Viittaat ilmeisesti uudistukseen, josta päätettiin 29.5.1952 ja jota kuvataan mm. verkkosivulla
    http://www.analitica.com/bitblioteca/rosenblat/nuevas_normas.asp
    jossa sanotaan mm.
    ”La Academia limita el acento de los monosílabos únicamente a los casos en que hay que distinguir una forma acentuada de otra átona: mí-mi, tú-tu, té-te, sé-se, dé-de, sí-si, él-el, más-mas, y además qué-que, quién-quien, cuál-cual, porque el pronombre interrogativo o exclamativo lleva siempre acento.”
  15. Tällaisia threadejä kutsutaan suomeksi yleensä ketjuiksi, säikeiksi tai threadeiksi. Ehkä ”ketju” on sujuvin. Mikään näistä nimityksistä ei kylläkään osu kovin oikeaan, koska tällainen threadi on yleisessä tapauksessa puumainen, haarautuva, eikä ketju tai säie.
  16. Katsoitko jo sanakirjasta? Kyllä "tribute" on suomeksi lähinnä "kunnianosoitus". Miksi pitäisi käyttää muuta sanaa?

    Toisaalta miksi asiaa pitäisi ajatella englannin kielen tai anglismin pohjalta? Voisi kai kirjoittaa suomeksi, mikä on asia. Siis ensin kannattaisi miettiä, mitä oikein halutaan sanoa.

    Voisi ajatella ilmausta "Omistettu NN:lle". Mutta luontevimmin ehkä jotain sellaista kuin "Kiertue NN:n kunniaksi".
  17. Äidin serkusta käytetään nimitystä ”äidin serkku”. Kyllä se on ihan oikea nimitys. Jos hyväksyt oikeaksi nimitykseksi vain sellaisen, joka on yksi sana, niin voithan kirjoittaa yhteen ”äidinserkku”. Se on kielen sääntöjen vastaista, mutta nythän oli kyse siitä, että suomen ilmaukset eivät kelvanneet sinulle. :-)
  18. Ät-merkin ”@” alkuperästä on esitetty epälukuisa määrä teorioita, joista mitään ei ole voitu todistaa eikä edes osoittaa uskottavammaksi kuin kilpailijoitaan. Tavallisimmin esitetään, että ät-merkki olisi peräisin latinan sanasta ”ad” tai ranskan sanasta ”à”, mutta vanhojen käsialojen merkintöjen tulkinta ei todellakaan ole yksinkertaista ja selvää eivätkä merkinnät kerro syntytarinoitaan.
  19. Avainsanojen syöttäminen meta-tägeillä kävi vanhanaikaiseksi noin vuonna 1999, jolloin hakukoneiden tekijät kyllästyivät niillä huijaamiseen.

    Edelleen on tietysti ihmisiä, jotka myyskentelevät "palveluja", joissa nysvätään avainsanoja meta-tägeihin, ja myös ihmisiä, jotka luulevat tekevänsä palveluksen muille tarinoimalla pötyä niiden vaikutuksesta.

    Kannattaa lukea vaikkapa Googlen omat ohjeet hakukoneystävällisten sivujen tekemisestä.
  20. Millainen on käytännön tarve tietää, kumpi on oikein _jo julkaistussa_ tekstissä? Vedetäänkö painos takaisin, jos siinä oli virhe? Alkuperäinen kysymys puhui kahden työkaverin kiistasta.

    Jos kysymys olisi _valmisteilla olevasta_ tekstistä, niin järkevä ratkaisu olisi yleensä käyttää vanhojen sääntöjen mukaista muotoa eli vaihtoehtoa 1. Mutta kysymykseen "kumpi on oikein?" oikea vastaus on "nykyisten normien mukaan kumpikin".
    21. 102 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt