yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Asiaa (sekaannusta) ei kai oikein voi selittää muuten kuin foneemikäsitteen avulla: Kirjaimilla B ja V merkitään espanjassa samaa foneemia. Tämä foneemi ääntyy eri tilanteissa (äänteellisissä yhteyksissä) eri tavoin, mutta tämä vaihtelu ei riipu siitä, onko kirjoitusasussa B vai V.

    Siis esimerkiksi sanan alussa ääntämys on toinen kuin sanan sisällä vokaalien välissä. Myös sanan asema lauseessa vaikuttaa asiaan: yhdistelmässä ”a Barcelona” B ääntyy toisin kuin erikseen lausutussa sanassa ”Barcelona”. Sama tietysti koskee esimerkiksi vaihtelua ”Valencia” ~ ”a Valencia”. Jostakin tällaisesta voi sitten syntyä väärinkäsitys siitä, että B ja V ääntyisivät eri tavalla – kun kuullaan esimerkiksi ”Barcelona” ja ”a Valencia” ja luullaan, että ero johtuu siitä, kumpi kirjain on kirjoitusasussa.

    Kirjoitusasun horjuvuus on tietysti hyvin ymmärrettävä, aivan kuten on ymmärrettävää, että englantia äidinkielenään käyttävät tekevät niin usein sellaisia outoja virheitä kuin ”their” pro ”there”. Me, jotka opimme englannin sanat yleensä ensisijaisesti kirjoitettuina, emme tule kirjoittaessamme niin herkästi sekoittaneeksi samoin ääntyviä sanoja toisiinsa.

    Jo muinaiset roomalaiset, nimittäin Rooman valtakunnassa Pyreneiden (Iberian) niemimaan alueella asuneet ihmiset sekoittivat kirjoituksessa B:n ja V:n toisiinsa. Tämä johtuu siitä, että latinan b- ja v-foneemin (tai w-foneenin) sekoittuminen toisiinsa oli jo silloin tapahtunut tai ainakin tapahtumassa siellä.
  2. Ja jos kyse on vain sanonnasta, sen suomentaminen ”kirjaimellisesti” voisi olla yhtä absurdia kuin vaikkapa suomen sanan ”jumalauta” englannintaminen sanoilla ”God, help me”. Siinä tapauksessa ”Thank God” voisi olla parasta kokonaan ohittaa tv:hen tekstitettäessä (joka muutenkin on usein vahvasti lyhentävää selostusta pikemminkin kuin varsinaista kääntämistä). Jos se jostakin syystä otetaan mukaan tekstitykseen, tilanne on hankala: pitäisi osata lukea ihmisen sielua.

    Vaikka ohjelman olisi katsonutkin, voisi olla vaikea tietää, tarkoittiko urheilija mitä sanoi ja miten vahvasti. Jos kyseessä oli uskovaisen ihmisen Jumalalle kohdistama puhe, jonka muutkin sattuvat kuulemaan koska se lausutaan ääneen, niin ”Kiitos, Jumalani” tai ainakin ”Jumalalle kiitos” voisi vastata alkuperäistä sisältöä. Jos taas kyse on puhetavasta, fraasista, jolla ilmaistaan (ainakin julkisesti) yleistä kiitollisuuden tunnetta, niin lähinnä neutraalein vastine kai olisi ”Jumalan kiitos”, joka esiintyy suomen kielessä myös täysin fraasiutuneena ilmauksena, joka voisi lipsahtaa ateistinkin suusta. Samantapainen on ”Luojan kiitos”, mutta sitä kai yleensä käytetään vain silloin, kun on vältytty joltakin uhalta tai kielteiseltä asialta.
  3. Tuollaisia kirjoittelemalla estää yleensä aika tehokkaasti hyödyllisten vastausten saamista. Ehkä se olikin tarkoituksesi.

    Tämä voi tulla sinulle järkytyksenä, mutta kaikki maailman ihmiset eivät päätyönään seuraa tätä palstaa.

    Järkytys voi olla sekin, että kysymys ei todellakaan ole helppo. Jopa kustannusalan ihmiset saattavat ruveta inttämään vastaan, kun heille huomauttaa painotuotteen vääristä tavutuksista. Eikä heitä siis voi edes lyödä päähän ehdottomalla normilla vaan ”vain” pitäisi-tasoisella suosituksella.
  4. Toisen esimerkeistä pitää tietysti olla rak-ka-u-del-la. Muutenhan kukaan ei varmaan kuvittelisikaan jakavansa a:n ja u:n välistä.

    Tavurakenteen tulkinta on tällaisissa asioissa varsin tulkinnanvarainen, eikä tavun käsitettäkään ole määritelty kovin eksaktisti.
  5. ”Tavutusmuoto” on kaksimielinen sana. Tavunjakona ”koko-uksia” on mahdollinen, sanan jakamisena eri riveille virheellinen tai vähintäänkin kyseenalainen.

    Vanha hyvä sääntö on, että sanaa ei jaeta eri riveille vokaalien välistä silloinkaan, kun siinä on tavunraja. Osittain tämä johtuu siitä, että tavunraja on usein tulkinnanvarainen: esimerkiksi sanan rakkaudella tavurakenne voi olla rak-kau-del-la tai rak-kau-del-la. Toinen syy on, että vokaalien välistä jakaminen rikkoo usein sanan hahmon ikävästi, esimerkiksi talo-us.
    Esimerkiksi Kielikello-lehden 2/2006 välimerkkiohjeissa sanotaan: “Sanaa ei mielellään jaeta vokaalien välistä, jotta sanan hahmottaminen olisi mahdollisimman helppoa.” Hyvässä painotypografiassa tästä pidetään kiinni, tarvittaessa korjaamalla huonot rivijaot erikseen. Tämä vaatii huolellista oikolukijaa, joka erityisesti katsoo, mitä tekstin oikeassa reunassa tapahtuu.

    Sääntö ei toki koske yhdyssanan osien rajalta jakamista. Sana uutisartikkeli voidaan tietysti jakaa osiin uutis- ja artikkeli, ja tämä on jopa sen paras jakotapa.

    Valitettavasti tekstinkäsittelyohjelmat saattavat jakaa sanan vokaalien välistä, esimerkiksi koko-uksia. Koska kyseessä ei ole kovin suuri virhe ja koska sen estäminen on työlästä – se vaatii tavutusvihjeiden tai rivinvaihdonestojen lisäämistä –, kattavaa estämistä ei yleensä ole kohtuullista vaatia arkisessa kirjoitustyössä.
  6. CSS:n käyttö ei ole (X)HTML:ää eikä siis kuulu tälle palstalle vaan CSS-palstalle.

    Kannattaa siis kysyä siellä ja kertoa sivun URL ynnä se, mitä on tarkoitus tehdä. Sitä ennen kannattanee tarkistaa sekä sivun HTML-merkkaus validaattorilla että CSS-koodin muodollinen oikeellisuus, ks.
    http://jigsaw.w3.org/css-validator/
    (koska noin 97,6 %:n todennäköisyydellä niissä on nyt virheitä).

    ”Web2” on markkinointipuhetta, jonka tarkoitus on mm. hämmentää ja sekoittaa, ja hyvin siinä on onnistuttukin. Mikään ”standardi” ei ole muuttunut.
  7. Luulitko, että sanassa ”Bobby” ääntyy neutraalivokaali? Viittaat ilmeisesti ilmiöön, jonka suomalainen usein kuvaa o:n ääntämiseksi a:na. Sanan painollisen vokaalin ääntämys vaihtelee amerikanenglannissa, mutta sitä voi tosiaan kuvata a:n tapaiseksi. Neutraalivokaalista ei suinkaan ole kyse.
  8. Mihin tässä viisasta tarvitaan? Ei kielenkääntäminen vaadi erityistä viisautta.

    Toisaalta viisas ei kirjoittaisi noin eikä varsinkaan kielellä, jota ei itse osaa.

    Jos haluaa jättää jonkun ihmisen viestit huomiotta, on parasta tehdä niin eikä kirjoittaa hänelle asiasta. Jos kuitenkin kirjoittaa, on parasta kirjoittaa sillä kielellä, jolla on aiemmin oltu yhteydessä ja jota siten itse oletettavasti osaa.
  9. Ensinnäkin englannin ääntämys vaihtelee suuresti, ja lisäksi kuulijan korva ja kielitaju vaikuttaa siihen, miten ääntämys kuullaan. Kannattaa muistaa, että alle 10 % englannin puhujista puhuu sellaista englantia, jota meillä opetetaan koulussa.

    Toiseksi nimien etuliitteenä oleva Mc tai Mac ääntyy useimmissa englannin muodoissa [mək], missä ə tarkoittaa ns. neutraalivokaalia, samanlaista kuin vaikkapa about-sanan alussa. Erikseen äännettynä Mac (esimerkiksi McDonald’sin lempinimenä) toki ääntyy niin, että sen vokaali on suunnilleen kuten suomen ä, mutta tässäkin on vaihtelua.

    Koska suomessa ei ole neutraalivokaalia, suomalainen kuulee sen eri yhteyksissä ja tilanteissa eri tavoilla.
  10. Ketähän halusit noin miehekkäästi mollata? (Tosimieshän puukottaa pimeässä selkään tai haukkuu toista nimettömänä.)

    Jos joku ei näe kahden merkin eroa, vaikka siihen on kiinnitetty huomiota, vika voi olla monessa asiassa. Muiden ihmisten asenteista sinulla tuskin on mitään tietoa. Mutta alkuperäisellä kirjoittajalla siis oli asialistallaan julkinen kirjoittelu muiden kieliongelmista, vaikka hän ei osannut kirjoittaa edes äidinkielensä nimeä oikein.
  11. Katsopas uudestaan. Kannattaa aina katsoa ja ajatella, ennen kuin soittaa suutaan.

    Jos ei selviä, niin otapa vaikka suurennuslasi käteen ja katso uudestaan. Sellainen löytyy virtuaalisena Windowsistakin.
  12. Kannattaisikohan sinun kunnostaa oma suomen kielen taitosi, ennen kuin rupeat julkisesti valittamaan muiden kielenkäytöstä?

    Tässä lisävihje: ”30-40” on väärin. Oikein on ”30–40” (ajatusviivaa käyttäen). Jos et osaa tai uskalla kirjoittaa sitä, niin normien mukainen korvaava merkintätapa on ”30 - 40” (huomaa välilyönnit).
  13. Et taida tietää, mitä ”umpihumala” tarkoittaa, tai sitten kokemuksesi humaltumisesta ja humalaisista on varsin rajallinen. Tietysti 2 promillea ylittää törkeän rattijuopumuksen rajan, mutta siitä on vielä pitkä matka umpihumalaan.

    Esimerkiksi noin 60 kg painava nainen pääsee 2 promillen yli ottamalla melko nopeaan tahtiin 8 alkoholiannosta eli esimerkiksi noin litran mietoa viiniä. Lähde:
    http://www.liikenneturva.fi/fi/turvatieto/autoilijat/rattijuopumus/alkoholin_palaminen.php

    Siinä vaiheessa ollaan toki jo aika vauhdissa eivätkä liikkeetkään ole ihan hallittuja, mutta henkilö saattaa silti olla hilpeää ja mukavaa seuraa. Umpihumalaisen seurasta ei voi sanoa samaa.
  14. Rikosten jakaminen kolmeen törkeysluokkaan nimikkeiden tasolla on kyllä ihan keksitty tarve. Siitä on myös seurannut ongelmia etenkin silloin, kun puhutaan lievimmästä asteesta. Ihmiset eivät pitäisi sellaisista rikosnimikkeistä kuin ”lievä tappo” tai ”lievä raiskaus”, joten niille on keksitty yleisestä nimikejärjestelmästä poikkeavat nimitykset.

    Ennen puhuttiin lieventävistä ja raskauttavista asianhaaroista ihan tuomiolauselmissa. Tuomio saattoi tulla siitä-ja-siitä rikoksesta ”lieventävien asianhaarojen vallitessa”. Rikoslain kokonaisuudistuksessa tätäkin muutettiin lähinnä muuttamisen ilosta.

    Suomessa voitaisiin ihan hyvin ottaa käyttöön törkeysastetta kuvaavat määritteet kuten ”1. asteen”, ”2. asteen” ja ”3. asteen”. Näin selvittäisiin siitäkin ongelmasta, että nykyisin keskimmäisen törkeysasteen rikoksella ei ole omaa nimitystä, vaan ”tavallinen” rattijuopumus on vain ”rattijuopumus”, joka toisaalta voi tarkoittaa myös kyseistä rikostyyppiä yleisesti, sen eri asteita. Tämän takiahan nykyisin käytetään sellaisia teennäisiä termejä kuin ”rattijuopumusrikos”
  15. Olipas kiemurainen vastaus. Ei korrelaatti-sana niin suuri salaisuus ole, että sitä ei voi käyttää, kun vastaa kysymykseen.

    Sitä paitsi nyt haettiin nimitystä virheelle, ei asialle, jossa tehdään virhe. Sen kummempaa nimitystä ei taida olla kuin ”korrelaattivirhe”. Yleensä mitään erityistä nimitystä ei tarvitakaan.
  16. Se aika tarkkaan turmelee sivun käytettävyyden asettaessaan fonttikoon rajusti pienemmäksi kuin käyttäjä on valinnut. Teknisempi merkitys selviää lukemalla CSS-opasta, -ohjetta, -kirjaa tai -määrittelyä.

    Luku 1.4 asettaa rivinkorkeudeksi 1,4 kertaa fonttikoko. _Jos_ on ihan pakko käyttää Verdanaa leipätekstille, niin silloin rivinkorkeuden asettaminen isoksi on kyllä tarpeen, eikä 1.4 välttämättä ole liian iso.
  17. IE 7 tukee position-ominaisuuden fixed-arvoa. (Mitään fixed-ominaisuutta ei ole.)

    Toisaalta mitä väliä tällä on? Enemmistö ei vielä käytä IE 7:ää, joten position: fixed ei ole kovinkaan hyvä ajatus www-sivuja tehtäessä.
  18. Syntymäkuurojen kielitaito vaihtelee suuresti. Kirjoitettua kieltä voi kyllä oppia vaikka ei lainkaan osaisi sitä puhua; tunnetaanhan muinaisia kieliä, joista ei edes tiedetä, miten niitä puhuttiin, mutta kirjoituksia osataan lukea. Oppiminen on kuitenkin erilaista ja vaikeampaa, jos ei kuule. Syntymäkuurous ei periaatteessa estä puhumaan oppimistakaan, mutta vaikeuttaa sitä suuresti, koska puheen säätäminen ymmärrettäväksi on tietysti vaikeaa, kun ei itse kuule sitä.

    Viittomakielet eroavat olennaisesti puhutuista kielistä, mutta täysin eri asioista ei ole kyse, sillä ihmisten kielissä on myös yleispäteviä piirteitä, universaaleja, vaikka ne toteutuvatkin eri muodoissa.
  19. Kyllä Google hyväksyy aksenttimerkit. Jos kirjoitat Google-hakuun sanan eteen plusmerkin, esimerkiksi
    +balnéothérapie
    niin Google hakee _vain_ sellaisia esiintymiä, jossa aksentit ovat niin kuin kirjoitit; muutoin se jättää aksentit huomiotta.

    Sana tarkoittaa kylpyhoitoa. Tämä selviää sanakirjasta. Sanakirjat ovat ihan hyviä välineitä sanojen merkitystä tutkittaessa. Tässä tapauksessa olisi voinut katsoa myös sivistyssanakirjasta, sillä sana koostuu kansainvälisistä aineksista. Esimerkiksi Nykysuomen sivistyssanakirjasta löytyy ”balneoterapia”.

    Aksentin ´ saa e:n päälle, kun ennen e-näppäintä painaa aksenttinäppäintä, joka on yläoikealla +-näppäimen oikealla puolella.
  20. Ehkä kirjoitus oli parodiaa. Olihan se niin rasittavan tavanomainen vuodatus, jossa ei puututtu lainkaan suomen kielen todelliseen uhanalaisuuteen: sen väistymiseen englannin tieltä käyttökielenä. (Tätä aihetta sen sijaan käsittelen laajahkosti uusimmassa Kanavan numerossa otsikon ”Onko kansalla varaa suomeen?” alla. Yllättäen Hesarikin noteerasi jutun siteeraamalla siitä virkkeen Sanottua-palstalleen...)

    Minunkin huomioni kiinnittyi ilmauksen ”mitä ilmeisimmin” esittäminen muka virheenä. Kenties tämä kuului parodiaan. Mutta on tässä sellainenkin mahdollisuus, että Hesarin toimitus korjasi mielestään väärän muodon ”ilmeisemmin” muodoksi ”ilmeisimmin”. Yleisönosastokirjoituksiakin toimitetaan, joskin muokkaus niiden osalta _yleensä_ rajoittuu lyhentämiseen ja otsikointiin, mutta kirjoitusvirheitäkin saatetaan korjata, ja ehkä ”ilmeisimmin” luultiin kirjoitusvirheeksi!
    21. 85 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt