Taidan olla aika tylsä, kun en ymmärrä nykykielen velttoutta ja kielenkäyttäjien vaatimatonta tietämystä eri sanojen vivahteista ja eroista.
Tänäänkin Helsingin sanomissa tuli vastaan pikku-uutinen, jonka mukaan eräästä pellosta löytynyt ruoto kuuluu isosimppu-kalalajikkeelle. Eikös tässä ole aivan yksiselitteisesti kyse lajista eikä lajikkeesta?
Samankaltaisia sanapareja joiden käyttö on kehnonpuoleista ovat mm.:
syyte - syytös
vaade - vaatimus
jäänne - jäännös
viive - viivästys
käytänne - käytäntö
Tuntuu siltä että nykykoulussa ei enää kiinnitetä huomiota sanavaraston hallintaan vaan mennään siitä missä jne.
Paluuta vanhaan koulujärjestelmään, missä virheitä pisteytettiin ja virheiden laskeminen oli itseisarvo, ei ole paluuta, mutta eikö olisi syytä hieman panostaa myös oikeakielisyyteen? Samaan aikaan kun äidinkieli rappeutuu, puhutaan englanninkielen ottamisesta virallisluontoiseksi käyttökieleksi. Niille, jotka eivät asiaa vielä tiedä, niin kerrottakoon, että englannin sanavarasto on todella massiivinen ja siinä jos missä on merkitystä oikealla sanalla. Kyse ei ole edes synonyymeistä, vaan "precise terminology"-nimisestä käsitteestä. Laskekaapa huviksenne, montako eri vastinetta löytyy esimerkiksi suomen tutkia-sanalle.
PS. pankaapa merkille, miten paljon Helsingin sanomissa on nykyään oikaisuja. Harva se päivä oikaistaan joku virheellinen tieto. Eikö tekstejä oikolueta enää?
Vivahteista ja eroista
17
662
Vastaukset
- Sad Brother
Kiitos! Olet todella iloinen, että välität kyseisistä asioista.
Kieli ja sanat ovat samaa kuin mitä ihminen tuntee. Suomi tuntee nykyisin vain kiirettä ja kilpailuhalua.- Sad Brother
... piti kirjoittaa tietysti ensimmäisessä persoonassa:
Kiitos! OleN todella iloinen, että välität.
Piti tarkistaa: olet todella oikeassa, Hesari kirjoitti 10.3. (s. A 7) isosimpusta lajikkeena. Lajihan se tietysti on.
Toisenlaista puppua on Hesarissa tänään 11.3. s. A 15, jossa väitetään, että Turkissa on eläinlaji /Vulpes Vulpes Kurdistanica/ nimetty uudestaan nimellä /Vulpes Vulpes/. Höpön höpön. _Laji_ on /Vulpes vulpes/, ja sen _alalajin_ nimen turkkilaiset ehkä haluavat muuttaa. Kun vielä puhutaan "latinalaisista nimistä", tulee selväksi, ettei toimittaja ole ymmärtänyt biologian nimistöstä enempää kuin /Sus scrofa/ hopealautasesta. Puppu-uutinen on ilmeisesti suomennettu suoraan kansainvälisten juorutoimistojen tekstistä, vrt.
http://newswww.bbc.net.uk/2/hi/europe/4328285.stm
(Tietoa biologian taksonomiasta:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/takso.html )
Mitä sitten tulee sellaisiin sanapareihin kuin vaade ~ vaatimus, niin paljolti on kyse oppitekoisista merkityseroista. Esimerkiksi "vaade" on juridiikan termi, joka ei aiheuta suuriakaan ongelmia, jos se pysyy omalla alueellaan. Mutta sitten kun ihmiset rupeavat hienostelemaan termeillä ("vaade", "viive" ym.), seuraa lähinnä kaaos, koska he eivät kuitenkaan osaa käyttää niitä oikein.
Sanavaraston hallinnan tärkein sääntö on: älä käytä hienompia sanoja kuin osaat.
Helsingin Sanomissa on muuten huomattavan vähän oikaisuja siihen nähden, miten paljon virheitä siinä on. Kyllä siellä varmaan on jonkinlaisia tarkistajia, mutta valvonnan läpi pääsee käsittämätön määrä virheitä - sellaisiakin, jotka osoittavat toimittajan yleissivistyksen puutetta.
Sanomalehtien osalta asian tavallaan ymmärtää, sillä toimitustyö on kiihkeää ja kiireistä. Käsittämättömämpää on, miten paljon virheitä kirjoissa usein on.- Yasuni
Muistelisin niin, että tekstejä ei juuri missään enää tarkisteta vaan vastuu on toimittajilla. Itse haaveilin aikanaan oikolukijan ammatista, kun aloitin suomen kielen opintoni, mutta kävipä niin, että koko ammattikunta vajosi unholaan ennen kuin ennätin edes työelämään päästä.
- Yasuni
Yasuni kirjoitti:
Muistelisin niin, että tekstejä ei juuri missään enää tarkisteta vaan vastuu on toimittajilla. Itse haaveilin aikanaan oikolukijan ammatista, kun aloitin suomen kielen opintoni, mutta kävipä niin, että koko ammattikunta vajosi unholaan ennen kuin ennätin edes työelämään päästä.
Turun Sanomissa on viime aikoina ollut ongelmana, että sanontojen tai harvinaisten sanojen merkitystä ei ymmärretä oikein. En ole tullut seuranneeksi, onko kyseessä aina sama toimittaja. Harmi kyllä muistan vain yhden esimerkin, joka oli jotakin tämäntapaista, otsikossa: "Urheilijan toiveet kilpistyvät ensi kauteen". Kyse oli toiveiden kiteytymisestä, tiivistymisestä. Näitä on lähes joka lehdessä ja niiden etsimisestä on jo tullut oma hupinsa.. ;)
- spekulantti-antti
Olen myös havainnut, miten käytetään huolimattomasti ja haetaan ikään kuin hienompaa muotoa vaikeammalla sanavalinnalla, varsinkin toimittajat. Seuraus ja seuraamus rinnastetaan samoina sanoina, mutta ymmärrykseni mukaan seuraamus on juuri juridiikkaa.
Sana spekuloida raivostuttaa, kun se esiintyy jonkinlaisena pitkään käytössä olleena muotisanana ihan väärissä asiayhteyksissä.
Aina suomalainen sana voittaa lainasanan.
Olenko ihan väärässä, mutta spekuloidaanko silloinkin, kun arvioidaan? Monet nimittäin arvioidessaan jotain "spekuloivat". Haastatteluissa toimittajien kysymyksiin varsinkin vastaavat spekuloinnilla, kun se on tai pitäisi olla toimittajien tehtävä. - nimittäin kulminaatiopisteestä
Yasuni kirjoitti:
Turun Sanomissa on viime aikoina ollut ongelmana, että sanontojen tai harvinaisten sanojen merkitystä ei ymmärretä oikein. En ole tullut seuranneeksi, onko kyseessä aina sama toimittaja. Harmi kyllä muistan vain yhden esimerkin, joka oli jotakin tämäntapaista, otsikossa: "Urheilijan toiveet kilpistyvät ensi kauteen". Kyse oli toiveiden kiteytymisestä, tiivistymisestä. Näitä on lähes joka lehdessä ja niiden etsimisestä on jo tullut oma hupinsa.. ;)
Urheilutoimittajat (suomalaiset) ja urheiluvalmentajat ovat ikään kuin samassa veneessä. Ei oikein tiedä, kummalla puolella seisovat, sillä termit ovat molemmilla toimijoilla samat. Urheilutoimittajien ammattikunta, jos heitä voi edes ammattikuntana pitää, sortuu alilyönteihin ja ylilyönteihin turhan usein.
Yasuni kirjoitti:
Muistelisin niin, että tekstejä ei juuri missään enää tarkisteta vaan vastuu on toimittajilla. Itse haaveilin aikanaan oikolukijan ammatista, kun aloitin suomen kielen opintoni, mutta kävipä niin, että koko ammattikunta vajosi unholaan ennen kuin ennätin edes työelämään päästä.
Kirjan teksti sentään saattaa kulkea oikolukijan kautta, joskin oikolukija on ehkä nimikkeeltään "kielentarkastaja" tai todennäköisemmin "tekninen toimittaja" tai jotain vastaavaa. Toisaalta kirjan saattaminen painokuntoon on sen verran monivaiheista ja monen ihmisen työtä, että siinä helposti menee jotain solmuun: tekijä haluaa tehdä viime vaiheen muutoksia, taitossa havaitaan ongelma joka vaatii tekstimuutosta jne. Lopputuloksessa saattaa sitten olla virheitä, joista oikolukija ei ole vastuussa.
Ja toisaalta saattaa käydä niin, että oikolukija korjaa "virheen" kohdassa, jossa ei ole mitään virhettä, vaan oikolukija on ymmärtänyt tekstin väärin. Tämä on osa oikoluvun hintaa. Tällaisia virheitä voidaan vähentää, jos tekijä tarkistaa oikolukijan tekemät korjaukset, mutta siinä kirjanteon vaiheessa tekijä todennäköisesti on korviaan myöten täynnä koko kirjaa, joten paneutuminen asiaan voi jäädä puolinaiseksi.
- vm -38
Kamalinta mitä tiedän on puolioppineiden käyttämä kapulakieli, joka etäisesti muistuttaa suomea. Asia pitää sanoa mahdollisimman "hienosti", mutkikkaasti ja omituisesti esimerkiksi seuraavaan tyyliin:
"Ennen alkamisajankohtaa oli kostealla kasvualustalle oleva kasviyhdyskunta, yksinkertainen iskutyöase, jossa metallinen kärki ja puinen varsi muodostavat suoran kulman, sekä kolmanteen sosiaaliluokkaan kuuluva mieshenkilö."
Väinö Linna sanoi sen paremmin: "Alussa oli suo, kuokka ja Jussi."- Linnalle kunniaa
Pro:
"Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi."
Kyllä ystävämme Väinö osasi subjektin ja predikaatin kongruenssin.
Erittäin mielenkiintoinen keskustelu tämä meneillään oleva lanka. Kiitos teille, suomemme ohuudesta huolestuneet. Minäkin kuulun kerhoon.
- Kielipoliisitar
Höm. Kyseisestä keskustelusta on jo niin pitkä aika (Googlella eksyin tänne), että alkuperäinen tuskin viestiäni näkee, mutta korjataanpa kuitenkin, jos asiasta vaikka olisi jollekulle muulle hyötyä :).
Mukavaa, että välität kielenhuoltoasioista. Sellaisia ihmisiä ei tänä päivänä paljon ole. Niille harvoille, jotka välittävät, lyödään yleensä pilkunviilaajan leima otsaan ja entistä vähemmän välitetään kielestä.
Yhden korjauksen vain tekisin innokkaan kielenhuoltajan tekstiin, sillä kielten nimet suomen kielessä ovat sanaliittoja, eivät yhdyssanoja. Kirjoittamasi 'englanninkielen' on siis virheellinen muoto. Todella paljon tätä yhteen kirjoittamista kyllä näkee; ja kyllä, päivittäin myös itseään laatuaviisina pitävässä Hesarissa... Ihmisillä menevät sekaisin sanaliitot ja niistä johdetut adjektiivit (englanninkielinen), jotka taas kirjoitetaan yhteen.Kun ihmiset huomauttavat toisten kielenkäytöstä julkisesti, he itse tekevät moittiessaan kielivirheitä. Tässä tapauksessa, toisin kuin yleensä, ei sentään toteutunut ns. Korpelan kielenhuoltolaki vahvassa muodossaan (joka sanoo, että moitteeseen sisältyvät virheet ovat pahempia kuin moititut).
Tässähän selvä virhe taitaa olla vain heittomerkkien yksinkertaisten lainausmerkkien (') käyttö oikeiden lainausmerkkien (”) sijasta. Virhe on hyvin tavallinen nykyisin, mutta selvä virhe. Ks.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.7.html
Tosin ilmaus ”kielten nimet suomen kielessä ovat sanaliittoja” on vierasvoittoinen: paikallissijamääritettä käytetään siinä jälkiattribuuttina, kuten englannissa voi sanoa ”names of languages in Finnish”. Jos se olisi vanhan hyvän suomen mukaisesti verbin määrite, sanajärjestys olisi toinen (esim. ”kielten nimet ovat suomen kielessä sanaliittoja”)- Eli
Yucca kirjoitti:
Kun ihmiset huomauttavat toisten kielenkäytöstä julkisesti, he itse tekevät moittiessaan kielivirheitä. Tässä tapauksessa, toisin kuin yleensä, ei sentään toteutunut ns. Korpelan kielenhuoltolaki vahvassa muodossaan (joka sanoo, että moitteeseen sisältyvät virheet ovat pahempia kuin moititut).
Tässähän selvä virhe taitaa olla vain heittomerkkien yksinkertaisten lainausmerkkien (') käyttö oikeiden lainausmerkkien (”) sijasta. Virhe on hyvin tavallinen nykyisin, mutta selvä virhe. Ks.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.7.html
Tosin ilmaus ”kielten nimet suomen kielessä ovat sanaliittoja” on vierasvoittoinen: paikallissijamääritettä käytetään siinä jälkiattribuuttina, kuten englannissa voi sanoa ”names of languages in Finnish”. Jos se olisi vanhan hyvän suomen mukaisesti verbin määrite, sanajärjestys olisi toinen (esim. ”kielten nimet ovat suomen kielessä sanaliittoja”)>Tässähän selvä virhe taitaa olla vain heittomerkkien yksinkertaisten
>lainausmerkkien (') käyttö oikeiden lainausmerkkien (”) sijasta.
Jäiköhän tuosta lauseesta puuttumaan yksi sana? ”Heittomerkkien yksinkertaiset lainausmerkit” on ainakin minulle tuntematon käsite. Eli kirjoitti:
>Tässähän selvä virhe taitaa olla vain heittomerkkien yksinkertaisten
>lainausmerkkien (') käyttö oikeiden lainausmerkkien (”) sijasta.
Jäiköhän tuosta lauseesta puuttumaan yksi sana? ”Heittomerkkien yksinkertaiset lainausmerkit” on ainakin minulle tuntematon käsite.Tietenkin jätin siitä pois sanan ”eli”. Enhän voi rikkoa omia lakejani!
- hra X
Lajikehan on oikea sana, mutta kyseessä ovat lajin alamuodot, ehkä vain ihmisen jalostamat. Paljon puhutaan tuetyissä piireissä viljalajikkeista eli esimerkiksi ohran erilaisista muodoista.
http://www.vyr.fi/www/fi/index.php?we_objectID=140
Liittäisin alun luetteloon "seuraus - seuraamus". Ymmärtääkseni jälkimmäinen on pelkkä lakitermi.Lajike tarkoittaa nimenomaan ihmisen jalostamaa kasvin muotoa, vieläpä sellaista, joka on nimetty ja jota myydään viljeltäväksi. Muutoin lajia pienemmistä yksiköistä käytetään muita nimityksiä, kuten alalaji, rotu, muoto ym.; ks.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/takso.html#subsp- Sohvaperunaurheilija
Yucca kirjoitti:
Lajike tarkoittaa nimenomaan ihmisen jalostamaa kasvin muotoa, vieläpä sellaista, joka on nimetty ja jota myydään viljeltäväksi. Muutoin lajia pienemmistä yksiköistä käytetään muita nimityksiä, kuten alalaji, rotu, muoto ym.; ks.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/takso.html#subspMikähän mahtaa olla rotua pienempi yksikkö? Alarotu tuli jokunen vuosikymmen sitten tutuksi ainakin sille ihmislajin osalle, joka harrastaa penkkiurheilua – ja erityisesti sille osaosalle (alaosalle?), jolla oli alttiutta seiväshypyn seuraamiseen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Altti_Alarotu
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Natomaa hyökkäsi Iraniin
Näemme nyt tällä hetkellä Natomaan nimeltä Yhdysvallat, joka toimii aika pitkälti perinteisen kansainvälisen lain ulkopu7242431Trump aloitti III maailmansodan tänään.
Narsisti ja mielipuoli Trump pitäisi saada pois, miten se onnistuisi parhaiten?3472047Mistä se kertoo
Näin miehen pitkästä aikaa. Samantien iski sellainen paineen tunne rintaan, sitä ei ole ollut vuosiin. Ja nyt olen siitä261902Suvi Lindenillä 5 366 päivän putki
Täytyy kyllä myöntää vaikka olen itsekin innokas, niin en ole tuollaiseen yli kymmenen vuoden putkeen kyennyt. Välillä o101723Rakas tiedät, että toivoisin
Kuulevani sinusta. Tiedät, että viestisi tekisi minut ihan onnelliseksi. Että äänesi kuuleminen saisi minut leijumaan ja581508Viesti miehelle
Nyt vastaa oikea taa´app. Ainoastaan puhelimitse voidaan selvittää asioita, mutta tuskin sitä haluat kaiken halveeramise121042Nyt on sanottava että sattuu kipeästi
Jos, sinä aikana kun olen kaivannut ja odottanut sinua ja olet tiennyt sen, niin jos valitsit toisen miehen. Katsot minu181029- 55890
- 63875
Jussi "Mestari" Halal-ahon sotilasarvo?
Minä vuonna Jussille myönnettiin sotilasansiomitali? Vai myönnettiinkö Jussille sotilasansiomitalia lainkaan?2828