yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Fiksuun lainaukseen kuuluu lähdeviite. Viitteeksi olisi tässä sopinut osoite
    http://www.satakunnankansa.fi/Talous/1194710644755/artikkeli/eckart+pigmentsin+tuotanto+siirtyy+porista+intiaan.html

    Tokihan ”tapahtuvan rajuinen” on kömpelö ilmaus – liekö edes ihan kieliopin mukainenkaan? (Siinä oiva harjoitustehtävä vaikkapa suomen kielen opiskelijalle: löytyykö Isosta suomen kieliopista tällaista rakennetta?) Tässä olisi hyvin voitu sanojen ”tapahtuvan rajuista” sijasta käyttää sanoja ”näin rajua”.

    Lehtien toimittajien koulutusta pitää kysyä kultakin toimittajalta erikseen. Et kai kuvitellut, että olisi jokin lakisääteinen koulutusvaatimus? En kyllä ymmärrä, miksi lehtien toimittajilla pitäisi olla suomen kielen koulutus. Riittää, että toimittaja osaa sitä kieltä, jolla kirjoittaa, mieluiten äidinkielenään. Hyvä kirjoitustyyli ja oikeakielisyys opitaan a) lukemalla, b) kokemuksen kautta, c) itseopiskeluna ja d) työpaikkakoulutuksessa. Ei siinä ole sitten kyse ”suomen kielen koulutuksesta”, vaan suomea pitää jo osata.
  2. Selvä, oletin, että ilmiö olisi esiintynyt myös pankin tavallisilla sivuilla, mutta tarkoitit ilmeisesti maksua koskevan viestin näkymistä sielläkin.

    Tässä tapauksessa on todennäköistä, että pankin järjestelmä on muuttanut merkin kysymysmerkiksi, koska asiakkaan kirjoittaman tekstin käsittely on suunniteltu hoitamaan vain hyvin rajoitettu merkkivalikoima. Masentavaa, mutta edelleen tavallista.
  3. Ilmeneekö ongelma sellaisella pankin sivulla, jolle pääsee, vaikka ei olisi pankin asiakas? Silloin sitä voisi vähän tutkia.

    Jos nettisivulla näkyy valkea kysymysmerkki mustassa suunnikkaassa (”salmiakkikuviossa”), syynä on yleensä merkistökoodausvirhe. Silloin tyypillisesti auttaa, jos käskee selaimen käyttää windows-1252-koodausta; esim. IE:ssä: Näytä → Koodaus → länsieurooppalainen (Windows). Tosin jos sivu on tarpeeksi väärin tehty, silloin voi muita merkkejä mennä rikki…
  4. Minulla ei ole enää Word 2003:a, mutta sivulla
    http://www.techrepublic.com/forum/questions/101-267564
    on kuvattu tällainen ongelma ja ehdotettu erilaisia ratkaisuja, kuten zoomaaminen 500 %:iin ja takaisin.
  5. ”Littera” tarkoittaa kyllä latinassa kirjainta, mutta miten siitä on päädytty matkalippumerkitykseen?

    Yksi selitys voisi olla, että jo klassillisessa latinassa monikkomuoto ”litterae”, siis kirjaimellisesti ’kirjaimet’, tarkoitti mm. asiakirjaa, kirjettä ja jopa kirjallisuutta. Jos monikkomuotoisuus siis jotenkin unohtuu, niin ”littera” voisi ruveta tarkoittamaan monenlaisia asioita – kuten on käynyt englannissa, jossa (latinan sanasta ”littera” ranskan kautta peräisin oleva) ”letter” tarkoittaa paitsi kirjainta myös mm. kirjettä.

    Yksinkertainen ja hyvän tuntuinen selitys ei kuitenkaan aina ole oikea. Voi olla, että taustalla onkin tämä:
    ”Setelissä oleva merkintä Litt tulee sanasta littera, joka tarkoittaa kirjainta. Jos setelin valmistukseen käytettävään painolaattaan tai sen setelin väritykseen tai paperin vesileimaan tehtiin muutoksia, niin ne merkittiin päälle painetulla merkinnällä Litt A, Litt B tai Litt C.”
    http://www.oulunnumismaatikot.fi/faq.htm

    Kyse siis olisi vain siitä, että eri painoversiota merkitään kirjaimilla A, B ja C ja kirjaimen eteen merkitään ”Litt” (lyhenteenä sanasta ”littera” ’kirjain’) selvyyden vuoksi.

    Litteroissa esiintyvä (esiintynyt?) merkintä ”Litt A” olisi siis oikeastaan vain painatusmerkintä, joka osoittaisi käytetyn lomakkeen ensimmäistä ja ainoaa painoversiota (= tietyllä painolaatalla painettua). Joku oppikoulua käynyt ja siellä latinaa lukenut sitten sattui tietämään tai arvaamaan, että Litt = littera ja luuli näin keksineensä asiakirjatyypin nimen. Kuten tavallaan keksikin.
  6. F2-näppäin. (En olisi tiennyt, mutta Excelin ohjeen kohtaa ”Excelin pikanäppäimet ja funktionäppäimet” selaamalla löytyi.)
  7. Hollanninkielisiä taitaa olla enemmän kuin ranskankielisiä, mutta toki puhujamäärien suhde on ihan eri luokkaa kuin Suomessa.

    Olisi kiva tietää, onko Belgiassa ranskankielisille pakkohollanti ja hollanninkielisille pakkoranska. Pakkosaksaa tuskin on.

    Belgian parlamentissa on simultaanitulkkaus kielten välillä. Minkähänlaisen leiman Suomessa saisi sellainen, joka ehdottaisi moista?

    Muiden maiden monikielisyydestä on kummallisia harhaluuloja, joita toistellaan ahkerasti, kuten kuvitelmaa siitä, että kaikki sveitsiläiset puhuvat maan neljää kieltä. Oli pieni šokki huomata, että Lausannen suurimmassa tavaratalossa myyjä kieltäytyi ymmärtämästä sanaakaan saksaa. Kaupanteko onnistui toki englanniksi. Olisi luultavasti onnistunut ranskaksikin, mutta ranskankieliset tuntuvat usein haluttomilta ymmärtämään muukalaisen puhumaa alkeellista ranskaa silloinkaan, kun se hyvin riittäisi yksinkertaisen asian hoitamiseen.

    Belgian osien suomenkieliset nimet ovat muuten Flanderi ja Vallonia.
  8. Ensin kannattaa selvittää, onko mitään ongelmaa. Ei kannata tehdä kikkailuja ongelman ratkaisemiseksi, jos ei ole ongelmaa; silloin saattaisi luoda ongelmia.

    Kun sivun on tehty fiksusti ja testattu moderneilla selaimilla, voi ehkä vilkaista IE 6:lla ja sitten arvioida, onko syytä tehdä jotain. Jos jossain on yksi pikseli vähän vinossa, niin hui hai. Jos sivu ei toimi ollenkaan, niin sitten ehkä kannattaa selvittää miksi, ja sitten kun ongelma on löytynyt, ratkaista se – käyttäähän IE 6:ta vielä ehkä jopa 5 % suomalaisista käyttäjistä.
  9. Todennäköinen selitys on todellakin se, että euron merkki on jollain tapaa muuntunut kysymysmerkiksi tai joksikin virheelliseksi dataksi, jonka ohjelma esittää kysymysmerkkinä. Tarkemmin sanoen kyseessä lienee virhe merkistökoodauksessa – lähettävä ohjelma ei osaa käyttää ja ilmoittaa oikeaa koodausta. Asia selviäisi luultavasti sähköpostin otsaketietoja ja raakadataa tutkimalla, mutta tässä siihen ei ole käytännön syytä.

    Merkintä 18.90€, jota siis todennäköisesti on tarkoitettu, on sekamuodoste. Englannissa oikea asu on €18.90, saksassa (ja suomessa) 18,90 €.
  10. EOF stdinissä on järjestelmäkohtainen, tavallisimmin Ctrl+D tai Ctrl+Z.
  11. Taidat ollakin oikein emätrolli, kun et vastaa mihinkään kysymykseen vaan kirjoitat lisää provokaatioita – käyttäen suomen kieltä ala-arvoisesti. Kun kirjoittaa ”merkitys ääntämiseen”, tulee kertoneeksi lukutottumuksistaan aika paljon; ihminenhän kirjoittaa keskimäärin hiukan huonompaa kieltä kuin lukee. Et myöskään lue kovin tarkasti, jos ”phone” mielestäsi joskus luetaan [aifoun].

    Onko sinulle suuri uutinen se, että erisnimen ääntämys voi olla toinen kuin yleisnimen? No lausutko sanan ”vichyvesi” [višiivesi] vai lausutko ilmauksen ”Vichyn hallitus” [vissyn hallitus]?
  12. Jaa, mikähän on ”oikein”? Amerikanenglannin Standard American -ääntämyskö ehkä? Vaiko brittienglannin Received Pronunciation? Vai mitä tuhansista englannin ääntämyksen muodoista pitäisi noudattaa? Ehkä sinun käsitystäsi siitä, miten Suomessa äännetään englantia?

    Et maininnut mitään esimerkkiä siitä, missä yhteydessä ilmaus olisi äännetty väärin ja millä tavoin väärin. Miksiköhän suomenkielisessä puheessa sanottaisiin peräkkäin kaksi englannin sanaa, jotka eivät muodosta erisnimeä?

    Miten muuten on mahdollista, että toimittajien ääntämystä kritisoiva ei itse osaa _kirjoittaa_ ilmausta oikein? Kirjoitusasuhan on sentään selvempi asia kuin äänneasu; ei tarvitse arvioida kuulon ja kuulovaikutelmien eroja. Ja vaikuttaahan ilmeiseltä, että et tarkoittanut yleisnimeä ”apple” ’omena’ vaan erisnimeä Apple.
  13. Tietenkin jätin siitä pois sanan ”eli”. Enhän voi rikkoa omia lakejani!
  14. Kun ihmiset huomauttavat toisten kielenkäytöstä julkisesti, he itse tekevät moittiessaan kielivirheitä. Tässä tapauksessa, toisin kuin yleensä, ei sentään toteutunut ns. Korpelan kielenhuoltolaki vahvassa muodossaan (joka sanoo, että moitteeseen sisältyvät virheet ovat pahempia kuin moititut).

    Tässähän selvä virhe taitaa olla vain heittomerkkien yksinkertaisten lainausmerkkien (') käyttö oikeiden lainausmerkkien (”) sijasta. Virhe on hyvin tavallinen nykyisin, mutta selvä virhe. Ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.7.html

    Tosin ilmaus ”kielten nimet suomen kielessä ovat sanaliittoja” on vierasvoittoinen: paikallissijamääritettä käytetään siinä jälkiattribuuttina, kuten englannissa voi sanoa ”names of languages in Finnish”. Jos se olisi vanhan hyvän suomen mukaisesti verbin määrite, sanajärjestys olisi toinen (esim. ”kielten nimet ovat suomen kielessä sanaliittoja”)
  15. Lajike tarkoittaa nimenomaan ihmisen jalostamaa kasvin muotoa, vieläpä sellaista, joka on nimetty ja jota myydään viljeltäväksi. Muutoin lajia pienemmistä yksiköistä käytetään muita nimityksiä, kuten alalaji, rotu, muoto ym.; ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/takso.html#subsp
  16. Tässä auttaisi, jos kertoisit sivusi osoitteen, josta voisi katsoa, mitä tarkkaan ottaen olet yrittänyt. Vaikea sanoa, mitä teet väärin, kun ei näe, mitä teet.

    Ohjehan on aika yksinkertainen. Aluksi pitää tietysti ladata Lightbox-kirjasto ja purkaa se. Sitten voi testata paikallisesti omassa koneessa, ja kun toimii, kopioida kirjaston ja sitä käyttävät tiedostot web-palvelimeen.

    Omalle sivullesi tarvitset ohjeessa mainitut kolme script-elementtiä ja yhden link-elementin. Kirjasto pitää purkaa samaan hakemistoon, missä omat sivusi ovat, jotta suhteelliset osoitteet menevät oikein. Kunhan olet asentanut Firefoxiin Web Developer Extension (kannattaa tehdä joka tapauksessa), voit helposti katsoa, että selain löytää nuo tiedostot.

    Sitten voit alkaa kokeilla käyttöä, aluksi yksinkertaisessa yhden kuvan tapauksessa. Sitä varten teet vain linkin, joka viittaa kuvatiedostoon ja johon (siis linkkiin) panet määritteen rel=lightbox. Sitten vain kokeilemaan, mitä tapahtuu, kun klikkaat linkkiä.

    Tulin tutustuneeksi Lightboxiin kirjoittaessani tuoreina kirjaani (Going Global with JavaScript and Globalize.js) ja päätin ottaa sen esimerkiksi siitä, mitä kirjastontekijän *ei* kannata tehdä. Lightboxissa ei nimittäin ole lainkaan varauduttu lokalisointiin – siinä on jopa tehty yksinkertaiset painikkeet kuvina, joissa on tekstiä. Eli jos haluat, että käyttöliittymä on millään muulla kielellä kuin englanniksi, se on tehtävä itse, ja sitä varten pitää tutkia ohjelmiston toteutus. Ei se mitään rakettitiedettä ole, ja käyttöliittymässä on varsin vähän tekstejä, mutta ihan turhaa on, että lokalisoijan pitäisi askarrella painikekuvien kanssa sen sijaan, että vain syöttäisi tekstien vastineet.
  17. Lähimmästä kirjastosta löytynee espanjan alkeisoppikirja tai kielioppi. Nominien taivutus on varsin yksinkertaista (vähän muotoja, ei hirveästi epäsäännöllisyyksiä), verbien melko monimutkaista, kuten romaanisissa kielissä yleensä.
  18. – http://office.microsoft.com
    – hinta on nimellinen 699 euroa (käyttöoikeuksiltaan rajoitetun opiskelija- ja kotikäyttöversion vielä olemattomampi 139 euroa)
    – Word ja WordPad eivät todellakaan ole sama asia; joku on raapustanut vessanseinään näin, ja se pitää suunnilleen paikkansa (sana ”intermediate” on tässä kyllä kummallinen):

    ”WordPad can format and print text, but lacks intermediate features such as a spell checker, thesaurus, and support for tables. As such, it is suitable for writing letters or short pieces, but underpowered for work that relies heavily on graphics or typesetting.” – http://en.wikipedia.org/wiki/WordPad
  19. Jos tarkoitus on todella löytää asiatekstiin sopivia verbejä eikä kehitellä jonkinlaisia vitsejä, niin muodostustapahan on aika yksinkertainen. Se voidaan kuvata sanomalla, että kielen nimen genetiivimuodon perään liitetään aines -taa tai -tää, jolloin saadaan verbin perusmuoto. Siis esimerkiksi ”arabiantaa”, koska ei arabia-sanan loppu-a mihinkään häviä.

    Taivutuksessa voi yksinkertaisesti ottaa mallia suomentaa-verbistä.

    Mitenkähän tämä viesti toimisi englanninnutettuna? :-) (Englannintaa = kääntää englanniksi, englanninnuttaa = käännättää englanniksi; vrt. suomennuttaa. Esimerkin tarkoitus on vihjata, että kaikkia muoto-opillisesti mahdollisia sanoja ei ole pakko käyttää.)
  20. Vaihtoehdosta 1: Tallennusmuoto ”Unicode-teksti” jäi minulta huomaamatta muotojen sekavassa järjestyksessä olevasta listasta. Mutta se ei kylläkään tallenna UTF-8-muodossa vaan UTF-16-muodossa (sitähän ”Unicode” Microsoftin ohjelmien valikoissa yleensä tarkoittaa).
    21. 40 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt