yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Tulipa muutenkin mieleeni, että kyllähän halutun efektin saa aikaan ihan standardi-CSS:lläkin, kun ottaa mukaan vähän lisämerkkausta: pannaan merkkaukseen


    tähän ne linkit


    ja CSS-koodiin

    div.scroll_raati
    { overflow: scroll; }
    div.scroll_raati div
    { overflow: hidden; white-space: nowrap; }

    Tällöin sisemmän divin CSS-ominaisuudet huolehtivat siitä, että se mahtuu annettuun leveyteen, joten vieritystarvetta ulommassa elementissä tulee vain pystysuunnassa.
    Tämän mainitsen vain ikinörtille ominaisesta mielenkiinnosta teknisiin temppuihin. Haluttu efekti on typerä, koska se katkaisee tekstitiedon edes ilmaisematta, että se on katkaistu.

    En rupea selittämään, mikä kaikki sivustossa on väärin, koska jokaiselle web-suunnittelun alkeita tuntevalle moni virhe on ilmeinen ja muut tuskin lyhyestä selityksestä ymmärtäisivät. Väänsin jo rautalankaa siitä, että tummanruskea teksti mustalla taustalla on todella järjetöntä. Posketonta on myös jättää katsojan arvailtavaksi, mikä on linkki ja mikä ei.

    Lippujen käyttö linkkeinä kieliversioihin on jossakin typeryyden ja loukkaavuuden välimaastossa, ks. klassikkotutkielmaa aiheesta:
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/flags.html
    (En taida viitsiä mainita, että ”englanninkielisessä” versiossa on heti ensimmäisessä lauseessa karkea kirjoitusvirhe. Sitä paitsi sivun tärkein elementti, title-elementtin, on siellä vierasta kieltä. Kannattaisiko jättää englanninkielisten sivujen tekeminen englantia osaavien hoitoon? Vinkki: oikolukuohjelmakin auttaisi.)

    Asia on todellakin niin, että sivuston tehneen henkilön ei kannattaisi tehdä sivuille mitään ennen kuin opettelee web-sivujen teon perusteet ja tekee sen pohjalta tai vaikkapa konsultin avulla sivut kokonaan uusiksi. Kun on syvällä kuopassa, ei kannata kaivaa kuoppaa syvemmäksi.
  2. Et kerro, mitä tarkkaan ottaen yritit. Googlella löytämissäsi jutuissa on kyllä vastaus, joskin se toimii vain IE:ssä:

    div.scroll_raati
    { overflow-x: hidden; white-space: nowrap; }

    Mutta tavoite on väärä. Olennaisen tiedon piilottaminen jonkin väärän taittoidean takia on kovin ajattelematonta.

    Toisaalta sivun värienkäyttö on täysin pielessä. Estetiikkaan puuttumatta (yläkuva on suttuisen värinen eikä kunnon sinitaivaanakaan sopisi yhteen sivun muiden värien kanssa) on pakko sanoa, että monet kontrastit ovat täysin riittämättömiä. Tummanruskea teksti mustalla taustalla on kyllä ihan sanonkomämistä.

    Mitä muuten Ruotsin ja Ison-Britannian liput (tai niiden vääristelmät) tekevät suomenkielisellä sivulla?

    Sivuston suurin ongelma ei siis todellakaan ole se, että linkkilistassa (joka on tehty väärällä tavalla) muutamat linkit jakautuvat kahdelle riville.
  3. Mainitsemiasi -cum-loppuisia muotoja on vähän eikä niillä muutenkaan ole sijamuotojen tyypillisiä ominaisuuksia. Ne ovat parhaiten luokiteltavissa adverbeiksi.
  4. Amerikassakin nimitykset vaihtelevat. Ns. matkapuhelin (joka on nykyisin Suomessa jo peruspuhelin eikä yleensä tarvitsisi erillistä nimitystä) on ”cell phone”, ”cellular phone”, ”mobile phone” tai myös ”wireless phone” – ja varmaan jotain muutakin. Ns. langaton lankapuhelin eli lankapuhelinyhteyttä oman tukiaseman kautta käyttävä puhelinlaite on kai lähinnä ”cordless phone”.

    ”Matkapuhelin” on vähän ontuva nimitys sekin ja peräisin ajalta, jolloin ajateltiin erityisesti matkakäyttöä ja liikkuvuutta. Nykymaailmassa se on tavallinen puhelin, jonka erottaa lankapuhelimesta mm. henkilökohtaisuus (vastakohtana esim. perhekohtaisuudelle), tekstiviestien ja usein kuvaviestienkin mahdollisuus ja kuljettaminen yleensä mukana taskussa, käsilaukussa tai vyöllä. Näillä on suhteellisen vähän tekemistä matkustelun kanssa, paitsi viimeksi mainitulla – joka sekin on olennainen myös ihan kotioloissa tai työpaikalla.
  5. Yleensä kannattaisi kysyä yksi kysymys yhden otsikon alla. Näin keskustelu saattaa hetken jopa koskea sitä, mitä otsikko sanoo, ja ennen muuta ihmiset löytävät heitä kiinnostavat viestit. Miten joku, jota kiinnostaa Gandhi-nimen ääntämys (ja joka ehkä tuntee aiheen perin juurin), sattuisi katsomaan sitä otsikon ”Salamurha?” alta? Aivan, sattumalta, aivan sattumalta.

    Salamurha-sanalla on sekava historia. Nykysuomen sanakirjan mukaan se tarkoittaa salaa, varsinkin väijyksistä tehtyä murhaa. Suomen kielen perussanakirjan mukaan salamurha onkin poliittisista syistä tehty murha, jonka tekijä pyrkii pysymään salassa. Tämän ajatuksen on joku näköjään kopioinut Wikipediaankin, ilmeisesti asiaa ajattelematta.

    Taustalla on ilmeisesti se, että salamurha-sanaa on ruvettu käyttämään assassination-sanan vastineena. Seuraus on se, mitä voi odottaakin: kukaan ei enää tiedä, millaista murhaa joku tarkoittaa, kun hän puhuu salamurhasta. Suomen kielessä on kyllä assassination-sanalle melko tarkka vastine: ”poliittinen murha”. Sitä tosin on käytetty melko vähän, koska Suomessa poliittiset murhat ovat erittäin harvinaisia.

    Nimen ”Gandhi” alkuperäisessä hindinkielisessä ääntämyksessä on vahvasti aspiroitunut d, joten dh-ääntämys on aivan sopiva. Ei ole mitään syytä matkia suomenkielisessä puheessa englanninkielistä ääntämystä. Jos haluaa hienostella, voi lausua tarkemmin hindinmukaisesti: "Gaan-dhii".

    Sen sijaan Thaimaa-sanan lausuminen h:llisena on sikäli kyseenalaista, että tällaiset sovinnaisnimet ääntyvät yleensä suomalaistuneesti – onhan nimen loppuosa kokonaan suomea. Tietosanakirjoissa tms. ei taida yleensä olla ääntämisohjetta, mikä periaatteessa tarkoittaa, että pitäisi ääntää kuten kirjoitetaan (h ääntyy), mutta seuraamalla suomenkielistä puhetta selviää kyllä aikanaan, ettei h äänny. Thaikielessä se kyllä ääntyy, mutta jos joku jostain syystä haluaa lausua maan suomenkielisen nimen vieraalla kielellä, selvittäköön sitten myös toonin, sillä tooni eli sävelkulku on thaikielessä olennainen. :-)

    El Salvador -nimessä käytetään artikkelia, koska se on espanjankielisen nimen osa ja jostakin syystä suomen kielessä käytetään alkukielistä nimeä. Artikkeleita esiintyy myös mm. arabiankielisten maiden omakielisissä nimissä, esimerkiksi ”al-Arabiya al-Saʿudiya”, mutta niiden suomenkieliset nimet ovat suomeen mukautettuja (esim. ”Saudi-Arabia”), eivät sitaattilainoja kuten ”El Salvador”.
  6. Väliaikaisuushan ei viittaa kestoon sinänsä vaan siihen, että jokin on tarkoitettu olemaan voimassa, käytössä tms. vain siihen asti, kunnes sen korvaa jokin pysyvämpi. Kyse on siis suhteellisesta käsitteestä, joka loogisesti edellyttää vastakohdakseen jonkin, joka ei ole väliaikainen vaan pysyväksi tarkoitettu.

    Valitettavasti sanaa ”väliaikaisesti” käytetään väärin mm. tilanteissa, joissa paljon rehellisempi ilmaus olisi ”ainakin toistaiseksi”. Verkkosivuilla se hyvin usein tarkoittaa, että tietosisältö tai palvelu on poistettu eikä kellään ole aikomusta tehdä asialle mitään. Sivuston vastuuhenkilöiltä voi tietysti kysellä. Vastauksen saaminen ei ole kovin tavallista, ja jos vastaus tuleekin, se on yleensä vain selittelyä, jonka voisi tiivistää sanoihin ”ei oo, ei tuu eikä tilatakaan”.
  7. Välimerkeillä ei pidä yrittää korvata sanoja kuten ”tai”, ”vai” ja ”ja”.*) Jos ei osaa esittää ajatustaan ilman vinoviivaa, ei osaa esittää ajatustaan.

    *) Tietysti tarkkaan ottaen pilkku (tai joskus puolipiste) tavallaan korvaa sidesanan luetteloissa, joissa on vähintään kolme jäsentä, kuten ”Matti, Maija ja Pekka”. Mutta tämä on kokonaan eri asia kuin hölmöileminen sellaisilla ilmauksilla kuin ”Matti/Maija”.
  8. Mitä sinä tulet höpisemään väliviivoista kuin muut keskustelevat vinoviivasta? Väliviivalla useimmat tarkoittavat yhdysmerkkiä ”-”, ja fiksuimmat eivät tarkoita sillä mitään, koska eivät käytä moista epätarkkaa sanaa, kun parempiakin vaihtoehtoja on.

    Taidat olla härnääjä/trolli/häirikkö/tyhmä (tarpeettomat, jos niitä on, saa pyyhkiä yli).
  9. Löytyy myös Quebecissä tehty laaja termisanakirja, jossa on mm. ranskalaisia vastineita englanninkielisille termeille:
    http://www.granddictionnaire.com/
  10. Tietysti minulla on oikeus mielipiteeseeni, mutta lisäksi se on oikea ja perusteltu mielipide. Voit tutustua myös kielitoimiston kantaan asiasta. Se on ehkä esitetty pyöreämmin, mutta perusajatus on sama: vinoviiva on huono välimerkki.

    Savolaisuuteen viittaaminen taas on tavanomainen vitsi, josta savolaisilla toki on täysi oikeus loukkaantua, jos heillä ei ole huumorintajua.
  11. Niinhän väärät menettelyt ja väärät neuvot yleensä syntyvät, että kopioidaan jotain ymmärtämättä sitä ja yleensä vielä tehdään kopiointivirheitä. Pieleen meneminen varmistetaan sillä, että lähdettä ei kerrota.
  12. Homma tehdään yleensä JavaScriptillä ja yleensä vähintään yhtä väärin kuin esimerkissäsi (esim. huolehtien siitä, että sivu on täysin rikki kun JavaScript ei ole käytössä).

    Sen kuitenkin voi tehdä myös HTML:llä siten, että linkki viittaa kehikkoon (frameset), jonka kehyksissä on halutut sisällöt ja jossa on target="_top". Ei se kovin mielekästä ole mutta eipä ole kehysten käyttö muutenkaan.

    Ks. http://htmlhelp.com/faq/html/all.html#frame-update2
  13. Vanhojen sääntöjen mukaan ”ulkomaalainen” on vain substantiivi, mutta nykyisin hyväksytään käyttö myös adjektiivina. Ks.
    http://www.kotus.fi/index.phtml?i=92&s=1977

    Molemmat ovat siis normien mukaan oikein. Yleensä kannattaa silloin käyttää vaihtoehtoa, joka on vanhankin normin mukaan oikein, jotta kielitietoinen mutta uudesta normista tietämätön lukija ei pitäisi tekstiä virheellisenä. Tässä tapauksessa kuitenkin esimerkiksi Google-haut "ulkomaisia työntekijöitä" ja "ulkomaalaisia työntekijöitä" kertovat, että jälkimmäinen on selvästi yleisempi. Kuten Kotuksen sivullakin mainitaan, se on myös monien mielestä luontevampi.
  14. Asiasta keskusteltiin laajasti jo vuosikymmenet sitten, ja huoliteltuun kielenkäyttöön vakiintui periaate, jonka mukaan -ja- tai -jä-loppuinen johdos tarkoittaa ihmistä paitsi poikkeustapauksissa. Poikkeuksia ovat lähinnä vanhat vakiintuneet sanat (esim. muuttuja) ja sellaisten verbien johdokset, joiden -in-johdokset olisivat astevaihtelun takia hankalia (esim. tein : tekimen, joten tätä sanaa käytetään yleensä vain yhdyssanassa ”tekimennimi”).

    Jokaisella on tietysti luovuttamaton oikeus kirjoittaa huolimattomasti ja siten liittää viestiinsä erityisiä sävyjä ja vivahteita.

    Vinoviivamuoti on muuten hölmöä. Vinoviiva on savolainen välimerkki: lukijan arvattavaksi jää, mitä (jos mitään) kirjoittaja sillä sattuu kulloinkin tarkoittamaan.
  15. ”Äännelait” ovat päätelmiä ilmiöiden säännöllisyyksistä. Ne eivät siis ole säädettyjä lakeja, joita voi rikkoa mutta rikoksesta seuraa (joskus) rangaistus. Ne eivät myöskään ole verrattavissa eksaktien luonnontieteiden ”lakeihin”, jotka ovat kuvauksia ehdottomista säännöllisyyksistä, kuten painovoimalaki.

    Siksi puhe poikkeuksettomista äännelaeista on hölynpölyä, jos sillä halutaan torjua jokin kielen muoto. Ajatus on ristiriitainen, koska äännelait ovat kielen kuvailua ja tässä on kyse siitä, että kieli ei vastaa kuvausta.

    Lisäksi äännelait vaikuttavat vain rajallisen ajan. Muutenhan meillä ei olisi esimerkiksi sanaa ”heti”, vaan ”hesi”.
  16. Asiaanhan sinulla ei ole sanomista, mutta yrität viisastella. Silloin kannattaa tarkistaa, osaako edes sanoa mitään viisaalta näyttävää.

    ”Olen kuullut” -tyyppiset lausumat todellakin perustuvat kauniisti sanottuna väärinkuulemiseen. Vähän suoremmin sanoen kyse on yleensä säännöstä, jonka asianomainen on itse keksinyt mielessään ja luulee sen kuulleensa.
  17. Sovinnaisnimet ovat usein mukautuneet suomen kieleen myös taivutukseltaan. Taivutetaanhan Tartto : Tarton eikä Tartton, Islanti : Islannin jne.

    Olet myös kuullut väärin siitä, mitä astevaihtelu koskee. Se koskee soinnittomia klusiileja k, p ja t. Soinnilliset kluusilit ovat astevaihtelussa vain joissakin tapauksissa ja tällöin aina niin, että _kaksoisklusiili_ vaihtelee yksinkertaisen kanssa, esimerkiksi lobata : lobbaan.
  18. Termien selitykset eivät tässä auta paljoakaan. Edes koko Iso suomen kielioppi ei ole kovinkaan hyödyllinen suomen kielen opiskeluun, koska se on lähinnä kokoelma kielitieteellisiä artikkeleita suomen kielestä jokseenkin aiheenmukaisesti järjestettynä. Ja itse kirjaahan ei ole netissä, vaan kyseisen tiiliskiven voi ostaa aika kalliilla tai sitä voi käydä hiplaamassa kirjaston käsikirjaosastossa.

    Ulkomaalaisille on kirjoitettu moniakin suomen kielen oppikirjoja ja kielioppeja, joten niitä kannattaa etsiskellä, jos pitää suosittaa ulkomaalaiselle jotain. Tällön pitäisi tietää jotain taustasta ja lähtötasosta.

    _Suhteellisen_ yleistajuinen joskin suppea selostus objektisäännöistä on sivulla
    http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/kielioppi/sisalto
    (vaatii tunnuksen ja salasanan, jotka saa rekisteröitymällä; mutta jos hyvin käy niin esimerkiksi public kumpaankin toimii).
  19. Katsopa sanakirjasta. Voinhan minä katsoa puolestasi, mutta mistä tiedät, narraanko?

    Perussanakirjakirjan mukaan vuotaa-verbin imperfekti on ”vuoti”, harvemmin ”vuosi”. Molempia on siis pidettävänä oikeina. Yleisyyteen on hankala ottaa kantaa, koska Google jättää meidän pulaan, koska se ei osaa erottaa substantiivia ”vuosi” verbinmuodosta ”vuosi”. Toisaalta tämä on yksi syy suosia muotoa ”vuoti”: se ei voi sekaantua muuhun sanaan.
  20. On ihan hyvä, että käytössä on kaksi taivutusta, oikea Riika : Riian ja väärä Riika : Riikan. Oikeaa taivutusta käyttämättä tulee nimittäin antaneeksi (tietoisesti tai tiedostamattaan) kuvan omasta historiantuntemuksestaan ja siitä, mitä lukee. Näytä minulle, miten kirjoitat, ja tiedän, millaisia tekstejä luet. Tällaisten asioiden tunteminen taas auttaa arvioimaan yleistä luotettavutta ja asiallisuutta.

    ”Omakielisten nimien” vaatijat – jollaisena sinä taisit kyllä esiintyä puoliksi kieli poskella – taas tulevat kertoneeksi aika lailla siitä, mikä on heidän kieltentuntemuksensa suhteessa intoon puuttua kielenkäyttöön. Riian ns. omakielinen eli latviankielinen nimi on nimittäin ”Rīga”, jossa siis on vaakaviiva (pituusmerkki) i:n päällä. Sen sijaan ”Riga” on esimerkiksi saksankielinen nimi ja venäjänkielisen nimen translitteroitu asu.

    Omakielisyys on tietysti suhteellista. Ehkä halusitkin, että pidämme omakielisenä nimenä venäjäkielistä nimeä? Riiassahan taitaa olla venäjänkielisiä jonkin verran enemmän kuin latviankielisiä. Omakielisellä nimellä tarkoitetaan tällaisissa yhteyksissä kuitenkin yleensä maan virallisen kielen mukaista nimeä.

    Latvian kielessä i:n päällä olevalla viivalla on aika lailla samanlainen merkitys kuin sillä, onko suomen kielen sanassa yksi i vai kaksi i:tä. Jos siis joku on sitä mieltä, että latviankielisestä nimestä voi huoleti jättää pois viivan, niin se on suunnilleen sama kuin sanoisi, että suomessa on sama kirjoitetaanko ”Siikajoki” vai ”Sikajoki”.
    21. 94 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt