yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Kirjoitit: ”Kyllä tutkivat tyylitiedostonkin, joskin eivät yhdistä sitä itse sivuun.” Minkä hakukoneen on havaittu tekevän niin, ja miten on havaittu? Mahdotontahan sellainen ei tietenkään ole, mutta on vaikea nähdä, miksi hakukoneet tekisivät niin.
  2. ”Malka silmässä” tarkoittaa tietysti ihmisen vikaa, puutetta tai ongelmaa, ja siihen on tapana viitata, kun joku moittii toista. Tämä perustuu tunnettuun raamatunkohtaan, jonka mukaan ei pidä ottaa toisen silmästä roskaa, jos omassa silmässä on tukki. Sanonta on varmaankin tullut suosituksi sen takia, että sen avulla on helppo lyödä Raamatulla päähän sellaista, jonka esittämistä moitteista ei pidä.

    Raamatun alkutekstissä esiintyy sana δοκός (dokos), joka tarkoittaa tukkia, parrua, pölkkyä tms. eli tyypillisesti aika lailla paksumpaa kuin suomalaisen olkikaton päällä oleva malka. Latinankielisessä käännöksessä Vulgatassa esiintyy sen vastineena ”trabs”, joka tarkoittaa hirttä ja (tältä pohjalta kehittyneessä merkityksessä) myös laivan runkoa, jopa laivaa kokonaisuutena.

    Suomentaja on varmaankin halunnut muuttaa absurdin vertauksen vähemmän absurdiksi, mikä on aika absurdia. Jos liioitellaan, niin liioitellaan sitten kunnolla! Malka-käännös on aikojen saatossa hämärtänyt ilmaisun merkityksen, kun malat ovat jääneet pois käytöstä. Luultavasti suurin osa ihmisistä luulee sen tarkoittavan vain jotain vähän isompaa roskaa – jos ylipäänsä ajattelee mitään sanan konkreettista merkitystä.

    Vuoden 1992 suomennoksessa käytetäänkin hirsi-sanaa, mutta eihän sellainen enää vaikuta puheenparsiin, joita vanhan raamatuntekstin pohjalta on syntynyt. Panevathan ihmiset yhä vakan alle kynttilän, vaikka kynttilä vaihtui lampuksi jo vuoden 1938 suomennoksessa.
  3. Tiukan asiallinen asiantuntija ei ehkä lainkaan halua käyttää (hölmöön mutta hellyttävään) analogiaan perustuvaa mouse-sanaa vaan käyttää esimerkiksi ilmausta ”pointing device”. Siinä on kyllä asiallisestikin se etu, että moni nykyinen osoituslaite ei ollenkaan muistuta ulkonäöltään hiirtä.

    Asiaa ei toisaalta kannata hirveästi miettiä, sillä hiiret tulevat kuitenkin 10–15 vuoden kuluessa korvautumaan kehittyneemmillä tekniikoilla. Silloin meillä on uusia härveleitä nimettäväksi, ja silloinkin me varmaan väännämme hölmöt englanninkieliset sanateelmät suomenkielisiksi vastineiksi.
  4. Minä en muistaakseni kirjoittanut itsestäni mitään, joten moukkamainen syytöksesi (jonka raukkamaisesti kirjoitit väärennetyllä nimellä) on älytön.

    Toisaalta asioita vähänkin ymmärtävälle se varmaankin kertoo, että myös selityksesi HTML:n ja XML:n erosta on yhtä älytöntä, vaikka tämä ei asiaa tuntemattomalle olekaan yhtä ilmeistä.

    _Yksikään_ virkkeistäsi, joissa esität jotain HTML:stä, XHTML:stä ja XML:stä, ei pidä paikkaansa. Tämä oli yllättävää, sillä ns. sokea kana -periaatteen mukaisesti olisi odotettavissa, että silkalla arvaamisellakin osuisi _joskus_ oikeaan.
  5. Itsekö teit tuon viruksia levittävän sivun vai onko viruslevitys käyttämäsi "ilmaisen" palveluntarjoajan vakio-ominaisuus?

    Hanki edes jotenkin kunnollisen internet-palveluntarjoajan sivutilaa. Sitten et alkuun tarvitse muuta kuin ajatuksen siitä, mikä sivujen tarkoitus on. No jotain pientä ehkä, mutta useimmiten sivujen teon aloittamisessa tuo klikkaa.
  6. Löytämäsi sivusto on ihan hyödyllinen arviointia varten. Ei se, että se painottaa verkko-opetusta, merkitse ettei siinä olisi yleisesti hyödyllisiä näkökohtia. Jätät vain huomiotta tai vähemmälle huomiolle sen, mikä näyttää koskevan vain opetusmateriaalia.

    Muutenkinhan on syytä lukea _kriittisesti_, sillä mitkään arviointivälineet eivät korvaa omien aivojen käyttöä. Monetkin verkkosivujen kehittämistä käsittelevät sivut olisivat kehittämisen tarpeessa. Mainitsemasi sivusto sisältää tästä osuvan esimerkin heti ensimmäisessä elementissään, kuten näkyy selainikkunan (tai välilehden) ylälaidassa: "ARVO | Etusivu" ei todellakaan ole fiksu title-elementin sisältö. (Kannattaa miettiä miksi; title-elementti nimittäin on sivun tärkein elementti vaikka ei vaikutakaan mitään sivun ulkoasuun ja näkyvään sisältöön.)

    Jos todella tarkoitat käytettävyyden (usability) testaamista, niin sitten voit aloittaa vaikkapa seuraavista (jotka löytyivät noin 30 sekunnissa Googlella hakusanalla "käytettävyystesti"):

    http://www.adage.fi/julkaisut/arkisto/mika_on_kaytettavyystesti.html

    http://appro.mit.jyu.fi/soveproj/kaytettavyys/

    Kumpikin on hyödyllinen, vaikka varsinkaan ensimmäinen ei siltä ensin näytä (koska ihmiset usein luulevat, että käytettävyystesti on luonteeltaan ja helppoudeltaan jotain yksinkertaista, selvää ja ennen muuta teknistä toimintaa, jossa ei tarvitse ihmisiä eikä aivoja vaivata).
  7. HUUTAMINEN on ihan sopiva tapa kertoa, ettei ymmärrä mitään eikä halunnutkaan apua.

    En nyt sitten kerrokaan sinulle vaan muille, että CSS:llä voi toki luoda tyhjää tilaa sekä margin- että padding-ominaisuuksilla.
  8. Jos haluaa ymmärtää HTML:n ja XML:n eron, kannattaa tutustua luotettaviin tietolähteisiin, ei satunnaisiin, keskustelupalstoille lähetettyihin kuvauksiin, joissa tyypillisesti on virhe joka virkkeessä.

    HTML:stä ei ole versiota 4.1. Sen kehitys on aloitettu uudestaan (muuten juuri koodinimellä HTML 5.0). HTML ei ole komentokieli. Pienten kirjainten käyttä on epäolennainen yksityiskohta eikä todellakaan suurin ero HTML:n ja XHTML:n välillä. Muotoa oleva lopputagi ei ole pakollinen XHTML:ssä.

    XHTML ei ole tiukempi kuin HTML vaan osittain löysempikin. IE ei osaa XHTML:ää lainkaan, vaan se vain näyttää osaavan samassa mielessä kuin se näyttää muutenkin osaavan viallista HTML:ää.

    XML toki liittyy nettisivujen esittämiseen, jos se halutaan siihen liittää. XML ei liity tietokantoihin millään erityisellä tavalla eikä tietokantahakuja voida tehdä tagien perusteella sen kummemmin kuin vaikkapa tekstissä olevien pisteiden perusteella.

    Asia ei ole paljoakaan monimutkaisempi, se vain on ihan erilainen ja vaatii pitemmän selityksen. Perusasiat kannattaa opiskella, _jos_ on perusteltua olettaa, että oikeasti tarvitsee XML:ää. Ensin kannattaa unohtaa, mitä "Nyt sekoitat" kirjoitti.
  9. Ihan aluksi pitäisi tietää, mitä oikein olet tehnyt. URL? Veikkaisin, että olet luonut lomakkeen olettaen, että palvelin tukee ns. FrontPage-laajennuksia ja se ei tuekaan.

    Tosin voisi aloittaa siitä, että mitä todennäköisimmin et tarvitse mitään lomaketta. Ilmoita sivuilla yhteystietosi, erityisesti meiliosoite. Jos lomake vain lähettäisi viestin sinulle sähköpostitse, niin eipä se paljoa lisäarvoa toisi.
  10. Täytynee varoittaa herkkäuskoisia ihmisiä: tuo .bmp-loppuinen osoite viittaa Windows Bitmap -muotoiseen kuvaan, ei verkkosivuun. Kuva on tolkuttoman iso bittimäärältään. Kuvaa katsomattakin voi siis päätellä, että verkkojulkaisemisen ymmärrys on sillä tasolla, että Pikku_pöpön ilmaiseksi tekemä layout ei ole läheskään hintansa arvoinen.
  11. HTML ja XML ovat merkkauskieliä, eivät ohjelmointikieliä. Kummassakaan ei ole komentoja.

    Yksityiskohtaisilla tiedoilla ei tee mitään, ennen kuin perusajatukset on ymmärretty oikein.

    Aloita lukemalla jostain HTML:n alkeista. Tietolähteistä ei liene puutetta. Kysymyksen perusteella on epätodennäköistä, että tarvitset XML:ää mihinkään, joten ehdit tutustua siihen joskus myöhemmin.
  12. Kuulostaa siltä, että tarvitset johdatuksen CSS:n alkeiden perusteisiin. Hyvä kirja, jota vaatimattomuuteni estää minua mainitsemasta, voisi olla tarpeen. :-)

    Marginaalien eli reunusten asettaminen on nimittäin CSS:n perusasioita. CSS:ää voidaan käyttää eri tavoin, joista yleensä fiksuin on erillinen tyylitiedosto.

    Mutta alkuun pääset tähän tapaan (tyyliohjeella, joka on upotettu HTML:ään style-määritteen sisään):



    Nuo neljä arvoa asettavat marginaalin ylhäälle, oikealle, alle ja vasemmalle tässä järjestyksessä, siis pohjoisesta alkaen myötäpäivään kiertäen. Yksikkö em tarkoittaa fontin kokoa (fontin korkeutta).
  13. Sivulla
    http://www.kotus.fi/index.phtml?s=851
    olevan selityksen mukaan kyse on alkujaan ennustamiseen (”noituuteen”) liittyvästä asiasta. Vähän yksioikoista, sillä toisen selityksen mukaan sanonta on liittynyt metallin valmistukseen tai käsittelyyn, esimerkiksi niin, että sulaa metallia saattaa valua sysien eli hiilien päälle eikä savimuottiin.
  14. Et maininnut, että sekin on oikeastaan virhe, että sivulla ei ole mitään sisältöä. "Tervetuloa kotisivuilleni" ei ole sisältöä vaan näennäissisältöä, joka on turhempaa kuin tyhjä.

    Kuva ehkä jonkun mielestä olisi sisältöä, mutta sitä siis ei näy (ja tämän selvittämiseen taas tarvittaisiin vähintään URL tai hyvä arvaus) ja sitä paitsi se olisi ihan liian iso web-käyttöön. Niin, eikä alt-määritteessä tietenkään pidä olla vaihtoista selitystä kuvalle vaan kuvan viestinnällistä sisältöä vastaava teksti (tässä tapauksessa siis hyvin mahdollisesti alt="").
  15. Mistä päättelet, että Nasan kuva on "public domain"? Onko Nasa niin ilmoittanut? Ja miksi kyselet jos uskot, että se on "public domain"? (Ehkä siksi, ettet tiedä, mitä "public domain" tarkoittaa.)

    Katsopa siis, mitä Nasa kertoo kuvien käyttöoikeuksista. Jos on epäselvää, kysy Nasalta.

    Tosin jos Nasan kuva on automaattikameran ottama, siihen ei taida olla Suomen lain mukaan mitään tekijänoikeutta tai vastaavaa. Laki suojaa ihmisten ottamia valokuvia. Automaattikameran ottama liikkuvan kuvan tallenne (video) on suojattu, mutta yksittäinen kuva ei ole.

    Jos taas kuvan on ottanut astronautti, niin tilanne on toinen.
  16. PDF-tiedostoon viittaavan linkin perään on syytä kirjoittaa "(PDF)", tai sitten pitää muulla tavoin kertoa selvästi, että kyse on PDF-tiedostosta. Ihan liian usein nimittäin käyttäjän selain, joskus koko kone, hyytyy yrittäessään käynnistää Adobe Readerin, ja joka tapauksessa käyttäjä joutuu odottamaan.

    Tokihan käyttäjä ei Adobe Readeria tarvitse eikä se kovin hyvin sovi tarkoitukseen. Esimerkiksi Foxit Reader on näppärämpi. Mutta useimmilla on Adobe Reader, pieneltä osin siksi, että he ovat sen asentaneet kun niin monella verkkosivulla väitetään, että lukemiseen tarvitaan Adobe Reader.
  17. Raamatunkäännösten selittäjistähän ei ole puutetta, ja jokainen ja hänen veljensä haluaa tulla kertomaan jonkin lukemansa selityksen siitä, mitä jokin kohta ”oikeasti” tarkoittaa. Perustelujen kestävyydellä ei ole väliä, vaan riittää, että selitys on hurskas tai rienaava (sen mukaan kumpaa selittäjä kaipaa).

    ”Kameli” on tietysti oikein suomennettu kreikasta. Se, johtuuko kreikankielisen alkutekstin sana sanaleikin hämärtymisestä tms., on tietysti aika puhtaan spekulaation asia. Sitä vastaan puhuu se, että jos Jeesus alun perin puhui köydestä eikä kamelista, olisi kummallista, että kuulijat tai perimätiedon siirtäjät olisivat korvanneet pelkästään liioittelevan sanan asiayhteyteen täysin sopimattomalta. Mutta ovatpahan jälkipolvet saaneet aiheita loputtomille sepitelmille kameliporteista tms.!

    Mutta mistäs tuon Blackin laatikon repäisit? Kuka Black, missä, milloin? Onko viitteitä? Ei musta laatikko -nimessä mitään outoa ole. Musta-sana viittaa laatikon läpinäkymättömyyteen eli siihen, että sen sisäistä toimintaa ei voi havainnoida.
  18. Jos kyse oli oppilaiden ruotsinopettajalleen osoittamista kiitossanoista, kuten tuntui olevan, niin kiitokset tuntuisivat jotenkin aidommilta, jos oppilaat olisivat itse osanneet kirjoittaa ne ruotsiksi. :-)
  19. Vastatakseni ensin kysymykseesi sen omalla tyylillä ja sen ansaitsemalla tyylillä: Yritä nyt ensin perkele kokeilla muutamaa eri vittua, joihin työnnät sen koodin.

    Sitten oikea vastaus: Kiinteä taustakuva on huono ajatus miltei aina. Se on varmasti huono ajatus, jos et itse ole pystynyt edes vinkkien avulla (ominaisuudennimi background-attachment on teknisesti ihan oikein, arvo vain oli väärin) selvittämään asian _teknistä_ puolta, joka on se helpompi puoli. Teknisen ratkaisun löytämiseen ei tarvita juuri mitään ymmärrystä. Sen tajuamiseen, milloin taustakuvan kiinteys on fiksua, vaaditaan jo enemmän.
  20. Eiköhän joiltakin Microsoftin tuotteiden jälleenmyyjiltä vielä löydy FrontPage listoiltaan, vaikka Microsoft onkin poistamassa sen valikoimistaan.

    Ilmaiseksi ei kielenvaihtoa kannata kuvitella tekevänsä.
    21. 99 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt