yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Nauroin itseni tärviölle jo lukiessani "prusseista". Joku on näköjään lukenut englanninkielistä huuhaata ja nyt toistelee sitä suomeksi. Onhan se hyvä, että huuhaa näkyy huuhaana jo sen perusteella, että termit ovat ilmeisiä käännösvirheitä.

    (Sekin näkyy, että skribentti ei ole lukenut yhtään alkeisesitystä suomen kielen historiasta. Balttivaikutuksesta kerrotaan paljonkin. Tosin se ei ehkä miellytä kaikkia vouhottajia, koska heidän sepittämiään älyttömyyksiä ei ole mukana.)
  2. Opettelepa ensin kirjoittamaan täysjärkisiä otsikoita. ”Apuva” ei ole niin typerä miltä se näyttää, vaan paljon typerämpi. Esimerkiksi tutkielman otsikon laatiminen on erittäin olennainen asia. Sitten kun kirjoitat oikeita tekstejä, jotka on tarkoitettu oikeasti luettaviksi eikä vain ikävystyneen opettajan arvioitaviksi, otsikointi on _todella_ tärkeää. Monissa teksteissä otsikko on ainoa osa, jolla on merkitystä.

    Koska Iivana IV:n lisänimen merkitys on kiistanalainen ja ilmeisesti vääristynyt, on parempi käyttää hänestä vain etunimeä ja järjestyslukua, ruotsiksi siis ”Ivan IV”. Tosin lisänimi pitää ehkä kerran mainita, mutta siitähän olet jo saanut opastusta.

    Mutta mitä Iivana IV tekee diktaattoreita käsittelevässä kirjoitelmassa? Diktaattori-sanaa käytetään lähinnä 1900-luvun vallankaappaajista, jossain määrin myös alkuperäisemmässä merkityksessä antiikin ajan joistakin vallanpitäjistä (aivan alkuaan määräajaksi valitusta sotapäälliköstä, jolla oli rajaton valta). Sanaa ei ole tapana käyttää monarkeista siitä riippumatta, miten laaja heidän valtansa on ollut tai miten he ovat sitä käyttäneet.
  3. Asu ”styranki” lienee tavallisempi ja alkuperäisempi kuin vokaalisointuun mukautunut ”styränki”.

    Se on selvästikin syntynyt hyperkorrektismina: kun vieraissa sanoissa on usein tapahtunut muutos st- > t-, on tehty tyranni-sanasta vieläkin hienompi vierassana lisäämällä alkuun s. Myös muutos -anni > -anki voi johtua hyperkorrektismista. Kenties -anki tavoittelee hienoa asua -angi.

    Kreikan sana ”tyrannos” tarkoittaa alkujaan hallitsijaa (”kuningasta”, vaikka kyse oli yleensä pienen kaupunkivaltion hallitsijasta) ja sai vasta myöhemmin merkityksen ’hirmuvaltias, sortajahallitsija’. Kehitystä selittää se, että hallitsija oli (nykytermein ilmaistuna) absoluuttinen monarkki, jonka valtaa ei rajoittanut laki vaikka kylläkin sosiaalinen todellisuus – ja tietysti myös se, että monet tyrannit todella hallitsivat kovalla kädellä ja julmastikin.

    Esimerkiksi tunnettu näytelmä ”Kuningas Oidipus” on alkuperäiseltä nimeltään ”Tyrannos Oidipus”, eikä tässä viitata mihinkään nykymielessä tyrannimaiseen hallintoon, tyranniaan.

    Sana ”tyrannos” on ilmeisesti lainasana kreikassakin, mutta alkuperä on epävarma. Sivulla
    http://www.perseus.tufts.edu/cgi-bin/ptext?doc=Perseus:text:1999.04.0057:entry=#105975
    arvellaan alkuperäksi fryygiaa tai lyydiaa.
  4. Ei kysymys puhunut dropdowneista mitään, eikä dropdown ole vastaus mihinkään järkevään kysymykseen.

    Toisaalta kysyjä kyllä voi vähän syyttää itseäänkin, kun ei kertonut URLia. Ei kysymyksestä selviä, mistä oikein on kysymys. Pitäisi myös tietää, _miten_ UL on tehty tai yritetty tehdä horisontaaliseksi (suom. vaakasuoraksi). Ja miten reunukset (margin) on asetettu?
  5. Wordin ohjeesta löytyi hakusanalla ”kohdistin” (”cursor” on suomeksi ”kohdistin”; tosin sanalla usein tarkoitetaan myös [muunlaista] osoitinta, pointer) seuraava:

    Hiiriosoittimen koon suurentaminen

    Avaa Ohjauspaneelissa Hiiri-kansio.
    Tee Osoittimet-välilehdessä vähintään toinen seuraavista:

    Jos haluat muuttaa kaikki osoittimet kerralla, valitse Valikoima-kohdasta uusi malli siten, että sen nimessä on joko määritys (suuri) tai (suurin).

    Jos haluat muuttaa yhden osoittimen, valitse se Mukauta-luettelosta. Valitse Selaa ja kaksoisnapsauta sitten sen uuden osoittimen nimeä, jota haluat käyttää kyseisessä tehtävässä
  6. Nykyisessä yleiskielessä "raivostua” kyllä yleensä käyttäytyy Kielitoimiston sanakirjan kuvaamalla tavalla: henkilömäärite on allatiivissa, syytä ilmaiseva muu määrite elatiivissa. Mutta ei Taloussanomien otsikko varsinaisesti kielenvastainen ole. Nykysuomen sanakirja mainitsee seuraavan esimerkin, joka on Kiannolta peräisin: ”Eeli raivostuu ihmiskurjuuteen.”

    Googlella löytyy runsaasti esimerkkejä mm. muodosta ”raivostui” (vaikka Nykysuomen sanakirja mainitsee verbin harvinaiseksi!). Yleensä määritteet ovat kuvaamissasi sijoissa, mutta toinenkin illatiivi löytyi: ”Kazakstan raivostui brittikoomikkoon” (tässä tavallaan se, kenelle raivostutaan ja mistä raivostutaan, ovat sama asia)
  7. Tutustu CSS:n cursor-ominaisuuteen. Ks.
    http://www.w3.org/TR/CSS21/ui.html#propdef-cursor

    Tosin "hiirenkuvakkeen", suomeksi osoittimen, muodon muuttaminen on huomattavan häiritsevää ja on omiaan ajamiaan käyttäjiä muualle. Mutta jos kyse on Geocitiesissä olevasta sivustosta, jonka tärkein kehityssuunnitelma on osoittimen muodon muuttaminen, tämä on varmaan globaalisti ihan hyvä ajatus. :-)
  8. Muuten hyvin, mutta "hoppas" ei suinkaan taivu vahvan vaan heikon (säännöllisen) taivutuksen mukaan.

    Verbien vahvaksi taivutukseksi kutsutaan niin ruotsista kuin muistakin indoeurooppalaisista kielistä puhuttaesssa sellaista taivutusta, jossa verbin vartalo muuttuu, lähinnä vokaalinvaihtelun kautta. Tällaista vahvaa eli fleksiotaivutusta on esimerkiksi verbissä bära : bar : burit.

    Ks. esim.
    http://kielikeskus.helsinki.fi/spraknat/grammatik/verbit/taivutus.php
  9. Kuntien kaksi- ja yksikielisyydestä on säädetty kielilaissa, ks.
    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423
    Samma på svenska:
    http://www.finlex.fi/sv/laki/ajantasa/2003/20030423
  10. Oikein vakuuttavaa. Varsinkin kirjallisuusviitteidesi määrä on suorastaan tyrmäävä.

    Mutta kertoisitko, miksi ihminen sitten on a) lähes karvaton, b) pystyasennossa kävelevä ja c) huippuälykäs kaikkiin muihin eläimiin verrattuna? Siis mainitakseni ilmeisimmät erikoisuutemme.

    Ns. savanniteoria (kyseiset ominaisuudet kehittyivät, koska puusta laskeutunut apina rupesi metsästämään savannilla) on kärsinyt täydellisen haaksirikon. Siksi koko kysymys ihmisen alkuperästä koetaan nykyisin kiusalliseksi.
  11. Et tule pitämään muista seurauksista. Mutta et kertonut, mitä olet tekemässä, joten et voi saada hyödyllistä vastausta, ainoastaan oikean (vastauksen siihen, mitä kysyit).
  12. Hesarissa (siis myös painetussa lehdessä) on ainakin vuosien ajan ollut suunnilleen sellainen tilanne, että kulttuurisivuillakin vieraita nimiä taivutetaan väärin ja muilla sivuilla vielä enemmän. Mahdollisesti tämä on osittain jopa tietoista: ajatellaan, että esimerkiksi "Fermat'n" näyttää lukijoista vieraannuttavalta ja "Fermatin" paremmalta. Kenties ajatellaan, että suurin osa ei kuitenkaan tiedä ääntämystä ja että Hesariahan ei juuri lueta ääneen.

    Virheellistä se kuitenkin edelleen on. Säännöt eivät ole muuttuneet. Itse asiassa säännöt ovat jopa pikkuriikkisen tiukentuneet: heittomerkkiä käytetään (kun sana loppuu kirjoitusasussa konsonanttiin ja äänneasussa vokaaliin) myös liitteen ja johtimen*) edellä, aiemmin vain taivutuspäätteen. Esimerkkinä on mm. bordeaux'lainen. Tämän mukaisesti olisi kirjoitettava paitsi Renault'n (kuten aiempienkien sääntöjen mukaan) myös renault'mainen ja Renault'kin, jos tällaisia sanoja halutaan käyttää.

    *) Kielikello 2/2006 s. 21. Siinä puhutaan vahingossa johdoksesta, kun tarkoitetaan johdinta.
  13. Olihan siinä sentään kerrottu nimen espanjalainen ääntämyksestä aika hyvin. Kertomatta tosin jäi se olennainen seikka, että j ääntyy kuten "h" suomen sanassa "lahti".

    Loppu olikin silkkaa sekoilua, jossa pelleiltiin liimailemalla nimeen tarkkeita satunnaisesti
  14. Onkin parempi olla ottamatta kantaa asioihin, joita ei ymmärrä.

    Vielä parempi olisi tehdä se rehellisesti sen sijaan, että muka kantaa ottamatta esittää viittauksia huuhaalähteisiin niin, että ilmeisenä tarkoituksena on vedota niihin mutta kuitenkaan ei ole miestä sanoa sitä.

    Huvikseni korjaan nyt tuon vessanseinäkirjoituksen ja odotan, että joku raapii sen pois.
  15. Puhe loppuhenkosesta on hölynpölyä ja hyvin valitettavaa hölynpölyä, koska se johtaa harhaan etenkin suomea osaamattomia. Olen kantanut oman korteni kekoon kirjoittamalla aiheesta lyhyen (joskin raskaanpuoleisen) englanninkielisen kuvauksen:
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/cab.html

    Mainitsemasi Delacroix’n maalaus on alkuperäiseltä nimeltään ”La Liberté guidant le peuple”, joka suhteellisen suoraan suomennettuna on ”Vapaus kansaa johtamassa”, mitä nimeä onkin käytetty. Lisäksi se tunnetaan mainitsemallasi nimellä ja myös nimellä ”Vapaus barrikadeilla”. Suomalaisesta kirjoitusasusta ei ilmene, että tässä Vapaus ajatellaan enemmän tai vähemmän personifioiduksi.

    Lauseessa ”Vapaus johtaa kansaa” verbi ”johtaa” on predikaatti, joka on indikatiivin preesensin 3. persoonassa. Sen sijaan lauseessa ”Diktaattorilla on vapaus johtaa kansaa” on kyse eri sananmuodosta, verbin perusmuodosta eli I infinitiivistä, joka lausutaan tässä yleiskielen mukaan ”johtaak” vaikka kirjoitetaankin ”johtaa”.

    Mistään loppuhenkosesta ei siis ole kyse, vaan kyseiseen sananmuotoon ja yleisesti verbin perusmuotona pidettyyn I infinitiiviin kuuluvasta loppukonsonantista, joka esiintyy aina assimiloituneena seuraavan sanan alkukonsonantin mukaiseksi tai jää pois tauon ja vokaalialkuisen sanan edellä (joskin saattaa ilmentyä jonkinlaisena vokaalin laadun muuttumisena). Se puuttuu myös monista murteista (ja usein suomea vieraana kielenä oppineiden puheesta).

    Mistään loppuhenkosesta ei ole kyse edes siinä melko harvinaisessa tapauksessa, että vokaalialkuisen sanan edellä kyseinen loppukonsonantti voi edustua (joissakin murteissa ja sallittuna joskin harvinaisena ääntämyksenä myös yleiskielessä) kaksoiskonsonanttina, jolla ei ole omaa merkkiä suomen kirjoitusjärjestelmässä. Jos sitä merkitään tässä paremman puutteessa ?:llä, niin esimerkiksi lause ”Sen täytyy johtaa uudistuksiin” ääntyy tällöin ”Sen täytyy johtaa? ?uudistuksiin”. Tässä ?:llä merkitty konsonantti ei siis sekään ole mikään henkonen vaan glottaaliklusiili.
  16. CSS:llä sujuu aika hyvin se, että tulostuksesta jätetään jotain pois (esim. vakionavigointi tai [itsessään typerät] "Takaisin alkuun" -linkit). Huomattavasti hankalampaa on saada aikaan jotain sellaista, mitä nyt yrität.

    Hahmottelemasi lähestymistapa kaatuu jo siihen, että jos body-elementille asetetaan display: none, mitään ei tulostu. Body-elementtihän vastaa koko sivua. Jos sitä ei tulostu, niin mitään ei tulostu. Ei ole väliä, määritelläänkö tulostumattoman elementin jokin osa tulostuvaksi.

    Sen sijaan seuraavalla tavalla onnistuisi _tavallaan_:

    body { visibility: hidden; }
    div.kuva img { visibility: visible; }

    Silloin kuitenkin kuva tulostuu juuri siihen, mihin se muutoinkin tulostuisi, joka voi olla vaikka sivulla 42. Kaikki muu "on" siellä, mihin se sijoittuu, mutta näkymättömissä.

    Jos haluat kuvan ihan alkuun, voit lisätä esimerkiksi

    div.kuva img { position: absolute; top: 1cm; left: 2cm; }

    Siihen sitten tietysti sellaiset top- ja left-arvot (ylämarginaali ja vasen marginaali) kuin tuntuu sopivalta.

    Tällöinkin voi sitten tulostua esimerkiksi 42 tyhjää sivua, koska kaikki muu edelleenkin "on" mukana, vain näkymättömissä.

    Seuraava voi siis olla parempi lähestymistapa: käytetään merkkausta


    ...

    ...


    jolloin tyyliohjeessa on (@media print -osassa) vain

    .alku, .loppu { display: none; }

    Jään ihmettelemään, minkälaisessa tilanteessa olisi mielekästä, että vain kuva tulostuisi.
  17. Kirjoitusvirhe, jossa "}" oli väärässä paikassa, olisi todennäköisesti löytynyt W3C:n CSS-tarkistimella aika nopeasti.

    Mutta kun kysyit, mitähän yksinkertaista olet missannut, niin vastataan tähän vähän vaikeampaankin kysymykseen. Koodissa on seuraavat virheet (ei muodollisia, vaan asiallisia virheitä):
    1) asetat fontin Verdanaksi
    2) asetat fonttikoon järkyttävän pieneksi
    3) teet tasapalstaa
    4) asetat linkkien värit asettamatta niiden taustaa
    5) poistat linkkien alleviivauksen
    6) rikot linkit tekemällä niistä samanvärisiä kuin teksti ja samanvärisiä link- kuin visited-tilassakin
    7) rikot linkit active- ja hover-tilassa vielä pahemmin.

    Kannattaa siis aloittaa alusta, todennäköisesti jonkin yksinkertaisen CSS-oppaan lukemisesta. Tuossa tyyliohjeessasi ei ole mitään muuta mielekästä asetusta kuin tekstin ja taustan värin asettaminen, joka taas on suhteellisen merkityksetöntä, koska asetat ne samoiksi kuin lähes kaikkien selainten oletusarvoissa,
  18. Yritätkä selvittää kaiken muunkin siansaksan, mitä sinulle lähetetään? Kyllä siinä aika kuluu.
  19. Se on huuhaata. Jos joku väittää muuta, pyydä kertomaan, missä HTML 5 toimii ja HTML 4 ei.
  20. Katsopa, mitä vaikuttaa.

    Sillä on toki muitakin vaikutuksia, jotka saattavat olla yllättäviäkin. Niitä taas voi torjua eri tavoin, mutta tässä vaiheessa on syytä kysyä itseltään, miksi oikeastaan haluaisi vierityspalkin eri paikkaan kuin missä se normaalisti on silloin, kun kirjoitussuunta on vasemmalta oikealle.

    Jos taas sivusi ovat hepreaa tai arabia, saatat olla ihan oikeilla jäljillä.
    21. 75 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt