twervig

Vapaa kuvaus

Aloituksia

7

Kommenttia

1751

  1. Ahvenanmaalaiset saavat keskimäärin takaisin sen mikä veroina maksavat. Välillä enemmän ja välillä vähemmän mutta keskiarvo on nollapeliä. Nyt verot kiertävät vaan Helsingin kautta että Heslingissä syntyisi työpaikkoja. Ahvenanmaalaiset itse haluavat täyden verotusoikeuden mutta helsinkilläiset ovat sen kieltäneet.
    Ei Ahvenanmaan kuntiä välttämättä vähenisi koska Ahvenanmaan kunnille kuuluu vähemmän tehtviä kuin mannersuomen kunnille koska maakuntahallinto huolehtii keskiasteen koulutuksesta sekä terveyden huollosta
  2. Koska vähemmistöllä ei ole paremmat silmät kuin enemmistöllä niin tietenkin fonttien koko tulee olla sama. Fontit muutenkin ovat niin pienet nykyään että jokaisen tuotteen vieressä pitäisi kaupoissa olla suurennuslasi.
  3. Nuuska ei kuulu "identiteettiin" mutta emme voi mitenkään ymmärtää että jos terveydelle vaarallisempi tupakka ei kielletä niin miksi sitten nuuska, ellei taustana on kielipolitikkaa. Koska perinteisesti nuuskaa on käytetty enemmän ruotsinkielisillä alueilla.
    Nuuska on yhtä perinteinen Suomessa kuin Ruotsissa koska Suomesta oli jo pari sataa vuotta viety nuuska ulkomaille ennekuin nykyinen laki astui voimaan
    Miksei täyskielletä muita terveydelle vaarallisia tekijöitä kuten autot, junat, puukot, yms?

    Me emme yksinkertaisesti usko täyskieltoihin ja näkeehän sen nyt kun nuuskan käyttö ei ole vähentynyt vaan lisääntynyt. Koko täyskielto on nostanut kiinnostuksen kokeilla.
  4. tarkoitatko kikkelikuvilla?
  5. Ei se alemmuskompleksi ole mutta koko se iso trauma kun menetti puolet maastaan 1809 näkyy nyt tässäkin asiassa. Trauma johti siihen että vähitellen yrittivät unohtaa koko itäisen entisen puoliskonsa. Ja tässä se sitten näkyy. Samalla tavalla Karjalan menettäminen on meillekin vielä traumaattinen asia, vaikka se oli pienempi osaa Suomea kuin Suomi oli Ruotsia.
    Kyllä minäkin hurrina reagoin ihan samoihin asioihin että Ruotsissa unohdetaan mainita suomen mitaleja tai sijainnit. Mutta ei se ole rasistisista syistä vaan ihan historiasta johtuu.
  6. Niin? Sana ei kerro etnisuudesta mitään vaan kielestä ja heidän tapauksessaan myös maasta jossa ovat viettäneet suuren osan elämästään.
  7. Nimi ei ole ruotsalainen vaan tulee Romaniasta.
  8. MIten niin yleistäminen?
    Nimi ei anna ihmiselle hänen arvonsa vaan mitä ihminen tekee tai jättää tekemättä. Ei Sibelius olisi meille kaikille tärkeä ellei hän olisi ollut se säveltäjä kun oli. Nimi ei muuten tarkoittaisi meille yhtään mitään. Ei ruotsin- tai suomenkielien nimi takaa että ihminen tekee "oikeita" ja hyviä päätöksiä tai ratkaisuja. Mutta vasta niistä sitten nousee ihmisen arvo ja arvostus.
    Mutta jos ihmisen nimen kielenmuodosta ruvetaan päätämään ihmisen laadusta ja olemassaoikeudesta niin ollaan varmasti hukassa.
  9. Uskon että koko 1800-luvulta kotoisin oleva valtiojärjestelmä on aikansa elänyt. Ja tämä koskee ei pelkästään Ahvenanmaata. Suomen Lapilla on taatusti enemmän yhteisiä haasteita , ongelmia ja mahdollisuuksia Norjan ja Ruotsin vastaavien alueiden kanssa kuin Suur-Helsingin. Tai Itä-Suomen ongelmia uskon vahvasti että itsäuomalaiset itse pystyvät paremmin hoitamaan kuin ruuhkasuomalaiset.
    Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan hyvin vientikeskeiset teollisuusalueet voisivat oikein hyvin itse hoitaa omia asioitaan ja sieltä yhteistyö Ruotsinpuolella oleviin vastaaviin on jo hyvin tärkeä tekijä. Näissä maiden rajat ovat usein esteinä nykyään. Ja ruuhkasuomi voisi itse hoitaa omia asioitaan pakottamatta muita alueita ratkaisuihin jotka eivät heille sovi.
    Suurimmat säästöt syntyisivät kun aika turha välitaso Brysselin ja kuntien välillä eli "valtio" nykymuodossaan kevennettäisiin reilusti ja kunnille ja maakunnille annettaisiin paljon enemmän valta itse päättää omista asioistaan
  10. Ruotsinkieliset halusivat maan itsenäistyessä tällaisen kielellisen aluejaon missä olisi ollut täysin suomenkielisiå alueita, ruotsinkielisiä ja kaksikielisä. Mutta suomenkieliset sitä tyrmäsivät silloin ja nimenomaan nykyisen systeemin halusivat.

    Saimme järjestelmän joka perustuu kolmeen tasoon valtion kaksikielisyyteen, kuntien kielistatukseen sekä yksilön omaan rekisteröimäänsä kieleen eikä alueeseen missä hän asuu. Ja siksi valtio takaa yksilöille myös tietyt oikeudet vaikka asuvat yksikielisillä alueilla (oikeusturvan, sairaanhoidon ja koulutuksen omalla kielellään).

    Nyt meillä Suomessa tällaisina kielellisinä alueina toivat kunnat jotka ovat yksi tai kaksikieliset. Jos kunta on yksikielinen se hoitaa tehtävänsä kuntalaisiinsa kunnan yhdellä kielellä. Ja silloin ei tietenkään kunnalla tarvite olla kielijohtosääntöäkään. Kun kunta on kaksikielinen niin kielijohtosäännössä määrätään millainen kielitaso vaaditaan eri tehtäviin. esim. suomenkielisen lukion rehtorilta ei vaadita ruotsinkielen taitoa eikä ruotsinkielisen lukion rehtorilta suomenkielentaitoa koska paikoillaan eivät tarvitse niitä kieliä. Kun taas rakennusviraston toimistosihteeriltä sitä voi vaatia koska hän on sellaisessa palvelutehtävässä missä tulee palvella kuntalaisia heidän kielellään joko suomeksi tai ruotsiksi.

    Valtio valtiona ja valtion viranomaiset palvelee kansalaisiansa kansalaisen kielellä. Siksi Suomi nykyään on lisännyt tähän kielijoukkoon myös esim. saamenkieliset, romaninkieliset, viitomakieliset, joita valtion tulee palvella omilla kielillään. Ja viranomaisen kielijohtosääntöön otetaan sitten kielitoitovaatimukset sen mukaan kun ko virkatehtävä tulee palvella ihmisiä. Ei viranomainen itsestään puhu kieliä vaan ne ihmiset jotka istuvat pöydän takana hoitamassa tehtäviä.
  11. En minä paljon Ruotsin koulujärjestelmästä tiedä mutta ei se mamuista sinänsä johdu. se on kyllä enemmän kiinni näistä:
    1) ei ole arvosanoja alaasteella, Liian myöhään lapset saavat tietoja millä tasolla he ovat
    2) rauhattomista kouluista, koska opettajilla ei ole samaa auktoriteettiä kuten Suomessa.
    3) huonompi opettajien koulutus.
    4) kouluja saa vapaasti valita jo peruskoulutasolla mikä heikentää osa kouluista huomattavasti koska ne katsotaan "alhaisen tason kouluiksi". Ja näihin kouluihin sitten usein tulee mamuja. Suomessa taas kaikki tietyn koulupiiriin kuuluvat käyvät samassa koulussa ja se nostaa kaikki oppilaiden tasoa
    5) yksityiskouja on Ruotsissa sallittuja korkeine maksuineen. Tämä taas luo "eliittikouluja" missä usein päättäjien omat lapset käyvät, eivätkä he siten päätöksenteossa ymmärrä "tavallisen " koulun tarpeita.
  12. Nyt ihmisen arvo on hänen nimestään kiinni - voi hyvänen aika.
    Ruotsinkielisenä en ollenkaan ymmärrä että suku- tai etunimen "kieli"muoto voi olla näin tärkeä tai ratkaiseva. Olen kuullut suomenkielisä sanovan että heidän kaverinsa sai niin hienon nimen kun sai avioliiton kautta ruotsinkielisen sukunimen. Itse en ollenkaan ymmärrä tätä - että ruotsinkielinen nimi olisi jotenkin parempi tai hienompi kuin suomenkielinen. Jos on suomenkielinen nimi niin on, jos on ruotsinkielinen niin on, jos on muunkielinen niin mikä siinä? Jos mennään tällaiseen niin ruvetaan arvostamaan tai vähäksymään ihmisiä ihan vääristä syistä.
    En minä katso että siniverinen nimi olisi "hienompi" tai "arvokkaampi" kuin oman pienviljeijäsuvun nimi, tai että oma ruotsinkielinen sukunimeni olisi hienompi kuin kaverin suomenkielinen. Meille ihmisen arvostaminen nimen perusteella on niin vierasta.
  13. Ahvenanmaa voisi oikein hyvin sellaisen äänestyksen järjestää itse kysymättä Suomea mitään. Niin tekee Krim nyt lähipäivinä. Pidät sitä naurettavana että Ahvenanmaa haluaisi itautua Suomesta, mutta sillä vaan paljastat ettet paljon ahvenanmaalaisista ajatuksista tiedä.
    Pienvaltiot toimivat usein oikein hyvin, koska valtio on sen verran pieni ettei turhaan paperikääntämiseen ole varaa kuten Suomessa nykyään on.
    Jos itse saisivat määrätä ja kantaa veronsa he voisivat laatia sellaiset verolait jotka sopivat omalle aluelleen paremmin kuin Helsingissä laatimat.
    Ihan samoista syistä olen sitä mielät että muualla Suomessa pitäisi ottaa oppia Ahvenamaasta ja koko maa voisi hyvin olla jaettu itsehallintoalueisiin.
  14. Ja heiltä kertaheitolla evättiin venäjnkielen asema Ukrainassa. Onko ihme että kutsuvat Venäjää avuksi?
  15. En minä katso sitä kunnoittamisena mitä tapahtui 1890 -luvulla itsenästymiseemme saakka. Suomenkielisessä Wikissä ei tietenkään siitä voi lukea kuin pari riviä koska fatkat hävittäisivät hetkessä sitä ihanteellistä kuvaa joka sopii kansallisromtikkojen päähän.
    http://en.wikipedia.org/wiki/Russification_of_Finland
  16. Oli tyhmästi ajateltu että kaksi sururahastoa laittoivat pesämunan uuden rahaston aikaansaamiseksi että maan kaikille sairaille lapsille voisi saada kunnon tilat. Olisi tietenkin pitänyt laittaa nämä rahat pelkästään ruotsinkielsille lapsille tarkoitettuun lastensairaalarahastoon. Varsinkin kun tietää että ruotsinkieliset lapset eivät saa hoitoa omalla äidinkielllään sairaalassa vaan sairaat lapset pakotetaan puhumman toista kieltä (jota monet eivät osaa) ja sillä tavalla kasvaa heikkojen lasten pelkoja.
    Mutta näin ei tehty koska katsoivat että tämä on meidän yhteinen hankeemme meidän kaikkien lasten hyväksi. Elleivät olisi laittaneet rahaa pohjaan niin koko hanke olisi jäänyt epävarmaan tulevaisuuteen ja koko lastensairaala olisi luultavasti suljettu sen huonon kunnon vuoksi. ja sitä taitoa mikä sillä on olisi häipynyt. Ihan samalla tavalla kuin kävi reumapotilaille.
  17. Vaasa on valitettavasti aika hyvä motittaa itsensä. Itse olen istunut keskustelemassa vaasalaisten kanssa miten olisi voitu rakentaa toimivaa yhteistyötä tietyllä alalla. Mutta vaasalaisille ei kelvannut mitään muuta kun että saisivat koko toiminnan omalle alueelleen syynä heillä oli:"Mutta onhan tämä Vaasa". Seurauksena oli ettei yhteityötä syntynyt ja Vaasa jäi ilman kun me muut pystyimme rakentamaan hyvin toimivan ja hajotetun toiminnan.
    Nyt kun Vähäkyrö on osaa Vaasaa niin maantieteellisestikään ei ole edes Mustasaaren ympyröimänä enää.
  18. Joo - esimerkiksi naapurikunnassa Kristiinankaupungissa missä on ruotsinkielinen enemmistö on suomenkielinen kapupunginjohtaja.

    Kaupunginjohtaja valitaan valtuustossa ja Kaskisten valtuustosta RKP:llä on 5 paikkaa ja valtuustossa on 17. Jos muut 12 eivät olisi kokeneet että tarjolla oleva ehdokas kaupinginjohtajaksi olisi kelvannut niin RKPllä ei olisi ollut mitään sanottava asiassa.
    Kaskisten valtuusto valitsi nykyisen kaupinginjohtajansa eikä kieliryhmä tai pelkästään RKP.
    Sinusta se on "niitä näitä" että Kaskinen nyt tietoisesti jättää itsensä keskustelujen ulkopuolelle. Minusta se voi olla pienelle kaupungille kohtalokas päätös kun pitäisi nyt valvoa etujaan ihan vaan varmuuden vuoksi.
  19. Ja jos sellaisessa tilanteessa Ahvenanmaalla järjestetään Kriminkaltaisen kansanäänestyksen niin ei ole äpäillystäkään miten ahvenanmaalaiset äänestävät. Silloin he lopulta saisivat mitä jo kohta 100 vuotta sitten jo halusivat mutta heiltä vietiin. Ruotsin tuleva raja Kustavin ja Brändön välillä on sitten aika lähellä Turkua.
  20. Valtuuston kaksi suurimmat puolueet ovat SDP 5 paikaa sekä RKP 5 paikkaa. Demokratiassa jaetaan johtavat luottamustehtävät valtuuston paikkajaon mukaan ja valtuuston sekä hailituksen puheenjohtajapaikat tulee suurimmille puolueille. Ja puheenjohtajina he sitten myös edustavat kaupungin kantaa.
    On se aika jääräpäistä kun tietää ettei kukaan muu ympärillä oleva kunta ei ruotsi tai suomiienemmistöinenkään halua selvittää sellaista vaihtoehtoa kuin Kaskinen haluaa, kuitenkin edelleen pysy vaihtoehossa jota kukaan muu ei halua.
    Ei tässä kyse ole että RKP menetä mitään, mutta Kaskinen menettää vaikutsmahdollisuudet kun ei osallistu kuntakeskusteluihin jotka naapurikunnat käyvät.
    21. 69 / 88
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt