yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Sivullani ei ole tarkoitus antaa ohjeita, vaan kuvailla käytäntöä.

    New-sanan ääntämys vaihtelee. Arvioni mukaan tutuimmassa nimessä "New York" ääntämys on puoliksi vakiintunut ruotsintyyliseksi, [nyy], kun taas muissa, esimerkiksi "New Jersey", se saatetaan selvemmin kokea englannin sanaksi, joka yritetään lausua niin hyvin kuin osataan.

    Georgia-nimen ääntämyskin vaihtelee, ja jos sitä ei lueta kirjaimittain, käytetään jotain suomen ja jonkinlaisen englannin sekamuotoa. Ääntämys [džoodžia] tuntuu sikäli luonnolliselta, että se vastaa lukemattomia muita -ia-loppuisia alueiden nimiä. Amerikanenglannin ääntämyksestä ollaan joka tapauksessa kaukana, sillä suomessa loppuvokaalia tuskin äännetään redusoituneena, r:ää tuskin äännetään mitenkään ja dž;n soinnillisuuskin taitaa olla vähän kyseenalainen.
  2. Tilanne on hiukan tulkinnanvarainen, mutta oikeana on varmaankin pidettävä sanaa "utahilainen". Se on myös selvästi yleisin, käytännössä ainoa käytetty.

    Englannissa ääntämys on suunnilleen [juutaa], mutta suomen kielessä Yhdysvaltain osavaltioiden nimet poikkeavat aika lailla englanninkielisistä ääntämykseltään, osittain kirjoitusasultaankin, ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/usa-osavaltiot.html

    Normaali ääntämys on [utah], ja tällaisessa tapauksessa on luonnollista käyttää sidevokaalia: "utahilainen". Sidevokaalitonta asua "utahlainen" voisi myös perustella, mutta sitä siis ei käytetä.

    Asu "utah'lainen" ei ole missään tapauksessa normien mukainen, vaikka sen ajateltaisiin ääntyvän [juutaalainen]. Heittomerkkiä ei nimittäin käytetä johtopäätteen edessä, ainoastaan taivutuspäätteen edessä:
    Bordeaux'ssa mutta
    bordeauxlainen
  3. Suomen kieliopeissa on vanhastaan puhuttu V infinitiivistä. Kun nyttemmin asia tulkitaan toisin, kyse ei ole kielen muuttumisesta eikä infinitiivin häviämisestä, vaan vain kielen tulkinnan muuttumisesta.

    Välittävää kantaa ovat edustaneet sellaiset kieliopit, joissa viides (ja neljäs) infinitiivi on luokiteltu "marginaalisiksi".

    Infinitiivitulkinnan puolesta puhuisi mm. se, että kyseiset muodot voivat saada verbin määritteitä: lähden kotiin (verbillä paikallissijamäärite) - lähtemällä kotiin - lähtemäisilläni kotiin.
  4. Kyllä siinä on konjunktiivi. Konjunktiivia käytetään eräissä sivulauseissa, jotka ovat alistettuja esimerkiksi toivomista ilmaiseville lauseille. Yksi tapaus on sellainen, jossa wish-verbille alisteisessa lauseessa esitetään toivomus, jonka toteutuminen on mahdotonta tai ainakin epätodennäköistä.

    Suomen kielessä on vanhastaan käytetty tästä vieraiden kielten moduksesta nimitystä "konjunktiivi" (muun muassa siksi, että latinan kieliopissa on "coniunctivum"). Näin vielä ainakin Eino Miettisen "Englannin kieliopin" vuoden 1967 painoksessa. Nykyisin on lähinnä englannin vaikutuksesta ruvettu käyttämään myös nimitystä "subjunktiivi".
  5. Kyllähän projektin voi panna boikottiin. Hyvä, että jotain pannaan eikä vain laiteta tai pistetä!

    Mutta perusongelma on siinä, että projektin eli hankkeen _käsite_ on toisaalta tunkenut kaikkialle, toisaalta levinnyt käsiin, tai reisille, tai jonnekin.

    Teoriassa projekti eli hanke on toimintaa, jolla on ennalta määrätty tavoite, suunnitellut tuotokset, rajatut voimavarat ja kiinteä aikataulu. Käytännössä se voi venyä ja paukkua. Mutta sikäli kuin projektiajattelu toimii, se sisältää muun muassa sen, ettei ketään kiinnosta tehdä tippaakaan yli asetetun tavoitteen tai tuottaa muita kuin määrättyjä tuotoksia, olipa asetelma miten hölmö tahansa. Valmistetaan miljoona vasemman jalan saapasta, jos kerran projekti oli määritelty niin.

    Toisaalta taas projektin käsite on venähtänyt niin, että projekteiksi sanotaan kaikenlaista puuhastelua, myös sellaista, mistä kaikki edellä mainitsemani projektin kriteerit puuttuvat.
  6. Onkohan ohje niin loistava? Eikö sanaa "ruokakauppa" voi ymmärtää osiensa avulla?

    Entä "äimän käkenä"? Harva ymmärtänee sitä osiensa avulla.
  7. Jos yhdyssanoista halutaan nyrkkisääntö antaa, niin vähiten harhaanjohtava lienee painotussääntö: suomen kielessä on sanassa vain yksi pääpaino, ensimmäisellä tavulla. Jos ilmauksessa siis on kaksi pääpainoa, siinä on kaksi sanaa. Niissä tilanteissa, joissa tämä sääntö ei anna yksiselitteistä vastausta, koska ääntämys vaihtelee, kyse on yleensä ilmauksesta, joka voidaan kirjoittaa yhteen tai erikseen - tai ainakaan väärä kirjoitustapa ei ole _iso_ virhe.

    Jos pääpainollinen tavu kirjoitetaan versaalilla ("isoilla kirjaimilla"), niin ääntämys on varmaankin KOUlulaukkua, ei KOUlu LAUKkua. (Yhdyssanan jälkiosan alkutavulla on yleensä sivupaino, mutta se useimmiten eroaa aika selvästi sananalkuisesta pääpainosta.)

    Vastaavasti koska lausutaan JOtakuta eikä JOta KUta, kyseessä on yksi sana (joka ei ainakaan nykykielen kannalta edes ole yhdyssana).

    Rajatapauksia ovat lähinnä monet sellaiset ilmaukset, joissa alkuosa on genetiivissä, kuten NImen Omaan ~ NImenomaan, NIINsanottu ~ NIIN SAnottu. Normiksi on päätetty esimerkiksi "nimenomaan" mutta "niin sanottu". Näitä voi opiskella tai tarkistaa sopivista luetteloista, ks. esim.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.1.html#tav-tap
    Tekstinkäsittelyohjelmien oikoluvustakin on apua, vaikka se ei ole näissäkään asioissa erehtymätön.
  8. Tarkoitat sivulla
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Etusivu
    (vieläkin) olevaa tekstiä
    "Bodominjärven murhaoikeudenkäynnissä kaikki kolme Nils Gustafssonia vastaan nostettua syytettä on hylätty Espoon käräjäoikeudessa."
    (PIIPpailu on tällaisessa asiassa hölmöä.)

    Jos käytetään 4. persoonan perfektiä, niin sen apuverbi on yksikön 3. persoonassa, subjektin luvusta riippumatta: "laiva on lastattu", "laivat on lastattu". Apuverbin kirjoittaminen monikkoon (ovat) johtunee osittain hyperkorrektiudesta (kun kirjakielttä kirjoitettaessa pitää niin usein korjata puhekielen yksiköllinen verbinmuoto monikkoon, ajatellaan, että niin pitää tehdä tässäkin), osittain ilmausten "laivat on lastattu" ja "laivat ovat lastatut" sekaantumisesta toisiinsa. ("Laivat ovat lastatut" on lähinnä keinotekoinen ilmaus, mutta vastaavia luontevampia ilmauksia esiintyy joskus. Ne eivät ole liittomuotoja, vaan verbinä on olla-verbi, jolla on predikatiivina adjektiivisesti käyttäytyvä partisiippi.)

    Mutta eihän tällaisessa ilmauksessa käytetä perfektiä, vaan yksinkertaista menneen ajan muotoa: "Kaikki kolme - - syytettä hylättiin - -". Virke on kyllä muutoinkin kökkö, koska se jäljittelee indoeurooppalaisten kielten (ennen muuta tietysti englannin ja ruotsin) passiivirakenteita (esim. "- - were dismissed by - -"), ja agentti on ilmaistu kömpelösti paikallissijalla.

    Sujuvaa suomea ja selkeää sanontaa olisi:
    "Espoon käräjäoikeus hylkäsi kaikki kolme Nils Gustafssonia vastaan nostettua syytettä Bodomjärvien murhista."

    (Tosin se on taas otsikoksi turhan yksityiskohtainen jopa naurettavuuteen asti. Ei ole mitään erityistä syytä nostaa otsikkoon tietoa siitä, että kaikki kolme syytettä hylättiin. Vai ajatteliko joku, että voisi käydä niin, että vain yksi tai kaksi murhasyytteistä hylätään?)

    P.S. En aio korjata tätä digitaalisen wessaseinän eli wikipedian sivulle. Ei kiinnosta, koska seuraavaksi joku "korjaisi" sen takaisin tai pahemmaksi.
  9. "Riikinkukkonaaras" on normaalia asiatyyliä, kun taas "riikinkana" on puoliksi leikillinen, vaikka se onkin vanhaa sanastoa - Nykysuomen sanakirjakin mainitsee sen (merkinnän "harv." kera) ja siteeraa jopa Aleksis Kiven tekstiä, jossa sanaa on käytetty (kuvaannollisessa merkityksessä, joka ei kyllä minulle oikein aukea, koska riikinkukkonaarashan on aika vaatimaton koiraaseen verrattuna ja muutenkin).

    "Helmikanakoiras" on asiatyylin tapa kertoa, että puhutaan koiraspuolisesta helmikanasta, jos se on kerrottava yhdellä sanalla. Sanaa tuskin juurikaan käytetään, mutta se johtuu lähinnä siitä, ettei sen ilmaiseman asian sanomiseen juuri ole tarvetta. Linnuista käytetään paljon yleisemmin sanaa "koiras" kuin "uros". Sanotaan esimerkiksi "peippokoiras" tai "koiraspeippo", harvemmin "peippouros" tai "urospeippo".

    "Naarasmetso" on sinänsä käypää kieltä, mutta yleensä sitä käytetään vain selitettäessä sanan "koppelo" merkitystä.

    "Teerikukko" on melko tavallinen nimitys teerikoiraalle, mutta muitakin käytetään, mm. "teerikoiras" ja "urosteeri". Yleensähän sanaa "uros" käytetään nisäkkäistä ja keskimäärin isohkoista eläimistä, ja metsäkanalinnut saatetaan rinnastaa niihin.

    Vastaavasti saatetaan teerinaarasta kutsua teerikanaksi.

    "Hurremetso" ei kai tarkoita mitään, mutta "korpimetso" on teeren ja metson risteymä, tarkemmin sanoen koirasteeren ja naarasmetson (eli koppelon) risteymä. Ks. http://www.biomi.org/biologia/laji.html#porkert
  10. Oikeasti "konsultoida" tarkoittaa 'pyytää, kysyä neuvoa', ja tämän mukaisesti olisi sanottava "konsultoitava lääkäri". Kuitenkin "konsultoiva lääkäri" on päässyt yleistymään.
  11. Näillä tiedoilla vaikuttaisi siltä, että ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa välityspalvelimen asetukset. Mitä on IE:ssä kohdassa
    Työkalut/Internet-asetukset/Yhteydet
    välityspalvelinasetuksissa? Ne ovat vähän eri paikoissa eri tilanteissa, mutta olennaista on, löytyykö sieltä asetus, jossa määritellään välityspalvelin eli proxy ftp-yhteyksille. Jos löytyy, se kannattaa ensin ottaa pois ja kokeilla uudestaan.
  12. Mitä tarkoitat ilmaisulla "ftp sivu"? Yleisesti ftp:-alkuisia URLeja vaiko jotain erityistä sellaista - mitä niin?

    Eräät ftp:-URLit, nimittäin sellaiset missä on käyttäjätunnus ja salasana, eivät aukea, jos IE:hen on tehty turvapäivitykset. Tämä on ihan harkittua, vaikka voi tietysti olla eri mieltä siitä, onko se järkevää.

    Toinen mahdollinen selitys on, että selaimen asetuksissa on määriteltynä ftp:-välityspalvelin, joka ei toimi.
  13. Otapa silmälasit käteen ja katso, onko seuraavassa sinun suosittelemassasi koodissa img-tagi vai ei:



    Jos et osaa navigoida ilman hiirtä etkä edes ajatella sellaista, niin ei ihme, että olet tarjoamassa käytettävyydeltään ja esteettömyydeltään surkeita "ratkaisuja".

    Javan, JavaScriptin ja kaiken muun sotkemiseen keskenään en enää puutu. En myöskään alkuperäisen ongelman tulkintoihisi.

    Mitä tulee virkkeeseesi "Jos kerrot että tyylitiedoston käyttö on käytettävyyden kannalta huono asia niin sitten ymmärrän ajatuksesi", niin se kyllä kertoo paljon siitä, että et lue viesteistäni, mitä niissä on, mutta kyllä paljon sellaista, mitä siellä ei ole.

    Jätän sinut nyt höpöttämään itseksesi.
  14. Kysymyksen otsikossa puhuttiin Javasta (ja myöhemmin sekoiltiin JavaScriptistä). Jos siinä _ei_ ajettu takaa linkkien korvaamista Java- tms. hässäköillä, niin missä koko ongelma oli?

    Ongelma _on_ kyllä olemassa, sillä navigoinnissa pudotusvalikot (teknisestä toteutuksestaan riippumatta) ovat huonoa käytettävyyttä. Sitä huonompia, mitä enemmän niissä on sisäkkäisyyttä.

    Kokeilepa esimerkiksi mennä mainostamallesi sucker-sivulle, irrottaa hiiri koneesta ja sen jälkeen navigoida.

    (Aika huvittavaa muuten, että puhut käytettävyydestä Lynxillä, vaikka linkkinä olevissa kuvissa on alt="". Jos sanot, että se oli vain esimerkki, niin vastaan, että annoit siis aivan väärän esimerkin.)
  15. koskapasinäkirjoitatviitsimättäedeskäyttää
    versaalielinsisoaalkukirjaintavirkkeenalus
    sataimuutenkaanottaahuomioonlukemisenmukav
    uuttaetvarmaankaanpahastusiitäettäminäharr
    astantässäsamaatyyliävähänpitemmällevietyn
    äjätänsiissananvälitjavälimerkitpoiskoskan
    eovattarpeettomiajaniidenkirjoittaminenvei
    siminunkallistaaikaanijoshaluatvalittaatäs
    täoletpilkunnussijaeikötottamitäviestisisi
    sältööntuleeseonpelkkääroskaajamahdollises
    titrollaustasillätuskinkukaanvoioikeastiol
    lanointietämätönkielestäjollakirjoittaajos
    sinustaelisanasopiimihintahansamerkityksee
    nniinsillointekstisimerkityksilläeioleniin
    väliä
  16. Kyllähän mikä-sanan virheellisestä käytöstä on kirjoitettu paljonkin. Ehkäpä tällä foorumillakin. Kielenhuollollisen herätyksen saanut vain ei aina huomaa, että muut huomasivat jo toissapäivänä ongelman, jonka hän huomasi eilen. :-)

    Olet tietysti perusasiassa oikeassa: mainitsemissasi esimerkeissä mikä-sana on väärin, joka-sana oikein. Jos esimerkit ovat todellisesta kielenkäytöstä, niin veikkaisin, että "paikassa, missä" on syntynyt sekamuodosteena: on ajateltu kirjoittaa "siellä, missä" mutta päätettykin korvata sana "siellä" jotenkin fiinimmällä sanalla "paikassa", huomaamatta, että relatiivipronomini olisi tällöin vaihdettava.

    Rasittavinta asiassa on, että monet haluavat korjata muiden teksteistä joka-sanoja mikä-sanoiksi, koska luulevat, että "asiaan viitataan mikä-sanalla". Ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/7.9.html#mika
  17. Tee navigointi linkeillä, ja muista, että tällöin "vähemmän on enemmän". Navigointilinkkien sopiva määrä on 1 - 7, paitsi sivuilla, joiden päätarkoitus on navigointi (esim. pääsivu tai ns. site map).

    Kuvalinkit, joista putoilee valikoita jos sattuu, ovat pahanlaatuista peeloilua. Käytettävyystutkijat kertovat, mikä niissä on vikana, jos terve järki ei riitä kertomaan.
  18. Tarkoititpa Javaa tai JavaScriptiä, olet tekemässä väärää asiaa.

    Navigoinnin rakentaminen niiden varaan on todella hölmöläisten hommaa (raskasta _ja_ vahingollista), etenkin kun otetaan huomioon, että hakukoneet eivät seuraa niillä tehtyjä "linkkejä".
  19. Tyylisivu kyllä "luetaan" joka ikinen kerta, kun joku käy sivulla, joka käyttää sitä. Siksi ylimääräinen höhä siellä (kuten HTML-tiedostossakin) on turhaa tehottomuutta.

    Copyright-maininnat CSS-tiedostossa ovat yleensä tuulen pieksemistä, koska Suomen tai useimpien muidenkaan maiden tekijänoikeusjärjestelmä ei anna CSS-tiedostoille tekijänoikeussuojaa. Väitteet tekijänoikeudesta osoittavat siis lähinnä esittäjänsä ymmärtämättömyyttä. Toki ne useimmiten ovat merkki siitä, että CSS-koodi on huonoa, että sitä ei _kannata_ kopioida.
  20. Sana "ryyti" tarkoittaa maustetta, erityisesti yrttimaustetta. Sana on hiukan vanhahtava ja kuuluu melkeinpä "kyökkisuomeen"; se johtuu ruotsin sanasta "krydda" 'mauste'.

    Ryytimäinen tuoksu tarkoittaa siis mausteentapaista, yrttimäistä tuoksua.
    21. 128 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt