Vapaa kuvaus

Aloituksia

96

Kommenttia

5326

  1. Hei, vierailija.palstalla!

    Minä ainakin arvostaisin sitä, jos kävisit täällä toisinaan vaikkapa oikaisemassa virheellisiä adventtiseurakunnan toimintaa ja tunnustusta koskevia väitteitä.
  2. Ihan vain huomiona: tämäkin aloituksen aihe on henkilö ja se avaa keskustelua keskustelusta. Niin helposti ihminen toista sormella osoittaessa epähuomiossa osoittaa itseään kolmella sormella – ja vielä peukalolla kohti taivasta.

    Olen huomannut toistuvasti, että varsinkin fundamentalistisen sortin uskovainen usein käy kiinni kirjoittajan henkilöön, kun hän on joutunut keskustelussa asian puolesta umpikujaan. Lähinnä muistuu mieleen eräs tosi eksentrinen kirjoittaja, joka on minulta kysynyt useampaan kertaan, mitä minä teen tällä palstalla ja mitä annettavaa minulla on. Vastaaminen ei ole auttanut, koska vastaus ilmeisesti valuu ns toisesta korvasta ulos.

    Avauksessa mainittu Alex ei ymmärtääkseni ole erityisemmin fundamentalisti, mutta on häneltäkin aina välillä tullut näitä "miksi NN on niin katkera"-avauksia.

    Mietin, miten tämän jutun voisi nyt kammeta pois henkilöistä ja kohti palstan aihepiiriä.

    Kun saamme viisaalta tuntuvan lauseen, kuinka suuri merkitys on sillä, kuka sanoo tai mistä kirjasta tuo lause on?

    Onko vaikkapa tämä niinkutsutun "Kultaisen säännön" muotoilu erityisen arvokas, koska se on kerrottu Jeesuksen sanomaksi: "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille." Olennaisesti samansisältöinen lause löytyy varsin monesta muustakin lähteestä. Ovatko ne muut vähempiarvoisia?

    Onko myös tällä keskustelupalstalla niin, että suhtaudutte aivan samaan lauseeseen eri tavoin riippuen siitä, kuka sen on kirjoittanut?

    Tässä joutuu itse kukin ihan nöyrästi tarkkailemaan sisintään.
  3. Alex,

    jos viestintä epäonnistuu, siinä on karkeasti jakaen kolme mahdollista virheen tekijää: lähettäjä, media ja vastaanottaja. Kaikki nämä aiheuttavat virheitä. Tässä meillä media on lyhyisiin ei-reaaliaikaisiin muotoilemattomiin teksteihin perustuva ja se sinänsä teettää haastetta.

    Jos syyllistä tarvitaan, olkoon se saatana. Sitä vartenhan se otus on, myytti tai oikeasti oleva, ihan sama. En usko, että kumpikaan meistä on tahallaan ollut aiheuttamassa viestinnän epäonnistumista.

    Ymmärrän tuon selostuksesi Jumalasta, kun et lisäile siihen muuta. Pidän sitä sisäisesti ristiriitaisena ja tyhjän päällä lepäävänä, mutta se ei ole sama kuin käsittämätön. Oikeudenmukaisuus on konstikas kysymys. Rakkaus on hiukan selvempi. Mutta tuohon en siis sano mitään hähhiä tai höhhiä.

    Ongelmia tulee sitten, kun käytät noiden samojen lauseiden katkelmia vastatessasi johonkin kysymykseen. Esimerkiksi "Miksi pidät Raamattua Jumalan ilmoituksena?" tai "Mitä perusteita on Jumalan olemassaoloon uskomiselle?"

    Olet toistuvasti antanut ymmärtää, että ateisti ei lähtökohtaisessti tunnusta aidon oikeudenmukaisuuden tai rakkauden olemassaoloa ollenkaan. Sekään ei ole käsittämätön lause, joskin minusta sisällöltään silkkaa pötyä.

    Ne käsittämättömät viestit tunnistaa siitä, että lauseet eivät ole kokonaisia, riekaleiden välissä on pisteitä .. ja mistään ei löydy selvää yhteyttä kysymykseen, johon viestin olisi tarkoitus vastata.
  4. «Ateisti yrittää viimeiseen asti välttää asiakeskusteluja uskonasioissa .. Se on fakta ja kun se oikein kiikastaa - silloin sanotaan "minä en ymmärrä tästä mitään" - mikä tietenkin joskus voi olla tottakin.»

    Jos minä olen sanonut jotakin viestiä käsittämättömäksi niin en todellakaan ole saanut siitä irti mitään järjellistä ajatusta. Usein silloin lauserakenteetkin ovat olleet rikkinäisiä.

    Minulla ei ole periaatteessa mitään ongelmaa keskustella uskonasioista. Ehkä vakavin uhka on ikävystyminen, jos veivataan kovin pitkään asiaa, jota pidän aivan samantekevänä.

    Voidaan jopa sopia tietyt lähtökohdat eli premissit, vaikka ne eivät omiani olisikaan. Ja sitten voidaan katsoa, mihin niistä ponnistaen päästään.

    Ongelma on usein ollut se uskovien kanssa, että ei oikein saa selvää noista premisseistä. Siis mitkä asiat tarkkaan ottaen on valittu todeksi ja kyseenalaistamisen ulkopuolelle. Kun tämä vaihe ontuu, koko keskustelu menee ohi puhumiseksi.

    Jostakin syystä on näyttänyt siltä, että uskon asioista keskusteluissa on paljon hyvin pitkiä ja sekavia puheenvuoroja, joissa on runsaasti viittauksia eri puolille Raamattua. Sellainen esitystapa on kovin uuvuttava. En millään jaksa uskoa, ettei asioita voisi tiivistää ja kiteyttää hiukan paremmin, vaikka kuinka olisi kyse uskon asioista. En ole noihin keskusteluihin osallistunut siitäkään syystä, koska olen ymmärtänyt, että uskovat haluavat niissä rähistä keskenään ilman ateistien häirintää.
  5. Voi hyvä tavaton, Alex.

    Ei adventismia vastaan ole mitään tarvetta taistella. Se tuhoaa itse itsensä tai sitten laimenee pelkäksi kulttuuriperinteeksi.

    Aatteensa leviämistä toivovalle ateistille riittävät aseiksi niinsanotusti Coca-cola ja popcornit. Ei muuta kuin katselee, miten homma hoituu itsestään.

    Joku Ruandassa tapahtunut jäsenmäärän paikallinen ja hetkellinen nousu on vain värähtelyä tässä väistämättömässä prosessissa.

    Samalla tavalla, kuin Martin Luther arveli kaikkien ihmisten tulevan oikean sortin kristityiksi, kun heidät opetetaan lukemaan ja heille tarjotaan Raamattu ja liturgia omalla kielellään, jotkut adventistit arvaavat aivan väärin, mitä hyvinvoinnin ja sivistyksen tuominen Ruandan köyhille tulee aiheuttamaan.

    Lutherin ajaman kansan lukutaidon seurauksena ensinnäkin syntyi uusia keskenään riiteleviä lahkoja enemmän kuin koskaan. Sen jälkeen yleinen sivistystaso alkoi nousta ja se johti uskonnollisen uskon vähenemiseen, joka prosessi jatkuu edelleen.

    Samalla tavalla Ruandassa toimivat adventistit, jotka tekevät mielestäni paljolti ihan arvokasta työtä, aiheuttavat prosessin, joka tulee johtamaan adventistien uskontunnustuksen hylkäämiseen ja kaikkien jäsenmäärän romahtamiseen paitsi adventtikirkossa, myös muissa Raamattua kirjaimellisesti tulkitsevissa uskonlahkoissa.