yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Veikkaisin, että pienet vihreät miehet ovat turmelleet sivustosi. Mahdollista on kuitenkin, että kuun vaihe vain on epäsuotuisa tai että tietokoneeseesi on iskenyt lintuinfluenssavirus.

    Jos haluat muuta kuin veikkauksia, kerro faktoja, ei epämääräisiä viittauksia. Noin aluksi voisit kertoa oikean osoitteen.

    Oikeastaan voisit myös kertoa, mitä sivujesi päähakemistossa mahdollisesti olevassa .htaccess-tiedostossa on. Se nimittäin voi hyvinkin vaikuttaa eikä yleensä näy ulospäin.

    (Ei muuten kannata käyttää sellaisia ilmaisuja kuin "www.osoite.net//" jos ei tarkoita juuri niitä. Esimerkiksi www.osoite.net voi olla toiminnassa oleva palvelin. Itse asiassa se _on_. Jos haluaa esittää abstrakteja, epätodellisia osoitteita, niin sovittu käytäntö on pseudotunnus .example verkkotunnuksen lopussa, esimerkiksi www.osoite.example. Siitä taataan, että se ei koskaan tarkoita mitään todellista.)
  2. Alkuperäinen kysyjä oli varmaankin yrittänyt tehdä FrontPagella lomakkeen, joka edellyttää _palvelimelta_ ns. FrontPage-laajennuksia. Edellytys ei yleensä täyty muualla kuin yritysympäristössä, jossa palvelin käyttää Microsoftin ohjelmistoa. FrontPagella voi toki tehdä muunkinlaisen lomakkeen, mutta ensin pitää tietää, mitä palvelin tarjoaa.

    Joten todellakin palveluntarjoajan varassa ollaan. Valitettavasti lomakkeenkäsittelyohjelmien tarjonta on suppea ja ehkä huonosti dokumentoitu.

    Toisaalta palautelomaketta kannattaa ajatella vasta, kun on mietitty ja tehty tärkein palautteen saamiseen tarvittava asia: sisältöä, josta joku viitsisi antaa palautettakin, ja sähköpostiosoitteen ilmoittaminen palautetta varten. On n. miljoona syytä, miksi käyttäjä saattaa haluta heittää meilillä eikä käyttää palautelomaketta, varsinkaan jos siinä on kaikki tyypilliset suunnitteluvirheet (postimerkinkokoinen tekstikenttä, tuhoamispainike jne.).
  3. HTML:llä tuo ei ainakaan onnistu. Mistä varsinaisesti on kyse? Eihän kai ole järkevää kysyä käyttäjältä tuotteiden määrää etukäteen, kun tietokone voi sen laskea sen mukaan, mitä käyttäjä kirjoittaa.

    Jos kyse on vain tekstiriveistä, sopii hyvin. Siihen voi käyttäjä kirjoittaa niin monta riviä kuin haluaa.

    Mutta ei kai tilauslomaketta noin kannata tehdä. Tyypillisempi ratkaisu on jonkinlainen ostoskorisovellus, joka lisää valittuja ostoksia listaan, kun käyttäjä klikkailee tuotteita.

    Järkevään lomakkeenkäsittelyyn tarvitset joka tapauksessa palvelimessa toimivaa ohjelmakoodia. Mitä tekniikkaa olet käyttämässä siihen?
  4. Netistä löytyy kyllä joitakin sanakirjoja, ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/sanak.html
    mutta eipä juuri kovin kummoisia sellaisia kaksikielisiä sanakirjoja, joissa toinen kieli on suomi.

    Tokko kannattaa ruveta esitelmää kirjoittamaan, ellei ole mitään painettua sanakirjaa. Hyvässä lykyssä kunnan kirjastosta löytyy lainattavakin sanakirja, ja ainakin käsikirjastosta pitäisi löytyä jonkinlainen suomi - espanja-sanakirja. Jos hyvin käy, siellä on Suomi - espanja-suursanakirja, jolla jo pärjää pitkälle sanaston suhteen.

    Suppeasta sanakirjasta löytyy ehkä joku vastine etsimillesi sanoille, mutta yleensä vain yksi vastine tai lista vastineita ilman tietoa siitä, mitkä niiden merkitykset ja käyttöyhteydet ovat. Silloin mennään helposti harhaan.

    Tosin esitelmän teko on jo sellaista kielenkäyttöä, johon en itse haluaisi ryhtyä, ellen osaa kieltä niin hyvin, että kirjoitan suoraan sillä (enkä niin, että ensin kirjoitan suomeksi ja sitten käännän). Silloin tarvitaankin jo yksikielistä sanakirjaa, joita espanjan osalta on netissä jopa Espanjan akatemian sanakirja
    http://buscon.rae.es/diccionario/drae.htm

    Toisaalta esitelmä on yleensä paperista luetun oloinen, jos se luetaan paperista. Järkevä vaihtoehto on yleensä, että esitelmästä kirjoitetaan runko (muutamia avainsanoja) ja vain _mietitään_, mitä sanotaan. Silloinkin tietysti sanoja voi joutua selvittämään etukäteen, mutta tiukan paikan tullen ne unohtuvat ja vaikeat kohdat kierretään kiertoilmaisuilla.

    (No, taidan ehkä käsittää sanan "esitelmä" vähän toisin kuin mistä tässä on kyse. Minulle "esitelmä" on omintakeinen esitys asiasta, josta esittäjä oikeasti tietää enemmän kuin kuulijat ja jonka tarkoitus on aidosti vaikuttaa kuulijoiden asenteisiin, toimintatapoihin tai tietämykseen. Kouluopetuksessa esitelmällä tarkoitettaneen jonkinlaista esitelmän irvikuvaa: esitystä, jonka aihe ei kiinnosta sen enempää esittäjää kuin kuulijoitakaan vaan joka tehdään ja jota kuunnellaan käskystä.)
  5. Ei kannata luulla, että runoutta voisi ruveta kääntämään pelkällä kielitaidolla – vielä vähemmän puolittaisella kielitaidolla. Asiatekstinkin kääntäjän tulisi puhua kohdekieltä äidinkielenään, mutta tästä joudutaan joskus tinkimään.

    Tässä tosin tuntuu olevan kyseessä aika vapaamuotoinen runo, jota kutsuisin pikemmin runolliseksi proosaksi kuin varsinaiseksi runoudeksi. Silti sen kääntäminen vaatii paljon muutakin kuin arkikielen ja kieliopin osaamista.
  6. Sotahistoriassa käytetty nimitys ”Talin–Ihantalan taistelu” voidaan tulkita sellaiseksi, että se viittaa alueeseen, joka ulottuu Talista Ihantalaan. Tällöin ajatusviivan käyttö on perusteltua ja rinnastuu vaikkapa ilmaisuun ”Helsingin–Turun rata”.

    Toinen vaihtoehto olisi ”Talin ja Ihantalan taistelu”, mutta se antaisi kuvan kahdessa erillisessä paikassa käydyistä sotatoimista, joita kutsutaan yhteisellä nimityksellä.
  7. Vastaukseni oli nimimerkille ”Beagle Boy”, kuten näkyy, kun katsot keskustelupuun sisennyksiä. Taisit tulkita väärin sen, että minun viestini näkyy sinun viestisi alla saman määrän sisennettynä; sehän tarkoittaa, että ne ovat kommentteja samaan viestiin.
  8. Venäjän taivutus on sen verran mutkikasta, että kyllä sinun kannattaa etsiä vaikkapa lähimmästä kirjastosta venäjän kielioppi ja katsoa siitä, mikä on datiivin pääte eri tapauksissa.

    Yleiskuvan antaa
    http://kielikompassi.jyu.fi/opetus/venaja/substantiivitaulukot.shtml
    mutta poikkeuksellisia taivutuksia on joltinenkin määrä. Karkeasti sanoen perussääntö on (translitterointeja käyttäen kuvattuna), että yksikössä datiivin pääte on -u paitsi feminiineillä -e, ja monikon datiivin pääte on -am. Ns. perusmuodon (yksikön nominatiivi) loppuvokaali yleensä häviää em. päätteen tieltä, esim. slovo : slovu. Venäjän kirjoitusjärjestelmä tuo sitten taivutukseen omat erikoisuutensa, esim. -u kirjoitetaan eri tavoin erilaisten konsonanttien jälkeen.
  9. Tarkoitit varmaankin joko kantauralilaista tai suomalais-ugrilaiseen kantakieleen kuuluvaa (tai oikeammin siitä peräisin olevaa, sillä "syödä" ei toki ole mitään muuta kieltä kuin suomea).
  10. Mainitsemasi substr-funktio ottaa merkkijonosta halutunmittaisen alimerkkijonon. Mistähän ajattelit saavasi sen mitan? Kysymyksen mukaan haluttiin määrätty määrä _kirjaimia_, mutta lauseessa on myös välilyöntejä, välimerkkejä, numeroita ja erikoismerkkejä. Mahdollisesti kysyjä ei _tarkoittanut_ kirjainten määrää, mutta siitä hän siis _kirjoitti_.

    Merkin luotettava tunnistaminen kirjaimeksi on huomattavasti hankalampaa kuin puusta katsoen luulisi, joten ennen jatkopohdintoja kannattaa miettiä, mitä varsinaisesti halutaan. Tätä puoltaa myös se, että lauseen mielivaltainen katkaiseminen jonkin merkki- tai kirjainmäärän täytyttyä tekee todella tylyn vaikutelman. Mitähän siis varsinaisesti halutaan saavutt
  11. Pyydä apua työpaikan luottamusmieheltä (tai työsuojeluvaltuutetulta, jos luottamusmiestä tai -valtuutettua ei ole). Selvittäkää pomon kanssa, mistä syytöksestä on kyse. Luottamusmies vie sitten asian ylemmäs, jos se ei muuten selviä.

    Hiukan kyllä ihmetyttää ilmauksesi "en puhu sen kummemmin pahaa kuin muutkaan". Tarkoittaako se, että kaikki puhuvat vähän pahaa ja sinä pidät oikeana puhua pahaa, kun et tee sitä enempää kuin muutkaan? Siinä tapauksessa kannattaisi ehkä kuitenkin hiljaisesti ottaa moitteista opikseen.
  12. Kyltillä ei todellakaan ole lainvoimaa.

    Yksityispiha on kotirauhan suojaama, kuten täällä on todettu. Alkuperäisessä kysymyksessä oli puhe kerrostalon piha-alueesta, ja siitä on useassa yhteydessä virallisesti todettu, että se ei ole kotirauhan piirissä. Häiriötä aiheuttava meluaminen tms. on toki kiellettyä, kuten on kiellettyä häiriötä aiheuttava meluaminen myös kadulla, torilla yms.

    Mitä lienetkin oikeudessa kuullut, et ole selvästikään sitä ymmärtänyt. No, eihän sinun tarvitsekaan, sillä todistajaltahan edellytetään vain, että hän totuudenmukaisesti kertoo, mitä on kuullut ja nähnyt. Aika selvää on, että jutussa on ollut kyse jostain muusta kuin kerrostalon piha-alueen halki kulkemisesta.
  13. Et kai odottanut voivasi säädellä ulkoasua pikselintarkasti?

    Miksi muuten näit vaivaa liittääksesi viestiisi jotain viitteellistä HTML:ää sen sijaan, että olisit kertonut URLin? Jos kerrot vain kuvitteellisen ongelman, ei oikeakaan vastaus auttaisi kuin siihen kuvitteelliseen ongelmaan.

    Kannattaa aloittaa sivun suunnittelu alusta. Se on ehdottomasti helpompaa kuin korjailla tuollaista hässäkkää. Esimerkiksi yritys pakottaa leveys vähintään 900 pikseliksi on erittäin huono ajatus.

    Ai niin, tervehdykset kannattaa jättää pois. Mahdollinen kävijä käyttää keskimäärin reippaasti alle kymmenen sekuntia sivun katseluun (ja sitten ehkä jatkaa, _jos_ jotain kiinnostavaa sattui silmään). Haluatko, että se aikaa kuluu tervehdyksen lukemiseen (tyyliin "terve tuloa mun kotska sivuille joissa on kaiken laista tosihienoa!!!", mainitakseni vain tyypillisen esimerkin, tarkoittamatta että tässä tapauksessa olisi kyse välttämättä juuri sellaisesta).
  14. Koska IPAlla (sic) on tarkoitus osoittaa ääntämystä, riippuu asia siis siitä, miten kyseiset sanat lausutaan tai ajatellaan lausuttaviksi. Virallisten oppien mukaan on kai ajateltava nämä sanat luettaviksi ”niinkuin kirjoitetaan”, siis [ɑion], [kɑuɑn] ja [vɑuvɑ] (en tässä yritä merkitä diftongeja erityisillä merkinnöillä, joita joissakin IPA-kirjoituksen tyyleissä käytetään). Mutta joku voi ääntää [ɑijon] tai jopa [ɑijjon], [kɑuvɑn] tai [kɑuvvɑn] ja [vɑuɑ] tai [vɑuvvɑ].
  15. Wikipediaa ei kannata ottaa vakavasti missään asiassa, missä on epäselvyyttä. Wikipedian sisältöhän saattaa olla nyt eri kuin tunti sitten tai tunnin kuluttua ilman, että edes näkyy, kuka sen muutti.
  16. Tohtiihan siitä puhua, ja kyllä tavallisin käytäntö ja kielitoimiston suosituskin on edelleen ”Peking”, joka on katsottava suomen kieleen vakiintuneeksi sovinnaisnimeksi. Ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.5.html#peking

    Valitettavasti poliittisen korrektisuuden vaatimukset saavat aikaan, että epävarmuus ja sekaannus säilyvät ja lisääntyvät.

    En kyllä ymmärrä, miksi pidetään poliittisesti korrektina kutsua Burmaa sen sotilasdiktatuurin maalle antamalla nimellä.

    Kirjoitusasu ”Beijing” on mandariinikiinaa erään siirtokirjoitusjärjestelmän mukaan latinalaisin kirjaimin kirjoitettuna, ei siis suomea. Tässä tapauksessa nimi itsessään on neutraali ja Kiinassa laajasti käytetty. Aivan kuten ”Suomi” on Suomessa laajasti käytetty maannimi, mutta emme silti vaadi muiden kielten puhujia käyttämään maastamme tätä nimeä.

    Hiljattain kuulin erään kiinalaissyntyisen henkilön lausuvan Beijing-nimen, englanniksi keskusteltaessa, mutta en osaisi toistaa sitä kovinkaan tarkasti. Sävelkulkua on suomalaisen vaikea tunnistaa ja toistaa, ja väärän sävelkulun käyttöhän voi muuttaa kiinalaisen sanan aivan toiseksi. Myös j:llä merkitty äänne (suunnilleen [ts]) on huomattavan hankala. Jos normiksi otettaisiin kirjoitusasu ”Beijing”, olisi myös päätettävä, miten se oikein lausuttaisiin.
  17. Mitä tarkoitat napeilla, ja miksi ne pitäisi juuri CSS:llä panna riviin?

    Seuraavalla saa kolme eräänlaista nappia riviin. Tämä ei tee mitään hyödyllistä, mutta ei sellaista kysyttykään...
  18. Toinen vaihtoehto on, että kirjoitat näistä vain jälkimmäisen mutta teet erityinen.css-tiedostosta sellaisen, että sen ensimmäisenä rivinä on
    @import url(yleinen.css);

    Jos kuitenkin tarkoitit sitä, että toinen CSS-tiedosto koskisi vain osaa HTML-sivusta, niin se ei ole mahdollista. CSS-määrittelyjen vaikutus pitää rajata muilla tavoilla. Voit esimerkiksi panna halutun osan sivusta rakenteeseen


    ...


    ja sitten kirjoittaa siihen kohdistuvat säännöt niin, että selektorin alussa on .foo, esimerkiksi

    .foo p { ... }

    jolloin asetukset koskevat vain kyseisen elementin sisällä olevia p-elementtejä.
  19. Periaatteessa w-kirjain käsitetään suomen aakkostuksessa edelleen v-kirjaimen muunnelmaksi, samaan tapaan, kuin é on e:n muunnelma. Käytännössä niiden aakkostaminen erikseen esimerkiksi puhelinluetteloissa on jo tavallista ja myös standardissa hyväksytty vaihtoehto, muodollisesti vain ”monikielisissä aineistoissa”; ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/abc.html
    Sellaisesta aakkostuksesta toisaalta seuraa, että Wirtaset eivät löydy Virtasten joukosta.

    Sekava tilanne on rasittava ja hankala, ja Ruotsissa (jossa tilanne on ollut samanlainen kuin Suomessa) onkin jo viime vuonna päätetty siirtyä w:n aakkostamiseen erikseen. Tekeillä ei kuitenkaan taida olla suomalaisen standardin muutosta, ja aakkostus kokonaisuutena on iso ongelmavyyhti, jota kukaan ei oikein uskalla nostaa pöydälle. Lisäksi käytössä olevat tietokoneohjelmat aakkostavat mikä mitenkin, ja tämä kirjavuus jatkuisi pitkään, vaikka asia standarditasolla lyötäisiinkin lukkoon.
  20. Yleiskielessäkin on ts-alkuisia sanoja (esim. tsaari), mutta niissä sen enempää kuin slangisanoissakaan ts ei muodosta affrikaattaa. Affrikaatan ja konsonanttiyhdistelmän raja saattaa olla hiukan epämääräinen, mutta eiköhän suomen kielessä olla selvästi siellä yhdistelmäpuolella.
    21. 115 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt