Miksi ei heittomerkkiä?

Hesarissa (siis myös painetussa lehdessä) on ainakin vuosien ajan ollut suunnilleen sellainen tilanne, että kulttuurisivuillakin vieraita nimiä taivutetaan väärin ja muilla sivuilla vielä enemmän. Mahdollisesti tämä on osittain jopa tietoista: ajatellaan, että esimerkiksi "Fermat'n" näyttää lukijoista vieraannuttavalta ja "Fermatin" paremmalta. Kenties ajatellaan, että suurin osa ei kuitenkaan tiedä ääntämystä ja että Hesariahan ei juuri lueta ääneen.

Virheellistä se kuitenkin edelleen on. Säännöt eivät ole muuttuneet. Itse asiassa säännöt ovat jopa pikkuriikkisen tiukentuneet: heittomerkkiä käytetään (kun sana loppuu kirjoitusasussa konsonanttiin ja äänneasussa vokaaliin) myös liitteen ja johtimen*) edellä, aiemmin vain taivutuspäätteen. Esimerkkinä on mm. bordeaux'lainen. Tämän mukaisesti olisi kirjoitettava paitsi Renault'n (kuten aiempienkien sääntöjen mukaan) myös renault'mainen ja Renault'kin, jos tällaisia sanoja halutaan käyttää.

*) Kielikello 2/2006 s. 21. Siinä puhutaan vahingossa johdoksesta, kun tarkoitetaan johdinta.

Olen ajanut nyt 19 vuotta putkeen Peugeotilla, kun en ole paremmastakaan (kukkarolleni sopivasta) tiennyt. Ylenkatsokoot muut valintaani.

Tarkemmin ajatellen: Peugeot'lla minun kai olisi pitänyt ajaa. Samapa tuo.

Takavuosina Suomessa oli brittimerkki Austin jopa suhteellisen yleinen. Kun muuan mies sanoi ajaneensa Austimella ja toinen korjasi, että tarkoitat vissiin Austinilla, kuului vastaus: ”No jos kerran uistin taipuu muotoon uistimen, niin silloinhan Austinkin taipuu muotoon Austimen”.