twervig

Vapaa kuvaus

Aloituksia

7

Kommenttia

1754

  1. Det där är säkert som när en dam ringde upp mej och erbjöd en finsk tidskrift. När jag sade att jag inte var intresserad utan jag beställer samma tidning på mitt eget modersmål på svenska blev hon arg och avkrävde mej en förklaring på varför jag inte läser den på finska. Då satte jag på. Så säkert tyckte hon att jag provocerade henne.
  2. Vi tog de yttersta skären i bruk för det som de flesta av våra förfäder gjorde, fiskade. De dög inte för finnarna som måste bränna ner skogen för att kunna så. Det bodde under 200 000 personer i Finland så det fanns gott om plats för alla. Och det finns det ännu bara man låter varandra leva och ger varandra plats
  3. Men det förstår du väl att de här som härjar och skriker om att vi är 5%s människor tror att de själva är en överklass och bättre än andra. Det är ju de om kräver att de skall bli betjänade men inte själva skall ge någon betjäning alls. De är egoister och självcentrerade
  4. Jag förstår nog våra ungdomar som flyttar till andra länder och säger att det känns så mycket friare och öppnare.
    Och ärligt talat så jag är ibland uppriktigt rädd att öppna munnen eftersom min blotta existens tycks hota någon annans hela tillvaro.
  5. Man blir nog fundersam och börjar tro det. Jag fattar inte logiken riktigt heller. Först vill man bli "internationella" genom att strunta i ett av landets språk. Sedan när något blir så stort att det når utöver den internationella nyhetströskeln så då skall man vara nationella. Då börjar man plöstligt säga att det skall skötas inom hemmets väggar. Men det är ju precis de väggarna som man hela tiden försöker säga åt oss att inte är våra utan bara deras.
    Vill man välja att vara internationell så får man finna sig i att det syns internationellt också. det här tycks vara något som inte riktigt går upp för fennona.
  6. Kuule olet kyllä väärällä palstalla nyt. Tämä ei ollenkaan koske RKPtä. Mediatlaot itse päättävät mistä kirjoittavat. Itse menit niitä lehtiä ostamaan.
  7. Pisa-tutkimuksisa mitataan kolme aleutta: matematiikka, luonnotiedettä sekä lukuymmärrystä. (ei esim. kielilä, humanistisiä aiheita ollenkaan)

    Ylioppilastutkinto on paljon laajempi.

    Usein on myös todettu että suomenruotsinkieliset lapset menestyvät Pisassa (siis kolmessa aihealueissa) hieman huonommin kuin suomenkieliset mutta kuitenkin Pohjoismaiden keskiarvoa paremmin.

    Ruotsinkielisten lasten heikkompi lukuymmärrystä on tietenkin verrattavissa muihin kansoihin jotka joutuvat elämään toisen kielen ymäräiminä. Oman kielen sanasto jää aina vähemmistöillä suppeammaksi kuin enemmistökielillä. Siksi oma kouluympäristö on vähemmistöille niin tärkeä että oman kielen käyttö että ymmärtäminen edistetään (tässä huomaa eron esim. Norjan ja Suomen saamenkielisten välillä. Norjassa saamelaisilla on omat koulunsa ja ymmärtävät ja puhuvat omaa kieltänsä paremmin kuin Suomessa missä on kielellisesti yhdistety koulut).
    Suomenruotsinkieliset luonnontieden sekä matematiikankirjoja ei ole pystytty uudistamaan yhtä paljon ja usein kuin suomenkielisten koulukirjoja, mikä tietenkin sitten tuo mukanansa että tiedot ruotsinkielisissä kirjoissa ei aina pysy ajan tasalla.

    Kun sitten ylioppilastuloksiin tullaan niin suomenruotsinkieliset oppliaat todella präjäävät paremmin kuin suomenkieliset. Ruotsinkieliset lukiolaiset parantavat tuloksiaa koko lukion aikana enemmän kuin suomenkieliset
  8. Oikein hyvä palvelu näkövammaisille.
  9. Jag brukar också använda det för jag har ingen lust att köpa något via telefon och om dom ringer upp mej på min privata telefon så är det deras sak att tala mitt språk.
  10. koska et uskalla muuta? Voisit epäonnistua siinä mihin maahanmuuttajien on oystytyttvävä ennekuin saavat kansalaisuuden maassamma?
  11. "Joukko" on siis yksi nimi eli Haapalahti (Huopalahti)?

    Maa oli niin harvaan asuttu että saattoi hyvinkin mahtua kaksi eri kylää vierekkäin joissa puhuttin eri kieltä. Tällaisia esimerkkejä löytyy muualta esim. Ahlaisten "Keikvesi" =Keikyäläisten (kalastus)vesi ja naapurina taas, "Långskata" ennekuin asutukset sulasivat yhteen ja alueen nimeksi tuli Keikvesi sekä Långskata
  12. Sinullahan tuo ajatus on näköjään mielessä
  13. Ainakin lehtien mukaan kyse oli ruostienemmistöisistä kunnista. Eli tuo yksi ruotsinkielinen perhe vastaan 16 suomenkielistä ei pidä paikkansa.

    Koko tässä asiassa ei olisi ollenkaan mahdotonta tehdä koko maata koskevaa tutkimusta koska terevsykeskuksissa tietävät ihmisten kielen.
    syynä voi olla niin monta:
    ruotsinkielisissä kunnissa ovat ehkä panostaneet enemmän ennaltaehkäisevään hoitoon
    Mutta jos saman kunnan alueella sitten näkyisi eroja ruotsin ja suomenkielsiten välillä sekin olisi maan perusterveyden parantamisen kannalta tärkeä tutkia.

    Kai nyt tässä sentään päämäärä on että kaikkien perusterveys olisi parempi koska se säästää valtavasti resursseja mutta ennen kaikkea ihmiset voivat paremmin.
    Tässä ei ole mistään kielen paremmuudesta kyse, mutta kieliyhteisöllisyyden johtuvasta elämäntavoista sentään voi olla kyse. Ei kieli sinänsä mitenkään vaikuta hampaisiin tai terveyteen.
    Siksi kannattaisi nyt tutkia että myönteisistä vaikutteista voisi päästä selville ja koko kansaa voisi hyödyntää tästä.
  14. Jos teette eron suomalaisuuden ja suomalaisuuden välillä niin teillä on pakko löytää niille eri ilmaisuja. Koska kukaan muu kuin sinä itse muuten tietää mitä sinä sisäällytät sanaan "suomalaiseen".

    "Ihminen on suomalainen jois hän näyttää suomalaiselta" - tämä mua todella pelottaa. Tällaista ajattelua johti Ruandan kansanmurhiin, kun kalloja ensin mitattiin, hisuväriä ja muotoa tarkastettiin ja jopa todettin niitten perusteella että sisarukset samoilla vanhemmilla kuuluivat eri rotuihin.

    "Eivät KOSKAAN voi olla SUOMALAISIA" - tuttavapiirissä tapahtui että muualta maailmassa hyvin pienenä lapsena maahan tullut adoptiolapsi jota kukaan omalla paikkakunnallaan olisi kokenut "vieraana", tai hän itse mitenkään olisi kokenut poikkeavansa tavallisesta suomalaisesta, joutui rasisstisen väkivallan uhriksi, koska ei ollut suomalainen. Itse hän sanoi sen jälkeen: " En voi ymmärtää, en minä muutakaan ole kuin suomalainen."
  15. "alla" behöver inte vara så nyfikna så dom måste veta vad som händer mellan kunden och firman. Det är en sak mellan kunde och firman. Och då är det kundens språk som är avgörande för att kunderna skall vara nöjda.

    Själv har jag som utgångsläge att jag vill handla i Finland för att skapa jobb här, men om en firma inte vill betjäna mej på svenska utan säger "puhu suomea" så har jag inga problem av att söka det jag skall ha utomlands. Då har jag inte längre dåligt samvete för firman har ju bevisat att man inte vill ha mej som kund där, så då är jag inte heller tvingad att handla där. De gör sitt val - och jag gör mitt val.
  16. Jos ette tykää, niin osoita että olen väärässä!
    Että tilanne todella näin on, totesi myös pääministeri tässä kuussa Vaasassa, sekä lisäsi että Pohjanmaan osuus maan elättämisessä tulee kasvamaan.
  17. Voisit jo lopetta valheiden levittämistä.

    Suomeksi olemme suomalaisia koska suomenkielessä ei ole muuta sanaa suomen kansalaiselle jolla on toinen äidinkieli kuin suomi, mutta emme ole suomenkielisiä. Ruotsiksi kaikki suomen kansalaiset yhdessä ovat finländare, sitten on erikseen finne (=suomenkielinen), finlandssvensk, same, jne. Ja tiedät tämän varsin hyvin mutta haluat tietoisesti levittää meistä valheen että olemme epälojaaleja maatamme kohtaan.
    On vain niin että tunnetasolla olemme suomalaisia, mutta samalla tietenkin kielen takia tunnemme hyvin Ruotsin olosuhteet
  18. Asiasta kirjoittaminen ei ole rehvastelu.

    Että kieliraja näkyisi hampaistakin tuli kyllä meillekin täydenä yllätyksenä. Jos, ja sanon jos, näin todella on niin meistäkin olisi kyllä nyt syytä todella laajasti tutkia miksi meilä perusterveys niin monilla aloilla on parempi. Minä, ja valtaosa osa meistä ruotsinkielisistä, emme voi sitä ymmärtää koska eläämme täysin samojen työehtosopimuksien alla kuin suomenkieliset työkaverit, itse olen kasvanut perhessä missä koko ajan oli hyvin niukat olot, opiskellut pelkästään kesätuloilla sekä lainarahoilla. Käyn samassa terveyskeskuksessa kuin kunnan suomenkieliset.

    Minusta ei nyt ole tydyyttävä että ala alalta toteavat että kielialueilla on vaikutus - nyt olisi kyllä korkea aikaa katso miksi kielialueet vaikuttavat niin moneen asiaan.
  19. Monet maailman suurkunnat/kaupunkit muodostuvat käytännössä monista pienemmistä kunnista, joilla on todellista valtaakin. Ongelma tähän asti on ollut että Suomessa voi olla tällaisia kuntaosavaltuustoja mutta käytännössä niillä ei ole annettu valtaakaan. Vaan ne ovat enemmän "kiva kesksutelufoorumi".

    Henkilökohtaisesti en ymmärrä että on pakko keskittää niin paljon yleensä. Suurin osa maan asioista päätetään Brysselissä nykyäään. Sen lisäksi tehdään maahan isommat kunnat. Arkadianmäki tekee itsensä tarpeettomaksi käytännössä. - No ehkä hyvå sekin ;) . Valtio valtiona voisi hyvin ottaa omille niskoilleen koko terveydenhuolon sekä sociaalihuolon, silloin vasta kansalaisten tasavertaisuus toteutuisi koska lakitulkinnat olsiivat samat koko maassa. Silloin kunnat voisivat toimia lähempänä asukkaita ja kuntalaiset kokisivat että "valtataso" on lähellä.
  20. Kun ihmisellä on maan kansalaisuus hän on sitten suomeksi suomalainen. Ei ole rasismi että sanoo minkän maan kansalaisuus ihmisillä on.

    Tässä näkee taas että on hyvä kun ei sekoita ihmisen äidinkieltä ja kansalaisuutta keskenään myöskään kielellisesti.
    Ruotsiksi voi oikein hyvin sanoa että on "finländare" eikä se sano kielestä yhtään mitään vaan pelkästään kansallisuudesta. Valitettavasti Suomen ruotsinkieliseen lakisäädäntöön on lipsahatunut "finsk emdborgare" joka viittaisi siihen että meillä on kieleen perustava kansalaisuus Suomessa, ja se olisi rasistinen
    21. 75 / 88
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt