Vapaa kuvaus

Aloituksia

96

Kommenttia

5326

  1. en usko teihin kirjoitti: «No,miksi Jesajan kirjassa kerrotaan että tulevassa Jumalan valtakunnassa:"nuorin kuolee 100 vuotiaana ja 100 vuotiaana synnin tekijä joutuu kiroukseen." Jes.65:20.»

    Jesaja kirjoitti valtakunnasta, jonka Jahve perustaa tähän maailmaan.

    Hänen aikanaan ei ollut olemassakaan sellaista eskatologiaa ja taivaan valtakunnan oppia kuin sittemmin joskus noin 200 eKr alkaen alettiin opettaa.

    Juutalaisuus on muuttunut vuosisatojen kuluessa paljonkin. Sama koskee kristinuskoa.

    Tietenkin Jumala on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Mutta häntä koskevat uskomukset ja opetukset ovat kuin tuulessa heiluva heinä.
  2. Kai_A kirjoitti: «Ensinnäkin en ole mikään Laughlin uskova. Olen agnostikko hänenkin väittämiensä suhteen, mutta kuten sanoin pidän kritiikistä ja siitä, että joku uskaltaa esittää haasteita, jotka tuntuvat järkeviltä. Se, mistä en niin kauheasti pidä on fundamentalismi, sorry vain veljet, en edes silloin, kun kohteena on niinkin pyhä asia kuin evoluutio.»

    Käytät käsitettä agnostikko aika erikoisella tavalla. Tavallisesti tarkoitetaan, että agnostikko ajattelee, ettei voida tietää, onko jumalaa tai jumalia olemassa. Tai laajemmassa merkityksessä ajattelee, että ei ole mahdollista saada mitään tietoa joistakin tietyistä asioista.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Agnostisismi

    Ajatteletko siis, ettei herra Laughlinin esittämistä asioista voi saada mitään tietoa? Kovin outo ajatus suoraan sanoen. Jos taas tarkoitat jotakin muuta, keskustelu on kovin hankalaa, kun ei voi luottaa yhteisiin sanojen merkityksiin ja määrittelyihin.

    Agnostismi ei ole sitä, että ei vain tiedä jotakin asiaa. Ankarasti ottaenhan filosofi voi päätyä tietoteoreettiseen skeptisismiin, jonka mukaan mitään ei voi tietää ihan varmasti. Käytännössä me kuitenkin voimme tietää asioita riittävän hyvin voidaksemme toimia. Ja niillä erikoisaloilla, joiden perusteet ovat itsellemme liian vaikeita, joudumme luottamaan asiantuntijoihin ja omaan kriittisyyteemme – jättäen tietenkin avoimeksi sen mahdollisuuden, että saamme joskus lisätietoa, joka muuttaa vallitsevan käsityksemme.

    Entä sitten fundamentalismi? Tarkoittanet tässä oikeutusteoreettista fundamentalismia, jonka mukaan tietyt perusoletukset ovat oikeutettuja sellaisenaan, eikä niitä ole tarpeen enää perustella. Ja sitten sovellat tätä käsitettä evoluutioteoriaan.

    Evoluutioteoria ei ole sellainen perusoletus, johon uskottaisiin tai pitäisi uskoa ilman perusteita. Se on erittäin hyvin kokeellisesti todettu toimivaksi ja teorian tasolla se on osoitettu hyvin ymmärrettäväksi ja ilmeiseksi luonnon ilmiöksi.

    Evoluutio voi olla jollekulle myös pyhä asia, mutta sellaisen viittauksen ottaminen minulle ja bushmannille osoitettuun viestiin on minusta aivan perusteetonta. Kenties uskot ihan vilpittömästi että me tai jompikumpi meistä pitää evoluutiota jonakin arvostelun ulkopuolelle nostettuna perususkomuksena ja sinulla on sellaiseen uskomukseen tietenkin oikeus. Meillä on hieno yhteiskunta, jossa on laaja oikeus väärässä olemiseen.

    «Erityisesti hän käsitteli sitä ongelmaa, että yksi molekyyli käyttäytyy eri tavalla kuin suuri molekyylien joukko. Se, että luonnonlait eivät pädekään samalla tavalla yhteen molekyyliin ja suureen joukkoon varsin merkittävä tieteellinen näkökulma.»

    Tilastollinen systeemiteoria, kompleksisuus ja emergenssi ovat jännittäviä asioita, jotka ovat tieteessä kohtuullisen uusia ja tarmokkaan tutkimuksen alaisia. Niistä on opittu ymmärtämään monta kiintoisaa asiaa.

    Myös kvanttimekaniikan laajentaminen yksittäisiä molekyylejä isompiin kokonaisuuksiin on jännittävää. Enimmäkseen siinä joudutaan turvautumaan karkeampiin teorioihin, jotka on osoitettu käytännössä toimiviksi. Ja ne ovat ihan tuttuja vanhoja teorioita. Kun ainetta on tarkasteltavana kerralla tarpeeksi paljon, kvanttimekaniikan lakeja noudattavien alkeishiukkasten, atomien ja molekyylien yhteiskäytös suppenee kohti vanhaa kunnon arkijärjelle avautuvaa fysiikkaa.

    Mutta miten se kaikki liittyy evoluutioon ja evoluutiokritiikkiin? Tästä puuttuu nyt jokin ketjun lenkki.

    «Huh... Muu tiede saa siis edetä siten, että löydetään uutta ja haastetaan vanhaa, mutta ei evoluutiota, ei missään tapauksessa. Johan siinä maailma järkkyisi!?»

    No huhhuh. Etsi minulle se tyyppi, joka ajattelee noin, niin palataan asiaan. Sitä odotellessa voinemme jättää koko puuskahduksen aika vähälle huomiolle.

    Kiva kun (toivottavasti) huomasit kertomukseni Stanfordin yliopiston läpi käymisestä yön miellyttävässä viileydessä lähinnä huumoriksi. Tämän tekstipohjaisen keskustelun yksi ikuinen ongelma on se, että muut keskustelijat näyttävät kuumapäisiltä tosikoilta ja oma leppoisan humoristinen asenne tuota taustaa vasten altistaa helposti pöyhkeyden ja omahyväisyyden kuolemansynneille.

    Mutta oikeasti enemmistö keskustelijoista on ihan leppoisan letkeää sakkia. On paljon hymyä, hyvää tarkoitusta ja myötäelämistä eli laajasti ymmärtäen rakkautta. Ja silti voimme olla useinkin eri mieltä.
  3. Kai_A kirjoitti: «Vähän hämmästyttää se heppoisuus, jolla sivuutatte Loughlinin ajatukset.»

    Laughlin ei lakkaa olemasta naurettava sillä, että kirjoittaa hänen nimensä väärin.

    Minäkin olen käynyt Stanfordin läpi. Siis kampuksen, kerran keskellä yötä jetlag-oireita potien. Kaskaan sirittivät huumaavasti. Tällä olen sitten pätevöitynyt kommentoimaan fysiikkaa, tieteenfilosofiaa ja biologiaa.

    Hän on näkevinään ongelmia, kun on seurattu evoluutiota lajista toiseen. Tämä on tyypillistä kreationistien sumutusta. Evoluutio ilmiönä on nähty monet kerrat. Kreationistit ovat sitten keksineet turhat käsitteet mikroevoluutio ja makroevoluutio, joilla pelaten yritetään paeta havaittua evoluutiota. Ja sitten he yrittävät vanhanaikaista jekkua, että kun ei aivan kaikkea sataan prosenttiin asti tiedetä ja osata pohjakuraa myöten selittää, siitä seuraa, että Raamattu on sittenkin oikeassa ja "Jumala loi" on totta, mitä se sitten tarkoittaneekaan.

    «Tietenkin joillekin tälläkin palstalla evoluutio on pyhä asia, selvästi uskonnon tapaisessa roolissa ja sen arvostelukin koetaan pyhäinhäväistyksenä. Mutta täytyy vain todeta, että minkäs kritiikistä pitävä geeneilleen voi.»

    Kritisoin tässä kohdassa sanaa "tietenkin". Minun kokemukseni mukaan evoluutiouskovaiset ovat varsin harvinaisia, joskaan eivät aivan olematon ilmiö. Enemmän on kyse siitä, että eri sorttiset kreationistit projisoivat oman aivan ilmeisen epäloogisuutensa ja dogmaattisuutensa muihin.

    Mutta minkäpä hurahtamiseen taipuvainen ja tarkoitushakuisesti valikoivasta kritiikistä pitävä geeneilleen voi.
  4. Kai_A kirjoitti: «Vähän hämmästyttää se heppoisuus, jolla sivuutatte Loughlinin ajatukset.»

    Laughlin ei lakkaa olemasta naurettava sillä, että kirjoittaa hänen nimensä väärin.

    Minäkin olen käynyt Stanfordin läpi. Siis kampuksen, kerran keskellä yötä jetlag-oireita potien. Kaskaan sirittivät huumaavasti. Tällä olen sitten pätevöitynyt kommentoimaan fysiikkaa, tieteenfilosofiaa ja biologiaa.

    Hän on näkevinään ongelmia, kun on seurattu evoluutiota lajista toiseen. Tämä on tyypillistä kreationistien sumutusta. Evoluutio ilmiönä on nähty monet kerrat. Kreationistit ovat sitten keksineet turhat käsitteet mikroevoluutio ja makroevoluutio, joilla pelaten yritetään paeta havaittua evoluutiota. Ja sitten he yrittävät vanhanaikaista jekkua, että kun ei aivan kaikkea sataan prosenttiin asti tiedetä ja osata pohjakuraa myöten selittää, siitä seuraa, että Raamattu on sittenkin oikeassa ja "Jumala loi" on totta, mitä se sitten tarkoittaneekaan.

    «Tietenkin joillekin tälläkin palstalla evoluutio on pyhä asia, selvästi uskonnon tapaisessa roolissa ja sen arvostelukin koetaan pyhäinhäväistyksenä. Mutta täytyy vain todeta, että minkäs kritiikistä pitävä geeneilleen voi.»

    Kritisoin tässä kohdassa sanaa "tietenkin". Minun kokemukseni mukaan evoluutiouskovaiset ovat varsin harvinaisia, joskaan eivät aivan olematon ilmiö. Enemmän on kyse siitä, että eri sorttiset kreationistit projisoivat oman aivan ilmeisen epäloogisuutensa ja dogmaattisuutensa muihin.

    Mutta minkäpä hurahtamiseen taipuvainen ja tarkoitushakuisesti valikoivasta kritiikistä pitävä geeneilleen voi.
  5. 1) Fysiikan tunteminen ei edellytä biologian ja evoluution ymmärtämistä, vaikka olisi kuinka hyvä asiantuntija. Itse asiassa nobelisti joutuu erikoistumaan kapeammin kuin renessanssihenkinen maallikko ja siksi saattaa ymmärtää toista tieteenalaa jopa huonommin kuin tavalliset talliaiset. Missään tapauksessa Nobel-palkinto ei pätevöitä ketään asiantuntijaksi jollakin muulla kuin omalla alallaan.

    2) Evoluutio ilmiönä ja sitä myöten evoluutioteoria ei ole mikään testauksen ulkopuolelle jäävä juttu. Se on moneen kertaan havaittu ja toimivaksi osoitettu. Tämä sekoitetaan helposti elämän alkusynnyn selittämiseen, jota koskevien teorioiden testaaminen onkin paljon vaikempaa.

    3) Nimi miestä myöten. Laughlin. Heh.
  6. Sain juuri luetuksi Alain de Bottonin manion kirjan "Uskontoa ateisteille".

    Kirjailija aloittaa toteamalla, että kaikkien uskontojen yliluonnollisuuksia sisältävät tunnustukset ovat sisällöllisesti perättömiä. Ja sen jälkeen hän lähtee tutkimaan, mitä hyviä ominaisuuksia uskonnoilla on.

    Käy ilmi, että uskonnoilla on monia käytäntöjä, jotka vahvistavat yhteisöllisyyttä ja moraalia. Ne eivät kuitenkaan ole riippuvaisia uskomisesta uskonkappaleisiin, vaan kysymys on vahvasta perinteestä ja joidenkin ihan oikeasti hyvien asioiden kunnioittamisesta.

    Monet uskontojen hyvistä ominaisuuksista ovat lähtöisin ihan muusta ihmisten kulttuurista, mutta uskonnot ovat monopolisoineet ne itselleen. Sen vuoksi uskonnon hölynpölysisältöön pettyneet ihmiset niin sanotusti nakkaavat helposti menemään lapsen pesuveden mukana.

    Botton kertoo esimerkkejä siitä, miten näitä hyviä ominaisuuksia on yritetty saada toimimaan ilman paranormaaleja uskonkappaleita. Hän myös esittää suuntaviivoja sellaisen toiminnan kehittämiseksi.

    Kaiken kaikkiaan opin tuosta kirjasta hyvät perustelut sille, että uskontojen myönteiset vaikutukset eivät riipu siitä, että uskotaan perättömiä tarinoita, vaan muista niiden kulttuurisisältöön kuuluvista käytännöllisistä asioista.

    Suosittelen luettavaksi tämänkin palstan lukijoille, joskin aika moni varmaankin lopettaa lukemisen ensimmäiselle sivulle, jossa kirjoittaja sanoutuu irti muun muassa siitä ajatuksesta, että Raamattu olisi jotakin Jumalan ilmoitusta.