yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Jos et tiedä asiasta mitään eikä sinulla ole mitään hyvää sanottavaa kenestäkään, kannattaisiko olla hiljaa?

    Jospa lukisit jonkin aiemmassa keskustelussa esitetyn selityksen siitä, mikä mättää siinä, että joku, joka ei osaa jotain kieltä, pyytää muita kääntämään tekstin sellaisia varten, jotka eivät myöskään osaa.
  2. Parodiaa on vaikea tunnistaa, tai se on ehkä jopa käynyt mahdottomaksi: ne tekevät sen itse.

    En edes osaa arvata, käytätkö parodisessa tarkoituksessa kielen sääntöjen vastaista versaalia ilmauksessa ”Tasavallan presidentti”. Mutta on kai kuitenkin aika ilmeistä, että kyseinen sivusto on parodia, häiriköintisivusto tai silkkaa pelleilyä.

    Surullista on, että se on niin vaikeasti erotettavissa todellisista sivustoista.
  3. Opettelepa ensin kirjoittamaan suomea tavalla, joka olisi kelvannut kansakoulun 3. luokalla. Tule sitten mestaroimaan muiden kielenkäyttöä.

    Vihje: tökkäämällä merkit "..." liki joka lauseen loppuun kerrot, että et osaa suomea tavalla, jota kansakoulussa vaadittiin.
  4. Yleensähän sensuroidaan viestejä ”rasismin” perusteella. Ehkä sinä tiedät, mistä nyt on kysymys, kun kommentoit poistamisesta. Minä en muista mitään nähneeni...
  5. Sianlihan myyminen porsaanlihana on Suomessa täysin vakiintunutta ja jossain määrin vain määritelmäkysymys. Suurin osa sianlihasta nimittäin on peräisin melko nuorista sioista, koska sellainen kasvatus on taloudellisinta.

    ”Pihvifilee” ei sekään ole erityisen harhaanjohtavaa, koska kyllähän fileestä leikattuja ja pannulla paistettuja lihanpaloja sanotaan pihveiksi. Sana voidaan siis tulkita merkityksessä ’pihveiksi sopiva filee’, mikä tosin on sikäli hassua, että kaikenlainen sian filee sopii pihveiksi.

    Tarkoitit ehkä, että mielestäsi ”pihvi” saisi tarkoittaa vain naudanlihapihviä. Suomen kielessä tilanne on kuitenkin ollut toinen jo vuosikymmenien ajan, kuten sanakirjoistakin ilmenee. Ne saattavat kuvata pihvin ensisijaisesti naudanlihasta tehdyksi, mutta eivät siis yksinomaisesti, ja onpa niissä – ja todellisessa kielenkäytössä – myös muun muassa jauhelihapihvejä, joista useimmat on varmaankin tehty sianlihan ja naudanlihan seoksesta, ynnä myös broileri-, kasvis- yms. pihvejä.

    Sen sijaan englannin kielessä sanalla ”beef” on edelleenkin vahvasti alkuperäisempi merkitys. Jos siis jotakin asiaan liittyvää kielenkäyttöä haluaa paheksua tai pitää naurettavana, niin sopiva kohde olisi esimerkiksi erään suomalaisen ns. vähän paremman lounasravintolan kökköenglanti, jossa ”päivän pihvi” on suomennettu ”beef of the day” – siitä riippumatta, minkä eläimen lihasta on kyse.
  6. Mitä rodullista nimitystä sitten pitäisi käyttää? ”Musta”? Kummallinen nimitys. Jos joku pitää Obamaa iholtaan mustana, niin onpa kumma näkö.

    Asiallinen nimitys on ”mulatti”, jos halutaan ilmaista Obaman rodullinen tausta (kuten monella tuntuu olevan tarvetta, vaikka huolellisesti vältelläänkin ilmaisemasta sitä millään tolkullisella tavalla). Siihen on turha sotkea mitään amerikkalaisuuteen viittavaa, koska on selvääkin selvempää, että Amerikan presidentti on amerikkalainen.

    Eikä kukaan sanonut Bushia euroamerikkalaiseksi.
  7. Se lausutaan [sənt] tai [snt], missä ə tarkoittaa neutraalivokaalia. Mitään ä-äännettä saati ö-äännettä siinä ei ole, paitsi suomalaisten mielikuvituksessa.

    Tämä siis koskee lyhenteen ”St.” (tai ”St”) lukemista englannissa silloin, kun se esiintyy pyhimyksen nimen edellä.
  8. Kutsutko ”avauksesi” viestiäsi, jossa ei ollut mitään asiaa? Enintään se oli päänaukomista, ei keskustelunavaus.

    Joten puhu (keskusteluun) kykenemättömyydestä vain omalta osaltasi. Jos kykenisit keskustelemaan, voisit osallistua johonkin täällä käytyyn keskusteluun tai avata keskustelun jostakin aiheesta. Metakeskustelu eli keskustelun puutteesta ”keskusteleminen” (tyypillisesti muut valmiiksi idiooteiksi leimaten) on harvinaisen tylsää; enintään siitä saa aiheen pikku fleimaukselle, johon päänaukoja ei pysty vastaamaan.
  9. Et ilmeisesti ymmärrä, että mainitsemasi sivusto on kokoelma ns. work in progressa -dokumentteja eli eriasteisia luonnoksia, enimmäkseen sellaisia, jotka ovat luonnokseksikin puutteellisia ja jotka eivät ole vuosikausiin edenneet mainitsematta.

    Niissä on säännöllisesti seuraava kiistö:
    "This is a draft document and may be updated, replaced or obsoleted by other documents at any time. It is inappropriate to cite this document as other than work in progress."

    Tuo lausuma kannattaa lukea kahteen kertaan (vaikka sanakirjaa apuna käyttäen), jos vielä tekee mieli puhua "CSS3:sta".
  10. Tyhmyys huutaa tyhmyyttään
    ruikuttaessan, että
    palsta huutaa tyhjyyttään.

    Keskustelkaa, huusi joku,
    keskustelkaa mulle,
    koska en osaa ajatella!
  11. Mistä keksit, että olisi jokin "CSS 3"?
  12. Kuvaus on epäselvä, mutta vaikuttaa siltä, että ei lainkaan käytä Wordia. Ei mikään tuntemani Word ole muuttanut tekstiä 14.06. miksikään. Ei tehnyt nytkään.

    Tuoppi vetoa että käytit itse asiassa Exceliä - tai Wordia hyvin oudoilla toiminta-asetuksilla.
  13. Sana "falco" esiintyy kyllä joskus myöhäislatinassa, mutta on harhaanjohtavaa puhua lajien latinankielisistä nimistä, kun tarkoitetaan tieteellisiä nimiä, ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/takso.html

    Oikein olisi sanoa, että suomen kielessä kutsutaan jalohaukoiksi niitä lajeja, joiden tieteellisen nimen sukuosa on /Falco/.

    Toisaalta pelkkä ”haukka” (joka lienee germaanista alkuperää ja samaa juurta kuin ruotsin ”hök” – ruotsissahan aiempi au-diftongi on kehittynyt pitkäksi ö:ksi) tarkoittaa yleiskielessä sekä jalohaukkoja että eräitä Accipitridae-heimon lajeja. Esiintyyhän tämä sana myös jalohaukkojen nimien osana.

    Lintutieteilijät kyllä hiukan hämmentävästi käyttävät nimeä ”haukat” koko Accipitridae-heimosta, johon kuuluvat myös kotkat ja korppikotkat (mutta eivät siis jalohaukat); ks. esim.
    http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml#Accipitridae

    Jalohaukkojen ja haukkojen sukulaisuussuhteet ovat epäselviä ja kiistanalaisiakin. On mahdollista, etteivät ne ole sen läheisempää sukua toisilleen kuin linnut yleensä. Samankaltaisuudet selittyisivät elämäntapojen samantapaisuudella (päiväaktiivisia saalistajia). Itse asiassa samankaltaisuudet eivät ole kovin suuria vaan kyse on aika erilaisista perustyypeistä. Jalohaukat ovat selvemmin kehittyneet nopeiksi hyvin lentäjiksi, muodoltaan enemmän tai vähemmän sirppimäisiksi. (Sana ”falco” saattaa olla samaa juurta kuin ”falx”, gen. ”falcis”, ’sirppi’.)

    Jään kiinnostuneena odottamaan, missä vaiheessa besserwisseröivät uudelleennimeäjät keksivät vaatia jalohaukoille jotain uudisnimeä, ”koska ne eivät ole haukkoja”.
  14. Ja jos tarkoitit, että fi-ascii oli korjauksesi, niin se on vielä enemmän pielessä. Se on määrittelemätön koodaus.

    Jos näyttää menevän oikein, niin se johtuu vain selaimen virheenkorjauksesta (default-koodauksesta), joka voi olla esim. eri viikonpäivinä erilainen. Mutta tämä siis ei ole CSS:ää.
  15. Joo, asiahan ei ollut CSS-asiaa ollenkaan, ja sitäpaitsi us-ascii on kyllä väärä koodaus, jos sinulla on ääkkösiä. Mikähän kaikki onkaan pielessä? Parempi ettemme tiedä... älä vain kerro URLia ettei yöunet mene!
  16. Turhaa arvailla vastauksia, kun ei tiedetä, mikä ongelma oikeasti on. (URLista ei edelleenkään ole tietoa. Taulukon koon rajoitukset voivat johtua noin miljoonasta eri syystä.)

    w3schools.com on asiantuntijoiden aika yksimielisen arvion mukaan epäluotettava, sekava ja virheitä vilisevä. Ja jos nyt joku on nimenomaan tehdyt maksimileveyden tai -korkeuden asetuksia, niin kai hän osaa _ottaa ne pois_ kurkistamatta referensseihin. Eri asia on, mitä kaikkea siitä sitten seuraa.
  17. Nykysuomen sanakirja on saatavilla vain painettuna (muutamana erilaisena laitoksena, ilman sisältöeroa).

    Sen sijaan huomattavasti uudempia, joskin valitettavasti monin tavoin suppeampia, suomen kielen sanakirjoja saa myös cd- ja verkkoversioina, ks.
    http://www.kotus.fi/index.phtml?s=572
  18. Ilmaus ”tähtitieteellisissä kirjoitteluissa” on epämääräinen (ja oudohko, koska ”kirjoittelu” on toimintaa kuvaava sana, jonka käyttö monikossa tuntuu lähes kielenvastaiselta). Olisi parempi sanoa, että kirjoitusasuja Kuu ja Aurinko käytetään, kun tarkoitetaan taivaankappaleita – tiettyä hyvin suurta kivipalloa ja vielä paljon suurempaa kaasupalloa – eikä ihmisen välittömään havaintomaailmaan kuuluvia näkyvän taivaan ilmiöitä.

    On siis oikein kirjoittaa ”aurinko paistaa lämpimästi” mutta toisaalta ”Aurinko kiertää Maata”, vaikka teksti ei olisi missään muussa mielessä ”tähtitieteellistä” kuin siinä, että se viittaa taivaankappaleisiin – ja vaikka lauseen väite sattuu olemaan epätosi.

    (Tosin lauseen ”Aurinko kiertää Maata” totuusarvo on kyseenalaisempi kuin useimmat luulevat. Nykyfysiikan mukaan ei ole olemassa absoluuttista avaruutta, ja kahden kappaleen asema voidaan kuvata pitäen kumpaa tahansa niistä koordinaatiston nollakohtana. Auringon pitäminen nollakohtana vain johtaa jonkin verran yksinkertaisempaan matemaattiseen kuvaukseen.)

    Tulkintatilanteita toki syntyy. On luonnollista puhua auringon lämmöstä, mutta jos siirrytään puhumaan siitä, mistä maapallon energia on pääosin peräisin (suoraan tai epäsuorasti), alkaa jo olla kyse taivaankappaleista puhumisesta.

    Erottelu aurinko ~ Aurinko onkin melko keinotekoinen, ja tässä kuten niin monessa muussakin asiassa sanan aloittaminen ”isolla kirjaimella” (oik. versaalilla) on vain ns. sopimusasia tai normikysymys.
  19. ”Aloin soittaa pianoa” on tietysti kirjakielen normien mukaista. Tämän varmaan saisi selville hyvinkin monesta lähteestä aika nopeasti…

    Rivien välissä sanot, että puhekielen ilmaus olisi ”Aloin soittamaan pianoa". Ainakin niin monessa paikassa väitetään. Kyse on kuitenkin aika teoreettisesta ”puhekielestä”.

    Eiköhän yleispuhekielessä sanota ”Mä aloin soittaan pianoo” (tai ”Mä aloin soittaam pianoo”, jos kirjoitetaan ääntämyksenmukaisesti). Vanhat murteet ja muu kielen vaihtelu tietysti vaikuttaa niin, että eri paikoissa ja eri ihmisten suussa ilmaukset ovat vähän toisenlaisia. Mutta jos joku sanoisi normaalissa juttelussa ”Aloin soittamaan pianoa”, olettaisin, että kyseessä on suomea opetellut muunkielinen, joka on oppinut kirjakieltä vaikka ei ihan normin mukaisesti puhukaan.

    Onkin vähän hupaisaa seurata keskustelua, jossa alkaa soittamaan -tyyppinen rakenne leimataan puhekielisyydeksi. Siinähän on kyse lähinnä kirjoittajan (tai puheen pitäjän tms.) pyrkimyksestä sovittaa puhekielen rakenne ”alkaa soittaan” kirjakielen sääntöjen mukaiseksi.
  20. ☺☻ on tietysti rodullisesti tasa-arvoinen hymiö.

    Kirjoitin nuo merkit kyllä ihan Windowsin Merkistö-ohjelmalla. En muistanutkaan noita Alt-kikkoja, vaikka tekniikka sinänsä on kyllä tuttu: Alt+n lisää sen merkin, jonka koodi (Windows-)koneen sisäisessä DOS-merkistössä on n. Tämä edellyttää, että n ei ala nollalla.

    En muistanut, että (Suomessa käytettävissä koneissa) sisäinen DOS-merkistö on CP 850 sellaisena, että alkupäässä on grafiikkamerkkejä (eikä kontrollimerkkejä kuten virallisissa määrittelyissä):
    http://en.wikipedia.org/wiki/Code_page_850

    Ainakin korttipakan maiden symbolien (esimerkiksi Alt+5 = ♣) ja nuolien (Alt+26 = →) kirjoittamisessa tuo tekniikka voi olla kätevä tilapäisessä tarpeessa.
    21. 59 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt