yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Kastele säännöllisesti Substralilla, juttele niille ja rakasta niitä, niin kyllä niistä vielä tulee isoja taulukoita!

    Jos haluat asiallisen vastauksen, kysy asiallisesti. Tähän sisältyy URL.

    (Taulukot muuten luonnostaan kasvavat sisältönsä mukaan. Olet siis tehnyt jotain, joka estää tämän. Et kerro mitä.)
  2. Onpas tyhmää, suorastaan iltapäivälehtitasoista järjestää äänestys asiasta, joka on jo ratkaistu!

    Oikea nimitys on tietysti ”bengaalitikku”. ☺☻

    Kansan valitsema nimitys taas on ”tähtisädetikku” Google-äänin 10 100 – 2 600(tähtisadetikkua vastaan).

    Nämä molemmat nimitykset ovat toki hölmöjä, koska kyse ei ole tähdistä lainkaan. ”Kipinätikku” olisi asiallinen, mutta se on jo käytössä muussa merkityksessä.
  3. Luepa, mitä kirjoitin ihan selvällä suomella, ennen kuin yrität etsiä olemattomia.
  4. Lause ei ole kunnollista englantia. Ja sanatarkka kääntäminen on illuusio, jonka vain kielten opiskelu hävittää.

    Lause on selvästikin kehnonpuoleinen väännelmä Wittgensteinin kuuluisasta lauseesta, jonka hän esitti Tractatuksen kohdassa 5.6, englanniksi ”The limits of my language mean the limits of my world” ja saksaksi ”Die Grenzen meiner Sprache bedeuten die Grenzen meiner Welt”. Suomennoksessa lause on käännetty hyvin suoraan: ”Kieleni rajat merkitsevät maailmani rajoja”. (Mutta sanatarkkahan se ei ole. Esimerkiksi the-sanoilla ei ole mitään vastinetta.)

    Lausetta lainataan hyvin yleisesti erilaisissa enemmän tai vähemmän väännellyissä muodoissa ja sille mitä kummallisimpia merkityksiä antaen. Asiayhteydessään, Tractatuksen osana, luettuna se on kuitenkin analyyttisella tasolla latteuksien latteus ja henkisellä tasolla taas älykkään mutta ajattelussaan umpikujaan joutuneen ihmisen huokaus.

    Tractatuksessa tämä lause tarkoittaa, että kielen yhdistämättömillä lauseilla (sellaisina kuin Tractatuksen tekijä ymmärsi kielen) ja maailman mahdollisilla tosiasioilla on yksi yhteen -vastaavuus, joten kielellä ei voi puhua muusta kuin faktoista. Lapsikin ymmärtää ajatuksen harhaiseksi ja mielettömäksi, joten sitä on pidetty syvällisenä lähinnä siksi, että Wittgensteinia ei ymmärretty.
  5. Qui coneix aquest lloc, que bé podria traduir enkkua (o finlandès) a Amèrica Llatina? Tota la necessitat frases .. gràcies!

    Tuo on käännetty (kysymyksen tekstistä)osoitteessa http://translate.google.com/translate_t olevalla sivulla. Tosin kieli ei ole ihan klassillista latinaa vaan erästä ns. uuslatinan muunnelmaa eikä käännös ole oikea, mutta sillä ei varmaankaan ole merkitystä aiotun käyttötarkoituksen kannalta.
  6. Ymmärsin varmaankin paremmin kuin sinä, mitä kysyjä halusi, mutta vastasin siihen, mitä hän kysyi. Sinä et vastannut kumpaankaan, mutta sinulla oli hirveä tarve ruveta sättimään ja osoittaa moukkamaisuutesi.
  7. ”Anti everything” ei ole englantia eikä myöskään ole mitään syytä kääntää sitä latinaksi, koska et kuitenkaan koskaan sanoisi sitä kenellekään, joka osaa latinaa mutta ei englantia.

    Toiseen kysymykseesi oikea vastaus on ”ei”.
  8. Keskustelusta päätellen sivulla on erilaisia virheitä, jotka kannattaisi korjata ensin. Ei kannata maalata taloa, jos seinät ovat umpihomeessa.

    Jos kirjoitat ul-elementin sisään mitä tahansa muuta kuin li-elementtejä, selaimet saavat ja voivat tehdä sille ihan mitä tahansa. Esimerkistäsi ei ilmene, mikä 03.01.2009:n on tarkoitus olla (suomalaisen standardin mukaan muuten oikea asu on 3.1.2009), mutta mahdollisesti otsikko (esim. h2) – ennen ul-elementtiä.

    Sitten kun merkkaus on kunnossa, aseta esim. ("ei_sis" on aika huono luokan nimi) ja sitten vain pitää kirjoittaa

    ul.tuotelista, ul.tuotelista li {
    margin-left: 0;
    padding-left: 0; }

    eikä suinkaan mitään negatiivisten paddingien ja marginien arvailua. Sitä paitsi paddingin arvo ei saa olla < 0.
  9. Se tarkoittaa ensinnäkin sitä, että kauppias ei osaa kirjoittaa oikein, sillä puolassakin kuuluu jättää väli luvun ja sitä seuraavan sanan väliin.

    Toiseksi se ei ilmoita mitään hintaa. Se tarkoittaa ’5 kpl/pkt’ eli ’viisi kappaletta paketissa (pakkauksessa)’. Lyhenne ”szt.” johtuu sanasta ”sztuka”, joka tarkoittaa mm. kappaletta tai yksikköä´, ja lyhenne ”op.” sanasta ”opakowanie” ’paketti, pakkaus’.
  10. Et ole tainnut esittää mitään selityksen yritystäkään saati sitä, mitä oikeastaan pitäisi selittää.

    Nimet lainautuvat kielestä toiseen eri tavoilla. Miksi yhdessä nimessä olisi jotain erityistä selitettävää?

    Selitystä vaatisi pikemminkin se, miksi (riikin)ruotsissa on ilmeisesti laajalti luovuttu vanhasta nimityksestä. Siksi myös alkuperäinen kysymys herättää kysymyksen, mihin sillä oikein tähdätään.
  11. Laista, tarkemmin sanoen rikoslaista, löytyy rikoksen ”laiton uhkaus” tunnusmerkistö. Kyseessä on siis oikeudellinen termi.

    Muunlainen uhkaus on sitten vain uhkaus.
  12. Ilmeisesti käytit annettua vastausta tarkistamatta sitä. Netistähän saa yleensä vain vääriä vastauksia, joten vastauksiin kannattaa suhtautua enintään vinkkeinä, jotka on syytä tarkistaa luotettavista lähteistä.*)

    Niistä löytäisit tiedon, että target-määritteen arvo "_blank_" on virheellinen. Muodoltaan oikea olisi "_blank", mutta lisäksi on syytä tarkistaa merkitys. Kuten nimi vihjaa, se aiheuttaa linkin avaamisen uuteen, nimettömään ikkunaan. Firefox tulkitsee oudohkosti ja kyseenalaisesti, että se tarkoittaa uutta välilehteä.

    Määrite target="_top" taas tarkoittaa avaamista nykyiseen ikkunaan koko ikkunan kokoisena. Tätä varmaankin ajoit takaa.

    Paras ratkaisu olisi tietysti lakata käyttämästä kehyksiä.

    *) Tässä tapauksessa
    http://www.w3.org/TR/REC-html40/types.html#type-frame-target
  13. Sana ”arquière” puolestaan johtunee keskiajan latinan sanasta ”arcuarium”, joka tarkoitti alkujaan jousiampujaa varten rakennettua ulkonemaa ja joka johtuu sanasta ”arcus” ’kaari; jousi’.
  14. Tarkemmin sanoen vaaliruhtinaalla oli oikeus osallistua ns. Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan (joka ei ollut erityisen pyhä, ei saksalainen vaan hyvin monikansallinen, ei koskaan sisältänyt Roomaa eikä varsinaisesti ollut valtakuntakaan) keisarin vaaliin.
  15. Poistapa riviltä 42 viides merkki. Eihän sitä koskaan tiedä.

    Jos haluat parempia arvauksia, kerro URL.
  16. Tyhmässä sättimisessäsi et ole säälittävä, ainoastaan tietämätön moukka.

    Ikävää, että joulupukki ei tainnut tuoda sinulle yksinkertaistettua johdatusta fonetiikan alkeiden perusteisiin. Tosin voi olla, että et kuitenkaan olisi lukenut sitä.
  17. Kiitos viestistäsi, joka muistuttaa meitä maailman monimuotoisuudesta. On ihmisiä, joilla on hirveä tarve väittää jo tietäneensä jotakin (tosin harva on niin tyhmä että kertoo tietolähteensä olevan Wikipedia), kun joku kertoo jotakin aivan olennaista, jota ei ole keskustelussa edes sivuttu.

    Keskustelunhan käynnisti kysymys, miksi Nizza on suomeksi Nizza vaikka se on kaikilla muilla kielillä Nice. Se tietysti oli harhainen, mutta sinä et tainnut edes ymmärtää kysymystä.
  18. Kyllähän [g] on lähinnä [k]:n soinnillinen vastine, joskin ääntämispaikassakin on eroa.

    Eri asia on, että suomessa näiden äänteiden ero on pieni tai vain kuvitteellinen.
  19. Ei todellakaan ole lähes kaikilla muilla kielillä Nice. Saksaksi ja unkariksi on Nizza, venäjäksi Nitstsa (Ницца), katalaaniksi Niça, paikallisella kielellä, siis provensaaliksi eli oksitaaniksi, Niça tai Nissa, kreikaksi Nikea, espanjaksi Niza, romaniaksi Nisa etc. etc.
  20. ”Word 7” tarkoittanee yleensä Word 95:tä, kun taas Word 8 = Word 97. Mutta tämä numerointi on melko sekavaa ja tässä yhteydessä epäolennaista.

    Järkevät vaihtoehdot ovat Word 7:ssä pysyminen ja Word 2007:ään siirtyminen. Väliversioilla ei ole tulevaisuutta, sillä Microsoft on tosissaan vaihtanut käyttöliittymän 2007:ssä – vanhaa ei siinä saa käyttöön, ja se tulee olemaan myös tulevissa Wordin versioissa.

    Word 2007 on ollut monille hankala, mutta siitä kyllä selvitään, kunhan asennoidutaan niin, että kaikki on uutta (jos on jotain tuttua, se on sitten kiva ylläri!) ja että opiskeluun menee tunti pari – mieluiten hyvän kirjan tai kokeneemman käyttäjän seurassa.

    Sellaiset asiat kuin dialogin aloitus viivalla kannattaisi hoitaa tyyleillä. En tiedä Word 7:n tyyleistä, mutta esimerkiksi Word 2002:lla tehdyt tyylit toimivat myös Word 2007:ssä. (Tyylin valitsemisessa on toki eroja kuten käyttöliittymässä muutenkin.) Jos et ole käyttänyt tyylejä, niin uuteen versioon siirryttäessä kannattaisi vaihtaa tyylikkyyteen.

    Minusta Word 2007:n tärkein parannus fiktion kirjoittajalle on parempi suomen kielen tuki, mukaan lukien kielioppi- ja tyylitarkistukset. Taitavat kirjoittajat tietävät tarvitsevansa sellaisia, taitamattomat luulevat osaavansa itse. Toisaalta tietysti kielentarkistuksia voi tehdä erillisillä ohjelmillakin.
    21. 60 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt