e.d.k

e.d.k profiilikuva
Joulu 2024
Liittynyt 14v sitten
9 aloitusta · 527 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Lue ylhäältä " Glastron 249
21.7.2012 10:20 "
" Hybridi tällä tavalla ei koskaan voi säästää polttoainekuluissa, hyödyt pitää tulla jostain muusta ominaisuudesta. "

Aika onnistunut kiteytys asialle.

Mielestäni "hybridi" tässä on vain tietty mielikuva, jota yritetään lanseerata, todellisuus ei koskaan ole relevantti myyntiartikkla.

No, ketä nyt viedään ?
Myönnän .

Voimalähteitä kylläkin, mutta energia on edelleen lähtöisin sieltä polttoainetankista.

Muuten Finnjettiin lisättiin dieslkoneet jälkikäteen, toinen syy oli energiakriisi -74...-78 ja toinen raskaan pö.n suuri rikkipitoisuus, joka rikkoi turbiinit toistuvasti.
Näyttä menneen hybridit ja sähköinen voimansiirto huolellisesti sekaisin.
Hybridi (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hybridi) on kahden eri voimalähteen käytön mahdollistava , ja yksikään laiva ei toistaiseksi käytä kuin yhtä voimalähdettä.

Venehybridillä yritetään dieselin lisäksi käyttää myös verkosta ladattavaa ja/tai muusta kuin moottorista saatavaa sähköä veneen kulkuenergiana.
Tavoitteen toivottomuus on akkujen surkea varauskyky, eikä parannusta ole edes näköpiirissä vuosikymmenien uurastuksesta huolimatta. vrt 100 Ah 12V akku voi luovuttaa noin 0.6 kWh, painaa kolmisenkymmentä kiloa, kun yksi kilo dieseliä sisältää n. 20 kertaisen määrän energiaa.

Toinen surkeus on pienten sähkömoottoreiden onneton hyötysuhde, laivamoottoreiden kokoluokassa moottorit ja generaattori voidaan jäähdyttää (vety) jopa lähelle suprajohtavuutta, jolloin vastusten häviöt saadaan minimoitua, pienveneisiin järjestelmän tekeminen on täysin järjetöntä.

Nykypäivän toimiva ja hyväksi todettu hybridivene on moottoripursi tai purjeilla varustettu soutuvene, akkuihin varastoituvaa energiaa voidaan hyödyntää maantieliikenteessä, mutta veneilyssä se on täyttä haihattelua ja ilmeisesti vain muodin sanelema markkinointikeino.
Pulbin vaikutus käsittääkseni on rauhoittaa virtausta ennen sen kohtaamista uppouman leveintä kohtaa, siis että kun uppouma lakkaa kasvamasta , virtaus ei olisi pinnasta ulospäin.
Dynamiikka ei ilmeisesti toimi kuin sitä varten suunnitellulle muodolle, joten jälkikäteen lisätty pulbi ei välttämättä toimi.
Asia on tietämykseni ulkopuolella, mutta ehkä joku osaavampi selittää tarkemmin.
No jospa kerrron joitain ajatelmia myös nimimerkillänikin, vaikka se herättää joissain "piireissä " tiettyä antipatiaa.

Uppoumarunkoisen veneen nopeutta kuvataan yleensä ilmiöllä että veneen keula tekee veteen "kuopan", joka rungon muodon mukaisesti joko suurenee tai alkaa pienentyä.
Normaaleilla pienveneillä joissa leveys on riittävä pituuteen verrattuna, oletetaan "kuopan" täyttymistä vain pystysuunnassa, jolloin täyttymisaika on suhteessa aallon etenemisnopeuteen , joka on (Froude) sqrt(g/2pii), se on se yleisimmin esitetty kaava eli 2.34 *sqrt(L).
Tähän teoreettiseen nopeuteen ei yleensä leveärunkoiset veneet yllä ilman perän selvää painumista omaan aaltoonsa.
Tilanne muuttuu selvästi silloin kun leveys on niin pieni että keulan synnyttämä "kuoppa" rungon muotoilun auttamana täyttyy myös sivusuunnasta, eli nopeammin kuin aallon etenemisnopeus ja veneen nopeus voi olla suurempi kuin em kaavan edellyttämä ja perä ei uppoakaan omaan aaltoonsa.
Tästä hyvänä esimerkkinä mm. katamaraanit, kilpasoutuveneet ym kapeat rakenteet joihin em aallonnopeuskaava ei enää päde.

Se typerästä teoriapuhdiskelusta, mutta jos kysymyksesi tasaperäisen veneesi runkolinjan pidennyksestä, niin nopeudenlisäys on likimain se sqrt(pituussuhde), eli aika marginaalinen, puolen metrin pidennyksellä ei ikävä kyllä nopeutta solmutolkulla lisätä.
Haetaanko tässä tilannetta missä pallon massa ei ole sen keskipisteessä ja pompussa se pyörähtää sen verran että massa keskittyy alaosaan, jolloin pallo voi nousta lähtöasemaansa korkeammalle vaikka painopiste jäisikin alemmas.
Tuplapotkureissakin on teoreettinen nousu vaikka ne jaoiteltaisikin moottoritehon mukaan, eikä laskentarutiini potkurien osalta ole mitään salatiedettä, kaavat ne on syötettävä tietokoneellekin.
Moottoritehon, työntövoiman/nopeuden riippuvuudet on aika hyvin hallittavissa, taitaapa olla yksi yleisimmistä gradun aiheista, veneen kulkuvastus on se mikä aiheuttaa eniten ongelmia potkurin valinnassa.

Ps
Muuten onko tuplapotkureissa (duoprop) todellakin eri nousu ? ?
Pistätkö jotain tietoa !
Onko 25 % luisto mielestäsi poikkeuksellista ?
Öljyä voi palaa terveessäkin moottorissa jos kampikammiohöyryn kierrossa oleva paineventtiili menee rikki.

Vanhemmiten dieseleissä hiipuu maksimi syötön rajoitus (jousivoimaa vasten), ja varsinkin jos säätö on lisäksi ahtopaineella,
ilmiön näkee siitä kun tehoa lisätessä pöllähtää paksu pilvi ennenkuin kierrokset nousee.
Pumppuahan ei tavallisesti kukaan käytä huollossa ennenkuin se tilttaa.
Puola
Selostuksestasi saa hyvällä mielikuvituksella useammankinlaisia telineitä ja ratkaisuja.

Periaatteessa useampien tukien tapauksissa lähdetään siitä että oletetaan tietty taipuma halutussa kohdassa (yleensä voiman vaikutuskohta).
Jokaiselle tuelle voidaan kirjoittaa momenttiyhtälö josta taipuma s'' = M / EI, niin kun yhtälöitä löytyy sama määrä kuin tuntemattomia, ei kun laskemaan, kuka viittii kesäpäiväänsä siihen tuhlata.
Päädyin tällaiseen:

(x-7) = 2^6
= 71
Tästä sit mennään

u*dt=sqrt(1+(dy/dx)^2)*dx,

dy/dx = (h-y)/(vt-x)

Alimmainen yhtälö muokataan muotoon

y' =(vt-y) /(h-x)

Tämä meinaa että koordinaatisto käännetään niin että h on x-akselin suuntaan .
Koordinaatiston kääntö ei ole välttämätön, mutta helpottaa laskutoimitusta.

sitten ratkaistaan t alemmasta yhtälöstä

t =[ y'*(h-x) + y ] /v

derivoidaan ;

dt/dx = [(h-x)* y'' ] /v
( tässä se koordinaatiston käännön etu )

Ensimmäisesstä yhtälöstä ; dt/dx =
sqrt(1+y'^2) /u

ja yhdistettynä :

u/v * (h-x) * y'' = sqrt(1+y'^2)

Siinä ohjuksen radan yhtälö.
Ratkaisu kaiketi käy kivuttomasti, mutta tässä yksi variaatio ilman apuvälineitä.

Merkitään y'=a ->> y'' = da/dx

>> u/v* da /dx = sqrt(1+a^2)/ (h-x)

integroituna a = sinh( (ln(h) - ln(h-x))*v/u )
(x=0, a=0 )

Eulerin sinh(x) =½ (e^x-e^-x) munnoksella >> a = ½ [ (h/(h-x))^v/u - ((h-x)/h)^v/u]
>> palautetaan a = y' ja integroidaan

>> y = - ½ h ( 1/(u/v-1) + 1/ (u/v+1)), kun ehto(x=0, y=0 ) ja x =h

>> 1 = u/v - v/u

Ja suhteesta tulee se kultaisen leikkauksen suhde.

Tarkastakaa, vire ei ollut paras mahdollinen.
Jatka siitä vaan edelleen

u*dt=sqrt(1+(dy/dx)^2)*dx,

Kakkos yhtälöstä dy/dx = (h-y)/(vt-x) muokkaat myös muodon dt/dx, siitä se menee.
Hyvä alku

Kun toisen yhtälösi lisäksi liität että ds = u*dt ja ds = sqrt(1+y'^2)dx, niin t-eliminoituu ja ohjuksen radan yhtälö ratkeaa parin integroinnin jälkeen.
Tämä on vanha ja usein kaluttu tehtävä.
Oli aikoinaan haastava kun laskukoneena oli vain Kohinoor.
Yhtälön rakentaminen on aika yksinkertainen,
jos tikkaiden yläpäiden kosketuskohdan korkeus seinällä olisi a ja b niin:

1/a+1/b=1/h

Jossa
h = se 1 m
a = sqrt(3^2-x^2)
b = sqrt(2^2-x^2)
Jos joku diodeista olisi rikki, siis maadoittuisi, myös säätäjälle tuleva jännite muuttuisi ja ja latausjännite ei olisi oikea ? (ei riipu akun varaustilasta) ja lamppu palaisi himmeästi.

Vaikka kaavio on piirretty siten että D ja B on erikseen, ne ovat samassa piirissä ja kummassakin on sama jännite joten jos joku diodeista ei laskisi virtaa läpi, sen ei pitäisi vaikuttaa jännitteeseen.

Vikamahdollisuus voisi olla että lampun ohittava vastus ( katkaisijan ja lampun välistä säätäjälle R ) olisi vahingossa kytketty maahan, jolloin laturi toimii normaalisti, mutta valo palaa kirkkaasti koko ajan.
Luulen avaajan tarkoittavan sitä että aurinkoa kiertävät planeetat aiheuttavat vetovoimallaan aurinkoon vuorovesi-ilmiön , joka lisää planeettojen energiaa.
Eli planeetat loitonevat jonkin verran koko ajan koska auringon pyörintänopeus on suurempi kuin planeettojen.
vrt. kuun etääntyminen maasta.
Hyvä heitto, perustunee siihen että yksi rivi kattaa 35 kolmosta ja kolmosia on reilu 9000.
Tuossa on se virhe että myös oikeassa arvotussa seiskassa on 35 kolmosta, joten aivan kaikkia ei tarvitse kattaa.
23 / 27
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt