Kenenkään, myöskään kirkkoon kuuluvan sotilaan (tai varusmiehen), ei ole enää pakko osallistua a) uskonnonharjoitukseen (iltahartaus, kenttähartaus, jumalanpalvelus) eikö b) kirkollisen työn opetukseen. Näin Yleisen palveluohjesäännön kohta, jossa kirkkoon kuuluvien "palveluvelvollisuus" olisi osallistua uskonnonharjoitukseen, kumoutuu. Muutos astuu voimaan heti.
Kauan odotettu eduskunnan (apulais)oikeusasiamiehen ratkaisu (30.12.2013): http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=ereoapaa&${BASE}=ereoapaa&${THWIDS}=0.36/1389417816_427794&${TRIPPIFE}=PDF.pdf
Ratkaisu on tärkeä ja myönteinen jokaisen katsomuksellisten ihmisoikeuksien eli uskonnon ja omantunnon vapauden sekä yhdenvertaisen kohtelun kannalta.
Armeijan tilanteeseen iso muutos
Humanistisest
19
252
Vastaukset
- Humanisti-vapari
Vapaa-ajattelijat oikeusasiamiehen päätöksestä:
Tärkeä askel pois pakkouskonnosta – ratkaisu silti puolinainen
Uskonnonharjoituksen pakollisuuden poistaminen Puolustusvoimissa on tärkeä askel parempaan, vaikka jääkin puolitiehen. Näin kommentoi uskonnottomien Vapaa-ajattelijain liitto eduskunnan oikeusasiamiehen päätöstä.
Kun kirkon jäsenten velvollisuus osallistua uskonnonharjoitukseen, kuten hartauksiin ja jumalanpalvelukseen, sekä ”kirkollisen työn” oppitunneille poistuu, uskonnonvapaus ja yhdenvertaisuus kehittyvät myönteisesti nykyisestä painostavasta käytännöstä. Vaihtoehtona olevan elämänkatsomustiedon tulee päätöksen mukaan olla aidosti tarjolla kaikille.
Kirkollisen työn erityisasema silti jatkuu, ja palveluohjelmaan liitetty uskonnonharjoitus aiheuttaa tilanteen, jossa voi joutua vasten tahtoaan paljastamaan uskonnollisen tai uskonnottoman vakaumuksensa. Vapaa-ajattelijain liiton mielestä uskonnonharjoitus tulisi siirtää palvelusohjelmasta sotilaiden vapaa-aikaan. Liiton mielestä ei myös tarvita erillistä sotilasvakuutusta ja -valaa, yksi vakuutus tai vala ”kunnian ja omantunnon kautta” riittää.
Kun oikeusasiamies huomauttaa, että aiemmat kannanotot eivät ole johtaneet parannuksiin, toteuttamista ei nyt pidä jättää vain muutosta jarruttaneen kirkollisen työn hoitoon. Puolustusvoimien johdon tulee tarttua asiaan ja toimia käytäntöjen ja asenteiden muuttamiseksi. Vapaa-ajattelijain liitto uskonnottomien ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestönä on valmis yhteistyöhön ei-kirkollisen henkisen tuen muotojen vahvistamiseksi sekä elämänkatsomustiedon tai yhteisen tunnustuksettoman opetuksen sisältöjen, muotojen ja opetusjärjestelyjen kehittämiseksi.
Sekulaarin sotilasetiikan ja elämänkatsomustiedon opetusta ja ohjelmaa ei enää voida hoitaa entiseen tapaan, sotilaspapiston toimesta. Henkistä tukea ja kriisityötä ei niin ikään voida hoitaa vain hengelliseen työhön erikoistuneiden sotilaspappien toimesta, koska henkinen ja hengellinen työ ovat kaksi eri asiaa. Tarvitaan psykososiaalisen tuen ammattilaisten palveluja ja tarvitaan sekulaarin etiikan ja elämänkatsomustiedon osaajien palveluja.
Kannanotto kokonaisuudessaan: http://www.vapaa-ajattelijat.fi/node/368
Päätös:http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=ereoapaa&${BASE}=ereoapaa&${THWIDS}=0.14/1389696794_310902&${TRIPPIFE}=PDF.pdf
Ja jos suora linkki pdf-tiedostoon ei toimi, päätöksen saa osoitteesta http://www.eduskunta.fi/thwfakta/eoatied/eoaratk/eoar3000.shtml ja hakusanaksi esim. puolustus* Minulle tuli sivustoja lukiessa mieleen kysymys: Onko asepalvelusta suorittaville varusmiehille välttämätöntä opettaa minkäänlaista elämänkatsomusta? nehän ovat jo lainkin mukaan täysi-ikäisiä ja todennäköisesti oma uskonnollinen tai muu vakaumus on jo kehittynyt siihen pisteeseen että sitä tuskin on tarpeen muuttaa.
Jumalanpalvelukseen ja muuhun uskonnolliseen toimintaan osallistuminen pitäisi kuulua vapaa-aikaan.- Humanisti-vapri
Aivan! Uskonto varsinaisen päivitäien palvelusohejlan ulkopuolelle.
Kun kuitenkin uskonnonharjotusta halutaan järjestää ja lisäksi myös "kirkollisen työn" opetusta, asiaa pitää jotenkin kehitellä eteenpäin.
Mielestämme uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumattomille järjestettävän tunnustuksettoman eettisen ohjelman järjestämisvastuuta ei tule antaa sotilaspapeille, jotka hoitavat juuri samaan aikaa pidettävät hartaustilaisuudet ja jumalanpalvelukset. Myös henkisen tuen, kriisityön, kaatuneiden huollon ja elämänkatsomuksellisten ja eettisten kysymysten opettamista ei tule monopolisoida vain papistolle, vaan heidän lisäkseen siihen tarvitaan muita asiantuntijoita, joita on kyllä saatavilla varsinkin Maanpuolustuskorkeakoulun antaman täydennyskoulutuksen jälkeen. ”Kirkollinen työ” Puolustusvoimissa tulee muuntaa ja avata ”katsomukselliseksi työksi”. Henkinen tuki on laajempi käsite kuin hengellinen tuki eikä sitä voi hoitaa vain hengellisen työn ja sen spesialistien kautta.
Vaikka kirkko oli hoitanut pitkään kansanopetusta ja köyhäinhoitoa, päätettiin jostain syystä 1860-luvulla kansakoulu- ja kunnallisuudistuksella eriyttää hengellinen ja maallinen toiminta toisistaan paikallishallinnossa. Vuorovaikutus silti jatkui. Vastaavasti, vaikka kirkko on hoitanut pitkään henkisen tuen ja ei-aseellisen puolen opetusta Puolustusvoimissa, nyt 2010-luvulla olisi perusteita eriyttää hengellisen ja henkisen tuen järjestämisvastuuta. Siihen antaa hyvän sykäyksen eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu. Sitä tukee myös apulaisoikeuskanslerin vuonna 2012 tekemä käräjäjumalanpalveluksien lopettamista puoltava päätös, jossa hän tarkasteli pitkään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja sekä totesi myös, että ”perusoikeuksien turvaaminen menee perinnesyiden edelle” (17.01.2012 Dnro OKV/1361/1/2009). Humanisti-vapri kirjoitti:
Aivan! Uskonto varsinaisen päivitäien palvelusohejlan ulkopuolelle.
Kun kuitenkin uskonnonharjotusta halutaan järjestää ja lisäksi myös "kirkollisen työn" opetusta, asiaa pitää jotenkin kehitellä eteenpäin.
Mielestämme uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumattomille järjestettävän tunnustuksettoman eettisen ohjelman järjestämisvastuuta ei tule antaa sotilaspapeille, jotka hoitavat juuri samaan aikaa pidettävät hartaustilaisuudet ja jumalanpalvelukset. Myös henkisen tuen, kriisityön, kaatuneiden huollon ja elämänkatsomuksellisten ja eettisten kysymysten opettamista ei tule monopolisoida vain papistolle, vaan heidän lisäkseen siihen tarvitaan muita asiantuntijoita, joita on kyllä saatavilla varsinkin Maanpuolustuskorkeakoulun antaman täydennyskoulutuksen jälkeen. ”Kirkollinen työ” Puolustusvoimissa tulee muuntaa ja avata ”katsomukselliseksi työksi”. Henkinen tuki on laajempi käsite kuin hengellinen tuki eikä sitä voi hoitaa vain hengellisen työn ja sen spesialistien kautta.
Vaikka kirkko oli hoitanut pitkään kansanopetusta ja köyhäinhoitoa, päätettiin jostain syystä 1860-luvulla kansakoulu- ja kunnallisuudistuksella eriyttää hengellinen ja maallinen toiminta toisistaan paikallishallinnossa. Vuorovaikutus silti jatkui. Vastaavasti, vaikka kirkko on hoitanut pitkään henkisen tuen ja ei-aseellisen puolen opetusta Puolustusvoimissa, nyt 2010-luvulla olisi perusteita eriyttää hengellisen ja henkisen tuen järjestämisvastuuta. Siihen antaa hyvän sykäyksen eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu. Sitä tukee myös apulaisoikeuskanslerin vuonna 2012 tekemä käräjäjumalanpalveluksien lopettamista puoltava päätös, jossa hän tarkasteli pitkään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja sekä totesi myös, että ”perusoikeuksien turvaaminen menee perinnesyiden edelle” (17.01.2012 Dnro OKV/1361/1/2009).Mutta onko aivan pakko järjestää "tunnukseton eettinen ohjelma" sellaisille, jotka eivät halua osallistua luterilaisiin tilaisuuksiin. Armeijan käy muitakin kuin luterilaiset ja ateistit. Ainakin rauhan aikana armeija pitäisi rauhoittaa kaikenlaiselta uskonnolliselta tai elämänkatsomukselliselta kasvatukselta.
Kun sanoin, että jumalanpalvelukseen osallistuminen pitäisi ajoittaa vapaa-aikaan, niin tarkoitin viikkoloppulomaa.
Miten asia sitten järjestettäisiin sota-aikana, onkin toinen kysymys.
1860-luvulla syntyi keskustelu kirkon erottamisesta valtiosta ehtoollispakon johdosta, joka halutiin poistaa laista. Myös herätysliikkeet vaati kouluopetuksen erottamisen seurakunnista. Näyttää siltä, että kuntien ja kouluopetuksen erottaminen seurakunnista oli tarkoitettu ensiaskeleiksi kirkon ja valtion erottamiseksi toisistaan. V.1869 astui voimaan kirkkolaki, jossa kirkon hallinto erotettiin Suomen valtiollisesta hallinnosta, niin että sillä oli enemmän tai vähemmän itsenäinen tai erillinen asema valtioon nähden.
Asiaa ei jostain syystä kuitenkaan viety loppuun asti, jonka vuoksi esimerkiksi ehtoollispakko poistettiin SDP:n painostuksesta vasta v.1910.- Humanisti-vapari
suomalainen2 kirjoitti:
Mutta onko aivan pakko järjestää "tunnukseton eettinen ohjelma" sellaisille, jotka eivät halua osallistua luterilaisiin tilaisuuksiin. Armeijan käy muitakin kuin luterilaiset ja ateistit. Ainakin rauhan aikana armeija pitäisi rauhoittaa kaikenlaiselta uskonnolliselta tai elämänkatsomukselliselta kasvatukselta.
Kun sanoin, että jumalanpalvelukseen osallistuminen pitäisi ajoittaa vapaa-aikaan, niin tarkoitin viikkoloppulomaa.
Miten asia sitten järjestettäisiin sota-aikana, onkin toinen kysymys.
1860-luvulla syntyi keskustelu kirkon erottamisesta valtiosta ehtoollispakon johdosta, joka halutiin poistaa laista. Myös herätysliikkeet vaati kouluopetuksen erottamisen seurakunnista. Näyttää siltä, että kuntien ja kouluopetuksen erottaminen seurakunnista oli tarkoitettu ensiaskeleiksi kirkon ja valtion erottamiseksi toisistaan. V.1869 astui voimaan kirkkolaki, jossa kirkon hallinto erotettiin Suomen valtiollisesta hallinnosta, niin että sillä oli enemmän tai vähemmän itsenäinen tai erillinen asema valtioon nähden.
Asiaa ei jostain syystä kuitenkaan viety loppuun asti, jonka vuoksi esimerkiksi ehtoollispakko poistettiin SDP:n painostuksesta vasta v.1910.Kksi eri asiaa: Yhtäältä kysymys on jumalanpalveluksista ja hartauksista ja toisaalta "kirkollisen työn" oppitunneista.
Jälkimmäisen osalta on nyt nostettu esille myös se vaihtoehto, että oppituntien uskonnollinen luonne poistetaan (tai muka pooistetaan, jos opena papit) ja luovutaan rinnakkaisesta elämänkatsomustiedon ja etiikan ohjelmasta.
Uskonnonharjoituksen (hartaudet jumalanpalvelus) kohdalla, jos sellaista olisikin palveluohjelmassa (eikä illalla, puhumattakaan viikonlopuvapaasta), voisi tosiaan olla niin, että siitä pois olevilla ei olisi mitään "korvaavaa", rinnakkaista ohjelmaa. Ehkä juuri sotilaspapit haluavat a) että on toista ohjelmaa eli ei ole "vapaata" ja b) että se on huonoa, mahdollisimman vähän vetovoimaista, jotta heidän uskonnollinen ohjelmansa osallistujamäärä pysyisi isona.
Eri asia on tietysti sotilasvakuutuksen/-valan samanaikainen rinnakkainen ohjelma (ja osin yhteinen, mm. paraati). suomalainen2 kirjoitti:
Mutta onko aivan pakko järjestää "tunnukseton eettinen ohjelma" sellaisille, jotka eivät halua osallistua luterilaisiin tilaisuuksiin. Armeijan käy muitakin kuin luterilaiset ja ateistit. Ainakin rauhan aikana armeija pitäisi rauhoittaa kaikenlaiselta uskonnolliselta tai elämänkatsomukselliselta kasvatukselta.
Kun sanoin, että jumalanpalvelukseen osallistuminen pitäisi ajoittaa vapaa-aikaan, niin tarkoitin viikkoloppulomaa.
Miten asia sitten järjestettäisiin sota-aikana, onkin toinen kysymys.
1860-luvulla syntyi keskustelu kirkon erottamisesta valtiosta ehtoollispakon johdosta, joka halutiin poistaa laista. Myös herätysliikkeet vaati kouluopetuksen erottamisen seurakunnista. Näyttää siltä, että kuntien ja kouluopetuksen erottaminen seurakunnista oli tarkoitettu ensiaskeleiksi kirkon ja valtion erottamiseksi toisistaan. V.1869 astui voimaan kirkkolaki, jossa kirkon hallinto erotettiin Suomen valtiollisesta hallinnosta, niin että sillä oli enemmän tai vähemmän itsenäinen tai erillinen asema valtioon nähden.
Asiaa ei jostain syystä kuitenkaan viety loppuun asti, jonka vuoksi esimerkiksi ehtoollispakko poistettiin SDP:n painostuksesta vasta v.1910."Ainakin rauhan aikana armeija pitäisi rauhoittaa kaikenlaiselta uskonnolliselta tai elämänkatsomukselliselta kasvatukselta."
Allekirjoitan.- Hyvä Paavo!
Humanisti-vapari kirjoitti:
Kksi eri asiaa: Yhtäältä kysymys on jumalanpalveluksista ja hartauksista ja toisaalta "kirkollisen työn" oppitunneista.
Jälkimmäisen osalta on nyt nostettu esille myös se vaihtoehto, että oppituntien uskonnollinen luonne poistetaan (tai muka pooistetaan, jos opena papit) ja luovutaan rinnakkaisesta elämänkatsomustiedon ja etiikan ohjelmasta.
Uskonnonharjoituksen (hartaudet jumalanpalvelus) kohdalla, jos sellaista olisikin palveluohjelmassa (eikä illalla, puhumattakaan viikonlopuvapaasta), voisi tosiaan olla niin, että siitä pois olevilla ei olisi mitään "korvaavaa", rinnakkaista ohjelmaa. Ehkä juuri sotilaspapit haluavat a) että on toista ohjelmaa eli ei ole "vapaata" ja b) että se on huonoa, mahdollisimman vähän vetovoimaista, jotta heidän uskonnollinen ohjelmansa osallistujamäärä pysyisi isona.
Eri asia on tietysti sotilasvakuutuksen/-valan samanaikainen rinnakkainen ohjelma (ja osin yhteinen, mm. paraati).Paavo Nurmi ei vannonut sotilasvalaa.
- Hevarilta
Uusi asento armeijaan - vai vanhan korjailua?
http://helsinki.vapaa-ajattelijat.fi/uskomatonlehti/sisallys2014.php?article=1408
Oletko menossa armeijaan? Onko kaverisi, tuttavasi, sukulaisesi menossa? Huomio! Heinäkuun 2014 saapumiserä saa toimia historiallisena koekaniinina, kun varusmiesten uskonnonvapaus astuu kaksi askelta eteenpäin. Vai astuuko? Muuttuuko uskonnon asema radikaalisti SAIntissä? Mistä on kysymys?
Eduskunnan oikeusasiamies antoi monivuotisen kanteluprosessin jälkeen joulukuussa 2013 päätöksensä, jonka mukaan kaikki, myös kirkkoon kuuluvat varusmiehet saavat vapaasti valita, osallistuvatko palveluajan uskonnollisiin hartaustilaisuuksiin ja jumalanpalveluksiin, vai osallistuvatko mieluummin samaan aikaan tarjolla olevaan uskonnollisesti tunnustuksettomaan vaihtoehtoiseen ohjelmaan.
Tähän asti.... - Aikuinen M
Mitä hittoo uskonnot tekee armeijassa. Ei ymmärrä. Täytyy ihmetellä sitä miten kirkko on saanut lonkeronsa joka rakoon.
- Humanisti-vapari
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/vapaa-ajattelija-2014-2.pdf
ks. s.9-10 Uskonnon asema armeijassa - TAISTELU JATKUU
ja jutun lopusta:
Kuoleman kortilla bluffataan
Uskonnollisen toiminnan ujuttamista
armeijaan perustellaan paitsi pitkillä
perinteillä myös kuolemalla ja kaatumisen
ja haavoittumisen riskillä sodassa
ja sotilaspalveluksessa. Esimerkiksi
kenttäpiispa käyttää
tätä retorisena tehokeinona
kaikissa tilanteessa sotilaspapiston
olemassaololle. Tällöin
hän kuitenkin unohtaa, että
läheskään kaikilla ihmisillä
uskontoon nojautuminen
ei ole ominainen henkilökohtainen
tapa kohdata kuolemaa,
traumoja ja kriisejä.
Kuoleman korttia käyttäessään
kenttäpiispa on unohtanut,
että kuollaan sitä siviilissäkin. Itse
asiassa siviilissä sitä vasta kuollaankin.
Vaikka sairaaloissa enimmäkseen
parannutaan, kuoleman kohtaaminen
sekä siihen liittyvät kriisit ovat niissä
yleinen ja luonnollinen asia.
Sairaaloissa toimii myös sairaalapappeja,
mutta heidän palkkansa
maksajina toimivat ev.lut. seurakunnat,
eivät kunnat ja kuntainliitot, mikä
onkin oikein. Käytäntö osoittaa, että
vain noin kolmannes kuolemassa
olevista potilaista haluaa sairaalapappia
vuoteensa viereen. On myös mahdollista
saada tunnustuksetonta ammatillista
henkistä tukea. Läheisimpien
merkitys on luonnollisesti usein
ensiarvoista.
Kansainvälinen humanistiliike on
vaatinut Hollannin mallin laajentamista
niin, että armeijoiden palvelukseen
pestataan pappien rinnalle kunkin
maan väestön katsomuksellisen jakauman
suhteessa ammatillisen sekulaarieettisen
henkisen tuen henkilöstöä.
Suomen kenttäpiispa vastustaa tunnustuksettomia
sotilaseettisiä tukihenkilöitä.
Hän väittää, että koska sekularistit
eivät voi antaa vakavasti haavoittuneelle
kuolevalle sotilaalle mitään uskonnollista
toimitusta, heidän käytettävyytensä
olisi sen vuoksi vajaa. Hän kuitenkin
unohtaa, että uskonnottomien
näkökulmasta sotilaspappien käytettävyys
on vajaata. - Kysyn vaan
Uskontonhan on aina ollut tehokas keino saada sotilaat ampumaan kohteeseen, eikä omantunnon mukaan... eli ohi. Miten hyvin sotilas jolla ei ole uskonnollista vakaumusta voi ampua vihollisia?
- Humanisti-vapari
Uskonnonvapaus armeijassa etenee – askel heinäkuussa, toinen tammikuussa
Uskonnonvapaus armeijassa astuu tunnustelevan askeleen eteenpäin heinäkuussa, kun varusmiespalveluksen uusi saapumiserä aloittaa 7.7. joukko-osastoissa. Valmistelussa olevan uudistuksen virallinen ohjeistus astuu voimaan Puolustusvoimissa vasta tammikuussa 2015.
Virikkeenä uudistuksille on eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös 30.12.2013: ”Myös sotilaalla on oikeus vapautua uskonnon harjoittamisesta riippumatta siitä, kuuluuko hän kirkkoon vai ei.” Kenenkään ei enää tarvitse osallistua hartauksiin eikä jumalanpalveluksiin kasarmilla, kentällä, maastossa tai paraateissa: ”Eri vaihtoehtojen tulisi olla vapaasti valittavissa niin, että kirkkoon kuuluva voi osallistua tai olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen ja vastaavasti kirkkoon kuulumaton voi valita jommankumman vaihtoehdon.”
- Eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksen tulee näkyä jo nyt heinäkuun saapumiserän valinnanvapaudessa, sanoo Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Esa Ylikoski. Toisaalta pidämme perusteltuna, että monivuotisen kanteluprosessin jälkeen viralliset ohjeet valmistellaan Puolustusministeriön johdolla Puolustusvoimissa huolellisesti.
- Uuden asennon ottaminen eli aidon valinnanvapauden järjestäminen kaikille vaatii myös asennemuutosta henkilöstön keskuudessa, arvioi Esa Ylikoski, joka on ollut Vapaa-ajattelijain edustajana kuultavana asian valmistelussa.
Tähän asti ev.lut. kirkkoon kuuluvien on ollut pakko osallistua uskonnonharjoitukseen ja ”kirkollisen työn” oppitunneille. Vaihtoehtoinen elämänkatsomustiedon ja etiikan ohjelma on ollut käytännössä heikonpuoleista, koska sen hoitovastuu on ollut sotilaspapistolla, joka ensisijaisesti huolehtii uskonnollisesta ohjelmasta.
Uudesta valinnan vapaudesta on tarkoitus informoida alokkaita jo heinäkuussa, vaikka ohjeet vaihtoehtoisen ohjelman järjestämisestä ja uudet ohjeet oppituntien pitämisestä annetaankin vasta syksyllä. Nyt kesällä 2014 eri joukko-osastoissa kokeiltaneen myös uudistusten erilaisia toteuttamistapoja.
- Kun toiset ovat veisaamassa, kuuntelemassa urkumusiikkia ja papin saarnaa, voisi ajatella, että sen vaihtoehtoonkin voisi kuulua laulua, musiikkia ja puhetta, vaikkapa myös keskustelevasti, vinkkaa Esa Ylikoski.
- Uudistuksen tulee näkyä myös julkisissa sotilasparaateissa, joiden televisiointi ei anna perustetta pitäytyä monisatavuotisissa perinteissä. Uuden monimuotoisuuden tulee näkyä myös kaikelle kansalle.
Vapaa-ajattelijain liitto on esittänyt myös uskonnollisen sotilasvalan ja katsomuksellisesti neutraalin sotilasvakuutuksen yhdistämistä. Esimerkin sille antaa oikeusistuimien todistajan ja tuomarin valan/vakuutuksen yhdistäminen yhdeksi ”kunnian ja omantunnon kautta ”annettavaksi vakuutukseksi.
- Puolustusvoimissa nimenä voi olla joko vala tai vakuutus, sillä on myös uskonnottomia valoja. Pääasia on, että joukkoa ei jaeta kahteen ryhmän uskonnon tai vakaumuksen perusteella. Jos ”kunnian ja omantunnon kautta” annettava vakuutus riittää Puolustusvoimain ylipäällikölle eli Tasavallan presidentille, kyllä se riittää myös sotilaille, huomauttaa pääsihteeri Esa Ylikoski - Kaapista ulos
Uskovaiset voisivat tatuoida ristin kuvan otsaansa jotta erottuisivat massasta. Jumalakin löytäisi heidät helpommin.
- Huhhahheijaaa
Taas ovat alokkaat joko antaneet sotilasvakuutuksen "kunnian ja omantunnon kautta" tai sotilasvalan "kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä"...
Porukan jakaminen kahtia tuon erottelun perusteella ei ole oikein. - Sitäodotellessa
Kun näkis vaan
- Humanisti-vapari
Ministeriön työryhmä teki teki alkuvuodesta 2015 vihdoin esityksen, ja siihen ovat nyt antaneet lausuntonsa niin kirkko kuin vapaa-ajattelijatkin:
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2015/02/24/puolustusministeriolle-asia-puolustusvoimien-eettinen-opetus-ja-sotilasparaatit-tyoryhmaraportti/
Asia on Puolustusministeriössä harkinnassa ja jatkokehittelyssä. Toteutustahan tapahtuu Puolustusvoimissa, joka on venkoillut asian kanssa ja mm. pitkittänyt eduskunnan oikeusasiamiehen tekemien linjausten (mm. jo 2010) toteuttamisen kanssa. Eli ei ole toteuttanut... Sikäli hyvä, että tuo sotilaspappien dominoima Intti-instituutio saa poliittista ohjausta valtiovallan taholta. Toivottavasti hyvää eli ihmisoikeuksiin nojaavaa. - Kirkonpolttaja123
Olin jo eronnut kirkosta ennen palvelustani (07), mutta päätin silti mennä "uskonnollisiin" riitteihin mukaan, koska siellä ei joutunut täyttämään turhia lappuja (En tosin tiedä miten tarkkaan tätä valvottiin käytännössä).
Hauska miten tässä yhteiskunnassa tarjotaan aina vaihtoehtona jotain, mikä kuitenkin saattaa pahimmillaan olla jonkinasteinen rangaistus tai pienempi paha. - YksityisyydenSuoja
Valan ja vakuutuksen rinnakkaisuuden poistaminen on ajankohtainen asia:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/12422414/kenraalilta-kannatusta-vaparien-aloitteen-sisallolle - Lukijan.huomioita
Tässä vielä kertauksena:
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2015/06/24/uskonnonvapaus-armeijassa-eteen-ja-taakse/
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 833922
Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t342883Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä992223Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?281806Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian211714- 311710
Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell481544Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja261518- 281481
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni71464