Kumpi oikein Riiassa vai Riikassa?

matkusta Loimaahan emmekä Uusimaahan, vaan Loimaalle ja Uudellemaalle.

myöskään kirjoitti:

matkusta Loimaahan emmekä Uusimaahan, vaan Loimaalle ja Uudellemaalle.

Omistin joskus palan maata Uudeltamaalta, mutta pois oli myytävä. Uusimaan en ole kyennyt maanostotemppua.

Genesiksen mukaan Jumala loi maan ja siinä sivussa Loimaan. Minä luon vain lunta ja sitäkin vuokratontille pystytetyn paritalon pikku pihakäytävältä.

myöskään kirjoitti:

matkusta Loimaahan emmekä Uusimaahan, vaan Loimaalle ja Uudellemaalle.

Niinpä! Emme kuitenkaan mene Loimaaseen tai Uusimaaseen, vaan taivutamme kuten maa-sanaa kuulu taivuttaa. Ja kun menemme jonnekin maakuntaan tai sitten pikkupaikkakunnille, käytämme ulkopaikallissijoja. Sen sijaan maista käytetään yleensä sisäpaikallissijoja - myös kun menemme Thaimaahan.

En nyt ymmärrä mikä tässä on se ongelma. Jotkut taivuttavat sanan muotoon Riikaan, joka on varmasti ikävää, mutta ei aiheuta vakavia ymmärrysvaikeuksia. Heitä voi tarpeen mukaan oikaistakin useissa tilanteissa.

Tämä on kuten "alkaa tekemään" tai "enään" - pieni virhe, jota pyrin itse välttämään, mutta en jaksa muiden teksteistä erikseen kytätä. Asia se on tärkein.

Ei jummarra kirjoitti:

En nyt ymmärrä mikä tässä on se ongelma. Jotkut taivuttavat sanan muotoon Riikaan, joka on varmasti ikävää, mutta ei aiheuta vakavia ymmärrysvaikeuksia. Heitä voi tarpeen mukaan oikaistakin useissa tilanteissa.

Tämä on kuten "alkaa tekemään" tai "enään" - pieni virhe, jota pyrin itse välttämään, mutta en jaksa muiden teksteistä erikseen kytätä. Asia se on tärkein.

Lue lisää

joku haluaa käyttää kieltä fiksun huolitellusti ja on esittänyt täällä asiallisen kysymyksen, johon hän on saanut asiallisia vastauksia. Tässä ei olekaan mitään ongelmaa.

Sinusta tälle palstalle aiheutuva ongelma on se, että haluat korostaa hälläväliä-asennettasi ja vesittää toisten pyrkimyksen hyvään kielenkäyttöön.

On ihan hyvä, että käytössä on kaksi taivutusta, oikea Riika : Riian ja väärä Riika : Riikan. Oikeaa taivutusta käyttämättä tulee nimittäin antaneeksi (tietoisesti tai tiedostamattaan) kuvan omasta historiantuntemuksestaan ja siitä, mitä lukee. Näytä minulle, miten kirjoitat, ja tiedän, millaisia tekstejä luet. Tällaisten asioiden tunteminen taas auttaa arvioimaan yleistä luotettavutta ja asiallisuutta.

”Omakielisten nimien” vaatijat – jollaisena sinä taisit kyllä esiintyä puoliksi kieli poskella – taas tulevat kertoneeksi aika lailla siitä, mikä on heidän kieltentuntemuksensa suhteessa intoon puuttua kielenkäyttöön. Riian ns. omakielinen eli latviankielinen nimi on nimittäin ”Rīga”, jossa siis on vaakaviiva (pituusmerkki) i:n päällä. Sen sijaan ”Riga” on esimerkiksi saksankielinen nimi ja venäjänkielisen nimen translitteroitu asu.

Omakielisyys on tietysti suhteellista. Ehkä halusitkin, että pidämme omakielisenä nimenä venäjäkielistä nimeä? Riiassahan taitaa olla venäjänkielisiä jonkin verran enemmän kuin latviankielisiä. Omakielisellä nimellä tarkoitetaan tällaisissa yhteyksissä kuitenkin yleensä maan virallisen kielen mukaista nimeä.

Latvian kielessä i:n päällä olevalla viivalla on aika lailla samanlainen merkitys kuin sillä, onko suomen kielen sanassa yksi i vai kaksi i:tä. Jos siis joku on sitä mieltä, että latviankielisestä nimestä voi huoleti jättää pois viivan, niin se on suunnilleen sama kuin sanoisi, että suomessa on sama kirjoitetaanko ”Siikajoki” vai ”Sikajoki”.

Yucca kirjoitti:

On ihan hyvä, että käytössä on kaksi taivutusta, oikea Riika : Riian ja väärä Riika : Riikan. Oikeaa taivutusta käyttämättä tulee nimittäin antaneeksi (tietoisesti tai tiedostamattaan) kuvan omasta historiantuntemuksestaan ja siitä, mitä lukee. Näytä minulle, miten kirjoitat, ja tiedän, millaisia tekstejä luet. Tällaisten asioiden tunteminen taas auttaa arvioimaan yleistä luotettavutta ja asiallisuutta.

”Omakielisten nimien” vaatijat – jollaisena sinä taisit kyllä esiintyä puoliksi kieli poskella – taas tulevat kertoneeksi aika lailla siitä, mikä on heidän kieltentuntemuksensa suhteessa intoon puuttua kielenkäyttöön. Riian ns. omakielinen eli latviankielinen nimi on nimittäin ”Rīga”, jossa siis on vaakaviiva (pituusmerkki) i:n päällä. Sen sijaan ”Riga” on esimerkiksi saksankielinen nimi ja venäjänkielisen nimen translitteroitu asu.

Omakielisyys on tietysti suhteellista. Ehkä halusitkin, että pidämme omakielisenä nimenä venäjäkielistä nimeä? Riiassahan taitaa olla venäjänkielisiä jonkin verran enemmän kuin latviankielisiä. Omakielisellä nimellä tarkoitetaan tällaisissa yhteyksissä kuitenkin yleensä maan virallisen kielen mukaista nimeä.

Latvian kielessä i:n päällä olevalla viivalla on aika lailla samanlainen merkitys kuin sillä, onko suomen kielen sanassa yksi i vai kaksi i:tä. Jos siis joku on sitä mieltä, että latviankielisestä nimestä voi huoleti jättää pois viivan, niin se on suunnilleen sama kuin sanoisi, että suomessa on sama kirjoitetaanko ”Siikajoki” vai ”Sikajoki”.

Lue lisää

Olen kuullut säännön, että erisnimiä taivutettaessa sanan vartalo pysyisi muuttumattomana. Tämän perusteella Riika taipuisi Riikan.

Jos näin ei olisi, niin Olga taipuisi Olan, ei Olgan..

Ei jummarra kirjoitti:

En nyt ymmärrä mikä tässä on se ongelma. Jotkut taivuttavat sanan muotoon Riikaan, joka on varmasti ikävää, mutta ei aiheuta vakavia ymmärrysvaikeuksia. Heitä voi tarpeen mukaan oikaistakin useissa tilanteissa.

Tämä on kuten "alkaa tekemään" tai "enään" - pieni virhe, jota pyrin itse välttämään, mutta en jaksa muiden teksteistä erikseen kytätä. Asia se on tärkein.

Lue lisää

Huomaa "Ei jummarra", että ollaan kielifoorumilla!!

Eri versioita kuullut kirjoitti:

Olen kuullut säännön, että erisnimiä taivutettaessa sanan vartalo pysyisi muuttumattomana. Tämän perusteella Riika taipuisi Riikan.

Jos näin ei olisi, niin Olga taipuisi Olan, ei Olgan..

Lue lisää

Sovinnaisnimet ovat usein mukautuneet suomen kieleen myös taivutukseltaan. Taivutetaanhan Tartto : Tarton eikä Tartton, Islanti : Islannin jne.

Olet myös kuullut väärin siitä, mitä astevaihtelu koskee. Se koskee soinnittomia klusiileja k, p ja t. Soinnilliset kluusilit ovat astevaihtelussa vain joissakin tapauksissa ja tällöin aina niin, että _kaksoisklusiili_ vaihtelee yksinkertaisen kanssa, esimerkiksi lobata : lobbaan.

Yucca kirjoitti:

Sovinnaisnimet ovat usein mukautuneet suomen kieleen myös taivutukseltaan. Taivutetaanhan Tartto : Tarton eikä Tartton, Islanti : Islannin jne.

Olet myös kuullut väärin siitä, mitä astevaihtelu koskee. Se koskee soinnittomia klusiileja k, p ja t. Soinnilliset kluusilit ovat astevaihtelussa vain joissakin tapauksissa ja tällöin aina niin, että _kaksoisklusiili_ vaihtelee yksinkertaisen kanssa, esimerkiksi lobata : lobbaan.

Lue lisää

on voinut kuulla ihan oikein - toisin kuin olet tietävinäsi, vaikka et mitenkään voi tietää.

Toinen juttu on sitten se, että hänen mahdollinen kuulemansa ei pidä yhtä toden kanssa.

varmaankin kirjoitti:

on voinut kuulla ihan oikein - toisin kuin olet tietävinäsi, vaikka et mitenkään voi tietää.

Toinen juttu on sitten se, että hänen mahdollinen kuulemansa ei pidä yhtä toden kanssa.

Lue lisää

Asiaanhan sinulla ei ole sanomista, mutta yrität viisastella. Silloin kannattaa tarkistaa, osaako edes sanoa mitään viisaalta näyttävää.

”Olen kuullut” -tyyppiset lausumat todellakin perustuvat kauniisti sanottuna väärinkuulemiseen. Vähän suoremmin sanoen kyse on yleensä säännöstä, jonka asianomainen on itse keksinyt mielessään ja luulee sen kuulleensa.

Yucca kirjoitti:

Asiaanhan sinulla ei ole sanomista, mutta yrität viisastella. Silloin kannattaa tarkistaa, osaako edes sanoa mitään viisaalta näyttävää.

”Olen kuullut” -tyyppiset lausumat todellakin perustuvat kauniisti sanottuna väärinkuulemiseen. Vähän suoremmin sanoen kyse on yleensä säännöstä, jonka asianomainen on itse keksinyt mielessään ja luulee sen kuulleensa.

Lue lisää

///Vähän suoremmin sanoen kyse on yleensä säännöstä, jonka asianomainen on itse keksinyt mielessään ja luulee sen kuulleensa.///

Jos asia todella on niin kuin sanot, ja taas kerran luulet tietäväsi, miksi et alun perin sanonut niin - sen sijaan, että sinun piti alkaa piikitellen näsäviisastella tuolle "kuulijalle".

Sinulta kun ei kukaan odotakaan "kauniisti sanottuna" yhtään mitään.