Kielikello 4/2008, sivu 38.
"Päivällä aurinko paistoi, aamuyöllä näin kuun."
Aurinko ja kuu tässä pienellä, koska niitä "ei käytetä tähtitieteen termeinä viittaamassa nimettyihin taivaankappaleisiin".
Noin siis Kielikellossa. Minusta tuo pienikirjaimisuus on hyvin hankala tulkinta ja tekee etukirjaimen valinnan todella vaikeaksi. Milloin kyseessä on tähtitieteen termi, milloin ei?
Itse kirjoittaisin aina 'Aurinko' ja 'Kuu', kun kyse on näistä kahdesta tutusta ja isosta taivaamme kohteesta. Muut tähdet ovat 'aurinkoja' ja muiden planeettojen kuut 'kuita', pienellä.
Mitä mieltä muut ovat? Ongelmatontako?
P.S. Päivällä näkyy vain yksi aurinko ja yöllä vain yksi kuu.
Aurinko pienellä?
Samoi kuu?
11
1120
Vastaukset
- mielestäni erisnimiä
Mielestäni Aurinko ja Kuu ovat erisnimiä kun kyse on niistä tutuista taivaankappaleista jotka voimme nähdä.
Kuita on muillakin planeetoilla ja esim. planeetta Marsin kuu ei ole erisnimi.
Muiden "aurinkojen" ajattelu tuntuu kuitenkin jo lähes erisnimen väärinkäytöltä. "Aurinkoja" on oikeasti vain yksi. Tähdet ovat "auringonkaltaisia", mutta niiden nimet ovat erilaisia.- Sanalias nonnulli
Brave Helios, wake up your steeds
bring the warmth the countryside needs...
Näin runoilee lauluntekijä tunnetussa runossaan "The Day Begins". Kuuta sama lauluntekijä kuvailee tässä ja toisessakin hyvin tunnetussa runossaan "Late Lament" jotenkin näin, että "Cold hearted orb, that rules the night"... - muinoin...
Sanalias nonnulli kirjoitti:
Brave Helios, wake up your steeds
bring the warmth the countryside needs...
Näin runoilee lauluntekijä tunnetussa runossaan "The Day Begins". Kuuta sama lauluntekijä kuvailee tässä ja toisessakin hyvin tunnetussa runossaan "Late Lament" jotenkin näin, että "Cold hearted orb, that rules the night"...aivan pakahduttavaa kuunneltavaa. Voi sitä nuoruutta!
"Gazing at people, some hand in hand,
Just what I'm going through they can't understand..."
- arkisesti
Harvapa löhöää rannalla ottamassa Aurinkoa tai ihailee maisemia Kuun valossa! Versaalialkuiset sanat näyttäisivät noissa yhteyksissä koomisilta, ainakin minun mielestäni.
Kyllä tuo Kielikellon kehotus rajata ison alkukirjaimen käyttö arkipuhetta tähtitieteellisempiin yhteyksiin on ihan järkeenkäyvä eikä edes rajanveto tunnu kovin vaikealta: iso alkukirjain vain silloin, kun on vaara tai mahdollisuus sekoittaa Aurinko muihin aurinkoihin tai Kuu muihin kuihin.
Aika harvoin siis. - Täysin uutta minulle
Vaikka olen jo 41-vuotias, niin nyt on myönnettävä että aivan ensimmäistä kertaa elämässäni kuulen, että aurinko ja kuu voitaisiin, tai ne pitäisi kirjoittaa isolla kirjaimella!
Olen niitä aina joutunut käyttämään pelkästään arkikielessä, en siis tähtitieteestä kirjoittaessa.
Ei koulussakaan yhtään ainoaa kertaa opettaja korjannut yhtään ainettani tai kirjoitelmaa niin että olisi muuttanut aurinko- tai kuu-sanojen alkukirjaimen isoksi. Ei peruskoulussa eikä lukiossa.
Olen samaa mieltä toisen vastaajan kanssa siitä että lause "Minusta on niin mukavaa kun Aurinko paistaa" näyttää todella kummalliselta.
Muuten:
"Itse kirjoittaisin aina 'Aurinko' ja 'Kuu', kun kyse on näistä kahdesta tutusta ja isosta taivaamme kohteesta."
"P.S. Päivällä näkyy vain yksi aurinko ja yöllä vain yksi kuu."
Eikö sen pitäisi olla
"P.S. Päivällä näkyy vain yksi Aurinko ja yöllä vain yksi Kuu."?
Vai kirjoititko itsekin vaistomaisesti pienellä?- Tähtitieteen harrastaja
Tähtitieteellisissä kirjoitteluissa Maan Kuu ja Aurinko aina isolla.
Mutta vain tähtitieteellisessä! Ei maallikon tarvi murehtia tästä. Tähtitieteen harrastaja kirjoitti:
Tähtitieteellisissä kirjoitteluissa Maan Kuu ja Aurinko aina isolla.
Mutta vain tähtitieteellisessä! Ei maallikon tarvi murehtia tästä.Ilmaus ”tähtitieteellisissä kirjoitteluissa” on epämääräinen (ja oudohko, koska ”kirjoittelu” on toimintaa kuvaava sana, jonka käyttö monikossa tuntuu lähes kielenvastaiselta). Olisi parempi sanoa, että kirjoitusasuja Kuu ja Aurinko käytetään, kun tarkoitetaan taivaankappaleita – tiettyä hyvin suurta kivipalloa ja vielä paljon suurempaa kaasupalloa – eikä ihmisen välittömään havaintomaailmaan kuuluvia näkyvän taivaan ilmiöitä.
On siis oikein kirjoittaa ”aurinko paistaa lämpimästi” mutta toisaalta ”Aurinko kiertää Maata”, vaikka teksti ei olisi missään muussa mielessä ”tähtitieteellistä” kuin siinä, että se viittaa taivaankappaleisiin – ja vaikka lauseen väite sattuu olemaan epätosi.
(Tosin lauseen ”Aurinko kiertää Maata” totuusarvo on kyseenalaisempi kuin useimmat luulevat. Nykyfysiikan mukaan ei ole olemassa absoluuttista avaruutta, ja kahden kappaleen asema voidaan kuvata pitäen kumpaa tahansa niistä koordinaatiston nollakohtana. Auringon pitäminen nollakohtana vain johtaa jonkin verran yksinkertaisempaan matemaattiseen kuvaukseen.)
Tulkintatilanteita toki syntyy. On luonnollista puhua auringon lämmöstä, mutta jos siirrytään puhumaan siitä, mistä maapallon energia on pääosin peräisin (suoraan tai epäsuorasti), alkaa jo olla kyse taivaankappaleista puhumisesta.
Erottelu aurinko ~ Aurinko onkin melko keinotekoinen, ja tässä kuten niin monessa muussakin asiassa sanan aloittaminen ”isolla kirjaimella” (oik. versaalilla) on vain ns. sopimusasia tai normikysymys.- Aloittaja
Yucca kirjoitti:
Ilmaus ”tähtitieteellisissä kirjoitteluissa” on epämääräinen (ja oudohko, koska ”kirjoittelu” on toimintaa kuvaava sana, jonka käyttö monikossa tuntuu lähes kielenvastaiselta). Olisi parempi sanoa, että kirjoitusasuja Kuu ja Aurinko käytetään, kun tarkoitetaan taivaankappaleita – tiettyä hyvin suurta kivipalloa ja vielä paljon suurempaa kaasupalloa – eikä ihmisen välittömään havaintomaailmaan kuuluvia näkyvän taivaan ilmiöitä.
On siis oikein kirjoittaa ”aurinko paistaa lämpimästi” mutta toisaalta ”Aurinko kiertää Maata”, vaikka teksti ei olisi missään muussa mielessä ”tähtitieteellistä” kuin siinä, että se viittaa taivaankappaleisiin – ja vaikka lauseen väite sattuu olemaan epätosi.
(Tosin lauseen ”Aurinko kiertää Maata” totuusarvo on kyseenalaisempi kuin useimmat luulevat. Nykyfysiikan mukaan ei ole olemassa absoluuttista avaruutta, ja kahden kappaleen asema voidaan kuvata pitäen kumpaa tahansa niistä koordinaatiston nollakohtana. Auringon pitäminen nollakohtana vain johtaa jonkin verran yksinkertaisempaan matemaattiseen kuvaukseen.)
Tulkintatilanteita toki syntyy. On luonnollista puhua auringon lämmöstä, mutta jos siirrytään puhumaan siitä, mistä maapallon energia on pääosin peräisin (suoraan tai epäsuorasti), alkaa jo olla kyse taivaankappaleista puhumisesta.
Erottelu aurinko ~ Aurinko onkin melko keinotekoinen, ja tässä kuten niin monessa muussakin asiassa sanan aloittaminen ”isolla kirjaimella” (oik. versaalilla) on vain ns. sopimusasia tai normikysymys.Aina pitää olla tyytyväinen, kun saa Yucan matkaan. Ja vielä tyytyväisempi saa olla, kun hänkin myöntää, että tilane on tulkinnallinen ja jopa keinotekoinen: milloin on kyse tähtitieteellisestä kirjoittamisesta eli taivaankappaleista ja milloin ei.
Ellen olisi jo niin väsynyt, yrittäisin kehittää testilauseita, joissa jokainen voisi miettiä tuleeko iso vai pieni aloituskirjain.
P.S. Milloin saamme kirjoittaa 'maa', kun emme tarkoita maa-ainesta? "Ei maan päältä toista niin kaunista löytyä voi." Näinkö? - Maadoittaja
Aloittaja kirjoitti:
Aina pitää olla tyytyväinen, kun saa Yucan matkaan. Ja vielä tyytyväisempi saa olla, kun hänkin myöntää, että tilane on tulkinnallinen ja jopa keinotekoinen: milloin on kyse tähtitieteellisestä kirjoittamisesta eli taivaankappaleista ja milloin ei.
Ellen olisi jo niin väsynyt, yrittäisin kehittää testilauseita, joissa jokainen voisi miettiä tuleeko iso vai pieni aloituskirjain.
P.S. Milloin saamme kirjoittaa 'maa', kun emme tarkoita maa-ainesta? "Ei maan päältä toista niin kaunista löytyä voi." Näinkö?>Milloin saamme kirjoittaa 'maa',
>kun emme tarkoita maa-ainesta?
Saamme kirjoittaa ’maa’ (gemenalla) puhuessamme sähköopillisesta maasta eli nollapotentiaalista (vertailupotentiaalista) systeemin muiden osien suhteen.
Olen vanhempana viestimiehenä joskus yllättänyt itseni miettimästä, miten vaikeaa olisi maadoittaa Kuuhun perustetun radioaseman tai vastaavan laitoksen laitteet. Maajohdolle tulisi mittaa vähän helvetisti. Niin pitkä piuha painaisi ohuenakin niin tolkuttomasti, että sen saaminen Maan ja Kuun välille olisi epäilemättä ylen hankalaa jopa Ylen kokeneelle tekniselle henkilöstölle. Sen resistanssi (vastus) olisi kunnollisen maadoituksen kannalta aivan liian suuri. Maan vinha pyörimisliike aiheuttaisi liittämisen kannalta kovasti päänvaivaa. Ja mikä pahinta, Maan vetovoimakentässä maajohto katkeaisi omasta painostaan.
Täytyisi varmaankin tyytyä maadoittamisen asemesta kuudoittamiseen.
Olisiko vastaava toimenpide Marsissa sitten marssitus, marsoitus vai marsitus, sitä pohtikoot minua viisaammat!
Toki saamme kirjoittaa ’maa’ (gemenalla) myös puhuessamme sellaisista maista kuin vaikkapa Suomi, Ruotsi, Viro ja Venäjä. - Aloittaja
Maadoittaja kirjoitti:
>Milloin saamme kirjoittaa 'maa',
>kun emme tarkoita maa-ainesta?
Saamme kirjoittaa ’maa’ (gemenalla) puhuessamme sähköopillisesta maasta eli nollapotentiaalista (vertailupotentiaalista) systeemin muiden osien suhteen.
Olen vanhempana viestimiehenä joskus yllättänyt itseni miettimästä, miten vaikeaa olisi maadoittaa Kuuhun perustetun radioaseman tai vastaavan laitoksen laitteet. Maajohdolle tulisi mittaa vähän helvetisti. Niin pitkä piuha painaisi ohuenakin niin tolkuttomasti, että sen saaminen Maan ja Kuun välille olisi epäilemättä ylen hankalaa jopa Ylen kokeneelle tekniselle henkilöstölle. Sen resistanssi (vastus) olisi kunnollisen maadoituksen kannalta aivan liian suuri. Maan vinha pyörimisliike aiheuttaisi liittämisen kannalta kovasti päänvaivaa. Ja mikä pahinta, Maan vetovoimakentässä maajohto katkeaisi omasta painostaan.
Täytyisi varmaankin tyytyä maadoittamisen asemesta kuudoittamiseen.
Olisiko vastaava toimenpide Marsissa sitten marssitus, marsoitus vai marsitus, sitä pohtikoot minua viisaammat!
Toki saamme kirjoittaa ’maa’ (gemenalla) myös puhuessamme sellaisista maista kuin vaikkapa Suomi, Ruotsi, Viro ja Venäjä.Kutsummeko asuinpaikkaamme koskaan 'maaksi'?
Toki sähköopin termistössä ja valtio-substantiivinakin maa pienellä.
Ongelmamme on siis maan Aurinko-aurinko-mahdollisuus. - romaaneissa?
Aloittaja kirjoitti:
Kutsummeko asuinpaikkaamme koskaan 'maaksi'?
Toki sähköopin termistössä ja valtio-substantiivinakin maa pienellä.
Ongelmamme on siis maan Aurinko-aurinko-mahdollisuus.Jos jossain kaunokirjallisesa tekstissä savolainen replikoi että Aarinko kiertääpi Muata...ei kai sitä isolla kirjoiteta?
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1071163
Tunnusmerkkejä Kaivatulle
Jotain mistä toinen tunnistaa. Täällä vaalea nainen kaipaa miestä jolla vaaleat hiukset ja asuu maalla. Pelataanko kortt621123Oletko nainen enää täällä?
En ole tunnistanut kirjoituksiasi hetkeen. Ainoastaan yhdessä neutraalissa ketjussa, missä ei ollut kyse tunteista. Hyv64853Miehen ja naisen ystävyys
Mitä järkeä on miehen ja naisen ystävyydessä jos toinen ajattelee toisesta enemmän= on rakastunut ja toivoo yhdessä oloa146846- 68747
Naisten top-5 red flagit
1. Feminismi: kertoo keskenkasvuisuudesta, välttää vastuuta tekemällä miehistä kestosyyllisen kaikkeen 2. Ylipaino: kiel107649Pyydetään tiedonantoa "hyvinvointitalo"-hankkeen nykytilanteesta
ja aikataulusta. Odotetaanko uutta hallinto-oikeuden päätöstä. Hallinto-oikeushan antoi teknisenlautakunnan lupajaosto92603- 54588
- 78561
- 39528