Ahvenanmaa

Nyt pitäisi kiihkeimmänkin fennon varoa maanpetturuusasioissa sanomisiaan. Historiaa kun vähän enempi luet, löydät erään maanpetoksesta linnatuomion saaneen suomalaisen presidentin ja hallitusmiehet. Kyllä heidän tunnettavuutensa ylitti maan rajat ihan joka puolelle. Hyvä etteivät joutuneet teloituskomppanian eteen. Joku pelokas ahvenanmaalainen on tuota taustaa vasten pisara meressä. Hänkin kuitenkin myönsi pelkonsa, kärsi tuomionsa ja ryhtyi sitten lehtialalle, jonka ansiosta sai muistomerkin.
Em. presidentti sen sijaan on ollut vuosikymmeniä kiistanalainen ja sai odottaa omaa muistomerkkiään hyvinkin kauan. Liekö sitte neukkujen syytä sekin.

Ahvenanmaalla ei myydä nuuskaa, eikä se ole asiasta yhtään huomautusta saanut. Se ei myöskään ole saanut huomautusta suomenkielisten syrjinnästä, sen sijaan siitä että syrjintädirekteeri hyväksyttiin liian myöhään.

ahvennainen kirjoitti:

Ahvenanmaalla ei myydä nuuskaa, eikä se ole asiasta yhtään huomautusta saanut. Se ei myöskään ole saanut huomautusta suomenkielisten syrjinnästä, sen sijaan siitä että syrjintädirekteeri hyväksyttiin liian myöhään.

Lue lisää

Kuules Ålandiloinen olen ollut siellä käymässä ja eräässä kaupassa oli ihan reilusti hyllyssä nuuskaa ja ihmettelin sitä ja jäi harmittamaan etten ottanut kuvaa siitä.

ahvennainen kirjoitti:

Ahvenanmaalla ei myydä nuuskaa, eikä se ole asiasta yhtään huomautusta saanut. Se ei myöskään ole saanut huomautusta suomenkielisten syrjinnästä, sen sijaan siitä että syrjintädirekteeri hyväksyttiin liian myöhään.

Lue lisää

Tietenkin siellä sitä myydään.

ahvennainen kirjoitti:

Ahvenanmaalla ei myydä nuuskaa, eikä se ole asiasta yhtään huomautusta saanut. Se ei myöskään ole saanut huomautusta suomenkielisten syrjinnästä, sen sijaan siitä että syrjintädirekteeri hyväksyttiin liian myöhään.

Lue lisää

Ahvenainen ei tunne maakuntansa historiaa ( joka on nykypäivää...)

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/suomelle-virallinen-huomautus-ahvenanmaan-nuuskanmyynnista/447491/

mällihuulet! kirjoitti:

Ahvenainen ei tunne maakuntansa historiaa ( joka on nykypäivää...)

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/suomelle-virallinen-huomautus-ahvenanmaan-nuuskanmyynnista/447491/

Lue lisää

Kaivoit sitte "tuoreen" uutisen...
Nuuskan myynti lopetettiin Ahvenanmaalla 2005 ja jos voit esittää että sitä myydään yhä, kyseessä on rikosasia ja sinun velvollisuutesi fennona se ilmiantaa.

Lapsilisät rahoittaa maakuntahallitus, vaikka maksatuksen hoitaa KELA. Ovat isommat kuin mantereella, mutta mantereelle ei niistä enempää kustannuksia kerry, koska ne maksetaan Ahvenanmaalle maksettavasta "klumpsummasta", johon ei vaikuta se miten Ahvenanmaa rajhat käyttää.

ahvennainen kirjoitti:

Lapsilisät rahoittaa maakuntahallitus, vaikka maksatuksen hoitaa KELA. Ovat isommat kuin mantereella, mutta mantereelle ei niistä enempää kustannuksia kerry, koska ne maksetaan Ahvenanmaalle maksettavasta "klumpsummasta", johon ei vaikuta se miten Ahvenanmaa rajhat käyttää.

Lue lisää

Ahvenoiset saavat enemmän takaisin mitä maksavat veroja. Verotulot: Noin 8000 euroa per nuppi. Saavat takaisin noin 13000 euroa per nuppi. Kuinka Ahvenanmaalla on varaa kuuteentoista kuntaan? Vain noin 28000 asukasta. Ahvenanmaan ja Manner-Suomen yhteys pitäisi lopettaa kokonaan. Saisitte maksaa ja pitää veronne Ahvenanmaan sisällä. Ei verojen kierrätystä Manner-Suomen kautta. Veikkaisin, että kuusitoista kuntaa suojatyöpaikkoineen olisi vuoden sisällä vain pari kuntaa.

Parasiittisaaret kirjoitti:

Ahvenoiset saavat enemmän takaisin mitä maksavat veroja. Verotulot: Noin 8000 euroa per nuppi. Saavat takaisin noin 13000 euroa per nuppi. Kuinka Ahvenanmaalla on varaa kuuteentoista kuntaan? Vain noin 28000 asukasta. Ahvenanmaan ja Manner-Suomen yhteys pitäisi lopettaa kokonaan. Saisitte maksaa ja pitää veronne Ahvenanmaan sisällä. Ei verojen kierrätystä Manner-Suomen kautta. Veikkaisin, että kuusitoista kuntaa suojatyöpaikkoineen olisi vuoden sisällä vain pari kuntaa.

Lue lisää

Olen samaa mieltä, itsenäistyköön! Nyt kaikki nefet tätä peukuttamaan ylöspäin niin pääsee eroon saaristosta!!!!!

ahvennainen kirjoitti:

Lapsilisät rahoittaa maakuntahallitus, vaikka maksatuksen hoitaa KELA. Ovat isommat kuin mantereella, mutta mantereelle ei niistä enempää kustannuksia kerry, koska ne maksetaan Ahvenanmaalle maksettavasta "klumpsummasta", johon ei vaikuta se miten Ahvenanmaa rajhat käyttää.

Lue lisää

"klumpsummasta" Ålandiloisten summat tiedetään?

Parasiittisaaret kirjoitti:

Ahvenoiset saavat enemmän takaisin mitä maksavat veroja. Verotulot: Noin 8000 euroa per nuppi. Saavat takaisin noin 13000 euroa per nuppi. Kuinka Ahvenanmaalla on varaa kuuteentoista kuntaan? Vain noin 28000 asukasta. Ahvenanmaan ja Manner-Suomen yhteys pitäisi lopettaa kokonaan. Saisitte maksaa ja pitää veronne Ahvenanmaan sisällä. Ei verojen kierrätystä Manner-Suomen kautta. Veikkaisin, että kuusitoista kuntaa suojatyöpaikkoineen olisi vuoden sisällä vain pari kuntaa.

Lue lisää

Ahvenanmaalaiset saavat keskimäärin takaisin sen mikä veroina maksavat. Välillä enemmän ja välillä vähemmän mutta keskiarvo on nollapeliä. Nyt verot kiertävät vaan Helsingin kautta että Heslingissä syntyisi työpaikkoja. Ahvenanmaalaiset itse haluavat täyden verotusoikeuden mutta helsinkilläiset ovat sen kieltäneet.
Ei Ahvenanmaan kuntiä välttämättä vähenisi koska Ahvenanmaan kunnille kuuluu vähemmän tehtviä kuin mannersuomen kunnille koska maakuntahallinto huolehtii keskiasteen koulutuksesta sekä terveyden huollosta

twervig kirjoitti:

Ahvenanmaalaiset saavat keskimäärin takaisin sen mikä veroina maksavat. Välillä enemmän ja välillä vähemmän mutta keskiarvo on nollapeliä. Nyt verot kiertävät vaan Helsingin kautta että Heslingissä syntyisi työpaikkoja. Ahvenanmaalaiset itse haluavat täyden verotusoikeuden mutta helsinkilläiset ovat sen kieltäneet.
Ei Ahvenanmaan kuntiä välttämättä vähenisi koska Ahvenanmaan kunnille kuuluu vähemmän tehtviä kuin mannersuomen kunnille koska maakuntahallinto huolehtii keskiasteen koulutuksesta sekä terveyden huollosta

Lue lisää

Monta kertaa aiot tuon saman valheen toistaa ja vaikka se olisikin totta, niin miten valtiolta saadun summan takaisin maksaminen on "tervettä taloutta". Sinä siis tavallaan myönnät valtion ylläpitävän Ahvenanmaata.

twervig kirjoitti:

Ahvenanmaalaiset saavat keskimäärin takaisin sen mikä veroina maksavat. Välillä enemmän ja välillä vähemmän mutta keskiarvo on nollapeliä. Nyt verot kiertävät vaan Helsingin kautta että Heslingissä syntyisi työpaikkoja. Ahvenanmaalaiset itse haluavat täyden verotusoikeuden mutta helsinkilläiset ovat sen kieltäneet.
Ei Ahvenanmaan kuntiä välttämättä vähenisi koska Ahvenanmaan kunnille kuuluu vähemmän tehtviä kuin mannersuomen kunnille koska maakuntahallinto huolehtii keskiasteen koulutuksesta sekä terveyden huollosta

Lue lisää

"Twervig"

Älä valehtele! Tässä totuus:

Valtion menot jokaista ahvenanmaalaista kohden olivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 13 224,95 euroa, kun koko maan keskiarvo oli 6996,79 euroa. Uusin tilasto sekä tuloista että menoista on vuodelta 2006, jolloin valtio on saanut Ahvenanmaalta tuloja 7803 euroa/henkilö ja menoja on ollut 11 736 euroa/henkilö, eli nettotuki per capita on ollut 3933 euroa/henkilö.”

Eniten henkilöä kohden jos verrataan Suomen kuntia.

Älä valehtele !! kirjoitti:

"Twervig"

Älä valehtele! Tässä totuus:

Valtion menot jokaista ahvenanmaalaista kohden olivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 13 224,95 euroa, kun koko maan keskiarvo oli 6996,79 euroa. Uusin tilasto sekä tuloista että menoista on vuodelta 2006, jolloin valtio on saanut Ahvenanmaalta tuloja 7803 euroa/henkilö ja menoja on ollut 11 736 euroa/henkilö, eli nettotuki per capita on ollut 3933 euroa/henkilö.”

Eniten henkilöä kohden jos verrataan Suomen kuntia.

Lue lisää

Olet tuonut keskeneräisen ja vanhentuneen kopion tutkimuksesta josta puuttuu tasausmaksujen vaikutus. Tuon tehtyäsi luotettavuutesi on juorulehtien tasoa.

Tällä(kin) palstalla on tuotu muutamaan otteeseen linkin kera Valtiovarainministeriön teettämä tutkimus vuodelta 2012, joka on uusin (2013 ei ole tutkittu vielä).

Jos osallistut talousaiheeseen keskusteluun, on sinun syytä osata kirjanpidosta edes alkeet, sillä kulut ja tulot eivät riitä kuten kotitaloudessasi; tasausmaksujen vaikutus puuttui muutenkin antamastasi esimerkistä.

et tajua kirjoitti:

Monta kertaa aiot tuon saman valheen toistaa ja vaikka se olisikin totta, niin miten valtiolta saadun summan takaisin maksaminen on "tervettä taloutta". Sinä siis tavallaan myönnät valtion ylläpitävän Ahvenanmaata.

Lue lisää

Ahvenanmaa selviää tilanteesta voittajana.

Käytännössä "liikkumavara" on 0,05%:ssa. Ahvenanmaa saa 0,45%:a koko maan verotuloista, mutta koska alueella on rikkaita, niin se nostaa summaa tuon yli. Tosin tässä yhteydessä Ahvenanmaa saa palautuksena 0,5%:n ylittävän rahaosuuden verotuloista (Ahvenanmaalla oli myös kansalaisia päälle 0,5%:a).

Tuossa yhteydessä vain pitää huomioida erilaiset muutkin etuudet yms., jotka Ahvenanmaa saa esim. toiminnallisen alv-vähennyksen sekä osakemyynneistä yms. tulevat valtion prosentuaaliset tulot (mitä ei saa mikään muu kunta Suomessa). erilaiset EU-tuet "Suomen kautta" jne.

Käytännössä Ahvenanmaa jää selkeästi voittajaksi tässä yhteydessä. Rahojen kierrättäminen Manner-Suomen kautta on lähinnä silmänkääntötemppu, jolla ei ole mitään todellista merkitystä kenellekkään.

Idea tuossa on kai siinä, että Ahvenanmaan voidaan sanoa "laillisesti kuuluvan Suomeen", kun verorahat kierrätetään ylimääräisenä Ahvenanmaalle takaisin.

tämä idea kirjoitti:

Ahvenanmaa selviää tilanteesta voittajana.

Käytännössä "liikkumavara" on 0,05%:ssa. Ahvenanmaa saa 0,45%:a koko maan verotuloista, mutta koska alueella on rikkaita, niin se nostaa summaa tuon yli. Tosin tässä yhteydessä Ahvenanmaa saa palautuksena 0,5%:n ylittävän rahaosuuden verotuloista (Ahvenanmaalla oli myös kansalaisia päälle 0,5%:a).

Tuossa yhteydessä vain pitää huomioida erilaiset muutkin etuudet yms., jotka Ahvenanmaa saa esim. toiminnallisen alv-vähennyksen sekä osakemyynneistä yms. tulevat valtion prosentuaaliset tulot (mitä ei saa mikään muu kunta Suomessa). erilaiset EU-tuet "Suomen kautta" jne.

Käytännössä Ahvenanmaa jää selkeästi voittajaksi tässä yhteydessä. Rahojen kierrättäminen Manner-Suomen kautta on lähinnä silmänkääntötemppu, jolla ei ole mitään todellista merkitystä kenellekkään.

Idea tuossa on kai siinä, että Ahvenanmaan voidaan sanoa "laillisesti kuuluvan Suomeen", kun verorahat kierrätetään ylimääräisenä Ahvenanmaalle takaisin.

Lue lisää

Siis jos Ahvenanmaalla tienattaisiin vähemmän kuin tuo 0,45%:a koko maan verotuloista, niin Ahvenanmaa saisi sen summan silti. Mutta koska siellä tienataan enemmän, niin Ahvenanmaa saa 0,5%:sta menevän palautuksen automaattisesti ( 0,45%:a).

"Pahimmillaan" Ahvenanmaa jäisi siis maan kokonaisverotuloista 0,05%:a "tappiolle", mutta käytännössä tuo korvataan näillä muilla lisärahoilla. Ahvenanmaa onkin samalla yksi Suomen rikkaimmista alueista, mutta myös selkeä voittaja tukipoliitikassa.

Ekonomin paperit kirjoitti:

Olet tuonut keskeneräisen ja vanhentuneen kopion tutkimuksesta josta puuttuu tasausmaksujen vaikutus. Tuon tehtyäsi luotettavuutesi on juorulehtien tasoa.

Tällä(kin) palstalla on tuotu muutamaan otteeseen linkin kera Valtiovarainministeriön teettämä tutkimus vuodelta 2012, joka on uusin (2013 ei ole tutkittu vielä).

Jos osallistut talousaiheeseen keskusteluun, on sinun syytä osata kirjanpidosta edes alkeet, sillä kulut ja tulot eivät riitä kuten kotitaloudessasi; tasausmaksujen vaikutus puuttui muutenkin antamastasi esimerkistä.

Lue lisää

Ensinnäkin siinä tutkimuksessa ei puhuta mitään Ahvenanmaan nettomaksamisesta. Toisekseen siinä hauskasti annetaan ymmärtää, että Ahvenanmaa olisi jokin "eri alue Suomesta" (vaikka samallahan se on Suomen maakunta?).

Viittaus siihen, että "Ahvenanmaalla käy töissä Manner-Suomesta väkeä" on hölmöydessään omaa luokkaansa... Tätä selitetään siis "nettona Suomelle".

Monilla keskustelijoilla on järjettömät mielikuvat aiheesta ja totuutta muunnellaan sopivasti omaan tahtiin.

Ahvenanmaa selviää kaikkien tietojen mukaan tilanteesta aina voittajana ja kyllä nuo tiedot vuoden 2008 varmasti pitävät paikkaansa.

Tämä johtuu siitä, että Ahvenanmaa saa erilaisia palautuksia niin ali kuin ylijäämästä sen lisäksi erilaiset EU ja muut tuet.

Tilastokeskuksen alkuperäiseen lukemaan on kai laskettu nuo kaikki summat yhteensä, mutta myöhemmin on toki ministeriön voimalla yritetty antaa ymmärtää "päinvastaista", kun ikävä julkisuus on noussut pintaan.

No kuka täysjärkinen suomalainen sinne "positiivisesti syrjittäväksi" menisi.

hohoijakkaa kirjoitti:

No kuka täysjärkinen suomalainen sinne "positiivisesti syrjittäväksi" menisi.

Ahvenanmaalla olen saanut oikein hyvää palvelua, onkohan se sitä positiivista syrjintää. ; ) Hieno paikka. Vain positiivisia kokemuksia itsellä ja siis olen siellä oikeasti käynyt, monta kertaa.

Niin metsä vastaa... kirjoitti:

Ahvenanmaalla olen saanut oikein hyvää palvelua, onkohan se sitä positiivista syrjintää. ; ) Hieno paikka. Vain positiivisia kokemuksia itsellä ja siis olen siellä oikeasti käynyt, monta kertaa.

Lue lisää

"Niin metsä vastaa..."

Tarkoitatko että suomenkielisten mahdollisesti saama huono kohtelu on heidän omaa syytään?
Mitäs puhuivat suomea?
Kaikkihan nyt tietävät että sitä käytyetään Ahvenanmaalla vain ärsyttämään paikallisia.
Kyllä on hyvä kohtelu kaikilla muilla kielillä, etenkin ruotsiksi.

Tulee mieleen narsistin logiikka kun vaimoaan hakkasi.

Hakekaa ahvenanmaalaiset oppia asiakaspalveluun vaikka Itäsuomesta.

mitäs ärsyttivät.... kirjoitti:

"Niin metsä vastaa..."

Tarkoitatko että suomenkielisten mahdollisesti saama huono kohtelu on heidän omaa syytään?
Mitäs puhuivat suomea?
Kaikkihan nyt tietävät että sitä käytyetään Ahvenanmaalla vain ärsyttämään paikallisia.
Kyllä on hyvä kohtelu kaikilla muilla kielillä, etenkin ruotsiksi.

Tulee mieleen narsistin logiikka kun vaimoaan hakkasi.

Hakekaa ahvenanmaalaiset oppia asiakaspalveluun vaikka Itäsuomesta.

Lue lisää

Tarkoitan sitä, että minä ymmärrän olevani ruotsinkielisellä alueella kun olen Ahvenanmaalla. Olen omin silmin nähnyt, kuinka ilmeisesti tälläinen fenno, meniköhän termi oikein, menee tiskille ja alkaa heti naama punaisena huutamaan prkelettä ja että tämä on suomi, puhu stana suomea. Tämmöiset tyypit eivät varmaan kovin aurinkoista palvelua saa.
Ihan sama toisinpäin, kun jos joku ruotsinkielinen huutaisi Itä-Suomessa heti alkajaisiksi naama punaisena kaupassa, että pitää palvella ruotsiksi. Kyllä metsä tosiaan vastaa, niinkuin sinne huudetaan. Järki pitää olla päässä joka asiassa. EIvät ahvenanmaalaiset sen kummempia ihmisiä ole kuin itäsuomalaisetkaan. Edelleenkin korostan, että olen saanut hyvää palvelua Ahvenanmaalla. Myös suomeksi.

Niin metsä vastaa... kirjoitti:

Tarkoitan sitä, että minä ymmärrän olevani ruotsinkielisellä alueella kun olen Ahvenanmaalla. Olen omin silmin nähnyt, kuinka ilmeisesti tälläinen fenno, meniköhän termi oikein, menee tiskille ja alkaa heti naama punaisena huutamaan prkelettä ja että tämä on suomi, puhu stana suomea. Tämmöiset tyypit eivät varmaan kovin aurinkoista palvelua saa.
Ihan sama toisinpäin, kun jos joku ruotsinkielinen huutaisi Itä-Suomessa heti alkajaisiksi naama punaisena kaupassa, että pitää palvella ruotsiksi. Kyllä metsä tosiaan vastaa, niinkuin sinne huudetaan. Järki pitää olla päässä joka asiassa. EIvät ahvenanmaalaiset sen kummempia ihmisiä ole kuin itäsuomalaisetkaan. Edelleenkin korostan, että olen saanut hyvää palvelua Ahvenanmaalla. Myös suomeksi.

Lue lisää

Jatkuvasti sinä täällä erityisesti haukut.

mitäs ärsyttivät.... kirjoitti:

"Niin metsä vastaa..."

Tarkoitatko että suomenkielisten mahdollisesti saama huono kohtelu on heidän omaa syytään?
Mitäs puhuivat suomea?
Kaikkihan nyt tietävät että sitä käytyetään Ahvenanmaalla vain ärsyttämään paikallisia.
Kyllä on hyvä kohtelu kaikilla muilla kielillä, etenkin ruotsiksi.

Tulee mieleen narsistin logiikka kun vaimoaan hakkasi.

Hakekaa ahvenanmaalaiset oppia asiakaspalveluun vaikka Itäsuomesta.

Lue lisää

Ahvenanmaan rasistisuudesta suomen kielisiä kohtaan on tullut EU-tasoltakin noottia. Mutta sen lisäksi moni joka on kertonut käyneensä Ahvenanmaalla on todennut saman asian (sitä että mikä tilanne nykyisin on en tiedä).

Palvelun tason on sanottu riippuvan täysin ruotsin kielestä esim. aluksi on puhunut suomen kieltä ja suhtautuminen on ollut todella negatiivista. Myöhemmin onkin osoittanut ymmärtävänsä ruotsia, niin paikalliset ovatkin olleet "noloina" ja yhtäkkiä alkaneetkin palvella hyvin.

Huvittavasti jopa ruotsalainen natsi kertoi pitävänsä Ahvenanmaasta juuri mainitun asian takia eli se on "oikeasti ruotsalainen alue". Suomessa valtamedia jätti aiheen varsin vähälle huomiolle, vaikka tuo noteerattiin muistini mukaan jossakin ruotsalaisessa lehdessäkin...

Siitäkin huolimatta että normaalisti tuollaiset asiat noteerataan kissankorkuisin kirjaimin Suomessa.

tälläistä rasismia kirjoitti:

Ahvenanmaan rasistisuudesta suomen kielisiä kohtaan on tullut EU-tasoltakin noottia. Mutta sen lisäksi moni joka on kertonut käyneensä Ahvenanmaalla on todennut saman asian (sitä että mikä tilanne nykyisin on en tiedä).

Palvelun tason on sanottu riippuvan täysin ruotsin kielestä esim. aluksi on puhunut suomen kieltä ja suhtautuminen on ollut todella negatiivista. Myöhemmin onkin osoittanut ymmärtävänsä ruotsia, niin paikalliset ovatkin olleet "noloina" ja yhtäkkiä alkaneetkin palvella hyvin.

Huvittavasti jopa ruotsalainen natsi kertoi pitävänsä Ahvenanmaasta juuri mainitun asian takia eli se on "oikeasti ruotsalainen alue". Suomessa valtamedia jätti aiheen varsin vähälle huomiolle, vaikka tuo noteerattiin muistini mukaan jossakin ruotsalaisessa lehdessäkin...

Siitäkin huolimatta että normaalisti tuollaiset asiat noteerataan kissankorkuisin kirjaimin Suomessa.

Lue lisää

Mainitsemasi ruotsalainen natsi on kylläkin ruotsinsuomalainen eli täysin suomenkielisistä vanhemmista syntynyt mutta itsensä ruotsalaiseksi mieltävä. Mikä seikka on ymmärrettävää sillä moni ulkomailla asuva suomalainen tiedostaa kyllä juurensa mutta ovat integroituneet vanhempiensa valitsemaan kotimaahan. Monille se uusi kotimaa on ainoa oikea kotimaa, kielestä riippumatta.

Google mapilla kävin. Hyi hitto tuonne saareen varmaan puhaltaa talvella joka suunnasta kylmää ilmaa.

Kuka niitä rys..itänaapureita alunperin paistoi voissa?

kallis voi kirjoitti:

Kuka niitä rys..itänaapureita alunperin paistoi voissa?

Löyty tuolta netin syövereistä. Talvisota tuli vieläpä yllätyksenä suomalaisille ja yllättäen 30-luvulla rasismi kukoisti.

"Keräsin suomalaisia sananlaskuja, jossa ryssitellään. Sananlaskut paikkakunnittain murteineen, joten toistoa voipi löytyä:

Ryssä oon ryssä, vaikka voissa paistas.
Ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi.
(Alatornio, E. Angeria, 1933)

Ryssä on ryssä, vaikka voissa paistas.
Ryssä on ryssä, vaikka voissa paistaisi.
(Eno, I. Kärki, )

Vot sa ryssä kun lipsin näki.
"Vot", sanoi ryssä, kun lipsin näki.
Sanotaan kun joku hyvin on.
(Eno, J. Tolonen, )

Näin Tyrvään kylän ryssä laskee kun jouluaamuna kirkon läpi ajoi.
Näin Tyrvään kylän ryssä laskee, kun jouluaamuna kirkon läpi ajoi.
(Hausjärvi , K. Ledig , 1936 - 37 )

Taastulit. Söikös ryssä kaalia? Söin söin söin!
Taastulit. Söikös ryssä kaalia? - Söin, söin, söin.
Poikain sotaleikkiä.
(Riihimäki , Väinö Salonen , 1936 - 37 )

Reuhtoo kun ryssä.
Reuhtoo kuin ryssä.
(Hausjärvi , K. V. Valolehto , 1936 - 37 )

Tykkää kun ryssä perunavoista.
Tykkää kuin ryssä perunavoista.
(Isokyrö, H. Liimakka, 1934)

Niimpä sä tyriäät kun ryssä.
Niinpä sinä tyrjäät kuin ryssä.
(Isokyrö, H. Liimakka, 1934)

Vot! huuti ryssä kun vitun näki.
"Vot!" huusi ryssä, kun vitun näki.
(Isokyrö, O. Lindala, 1938)

Kuse kourahas ja lyä ottahas niin tuloo ryssä.
Kuse kouraasi ja lyö otsaasi, niin tulee ryssä.
(Isokyrö, S. Tanner, 1934)

Hyppää kun ryssä ripillä.
Hyppää kuin ryssä ripillä.
(Isokyrö, S. Tanner, 1934)

"Våt", sano ryssä, ku oli kuiva.
"Vot", sanoi ryssä, kun oli kuiva.
(Joutseno, E. Kaihovaara, 1932)

Kylymä ku ryssä helevetissä.
Kylmä kuin ryssän helvetissä.
( Juva, F. J. Holopainen, 1932)
Ryssä o ryssä, vaekka rasvassa paestas.
Ryssä on ryssä vaikka rasvassa paistaisi.
( Juva, S. Pätynen, 1932)

Oo ulosmarsittu, niinko ryssä saapas.
On ulosmarssittu niin kuin ryssän saapas.
(Kalanti, J. Aalto, 1931)
Kyll ryss ryss oo, vaikk se vois paistas.
Kyllä ryssä ryssä on, vaikka sen voissa paistaisi.
(Kalanti, J. Aalto, 1931)

Ole ku ryssä susi mut ei ol ni pitki korvi.
On kuin ryssän susi, mutta ei ole niin pitkiä korvia.
(Kalanti, A. Laaksonen, 1931)
O nii ko ryssä susi mut ei ol nii pitki korvi.
On niin kuin ryssän susi, mutta ei ole niin pitkiä korvia.
(Kalanti, S. Saarnio, 1931)
O nii nälkkäne ko ryssä susi.
On niin nälkäinen kuin ryssän susi.
(Kalanti, S. Saarnio, 1931)

O semne ikä iso ryssä susi ko simppäi mene.
On semmoinen ikään iso ryssän susi, kun sinnepäin menee.
(Kalanti, S. Saarnio, 1940)
Haise ko rys.
Haisee kuin ryssä.
(Kalanti, S. Saarnio, 1940)
Oo niin kylm ko ryssä helvet.
On niin kylmä kuin ryssän helvetti.
(Kalanti, M. Siivonen, 1931)
Ulos marsit niinko ryssä saapas.
Ulosmarssittu niin kuin ryssän saapas.
(Kalanti, M. Siivonen, 1931)
Se oo tyhjä jörinä, kon ryssä veiss.
Se on tyhjää jörinää kuin ryssän veisuu.
(Kalanti, V. Tähtinen, 1931)
Kyll ryss ryss o, vaikk häne vois paistais.
Kyllä ryssä ryssä on, vaikka hänet voissa paistaisi.
(Kalanti, Em. Tamminen, 1931)
Kyl rys rys oo vaik vois paistas.
Kyllä ryssä ryssä on, vaikka voissa paistaisi.
Kuvailee ryssän miehuutta ihmisenä.
(Kalanti, Kustaa Valo, 1931)
Päräsi meni ikä ryssä ripel, sano äm ko lamppa lähtes hypli.
"Peräisin meni ikään ryssän ripeli", sanoi ämmä, kun lampaat lähteeseen hyppeli.
kaivo[o]n hyppelivät.
(Kalanti, Kustaa Valo, 1931)
Se on tyhjä jörinä niin ko ryssä veis.
Se on tyhjää jörinää niin kuin ryssän veisu.
(Kalanti, A. Widberg, 1931)

Markkina, markkina, sanos ryss kon Turk palo.
"Markkinat, markkinat", sanoi ryssä, kun Turku paloi.
(Kalanti, A. Widberg, 1931)
Vot sano Ryssä kun vitun näk.
"Vot", sanoi ryssä kun vitun näki.
(Kiuruvesi, H. Siponen, 1932)
Ee mikkää elukka oo nii paljo immeesen näkönen ku ryssä.
Ei mikään elukka ole niin paljon ihmisen näköinen kuin ryssä.
(Kiuruvesi, A. Niskanen, 1932)
Vott! Sano ryssä ja aena löe.
"Vot", sanoi ryssä ja aina löi.
(Kiuruvesi, A. Niskanen, 1932)
Luuta seon, sano ryssä kyrpee.
"Luuta se on", sanoi ryssä kyrpää.
(Kiuruvesi, A. Reinikainen, 1935-36)
Kyllä se ryssä pollottaa, kun luokkia paenaa.
Kyllä se ryssä pollottaa, kun luokkia painaa.
(Kiuruvesi, A. Reinikainen, 1935-36)
"A vot" sano ryssä ko vitun nuolj.
"A vot", sanoi ryssä, kun vitun nuoli.
(Kivennapa, J. Kähönen, 1932)

Nii pomittaa ko ryssä pappi.
Niin pomittaa kuin ryssän pappi.
(Kivennapa, A. Munne, 1932)

tietoa kirjoitti:

Löyty tuolta netin syövereistä. Talvisota tuli vieläpä yllätyksenä suomalaisille ja yllättäen 30-luvulla rasismi kukoisti.

"Keräsin suomalaisia sananlaskuja, jossa ryssitellään. Sananlaskut paikkakunnittain murteineen, joten toistoa voipi löytyä:

Ryssä oon ryssä, vaikka voissa paistas.
Ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi.
(Alatornio, E. Angeria, 1933)

Ryssä on ryssä, vaikka voissa paistas.
Ryssä on ryssä, vaikka voissa paistaisi.
(Eno, I. Kärki, )

Vot sa ryssä kun lipsin näki.
"Vot", sanoi ryssä, kun lipsin näki.
Sanotaan kun joku hyvin on.
(Eno, J. Tolonen, )

Näin Tyrvään kylän ryssä laskee kun jouluaamuna kirkon läpi ajoi.
Näin Tyrvään kylän ryssä laskee, kun jouluaamuna kirkon läpi ajoi.
(Hausjärvi , K. Ledig , 1936 - 37 )

Taastulit. Söikös ryssä kaalia? Söin söin söin!
Taastulit. Söikös ryssä kaalia? - Söin, söin, söin.
Poikain sotaleikkiä.
(Riihimäki , Väinö Salonen , 1936 - 37 )

Reuhtoo kun ryssä.
Reuhtoo kuin ryssä.
(Hausjärvi , K. V. Valolehto , 1936 - 37 )

Tykkää kun ryssä perunavoista.
Tykkää kuin ryssä perunavoista.
(Isokyrö, H. Liimakka, 1934)

Niimpä sä tyriäät kun ryssä.
Niinpä sinä tyrjäät kuin ryssä.
(Isokyrö, H. Liimakka, 1934)

Vot! huuti ryssä kun vitun näki.
"Vot!" huusi ryssä, kun vitun näki.
(Isokyrö, O. Lindala, 1938)

Kuse kourahas ja lyä ottahas niin tuloo ryssä.
Kuse kouraasi ja lyö otsaasi, niin tulee ryssä.
(Isokyrö, S. Tanner, 1934)

Hyppää kun ryssä ripillä.
Hyppää kuin ryssä ripillä.
(Isokyrö, S. Tanner, 1934)

"Våt", sano ryssä, ku oli kuiva.
"Vot", sanoi ryssä, kun oli kuiva.
(Joutseno, E. Kaihovaara, 1932)

Kylymä ku ryssä helevetissä.
Kylmä kuin ryssän helvetissä.
( Juva, F. J. Holopainen, 1932)
Ryssä o ryssä, vaekka rasvassa paestas.
Ryssä on ryssä vaikka rasvassa paistaisi.
( Juva, S. Pätynen, 1932)

Oo ulosmarsittu, niinko ryssä saapas.
On ulosmarssittu niin kuin ryssän saapas.
(Kalanti, J. Aalto, 1931)
Kyll ryss ryss oo, vaikk se vois paistas.
Kyllä ryssä ryssä on, vaikka sen voissa paistaisi.
(Kalanti, J. Aalto, 1931)

Ole ku ryssä susi mut ei ol ni pitki korvi.
On kuin ryssän susi, mutta ei ole niin pitkiä korvia.
(Kalanti, A. Laaksonen, 1931)
O nii ko ryssä susi mut ei ol nii pitki korvi.
On niin kuin ryssän susi, mutta ei ole niin pitkiä korvia.
(Kalanti, S. Saarnio, 1931)
O nii nälkkäne ko ryssä susi.
On niin nälkäinen kuin ryssän susi.
(Kalanti, S. Saarnio, 1931)

O semne ikä iso ryssä susi ko simppäi mene.
On semmoinen ikään iso ryssän susi, kun sinnepäin menee.
(Kalanti, S. Saarnio, 1940)
Haise ko rys.
Haisee kuin ryssä.
(Kalanti, S. Saarnio, 1940)
Oo niin kylm ko ryssä helvet.
On niin kylmä kuin ryssän helvetti.
(Kalanti, M. Siivonen, 1931)
Ulos marsit niinko ryssä saapas.
Ulosmarssittu niin kuin ryssän saapas.
(Kalanti, M. Siivonen, 1931)
Se oo tyhjä jörinä, kon ryssä veiss.
Se on tyhjää jörinää kuin ryssän veisuu.
(Kalanti, V. Tähtinen, 1931)
Kyll ryss ryss o, vaikk häne vois paistais.
Kyllä ryssä ryssä on, vaikka hänet voissa paistaisi.
(Kalanti, Em. Tamminen, 1931)
Kyl rys rys oo vaik vois paistas.
Kyllä ryssä ryssä on, vaikka voissa paistaisi.
Kuvailee ryssän miehuutta ihmisenä.
(Kalanti, Kustaa Valo, 1931)
Päräsi meni ikä ryssä ripel, sano äm ko lamppa lähtes hypli.
"Peräisin meni ikään ryssän ripeli", sanoi ämmä, kun lampaat lähteeseen hyppeli.
kaivo[o]n hyppelivät.
(Kalanti, Kustaa Valo, 1931)
Se on tyhjä jörinä niin ko ryssä veis.
Se on tyhjää jörinää niin kuin ryssän veisu.
(Kalanti, A. Widberg, 1931)

Markkina, markkina, sanos ryss kon Turk palo.
"Markkinat, markkinat", sanoi ryssä, kun Turku paloi.
(Kalanti, A. Widberg, 1931)
Vot sano Ryssä kun vitun näk.
"Vot", sanoi ryssä kun vitun näki.
(Kiuruvesi, H. Siponen, 1932)
Ee mikkää elukka oo nii paljo immeesen näkönen ku ryssä.
Ei mikään elukka ole niin paljon ihmisen näköinen kuin ryssä.
(Kiuruvesi, A. Niskanen, 1932)
Vott! Sano ryssä ja aena löe.
"Vot", sanoi ryssä ja aina löi.
(Kiuruvesi, A. Niskanen, 1932)
Luuta seon, sano ryssä kyrpee.
"Luuta se on", sanoi ryssä kyrpää.
(Kiuruvesi, A. Reinikainen, 1935-36)
Kyllä se ryssä pollottaa, kun luokkia paenaa.
Kyllä se ryssä pollottaa, kun luokkia painaa.
(Kiuruvesi, A. Reinikainen, 1935-36)
"A vot" sano ryssä ko vitun nuolj.
"A vot", sanoi ryssä, kun vitun nuoli.
(Kivennapa, J. Kähönen, 1932)

Nii pomittaa ko ryssä pappi.
Niin pomittaa kuin ryssän pappi.
(Kivennapa, A. Munne, 1932)

Lue lisää

Nii pokkuroip ko ryssä jumaliaa.
Niin pokkuroipi kuin ryssä jumaliaan.
Jos joku henkilö toisia oikein palvelee ja kumartelee. Niin joku syrjäinen voi sitä kertoessaan kuvata. Yllä olevalla lauseella.
(Kivennapa, A. Munne, 1932)
Nii palveloo ko ryssä jumaliaa.
Niin palvelee kuin ryssä jumaliaan.
(Kivennapa, A. Munne, 1932)

Ryssä on ryssä vaik vois paistettas.
Ryssä on ryssä, vaikka voissa paistettaisi.
(Kurkijoki, T. Kiiski, 1932)
Suurii kuormii ja ylämäkkie sano ryssä ku söi kapustal huttuu.
"Suuria kuormia ja ylämäkeen", sanoi ryssä, kun söi kapustalla huttua.
(Kurkijoki, A. Kojo, 1932)
Vot, sano ryssä ku näk vitun.
"Vot", sanoi ryssä, kun näki vitun.
(Kurkijoki, A. Kojo, 1932)

A vot sano ryssä ko vitun näk.
"A vot", sanoi ryssä, kun vitun näki.
(Kurkijoki, A. Korhonen, 1932)

Terve rappi sano ryssä pappi.
"Terve rabbi", sanoi ryssän pappi.
(Laukaa, V. Sillman, 1932)
Terve rappi, sano ryssä pappi.
"Terve rabbi", sanoi ryssän pappi.
(Laukaa, K. Vatiainen, 1932)
Valamis on aina valamis, sano ryssä ku paskalle lähteissään perseesä pyhki.
"Valmis on aina valmis", sanoi ryssä, kun paskalle lähtiessään perseensä pyyhki.
(Nivala , K. Kaski , 1933 )
Mies ku vellissä keitetty ryssä.
Mies kuin vellissä keitetty ryssä.
Rokonarpisesta.
(Nivala , K. Kaski , 1933 )
Vot, sano ryssä kö akkansa tappo.
"Vot", sanoi ryssä, kun akkansa tappoi.
(Nivala , M. Ylitalo , 1933 )

Rastuit, sano ryssä kun paskaan astu.
"Rastuit", sanoi ryssä, kun paskaan astui.
(Pälkä , S. Korppoo , )
Kaks munnaa ja juks karvanem bussi, sano Ryssä-Misse, kun variksen pesästä löysi poikasen ja kaksi munaa.
"Kaksi munaa ja juksi karvainen bussi", sanoi Ryssä-Misse, kun variksenpesästä löysi poikasen ja kaksi munaa.
(Pälkä , E. Mikkola , )

Saisinkos minä pillu-irvis, sano ryssä, kun piilukirvestä haki.
"Saisinkos minä pillu-irvis", sanoi ryssä, kun piilukirvestä haki.
(Pälkä , E. Mikkola , )
Piäre sinä mitä sinä piäre, mutta sem minä takkaan, ettei paska pääse, sano ryssä, kun piikaa pani.
"Piere sinä mitä sinä pieret, mutta sen minä takaan, ettei paska pääse", sanoi ryssä, kun piikaa pani.
(Pälkä , E. Mikkola , )

Ryssä on ryssä, vaikka sen voisa käristäs!
Ryssä on ryssä vaikka sen voissa käristäisi.

Ähkii ku ryssä p-lla.
Ähkii kuin ryssä paskalla.
(Rovaniemi, S. Rasila, 1932)
Rastu sano ryssä ku pierasi.
"Rastu", sanoi ryssä kun pieraisi.
(Rovaniemi, S. Rasila, 1932)

Vot sano ryssä ku hän kusi ja konttas.
"Vot", sanoi ryssä, kun hän kusi ja konttasi.
(Tyrvää, V. Toivonen, 1933)
Minne ryssä jäi?
Minne ryssä jäi?
Sanotaan, kun tulee henkästyneenä huoneeseen.
(Tyrvää, U. Vähä-Sorva, 1933)
Se haisee ryssälle ja ryssä haisee paskalta.
Se haisee ryssälle ja ryssä haisee paskalta.
(Tyrvää, O. Nuutila, 1933)
Markkinat, sano ryssä ko Turku palo.
"Markkinat", sanoi ryssä, kun Turku paloi.
(Ulvila, H. Huhtala, 1933)
Ei muist, ei muist, sano ryssä konnei taitanu.
"Ei muista, ei muista", sanoi ryssä, kun ei taitanut.
(Ulvila, H. Huhtala, 1933)
"Vähä vähäst ottaa", sano ryssä ko kissaa kuahitti.
"Vähän vähästä ottaa", sanoi ryssä, kun kissa kuohitsi.
(Ulvila, H. Huhtala, 1933)
Niatu kala, sano ryssä sammakkoo.
"Nietu kala", sanoi ryssä sammakkoa.
(Ulvila, A. Loimaranta, 1933)
Ei muist ny sano ryssä konnei tainnu.
"Ei muistu nyt", sanoi ryssä, kun ei tainnut.
Esim. kun ei muista jotakin.
(Ulvila, I. Venno, 1933)
O kylmä ninko ryssä helvetti.
On kylmä niin kuin ryssän helvetti.
(Ulvila, I. Venno, 1933)
"Markkinat markkinat", sano ryssä ko Turku palo.
"Markkinat, markkinat", sanoi ryssä, kun Turku paloi.
Kun tapahtuu jokin vahinko.
(Ulvila, I. Venno, 1933)

Haisee kun ryssä jos ei muulle niin paskalle.
Haisee kuin ryssä, jos ei muulle niin paskalle.
(Valkeala, M. Rantala, 1932) "

Missä on se kuuluisa kansanryhmänne?

Onko hurriloiset jo seonneet kokonaan?

Jos Ahvenloisten saari olisi kelluva lautta, tarttuisin reunasta kinni, kääntäisin ympäri ja sanoisin klump ! Ja loppuisi klumpsummat ikiajoiksi !