havana_

Vapaa kuvaus

Aloituksia

14

Kommenttia

1602

  1. Jokainen johtokunnassa istuva on joskus ensimmäistä kertaa johtokuntaan tullutkin, ei se sen kummempaa. Ei se nyt niin tähtitieteellisen ihmeellistä hommaa ole, ettei sitä voisi kiintiöpaikaltakin hallita.

    Kuten vanha kansa sanoo, työ tekijäänsä opettaa. Ja ketäänhän ei voi vastoin tahtoaan valita minnekään, että siinä jo karsiutuu ne joilla ei vähääkään kiinnostusta ole.

    Kiintiöiden vahingollisuutta on etukäteen liioiteltu, ennen kuin asiasta on kokemuksia. Kiintiöiden ei kai ole tarkoituskaan jäädä pysyväksi käytännöksi, itse en ainakaan olisi sen kannalla. Ylimenovaiheessa ne ovat yhtä lailla tarpeellisia kuin sekin toimenpide, että lääkiksen pääsykoetta kehitettiin tänä vuonna Tampereella siihen suuntaan, että pojatkin pääsisivät sisälle. Nopeasti se kävi näin päin, vain muutaman vuoden naisenemmistöllä. Toista oli vuosisadan alussa.

    Vastauksena siihen, olisiko itsetuntoa hivelevää istua kiintiönaisena suojatyöpaikassa, vastaan, että ei sinne itsetuntoa mennäkään pönkittämään. Töitä olisi tarkoitus tehdä ja ellei niitä ole, se ei kai ole kiintiönaisen vika. Kieltämättä tosin kyvykäs ihminen yleensä kaipaa haasteita.
  2. Aloituksen tekeminen aiheesta onkin jo sinänsä todiste katkeruudesta, todellisuudesta vieraantumisesta ja alttiudesta nalkuttamiseen. Rumuus jää toistaiseksi arvoitukseksi.
  3. suhteesi kyynikko, on rationaalinen realisti.
  4. "Jospa siten voisimme paremmin tutustua tosiimme ja palstalle avautuisi mahdollisuus puhdistua ja uudistua."

    No jospa ei kuitenkaan.
  5. Mielestäni naisena menestyminen ei poikkea yleensä ihmisenä menestymisestä.

    Peri-inhimillinen piirre taitaa olla, että menestymistä pidetään jonain sellaisena, jonka muutkin huomaavat ja menestykseksi tunnustavat. Silloinhan sitä on muiden arvostuksista riippuvainen. Eli arvoriippuvuus liittyisi menestyksen kokemukseen... Ei vakuuttavaa.

    Menestymisen etymologia liittyy varmaan (eteenpäin) menemiseen ja ehkä sitä kautta myös menettämiseen. Eli ensin pitää tavoitella jotain päämäärää ehkä kaiken menettämisen uhallakin. Ja jos sen saavuttaa, on menestynyt.

    En ajattele eteenpäin menemistä esimerkiksi taloudellisena prosessina, vaan juuri valmiista arvostuksista irtautumisena ja kulkemisena pois niistä kohti itse valittua päämäärää.
  6. ajattelin tehdä.
  7. ei satu kiinnostamaan se, että mahdollisimman moni pysyisi terveenä ja elossa pitkään. Miksi kaikkien pitäisi? Mikä juttu se semmoinen on?

    Olisi aika päästä tuosta pullamössöajattelusta kerta kaikkiaan, kun kuolleisuus on kuitenkin tasan 100 %. Elämään kuuluu sairauksia ja lopulta onneksi myös kuolema. Sinänsä hyvä, että sairauksia hoidetaan, mutta tämä hysteerinen terveysajattelu on johtanut naurettaviin ylilyönteihin. Siitä kärsivät juuri sairaat itse, joihin ei osata suhtautua luontevasti ja jotka suljetaan pois näkyvistä.

    Toivottavasti muutenkin tämä turvallisuushakuisten ihmisten kulta-aika päättyy mahdollisimman pian ja päästään normaaliin vuosituhantiseen elämänmenoon takaisin.

    Nimim. "Konttauskypärä"
  8. Elatussuhde on ollut esimerkiksi 50-luvulla olennaisesti heikompi mitä se on nyt. Perheet tulivat silti toimeen yhden elättäjän tuloilla. Elätettävät eivät siten ole automaattisesti ongelma sinänsä, vaan pelikenttä on mutkikkaampi. Kyse on yhteiskunnallisista valinnoista, siitä millaisia tuloeroja halutaan (haetaan). Syyttävällä sormella voi yhtä hyvin osoittaa liian vapaita markkinoita joihin luotetaan kuin vuoreen.
  9. tehty aloitus tärkeästä yhteiskunnallisesta kysymyksestä.

    Seuraavaksi tulisi kartoittaa, vastustavatko palstalaiset syntymää, kuolemaa, rakastamista, sairastamista ja ulostamista vai joustavatko mieluummin tasa-arvosta.
  10. Voisitko ystävällisesti kertoa meille alamaisille mihin suuntaan olet nyt sitten tämän planeetan kohtaloa ajatellut ohjata?
  11. kerran kuukaudessa tätä.

    Oskarin sijassa en olisi niinkään huolissani naisjärjestöjen kannasta sananvapausasioihin, kuin EU:ssa puuhattavasta teletietojen tallennusajan huomattavasta pidentämisestä.

    Biometriset tunnisteethan hyväksyttiin kuin vettä vaan. Nyt teknologiauskovaiset ovat kovalla vauhdilla puuhaamassa koko maan yhteista DNA-rekisteriä.

    Turvallisuus ennen kaikkea, vai mitä?
  12. "Feminismin vastaisuus perustuu suurimmaksi osaksi siihen kuvaan feminismistä, jonka julkisuudesta saa."

    Minusta feminismin vastaisuus ei perustu niinkään julkisuuskuvaan sinänsä, kuin haluun tulkita kaikki feminismiin vivahtava negatiivisesti, haluun käsittää väärin ja ennen kaikkea sisäiseen tarpeeseen valita juuri naisjärjestöt vainonsa kohteeksi.

    Eivätkö nämä "feminismikriitikot" ikinä kyllästy? Lähtekää ristiretkelle vaihteeksi vaikka EVAa vastaan, tai Pellervon tutkimuslaitosta. Keksikää jotain.
  13. "Eipä hätää, nopea katsaus nettiin osoittaa, ettei yksikään naisjärjestö Suomessa ole millään muotoa kiinnostunut tämmöisen toiminnan tukemisesta."

    Miten nopea katsaus? Käsitykseni asiasta on toinen ja voin myös esittää todisteita kantani tueksi, tosin en työpäivän aikana.

    Sitten ehkä haluaisit vielä valottaa joko-tai -kysymyksenasettelua otsikkosi osalta?

    Kansanedustajien toimintaan, kantoihin ja aloitteisiin perehtymällä voit edelleen selvittää itsellesi, ketkä ovat kehitysapumäärärahojen lisäämisen kannalla ja pyrkivät vaikuttamaan rahoituksen lisäämiseen myös muita teitä. Kehymyönteiset ovat selvästi useammin naisia ja feministisiä kuin miehiä tai ei-feministisiä.

    Yksityishenkilöiden rahaliikenteestä meillä ei ole mahdollisuus pankkisalaisuuden vuoksi saada tietoa.

    "Siispä keskittykää te tytöt vaan siihen kitinään sillä aikaa kun me miehet hoidetaan tää homma!"

    Tätäkin meuhahdusta voidaan niin haluttaessa tarkastella kriittisesti. Unicefin / Punaisen Ristin tms. varainhankinnassa ja jäsentyössä on kyllä ilahduttavasti mukana nykyään yhä enemmän miehiäkin, olen kuullut. Lisääkin voidaan ottaa vastaan.

    Ei kuuluminen Unioniin ole millään tavalla muiden järjestöjen jäsenyyden este. Sitä paitsi, vaikka et voikaan Unioniin itse liittyä, niin laadukkaan Tulva-lehden voit silti hankkia hyvinvarustellusta kirjakaupasta. Tämä neuvo siksi, ettei tarvitse jäädä pelkkien "feminististen kolumnien" varaan muodostaessaan käsitystä siitä, kiinnostaako naisjärjestöjä naisen aseman parantaminen muualla maailmassa vai ei.
  14. Huomenna on taas kommunistipäivä. Talebanpäivää vietetään vähän harvemmin, yleensä noin kerran kuukaudessa.

    Viikonlopuksi on luvassa ns. etnofeminismiä, eli muistutetaan siitä, kuinka me feministit matkustamme usein ulkomaille ostamaan seksiä afrikkalaisilta/turkkilaisilta miehiltä.

    Ensi viikon alussa nähtäneen uusvanhat sutaisut riistokapitalistifeministeistä, jotka haluavat vain itselleen rahaa ja anastavat miesten rekka-autot ja omakotitalot.

    Viimeistään viikon keskivaiheilla joku keltanokka panee parastaan esittämällä teoriansa ns. pissisfeminismistä.

    Viikonlopun lähestyessä palataan taas turvalliseen kainalokarvafeminismiin. Aiheen tiimoilta alustuksia rumuudesta, lihavuudesta ja siilitukista.
  15. "1. Miten konkreettisesti feministinainen eroaa ystävänä ei-feministinaisesta?"

    Noh. Feministinaisen kanssa viihtyy paremmin, koska feministinainen on esimerkiksi kiinnostavampi keskustelukumppani kuin ei-feministi. Poikkeuksia en ole tavannut. Naisilla, jotka suhtautuvat feminismiin kielteisesti, ei useimmiten ole kiinnostusta muihinkaan yhteiskunnallisiin kysymyksiin, keskustelunaiheet voivat joskus olla hyvinkin triviaaleja.

    Käsitykseni mukaan feminismiä vastustavat naiset pyrkivät asettumaan etualalle ja korostamaan omaa persoonaansa feminismiä vastustamalla. Toki naisen esittämä feminismikritiikki on erityisen tervetullutta, mutta tällöin olettaisi, että käytetyin sana olisi "feminismi" eikä "minä".

    "2. Miten konkreettisesti eroaa feminismiä kannattava mies feminismivihaisesta miehestä?"

    Feminismivihainen mies ei ole kyennyt irrottautumaan henkilökohtaisista ongelmistaan ja mahdollisista pettymyksistään yleisemmälle tasolle. Eli tavallaan feminismivihainen mies pyörii juuri siten oman napansa ympärillä kuin mistä naisia syyttää, ja jää siten omien ongelmiensa vangiksi.

    Feminismiä kannattava mies taas näkee kokonaisuuden laajemmin; sen, että feminismiä tarvitaan. Naisasiaa Afganistaniin!

    "3. Minkälaisia kokemuksia on naisista, jotka eivät, mitä ilmeisimmin, tiedä feminismistä mitään?"

    No sellaisia, että usein silti luulevat tietävänsä. Nainen joka vastustaa naisasiaa, ei ole ymmärtänyt, mitä vastustaa. Ja sitten on niitä naisia, jotka eivät ole feminismiä koskaan pohtineet, mutta joille omanarvontunne ja muiden naisten ja omien oikeuksiensa puolustaminen on päivänselvää.

    "4. Minkälaisia kokemuksia on miehistä, jotka eivät tiedä feminismistä eivätkä ehkä ole ajatelleet edes (sp) tasa-arvoasioita juuri ollenkaan?"

    Onhan se turhauttavaa, jos näkee että kaverilla tietopuolisesti lanttu leikkaa, mutta ymmärrys ja oikeudentaju puuttuu. Toisaalta taas tietäminen ja tiedostaminen ei välttämättä ole oikeudentajun edellytys. Monet miehet tietämättään ovatkin selvästi pro-feministejä. Eli kokemuksia on hyviä ja huonoja.
  16. ihmisiä, jotka haluavat jakaa intiimiasiansa muidenkin kanssa.

    Kiitos tästä.
  17. ihanaa. Ehdin jo kaivatakin naulankantaan-kaveria.
  18. yhteiskunta sitten ole koventumaan päin, kun siellä feministitkin niin vapaasti häärää?

    Entä miten juorulehdistö teillä?
  19. että miehet pitävät suurempaa meteliä sukukalleuksistaan.

    Erinäiset sotilasjuntat Etelä-Amerikassa ovat erikoistuneet myös naisten sukuelinten käsittelyyn. "Jostain muistan lukeneeni" että uhrit kuolivat sisäisiin vammoihin. Kiduttajat: miehiä.
  20. Nämä säälittävät vätykset, joita joku asiaatuntematon saattaa miehiksikin erehtyä kutsumaan, ovat taas tässäkin ketjussa yrittäneet panna parastaan, mikä ei ole paljon se.

    Jostain syystä ovat kuitenkin eksyneet feministipalstalle sihteeriopiston sijaan.

    Jumalauta mitä tökkyröitäkin vielä.
    21. 61 / 81
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt