Vapaa kuvaus

Aloituksia

44

Kommenttia

753

  1. Stalinin tarkoituksena ei ollut niinkään pakottaa Suomi rauhaan vaan antautumaan ja ryhtyä sotaan saksalaisia vastaan, joka olisi avannut oven maan miehittämiselle. Jos se olisi onnistunut, niin meitä olisi odottanut sama kohtalo kuin Itä-Euroopan valtioita, jotka olivat olleet joko saksan miehittämiä tai sen liittolaisia.
  2. Kansalaisaloite ei toteutettuna rajoita kenenkään vapautta ja yhdistymisvapauskin säilyisi kuten nytkin. Aloitteen tarkoituksena on vain muuttaa kaikki uskontokunnat yksityisoikeudellisiksi yhteisöksi, kun nyt on kaksi julkisoikeudellista uskontoa: Luterilaisuus ja ortodoksisuus. Tällä hetkellä Luterilainen kirkko ei ole mikä tahansa "järjestö".

    " Yhteiskuntamme hallinto eli kansanedustustusto on oikeutettu solmimaan sopimuksia eri järjestöjen kanssa ja tehdä ostopalvelusopimuksia molempiin suuntiin."

    Seurakuntien hautausmaitten hoito ei perustu mihinkään ostosopimukseen vaan kirkkolakiin, joka voidaan muuttaa vain kirkolliskokouksen aloitteesta.

    Omituista yhdistysvapautta kun normaali yhdyskuntasääntö säädetään kirkkolaiksi eduskunnan vahvistamana. Minkä muun yhdistyksen säännöt kuuluvat eduskunnan lainsäätämisvallan alaisuuteen? En tarkoita nyt Ortodoksista kirkkoa, vaan jotain uskonnotonta yhdistystä.

    Toiseksi eduskunnalta on otettu osa sille kuuluvasta lainsäädäntövallasta pois, kun laki kirkkopyhistä vapaapäivinä kuuluu kirkolliskokoukselle. Valtakunnalliset vapaapäivät pitäisi heijastaa yhteiskunnallisia arvoja eikä teologisia.

    " Ateistit itse ovat vaatineet eriarvoisuutta vaatimalla uskonnottomien vanhempien lapset eristäytymään tilanteissa, joissa mahdollisesti voi tulla ilmi sanat Jumala tai Jeesus tai jokin uskonnollinen ilmaus."

    Miksi uskonnollisia ilmauksia pitää sitten tuoda kouluun, jonne vanhemmat lähettävät lapsensa saamaan perusopetusta tai valmistautuumaan ammattia varten?

    Rooman valtakunnassa kristityt vanhemmat eivät laittaneet lapsiaan alkeiskouluihin oppimaan luku- ja kirjoitustaitoa, koska niissä tuli ilmi pakanauskonnollisia ilmauksia. miksi tänä päivänä pitäisi olla toisin, kun koulunkäynti perustuu oppivelvollisuuteen?

    Suomessa on muitakin uskontoja kuin luterilaisuus ja ateismi, eivätkä vanhemmat välttämättä halua lastensa altistuvan luterilaiselle vaikutuksille. Joten ei tarvitse olla ateisti kun haluaa koulun olevan uskonnollisesti neutraali alue.
  3. Kirkkolain mukaan aloite kirkkolakien muuttamiseksi on Luterilaisen kirkon kirkolliskokouksessa, vaikka enemmistö kansanedustajista koostuisi muista kuin luterilaisista. Joten ongelma on siinä suhteessa olemassa.

    Mielenkiintoinen näkemys kirjoituksessasi ilmenee siinä osassa kun sanot, että eduskunta hyväksyy lait, koska kansanedustajat kuuluvat Luterilaiseen kirkkoon.

    Jos kansanedustajien side kirkkoon on sellainen, että se saa kansanedustajat myötäilemään kirkolliskokouksen aloitteita, niin eikö samanlainen side kirkkoon vaikuta kuntien haluttomuuteen ottaa hautausmaitten hoito vastuulleen? Joten asiaa ei voi sivuttaa sillä "kunnat eivät tahdo"-lausumalla.

    Mitä Kirkon jäsenmaksuihin tulee, niin sen pitäisi perustua jäsentensä vapaaehtoiseen taloudelliseen tukeen. Jos Kirkko tahtoo, niin se voisi toki määrätä joitakin jäsenyyteen kuuluvia etuja riippuvaiseksi lahjoitusten antamisesta tai jopa erottaa kirkosta sellaiset, jotka eivät halua maksaa jäsenmaksuja.

    Joka tapauksessa sellaiset asiat kuten maksun summan suuruus pitäisi olla kirkon itsensä päätettävissä eikä eduskunnalla pitäisi olla asiaa sellaisissa päätöksissä.

    Muuten, itse katson vaalien yhteydessä ehdokkaan taustat siten, että karsin suosikeista ainakin papit ja kirkkovaltuustossa toimivat ja muut kirkon työntekijät.

    Tämä siksi, koska epäilen sellaisille olevan tärkeätä säilyttää kirkon nykyinen asema yhteiskunnassa. Voin kyllä äänestää tavallista riviluterilaista, jolla ei ole siteitä kirko0n virkojen kautta. Silloin ei tule jäävyysongelmia kunnallisia asioita ratkaistessa.
  4. Vastaan jälleen mummomuorin viesteihin.

    mummomuori 26.1.2014 09:26

    " Sikäli tuo aloite on epämääräinen, että sen tekijät eivät ole edes osanneet käyttää oikeita termejä. Vaaditaan valtion eroa kirkosta - aloitteen tekijät ovat pahasti myöhässä.*

    Jokaiselle pitäisi olla selvää, mitä kirkon ero valtiosta tarkoitetaan: Sillä tarkoitetaan samanlaista eroa kuin Suomen ero Venäjästä oli 1917.

    Mummimuori sanoo itsekin, että v.1869 säädetty kirkkolaki takasi Luterilaiselle kirkolle "laajan itsehallinnon", eli autonomian, jonkalainen Suomella oli Venäjän yhteydessä 1809-1917. Joten tässä suhteessa ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä sillä, mitä valtion ja kirkon erolla tarkoitetaan.

    Sen jälkeen mummimamma luettelee valtion oikeuksista säätää mm. kirkollisverosta, kirkon eläkelainsäädännöstä, virka- ja työehtolainsäädännöstä ja muusta kirkon taloudellisesta lainsäädännöstä.

    Nämä asiat pitäisi suurimmaksi osaksi kuulua kirkon päätösvallan piiriin tai normaaliin eläkelakiin ja virka- ja työehtosopimuksiin.

    kirkollisverosta on kysymys jäsenmaksusta, jonka suuruudesta päättäminen pitäisi olla yksin kirkon päätäntävaltaan.

    Miksi näitä asioita on niin vaikeata muuttaa?

    Sitten muita kommentteja:

    mummomamma 26.1.2014 06:58

    * Nyt kyse on siitä, missä määrin näitä uskonnollisia menoja harjoitetaan instansseissa, joissa on moneen eri uskonnon ja uskonnottomien edustajia (eduskunta, koulut jne.)

    Tässä osuit naulan kantaan. Miksi esimerkiksi koulussa pitäisi harjoittaa uskonnollisia menoja? Oppilaat tulevat kouluihin saamaan opetusta elämää varten eikä harjoittamaan uskonnollisia menoja.

    Rooman valtakunnassa kristityt eivät laittaneet lapsiaan alkeiskouluin, koska niissä harjoitettiin pakannallisia menoja. Se oli mahdollista, koska Rooman valtakunnassa ei ollut oppivelvollisuutta tai koulupakkoa. Joten miksi odotetaan kunnan kouluihin tulevien oppilaitten osallistuvan luterilaiseen uskonnonharjoitukseen, koulun käynti perustuu oppivelvollisuuslakiin ja tarpeen valmistautua ammattia varten?

    Toinen on eduskunta: Miksi valtiopäivien avajaisten yhteydessä on jumalanpalvelus, kun kansanedustajilla on mahdollisuus käydä kirkossa sunnuntaisin? Aivan turhaa menoa. Sillä ei ole merkitystä, onko jumalanpalvelukseen osallistuminen kansanedustajille pakollista vai ei, vaan sillä, että valtio harjoittaa uskontoa.

    Kirkollisista juhlapyhistä:

    mummomamma: Yhdysvallat on siitä huono esimerkki, että siellä uskonnon vaikutus on huomattavasti suurempi.*

    Otin Yhdysvallat esimerkiksi siitä, että kansa pystyy elämään ilman, että uskonnollisia vapaapäiviä olisi runsaasti. Tietoni pohjautuu etupäässä Utahiin, jossa ainakin vain joulupäivä ja pääsiäisenä sunnuntai ovat vapaapäiviä.

    Se hyvä puoli tässä on, että kirjoitus osoittaa mummimamman tietävän ettei kirkon ja valtion erottaminen merkitsisi uskonnonvapauden menettämistä.

    Sitten vielä kirkolliskokouksen lainsäädäntövallasta:

    * kyllä vain eduskunta taitaa säätää ottaen huomioon kansalaisten mielipiteen? Siis ei sen vähemmistön vaan sen suuremman joukon.*

    On erikoista väittää kirkon edustavan kansan mielipidettä, kuten puolueitten sanotaan tekevän. Jospa olisikin vain mielipiteen ilmaus, mutta tosiasia on, että kirkkolait säätää kirkolliskokous, jonka eduskunta ja presidentti vahvistavat enemmän velvollisuudesta(?) kuin omasta harkinnasta. Ja arkkipyhien vapaista päättäminen kuuluu kirkkolain piiriin.

    Minua arkkipyhät sinänsä ei haittaa, mutta minulle kyseessä on periaatteesta. Lainsäädäntövalta pitäisi kuulua ainoastaan eduskunnalle ja minun nähdäkseni olisi parempi että eduskunnan säätämät juhlapäivät heijastaisivat kansalle yhteisiä arvoja. Ei siis yhden uskontokunnan teologisia arvoja.

    Kannatan hautausmaitten siirtämistä kuntien omistukseen, koska en tiedä ongelmaan muuta ratkaisua. Hautaustoimi ja hautausmaan hoito ovat yhteiskunnallista toimintaa, jonka ne pitäisi siirtää yhteiskunnan vastuulle.

    Joku pelottelee kunnallisveron nousulla hautauskulujen vuoksi. Mutta nähdäkseni kyseessä ei ole muusta kuin kirkollisverona maksettavan menon siirtyminen kunnallisverotukseen. Sitä paitsi menot tasaantuvat tasaisemmin kun jokainen kuntalainen osallistuu maksuun ja kunnat voisivat myös jakaa yhdessä hautausmaan hoitovastuun. Varmaan jokainen maksaa yhteisöveroa ennemmin kunnalle kuin kirkolle, jonka oppeihin ei usko.
  5. Petsamo luovutettiin välirauhasopimuksessa Neuvostoliitolle, joten siinä suhteessa ei tapahtunut mitään poikkeavaa. Jos puna-armeija olisi tullut muulle Pohjois-Suomen alueelle sotimaan saksalaisia vastaan, niin ne olisivat epäilemättä poistuneet alueelta myöhemmin, koska Moskovan välirauhan raja 1944 oli määrä olla pysyvä. N-liitto ei vain halunnut tulla suomalaisten avuksi edes kutsusta.

    Suomalaisten motiivi sallia Lapin osittaista hävitystä oli rajoittaa vahingot minimiin.