yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Esimerkiksi



    Lisää neuvoja on vaikea antaa näkemättä, millainen sivu on kokonaisuutena.
  2. Voihan ne, mutta riippuu siitä, missä elementeissä ne esiintyvät. Erityisesti align-määritteellä on aivan eri merkityksiä eri elementeissä.

    Peruskysymys on kuitenkin se, miksi tekisit pikkuasioita CSS:llä, jos kuitenkin aiot (mitä ilmeisimmin) tehdä sivun taiton HTML:llä. Kyllähän niin _voi_ tehdä, mutta mikä silloin on idea?
  3. Kukaan asiantuntija ei suosittele tuollaista.

    Siitä vasta riemu repeäisi, jos body-elementin fonttikoko olisi 120 % käyttäjän valitsemasta koosta, div-elementin 120 % body-elementin fonttikoosta (eli 144 % käyttäjän valitsemasta), sen sisällä olevan div-elementin taas 20 % isompi jne.
  4. Viivoista voisi kirjoittaa pienen kirjan... ja tavallann olenkin kirjoittanut, jos lasketaan nämä sivut yhteen:
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/viivat.html
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.4.html#yhdysm
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/dashes.html

    Tässä korjaan vain muutaman virheen K.k:n pääosin oikeassa esityksessä:
    - ajatusviiva ei ole sama kuin miinusmerkki (miinusmerkki), vaikka sitä usein joudutaankin käyttämään miinusmerkin korvikkeena
    - kielitoimisto hyväksyy sekä lyhyen että pitkän ajatusviivan (n-viivan ja m-viivan) käytön, ja aiemmin pitkä oli yleinen, mutta nykyisin suomalainen käytäntö ja typografien suositus on lyhyt ajatusviiva
    - ajatusviivat, jotka syntyvät Alt + 0150:llä ja Alt + 0151:llä, ovat Windowsin sisäisessä koodauksessa, joten jos ne näyttävät toimivan www-sivuilla, se on sattumaa (tosin melko yleinen sattuma)
    - niinpä verkkosivuilla ja -keskusteluissa on usein paras tyytyä yhdysmerkin käyttöön korvikkeena (esim. 0 - 100 '0:sta 100:aan')
    - rajakohtailmaisuihin kuuluu _kielenoppaidenkin_ mukaan ajatusviiva; typografit taas lisäksi haluaisivat, että ajatusviivan ja ympäröivien merkkien välissä on tarvittaessa ohut väli, jotta viiva ei osuisi kiinni merkkiin
    - kolmen pisteen tai pistekolmikon eli ellipsin (yksi merkki, joka koostuu kolmesta pisteestä määrätavalla aseteltuina) käyttö on kielenoppaidenkin mukaan sallittua tieteen ja tekniikan ilmaisuissa; tyhjää väliä ei tarvita sen ympärille, jos rajakohdat ilmaistaan vain luvuilla.
  5. Kyselit, miten saisi estettyä sen, että yhdysmerkki jää yksinään rivin loppuun, kun tekstissä on esimerkiksi "-kumppani". Käytännössä et mitenkään. Teoriassa voisi tarkoitukseen käyttää yhdistävää yhdysmerkkiä (nonbreaking hyphen), mutta se ei kuulu merkistöön, joka täällä on käytettävissä (ISO 8859-1). Lisäksi vaikka sen jollain ilveellä saisi www-sivulle, niin useimmat selaimet eivät osaa käsitellä sitä oikein vaan näyttävät esimerkiksi pienen neliön sen tilalla.
  6. Checkboxista määritelmän mukaan ei tule arvoa, jos sitä ei ole valittu. Tilanne pitää tunnistaa lomakkeen käsittelevässä palvelinskriptistä siitä, että datassa ei ole tietynnimistä kenttää.

    Radiobuttonin painamisen saat muuttamaan lomakkeen sisältöä käytännössä vain JavaScriptillä, joka taas joko on tai sitten ei ole käytössä käyttäjän selaimessa. Koodi riippuu ihan siitä, mitä pitäisi tapahtua ja missä yhteydessä. Mutta koska siis koko perusasetelma tekee homman epäluotettavaksi, kannattaisi aloittaa siitä, mitä varsinaisesti on tekemässä. Millainen lomake on nyt?
  7. Ei, FrontPage on maksullinen ohjelma, joka pitää hankkia erikseen - eikä se ole kovin halpa, mutta silti suosituimpia. Ajattelit ehkä FrontPage Expressiä, joka oli _huomattavasti_ suppeampi ohjelma, jonka Microsoft aiemmin toimitti osana Windowsia. Ei toimita enää, eikä sitä laillisesti saa mistään. Suunnilleen vastaava (perusidealtaan ja -toiminnoiltaan) on Composer, joka tulee Netscapen ja Mozillan mukana.

    Mutta Composer on siis aika rajoittunut. Eikä sitä taideta enää kehittää. Toki sitä voi käyttää sillä periaatteella, että tekee sillä yksinkertaisia sivuja ja sitten kun oppii vähitellen HTML:ää, siirtyy käyttämään Composeria HTML-tilassa, jossa voi tietysti tehdä kaiken mitä HTML:llä (ja CSS:llä) ylipäänsä voi tehdä, kun osaa.
  8. Standardi SFS 2487 on edelleen olemassa, ja se on sisällöltään uusittu viimeksi vuonna 2000, ks.
    http://www.sfs.fi/luettelo/sfs.php?standard=SFS 2487

    Konekirjoitustekstistä on tietysti enimmäkseen siirrytty tietokoneella tehtyihin teksteihin. Tätä heijastaa se, että standardin nimikin on nykyisin "Asiakirjan tekstin asettelu".

    Samalla on standardoinnissa painopiste siirtynyt siihen, että pyritään pikemminkin määrittelemään yhtenäinen ja selkeä perusrakenne kuin säätämään asioita millimetrin tarkkuudella. Ohjeelliset millimetrimitoituksetkin ovat mukana, mutta niitä ei pidetä yhtä olennaisina kuin ennen.
  9. Aloita hankkimalla hyvä kirja, tai ainakin lukemalla aihetta käsitteleviä verkkosivuja. Tässä yksi tekemäni ohje pika-aloitukseen:
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/www/pika.html
  10. Jänikset eivät todellakaan ole jyrsijöitä, vaikka ne vanhoissa eläinkirjoissa luokitellaan jyrsijöiksi. Nykytiedon mukaan jäniseläimet ovat erillinen lahko, ja niiden ja jyrsijöiden samankaltaiset piirteet johtuvat mukautumisesta samanlaiseen elämäntapaan (konvergenssista).

    Jänis syö kerran syömänsä, sulattamansa ja ulostamansa ravinnon osittain uudestaan mm. sen takia, että siinä on paksusuolen mikrobitoiminnan takia käyttökelpoisia ravinteita. Jos tätä haluaa sanoa märehtimiseksi niin siitä vaan, mutta se on kyllä ihan eri asia.
    11. 141 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt